Samuel, Vanhan testamentin profeetta
    Footnotes

    Samuel, Vanhan testamentin profeetta

    Samuel, Elkanan ja Hannan poika, syntyi vastauksena äitinsä rukouksiin (1. Sam. 1). Samuel vietiin jo pienenä lapsena ylipappi Eelin huostaan Silon pyhäkköön (1. Sam. 2:11; 3:1). Herra kutsui Samuelin profeetaksi jo varhaisella iällä (1. Sam. 3). Eelin kuoleman jälkeen Samuelista tuli suuri Israelin profeetta ja tuomari, joka palautti maahan lain, järjestyksen ja oikean jumalanpalveluksen (1. Sam. 4:15–18; 7:3–17).

    Kohdassa 1. Sam. 28:5–20 on kertomus siitä, kuinka En-Dorin noita kutsui Samuelia kuolleista kuningas Saulin pyynnöstä. Tämä näky ei voinut olla Jumalalta, sillä ei noita eikä spiritistinen meedio voi saada profeettaa ilmestymään pyynnöstään.

    Ensimmäinen ja Toinen Samuelin kirja

    Suomalaisessa Raamatussa Samuelin kirjat ovat erillisinä, mutta joissakin raamatunkäännöksissä ne ovat yhtenä kirjana. Kirjat kattavat noin 130 vuoden jakson Samuelin syntymästä lähes kuningas Daavidin kuolemaan asti.

    Ensimmäinen Samuelin kirja

    Luvuissa 1–3 kerrotaan, että Herra kirosi Eelin perheen ja rankaisi sitä ja kutsui Samuelin ylipapiksi ja tuomariksi. Luvuissa 4–6 kerrotaan, kuinka liitonarkku joutui filistealaisten käsiin. Luvuissa 7 ja 8 Samuel varoittaa vääristä jumalista ja jumalattomasta kuninkaasta. Luvuissa 9–15 kerrotaan Saulin voitelemisesta kuninkaaksi ja hänen hallituskaudestaan. Luvuissa 16–31 kerrotaan Daavidista ja hänen valtaan tulostaan – Samuel voiteli Daavidin, joka oli surmannut Goljatin. Saul vihasi Daavidia, mutta Daavid ei tappanut Saulia, vaikka hänellä oli siihen tilaisuus.

    Toinen Samuelin kirja

    Tässä kirjassa kerrotaan yksityiskohtaisesti Daavidin hallituskaudesta Juudan ja lopulta koko Israelin kuninkaana. Luvuissa 1–4 kuvaillaan pitkällistä kamppailua Saulin seuraajien ja Juudan kuninkaaksi voidellun Daavidin seuraajien välillä. Luvuissa 5–10 kerrotaan Daavidin voitoista monissa maissa. Luvuissa 11–21 kerrotaan Daavidin hengellisen voiman vähenemisestä hänen syntiensä ja perheen sisäisen kapinoinnin vuoksi. Luvuissa 22–24 kuvataan Daavidin yrityksiä tehdä sovinto Herran kanssa.