Ngaahi Tokoni Ako
Taulaʻeiki Lahi


Taulaʻeiki Lahi

Ko ha lakanga ia ʻi he lakanga fakataulaʻeikí. ʻOku fakamatala ʻa e folofolá ki he “taulaʻeiki lahí” ʻi ha tuʻunga ʻuhinga ʻe ua: (1) ko ha lakanga ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí; pea ko hono (2) ko e ʻōfisa pule ia ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné ʻi he fono ʻa Mōsesé.

Ko e ʻuhinga ʻuluakí ʻoku ʻuhinga ia kia Sīsū Kalaisi ʻi heʻene hoko ko e fungani Taulaʻeiki Lahí. Naʻe hoko ʻa ʻĀtama mo e kau pēteliaké kotoa pē ko e kau taulaʻeiki lahi foki. ʻI he ʻahó ni, ʻoku hoko ʻa e kau taulaʻeiki lahi ʻe toko tolu ko e Kau Palesiteni ʻo e Siasí pea ʻoku nau puleʻi ʻa e kau maʻu lakanga fakataulaʻeiki kehe mo e kāingalotu kotoa ʻo e Siasí. ʻOku lava ke fakanofo ha kau tangata kehe ʻoku feʻunga mo tāú ke nau hoko ko e kau taulaʻeiki lahi ʻi he Siasí he ʻahó ni. ʻOku lava ʻo ui, pea vaheʻi, mo fakanofo ʻa e kau taulaʻeiki lahí ko e kau pīsope (T&F 68:19; 107:69–71)

ʻI he ʻuhinga hono uá, naʻe ui ko e taulaʻeiki lahi ʻa e ʻōfisa pule ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒlone ʻi he fono ʻa Mōsesé. Ko e lakanga ia naʻe tukufakaholo ʻi he hakó, pea naʻe fou ia ʻi he ʻuluaki fohá ʻi he fāmili ʻo ʻĒloné, pea naʻe hoko foki ʻa ʻĒlone ko e ʻuluaki taulaʻeiki lahi ia ʻo e lakanga ʻo ʻĒloné (ʻEke. 28; 29; Lev. 8; T&F 84:18).