Pyhät kirjoitukset
Oppi ja liitot 107


Luku 107

Pappeutta koskeva ilmoitus, joka annettiin profeetta Joseph Smithin kautta Kirtlandissa Ohiossa huhtikuun 1835 tienoilla. Vaikka tämä luku kirjoitettiin muistiin vuonna 1835, historialliset asiakirjat vahvistavat, että suurimpaan osaan jakeista 60–100 on sisällytetty Joseph Smithin kautta 11. marraskuuta 1831 annettu ilmoitus. Tämä luku liittyi kahdentoista koorumin järjestämiseen helmi–maaliskuussa 1835. Todennäköisesti profeetta lausui sen niiden läsnä ollessa, jotka valmistautuivat lähtemään kooruminsa ensimmäiselle lähetysmatkalle 3. toukokuuta 1835.

1–6 On kaksi pappeutta: Melkisedekin ja Aaronin. 7–12 Niillä, joilla on Melkisedekin pappeus, on valta toimia kaikissa viroissa kirkossa. 13–17 Piispakunta johtaa Aaronin pappeutta, joka palvelee ulkoisissa toimituksissa. 18–20 Melkisedekin pappeus pitää hallussaan kaikkien hengellisten siunauksien avaimia; Aaronin pappeus pitää hallussaan enkelien palveluksen avaimia. 21–38 Ensimmäinen presidenttikunta, kaksitoista ja seitsemänkymmentä muodostavat johtavat koorumit, joiden päätökset tulee tehdä yksimielisesti ja vanhurskaasti. 39–52 Patriarkaalinen järjestys Aadamista Nooaan vahvistetaan. 53–57 Muinaiset pyhät kokoontuivat Aadam-ondi-Ahmaniin, ja Herra ilmestyi heille. 58–67 Kahdentoista tulee saattaa kirkon virkailijat järjestykseen. 68–76 Piispat palvelevat Israelin yleisinä tuomareina. 77–84 Ensimmäinen presidenttikunta ja kaksitoista muodostavat korkeimman oikeuden kirkossa. 85–100 Pappeusjohtajat johtavat kukin koorumiaan.

1 Kirkossa on kaksi pappeutta, nimittäin Melkisedekin ja Aaronin, mukaan luettuna leeviläinen pappeus.

2 Ensimmäistä kutsutaan Melkisedekin pappeudeksi, koska Melkisedek oli sangen suuri ylipappi.

3 Ennen hänen aikaansa sitä kutsuttiin pyhäksi pappeudeksi Jumalan Pojan järjestyksen mukaan.

4 Mutta kunnioituksesta ja arvostuksesta Korkeimman Olennon nimeä kohtaan, välttääkseen hänen nimensä liiallista toistamista he, kirkko, kutsuivat tuota pappeutta muinaisina aikoina Melkisedekin mukaan eli Melkisedekin pappeudeksi.

5 Kaikki muut valtuudet tai virat kirkossa ovat lisäyksiä tähän pappeuteen.

6 Mutta on olemassa kaksi jaostoa eli suurta osastoa: toinen on Melkisedekin pappeus ja toinen on Aaronin eli leeviläinen pappeus.

7 Vanhimman virka kuuluu Melkisedekin pappeuden alaisuuteen.

8 Melkisedekin pappeudella on oikeus johtaa, ja sillä on voima ja valtuus kaikkiin virkoihin kirkossa kaikkina maailmanaikoina, palvella hengellisissä asioissa.

9 Ylipappeuden presidenttikunnalla Melkisedekin järjestyksen mukaan on oikeus toimia kaikissa viroissa kirkossa.

10 Ylipapeilla Melkisedekin järjestyksen mukaan on oikeus toimia omassa asemassaan presidenttikunnan johdon alaisina, palvella hengellisissä asioissa ja myös vanhimman, (leeviläisen järjestyksen) papin, opettajan, diakonin ja jäsenen virassa.

11 Vanhimmalla on oikeus toimia ylipapin sijasta, kun läsnä ei ole ylipappia.

12 Ylipapin ja vanhimman tulee palvella hengellisissä asioissa kirkon liittojen ja käskyjen mukaan; ja heillä on oikeus toimia kaikissa näissä kirkon viroissa, kun läsnä ei ole korkeampia auktoriteetteja.

13 Toista pappeutta kutsutaan Aaronin pappeudeksi, koska se annettiin Aaronille ja hänen jälkeläisilleen kautta heidän kaikkien sukupolviensa.

14 Sitä kutsutaan vähäisemmäksi pappeudeksi, koska se on lisäys suurempaan eli Melkisedekin pappeuteen ja siinä on valta suorittaa ulkoisia toimituksia.

15 Piispakunta on tämän pappeuden johtokunta, ja sillä on sen avaimet eli valtuus.

16 Kenelläkään miehellä ei ole laillista oikeutta tähän virkaan, tämän pappeuden avaimien hallussa pitämiseen, ellei hän ole Aaronin todellinen jälkeläinen.

17 Mutta koska Melkisedekin pappeuden ylipapilla on valtuus toimia kaikissa vähäisemmissä viroissa, hän voi toimia piispan virassa, milloin ketään Aaronin todellista jälkeläistä ei voida löytää, mikäli Melkisedekin pappeuden presidenttikunta kutsuu ja erottaa ja asettaa hänet kätensä hänen päällensä panemalla tähän virkaan.

18 Korkeamman eli Melkisedekin pappeuden voima ja valtuus on pitää hallussaan kaikkien kirkon hengellisten siunausten avaimia –

19 saada oikeus taivaan valtakunnan salaisuuksien saamiseen, nähdä taivaiden avautuvan heille, olla yhteydessä Esikoisen yleiseen kokoukseen ja kirkkoon ja nauttia Isän Jumalan ja Jeesuksen, uuden liiton välimiehen, yhteydestä ja läsnäolosta.

20 Vähäisemmän eli Aaronin pappeuden voima ja valtuus on pitää hallussaan enkelien palveluksen avaimia ja palvella ulkoisissa toimituksissa, evankeliumin kirjaimessa, parannuksen kasteessa syntien anteeksisaamiseksi liittojen ja käskyjen mukaan.

21 Välttämättä täytyy olla johtajia eli johtavia virkailijoita, jotka nousevat tai jotka nimitetään niistä tai niiden keskuudesta, jotka on asetettu eri virkoihin näissä kahdessa pappeudessa.

22 Melkisedekin pappeudesta kolme johtavaa ylipappia, kirkon valitsemaa, tuohon virkaan nimitettyä ja asetettua ja kirkon luottamuksen, uskon ja rukouksen tukemaa, muodostavat kirkon presidenttikunnan koorumin.

23 Kaksitoista matkustavaa neuvosmiestä kutsutaan kahdeksitoista apostoliksi eli Kristuksen nimen erityiseksi todistajaksi koko maailmaan – siten he poikkeavat kirkon muista virkailijoista kutsumuksensa velvollisuuksissa.

24 Ja he muodostavat koorumin, samanarvoisen valtuudessa ja voimassa kolmen aikaisemmin mainitun presidentin kanssa.

25 Myös seitsemänkymmentä kutsutaan saarnaamaan evankeliumia ja erityisiksi todistajiksi pakanoille ja koko maailmaan – siten he poikkeavat kirkon muista virkailijoista kutsumuksensa velvollisuuksissa.

26 Ja he muodostavat koorumin, samanarvoisen valtuudessa juuri mainittujen kahdentoista erityisen todistajan eli apostolin valtuuden kanssa.

27 Ja jokainen päätös, jonka mikä tahansa näistä koorumeista tekee, täytyy tehdä sen yksimielisellä äänellä; toisin sanoen jokaisen jäsenen kussakin koorumissa täytyy olla yhtä mieltä sen päätöksistä, jotta niiden päätöksillä olisi sama voima tai pätevyys keskenään –

28 enemmistö voi muodostaa päätösvaltaisen koorumin, kun muu ei ole mahdollista olosuhteiden vuoksi –

29 ellei näin ole, heidän päätöksillään ei ole oikeutta samoihin siunauksiin kuin kolmen presidentin koorumin päätöksillä oli muinoin, jotka presidentit asetettiin Melkisedekin järjestyksen mukaan ja jotka olivat vanhurskaita ja pyhiä miehiä.

30 Näiden koorumien – tai minkä tahansa niistä – päätökset on tehtävä kaikessa vanhurskaudessa, pyhyydessä ja sydämen nöyryydessä, sävyisyydessä ja pitkämielisyydessä ja uskossa ja hyveellisyydessä ja tiedossa, kohtuullisuudessa, kärsivällisyydessä, jumalisuudessa, veljellisessä ystävällisyydessä ja rakkaudessa;

31 koska lupauksena on, että jos heillä on näitä runsaasti, he eivät jää vaille hedelmää Herran tuntemisessa.

32 Ja siinä tapauksessa, että jokin näiden koorumien päätös tehdään epävanhurskaasti, se voidaan viedä eri koorumien yleiseen kokoukseen, jotka koorumit muodostavat kirkon hengelliset auktoriteetit; muuten niiden päätöksestä ei voida valittaa.

33 Kaksitoista ovat matkustava johtava korkea neuvosto, joka toimii Herran nimessä, kirkon presidenttikunnan johdolla, ja joka taivaan säädöksen mukaan vahvistaa kirkkoa ja johtaa sen kaikkia asioita kaikkien kansakuntien keskuudessa, ensiksi pakanoiden ja toiseksi juutalaisten.

34 Seitsemänkymmenen tulee toimia Herran nimessä kahdentoista eli matkustavan korkean neuvoston johdolla kirkon vahvistamiseksi ja sen kaikkien asioiden johtamiseksi kaikkien kansakuntien keskuudessa, ensiksi pakanoiden ja sitten juutalaisten;

35 ja kaksitoista lähetetään maailmaan, ja heillä on avaimet avata ovi julistamalla Jeesuksen Kristuksen evankeliumia – ja ensiksi pakanoille ja sitten juutalaisille.

36 Pysyvät korkeat neuvostot Siionin vaarnoissa muodostavat koorumin, joka on samanarvoinen valtuudessa presidenttikunnan koorumin ja matkustavan korkean neuvoston kanssa kaikissa kirkon asioita koskevissa päätöksissään.

37 Siionin korkea neuvosto muodostaa koorumin, joka on samanarvoinen valtuudessa Siionin vaarnojen kahdentoista neuvostojen kanssa kaikissa kirkon asioita koskevissa päätöksissään.

38 Matkustavan korkean neuvoston velvollisuutena on apua tarvitessaan kääntyä seitsemänkymmenen puoleen eri pyyntöjen täyttämiseksi saarnaamista ja evankeliumin johtamista varten, eikä kenenkään muun.

39 Kahdentoista velvollisuutena on asettaa kirkon kaikkiin suuriin seurakuntiin evankelisia palvelijoita, sen mukaan kuin heidät osoitetaan heille ilmoituksen kautta.

40 Tämän pappeuden järjestys vahvistettiin siirtymään isältä pojalle, ja se kuuluu oikeutetusti sen valitun suvun todellisille jälkeläisille, jolle lupaukset annettiin.

41 Tämä järjestys perustettiin Aadamin aikana, ja se siirtyi suvussa seuraavalla tavalla:

42 Aadamilta Setille, jonka Aadam asetti tämän ollessa kuudenkymmenenyhdeksän vuoden iässä ja jonka hän (Aadam) siunasi kolme vuotta ennen kuolemaansa ja joka sai Jumalalta isänsä kautta lupauksen, että hänen jälkeläisensä olisivat Herran valittuja ja että heidät varjeltaisiin maailman loppuun,

43 koska hän (Set) oli täydellinen mies ja hän oli näöltänsä aivan isänsä näköinen, niin että hän näytti olevan isänsä kaltainen kaikessa ja hänet voitiin erottaa tästä ainoastaan ikänsä perusteella.

44 Aadamin käsi asetti Enosin sadankolmenkymmenenneljän vuoden ja neljän kuukauden iässä.

45 Jumala kutsui Kenania erämaassa hänen neljäntenäkymmenentenä ikävuotenaan; ja hän tapasi Aadamin matkalla Sedolamak-paikkaan. Hän oli kahdeksankymmentäseitsemän vuotta vanha, kun hän sai asettamisensa.

46 Mahalalel oli neljäsataayhdeksänkymmentäkuusi vuotta ja seitsemän päivää vanha, kun hänet asetti Aadamin käsi, Aadamin, joka myös siunasi hänet.

47 Jered oli kaksisataa vuotta vanha, kun hänet asetettiin Aadamin käden alla, Aadamin, joka myös siunasi hänet.

48 Henok oli kaksikymmentäviisi vuotta vanha, kun hänet asetettiin Aadamin käden alla; ja hän oli kuusikymmentäviisi, kun Aadam siunasi hänet.

49 Ja hän näki Herran, ja hän vaelsi hänen kanssansa ja oli hänen kasvojensa edessä alati; ja hän vaelsi Jumalan kanssa kolmesataakuusikymmentäviisi vuotta, niin että hän oli neljäsataakolmekymmentä vuotta vanha, kun hänet muutettiin.

50 Metuselah oli sata vuotta vanha, kun hänet asetettiin Aadamin käden alla.

51 Lemek oli kolmekymmentäkaksi vuotta vanha, kun hänet asetettiin Setin käden alla.

52 Nooa oli kymmenen vuotta vanha, kun hänet asetettiin Metuselahin käden alla.

53 Kolme vuotta ennen kuolemaansa Aadam kutsui Setin, Enosin, Kenanin, Mahalalelin, Jeredin, Henokin ja Metuselahin, jotka kaikki olivat ylipappeja, sekä muut vanhurskaat jälkeläisensä Aadam-ondi-Ahmanin laaksoon ja antoi heille siellä viimeisen siunauksensa.

54 Ja Herra ilmestyi heille, ja he nousivat ja ylistivät Aadamia ja kutsuivat häntä Mikaeliksi, ruhtinaaksi, ylienkeliksi.

55 Ja Herra soi lohtua Aadamille ja sanoi hänelle: Minä olen asettanut sinut pääksi; kansakuntien paljous tulee sinusta, ja sinä olet niiden ruhtinas ikuisesti.

56 Ja Aadam nousi seisomaan väen keskellä, ja siitä huolimatta, että hän oli iän painama, täynnä Pyhää Henkeä hän ennusti, mikä kaikki oli kohtaava hänen jälkeläisiään viimeiseen sukupolveen asti.

57 Kaikki nämä asiat kirjoitettiin Henokin kirjaan, ja niistä todistetaan aikanaan.

58 Kahdentoista velvollisuutena on myös asettaa ja saattaa järjestykseen kaikki muut kirkon virkailijat ilmoituksen mukaan, jossa sanotaan:

59 Kristuksen kirkolle Siionin maassa lisäyksenä kirkon lakeihin, jotka koskevat kirkon asioita.

60 Totisesti minä sanon teille, sanoo Herra Sebaot: Täytyy olla johtavia vanhimpia, jotka johtavat niitä, joilla on vanhimman virka;

61 sekä pappeja, jotka johtavat niitä, joilla on papin virka;

62 sekä opettajia, jotka johtavat niitä, joilla on opettajan virka, samalla tavalla, sekä diakoneja –

63 ja niin diakonista opettajaan ja opettajasta pappiin ja papista vanhimpaan, kullekin heidän nimityksensä mukaan, kirkon liittojen ja käskyjen mukaan.

64 Sitten tulee ylipappeus, joka on suurin kaikista.

65 Sen tähden yksi ylipappeudesta täytyy nimittää johtamaan pappeutta, ja häntä kutsuttakoon kirkon ylipappeuden presidentiksi

66 eli toisin sanoen kirkon ylipappeuden johtavaksi ylipapiksi.

67 Häneltä tulee toimitusten ja siunausten antaminen kirkolle kätten päällepanemisen kautta.

68 Sen tähden piispan virka ei ole samanarvoinen sen kanssa; sillä piispan virkaan kuuluu palveleminen kaikissa ajallisissa asioissa;

69 kuitenkin piispa täytyy valita ylipappeuden haltijoista, ellei hän ole Aaronin todellinen jälkeläinen;

70 sillä ellei hän ole Aaronin todellinen jälkeläinen, hän ei voi pitää hallussaan tuon pappeuden avaimia.

71 Kuitenkin ylipappi, toisin sanoen Melkisedekin järjestyksen mukaan, voidaan erottaa palvelemaan ajallisissa asioissa, ja hän saa tietoa niistä totuuden Hengen kautta;

72 sekä tuomariksi Israeliin, hoitamaan kirkon asioita, istumaan tuomitsemaan rikkojia todistuksen perusteella, sen mukaan kuin se tuodaan hänen eteensä lakien mukaan hänen neuvonantajiensa avustuksella, jotka hän on valinnut tai valitsee kirkon vanhinten joukosta.

73 Tämä on sellaisen piispan velvollisuus, joka ei ole Aaronin todellinen jälkeläinen, mutta on asetettu ylipappeuteen Melkisedekin järjestyksen mukaan.

74 Siten hänen tulee olla tuomari, nimittäin yleinen tuomari Siionin asukkaiden keskuudessa tai Siionin vaarnassa tai missä tahansa kirkon seurakunnassa, jossa hänet erotetaan tähän palvelutyöhön, kunnes Siionin rajat laajentuvat ja käy välttämättömäksi saada muita piispoja ja tuomareita Siioniin tai muualle.

75 Ja sikäli kuin muita piispoja nimitetään, heidän tulee toimia samassa virassa.

76 Mutta Aaronin todellisella jälkeläisellä on laillinen oikeus tämän pappeuden johtamiseen, tämän palvelutyön avaimiin, toimia piispan virassa itsenäisesti ilman neuvonantajia – paitsi siinä tapauksessa, että ylipappeuden presidentti Melkisedekin järjestyksen mukaan on tuomittavana – istua tuomarina Israelissa.

77 Ja päätöksen, jonka kumpi tahansa näistä neuvostoista antaa, tulee olla sen käskyn mukainen, jossa sanotaan:

78 Vielä, totisesti minä sanon teille: Kirkon tärkeimmät asiat ja kirkon vaikeimmat oikeustapaukset, sikäli kuin tyytyväisyyttä piispan tai tuomarien päätökseen ei ole, siirrettäköön ja vietäköön kirkon neuvostolle ylipappeuden presidenttikunnan eteen.

79 Ja ylipappeuden neuvoston johtokunnalla on valta kutsua muita ylipappeja, nimittäin kaksitoista, auttamaan neuvonantajina; ja siten ylipappeuden presidenttikunnalla ja sen neuvonantajilla on valta antaa päätös todistuksen perusteella kirkon lakien mukaan.

80 Ja tämän päätöksen jälkeen sitä älköön pidettäkö enää muistissa Herran edessä, sillä tämä on Jumalan kirkon korkein neuvosto ja lopullinen päätös kiistoihin hengellisissä asioissa.

81 Ei ole ketään kirkkoon kuuluvaa henkilöä, jota tämän kirkon neuvoston tuomiovalta ei koske.

82 Ja jos ylipappeuden presidentti tekee rikkomuksen, hän joutukoon muistiin kirkon yleisen neuvoston edessä, jota kahdentoista neuvonantajan ylipappeudesta tulee avustaa;

83 ja heidän häntä koskeva päätöksensä lopettakoon häntä koskevat kiistat.

84 Siten Jumalan oikeudenmukaisuus ja lait koskevat kaikkia, niin että kaikki voidaan tehdä järjestyksessä ja vakaasti hänen edessään totuuden ja vanhurskauden mukaan.

85 Ja vielä, totisesti minä sanon teille: Diakonin viran johtajan velvollisuutena on johtaa kahtatoista diakonia, istua neuvostossa heidän kanssansa ja opettaa heille heidän velvollisuuksiaan rakentaen toinen toistansa, kuten on annettu liittojen mukaan.

86 Ja myös opettajien viran johtajan velvollisuutena on johtaa kahtakymmentäneljää opettajaa ja istua neuvostossa heidän kanssansa opettaen heille heidän virkansa velvollisuuksia, kuten liitoissa on annettu.

87 Myös Aaronin pappeuden johtajan velvollisuutena on johtaa neljääkymmentäkahdeksaa pappia ja istua neuvostossa heidän kanssansa, opettaa heille heidän virkansa velvollisuuksia, kuten on annettu liitoissa.

88 Tämän johtajan tulee olla piispa, sillä tämä on yksi tämän pappeuden velvollisuuksista.

89 Vielä, vanhinten viran johtajan velvollisuutena on johtaa yhdeksääkymmentäkuutta vanhinta ja istua neuvostossa heidän kanssansa ja opettaa heitä liittojen mukaan.

90 Tämä johtokunta on eri kuin seitsemänkymmenen johtokunta ja on tarkoitettu niille, jotka eivät matkusta kaikkeen maailmaan.

91 Ja vielä, ylipappeuden viran presidentin velvollisuutena on johtaa koko kirkkoa ja olla Mooseksen kaltainen –

92 katso, tämä on viisasta; niin, olla näkijä, ilmoituksensaaja, kääntäjä ja profeetta, ja hänellä on kaikki Jumalan lahjat, jotka hän suo kirkon päämiehelle.

93 Ja on sen näyn mukaista, joka osoittaa seitsemänkymmenen järjestyksen, että heillä on seitsemän johtajaa, jotka johtavat heitä ja jotka on valittu seitsemänkymmenen joukosta;

94 ja seitsemännen johtajan näistä johtajista tulee johtaa kuutta;

95 ja näiden seitsemän johtajan tulee valita toiset seitsemänkymmentä niiden ensimmäisten seitsemänkymmenen lisäksi, joihin he kuuluvat, ja tulee johtaa heitä;

96 ja myös toiset seitsemänkymmentä, aina seitsemän kertaa seitsemänkymmentä, jos työ viinitarhassa sitä välttämättä vaatii.

97 Ja näiden seitsemänkymmenen tulee olla matkustavia palvelijoita, pakanoille ensiksi sekä juutalaisille.

98 Kun taas muiden kirkon virkailijoiden, jotka eivät kuulu kahteentoista eivätkä seitsemäänkymmeneen, tehtävänä ei ole matkustaa kaikkien kansakuntien keskuudessa, vaan heidän tulee matkustaa, sikäli kuin heidän olosuhteensa sallivat; siitä huolimatta heillä voi olla yhtä korkeita ja vastuullisia virkoja kirkossa.

99 Ja niin, jokainen oppikoon nyt velvollisuutensa ja toimimaan virassa, johon hänet on nimitetty, kaikessa uutteruudessa.

100 Sitä, joka on laiska, ei lueta arvolliseksi pysymään, ja sitä, joka ei opi velvollisuuttaan ja osoittautuu kunnottomaksi, ei lueta arvolliseksi pysymään. Aivan niin. Aamen.