Aiheet
Israel
Alaviitteet

Hide Footnotes

Aihe

Israel

Vanhassa testamentissa Herra antoi nimen Israel Iisakin pojalle ja Abrahamin pojanpojalle Jaakobille (1. Moos. 32:28; 35:10). Nimi Israel tarkoittaa paitsi itse Jaakobia myös hänen jälkeläisiään ja valtakuntaa, joka näillä jälkeläisillä oli Vanhan testamentin aikoina (2. Sam. 1:24; 23:3). Kun Mooses oli johdattanut Israelin lapset pois Egyptin orjuudesta (2. Moos. 3–14), heidän hallitsijoinaan oli tuomareita yli kolmensadan vuoden ajan. Israelin yhtenäisen valtakunnan ensimmäinen kuningas oli Saul, ja valtakunta pysyi koossa Salomon kuolemaan asti, jolloin kymmenen heimoa nousi kapinaan Rehabeamia vastaan muodostaakseen erillisen kansakunnan. Israelin valtakunnan jaon jälkeen pohjoiset heimot pitivät suurempana osapuolena Israelin nimen ja eteläinen valtakunta sai nimen Juuda. Kanaaninmaata kutsutaan nykyisinkin Israeliksi. Toisessa mielessä Israel merkitsee Kristukseen todella uskovia (Room. 11:7; Gal. 6:16; Ef. 2:12).

Israelin kaksitoista heimoa

Abrahamin pojanpojalla Jaakobilla, jonka nimi muutettiin Israeliksi, oli kaksitoista poikaa. Heidän jälkeläisiään sanotaan Israelin kahdeksitoista heimoksi ja Israelin lapsiksi. Kaksitoista heimoa ovat kantaisiensä mukaan Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar ja Sebulon (Jaakobin ja Lean poikia); Dan ja Naftali (Jaakobin ja Bilhan poikia); Gad ja Asser (Jaakobin ja Silpan poikia); Joosef ja Benjamin (Jaakobin ja Raakelin poikia) (1. Moos. 29:32–30:24; 35:16–18).

Jaakob antoi ennen kuolemaansa siunauksen kunkin heimon johtajalle (1. Moos. 49:1–28). Katso lisätietoja kunkin Jaakobin pojan kohdalta.

Jaakobin ensimmäisen vaimon Lean esikoinen Ruuben menetti esikoisensiunauksensa ja kaksinkertaisen osuuden perinnöstä moraalittomuuden vuoksi (1. Moos. 49:3–4). Esikoisoikeus siirtyi silloin Joosefille, joka oli Jaakobin toisen vaimon Raakelin esikoinen (1. Aik. 5:1–2). Leevi, jonka heimon Herra oli valinnut palvelemaan pappeudessaan, ei saanut perintöosaa, koska leeviläisten erityisenä kutsumuksena oli toimia kaikkien heimojen keskuudessa. Tämän vuoksi Joosefin kaksinkertainen osuus voitiin jakaa hänen pojillensa Efraimille ja Manasselle (1. Aik. 5:1; Jer. 31:9), jotka laskettiin erillisiksi Israelin heimoiksi (JSR 1. Moos. 48:5–6 [Liiteosa]).

Juudan heimoon kuuluvien oli määrä hallita Messiaan tuloon saakka (1. Moos. 49:10; JSR 1. Moos. 50:24 [Liiteosa]). Efraimin heimolla on viimeisinä aikoina etuoikeus viedä evankeliumin palautuksen sanomaa maailmaan ja koota hajallaan oleva Israel (5. Moos. 33:13–17). Aikanaan Efraim johtaa Israelin kaikkien heimojen yhdistämistä Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kautta (Jes. 11:12–13; OL 133:26–34).

Israelin hajottaminen

Herra hajotti Israelin kaksitoista heimoa ja saattoi ne ahdinkoon niiden epävanhurskauden ja kapinoimisen vuoksi. Herra käytti kuitenkin tätä valitun kansansa hajottamista maailman kansojen sekaan myös noiden kansojen siunaamiseen.

Israelin kokoaminen

Israelin huone kootaan yhteen viimeisinä päivinä ennen Kristuksen tulemista (UK 1:10). Herra kokoaa kansansa Israelin, kun se ottaa hänet vastaan ja pitää hänen käskynsä.

Israelin kymmenen kadonnutta heimoa

Israelin kymmenen heimoa muodostivat Israelin pohjoisen valtakunnan, ja ne vietiin vankeuteen Assyriaan vuonna 721 eKr. Sen jälkeen ne menivät ”pohjoisiin maihin” ja katosivat muiden tietämättömiin. Viimeisinä aikoina ne palaavat.