Luvattu maa Maa, jonka Herra lupaa perinnöksi uskollisille seuraajilleen ja usein myös heidän jälkeläisilleen. Luvattuja maita on monia. Luvattu maa tarkoittaa Mormonin kirjassa usein Amerikan mannerta. Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan, 1. Moos. 12:7 (Abr. 2:19). Minä annan sinulle ja jälkeläisillesi Kanaaninmaan, 1. Moos. 17:8 (1. Moos. 28:13). Mooses määräsi rajat Israelille Kanaaninmaassa, 4. Moos. 34:1–12 (4. Moos. 27:12). Teidät johdatetaan lupauksen maahan, 1. Nefi 2:20 (1. Nefi 5:5). Herra johdattaa pois vanhurskaat ihaniin maihin, 1. Nefi 17:38. Jos Lehin jälkeläiset pitävät Jumalan käskyt, he menestyvät lupauksen maassa, 2. Nefi 1:5–9. Israel on palaava lupauksen maihinsa, 2. Nefi 24:1–2 (Jes. 14:1–2). Kansan, joka pitää tätä luvattua maata hallussaan, tulee palvella Jumalaa, tai kansa hävitetään, Et. 2:9–12. Tämä on lupauksen maa ja Siionin kaupungin paikka, OL 57:2. Juuda voi alkaa palata Abrahamin maihin, OL 109:64. Uusi-Jerusalem rakennetaan Amerikan mantereelle, UK 1:10.