Hisitōlia ʻo e Siasí
ʻIlaisiā ʻĒpeli


“Elijah Able,” Ngaahi Tefito ʻi he Hisitōlia ʻo e Siasí

“Ilaisiā ʻĒpeli”

ʻIlaisiā ʻĒpeli

Ko ʻIlaisiā ʻĒpelí (faʻa sipela ko e ʻĒpeli pe ʻEipeli), ko ha mēmipa ʻAfilika-ʻAmelika ia ʻo e Siasí pea ko e tangata ʻuliʻuli ʻiloa ia ʻi he kau ʻuliʻuli toko siʻi naʻe fakanofo ki he lakanga fakataulaʻeikí lolotonga e moʻui ʻa Siosefa Sāmitá.

ʻĪmisi
portrait of Elijah Able

Laʻitā ʻo ʻIlaisiā ʻĒpeli.

ʻOku siʻisiʻi e ʻilo ki he moʻui ʻa ʻĒpelí heʻene kei siʻí. Naʻe fāʻeleʻi ia ʻi Melelani he vahaʻa ʻo e taʻu 1808 mo e 1812, pea ʻoku ʻikai fakapapauʻi e hingoa ʻo ʻene ongomātuʻá.1 Hangehangē ko ha foha ia ʻo ha ongomātuʻa hinehina mo ʻuliʻuli. ʻOku ʻasi he Tohi Kakai ʻa ʻAmelika he 1850, naʻe vahe fā ʻe taha ʻuliʻuli ʻa ʻĒpeli, pea tala ʻe ha fakamatala kimui ange naʻá ne vahe-valu-ʻe-taha ʻuliʻuli.2

Naʻe tupu hake ʻa ʻĒpeli ʻo fuʻu lahi ʻi ha ʻIunaiteti Siteiti ne kei mālohi ai e laulanú. Naʻe fakangofua ʻe he ngaahi vahefonua ʻo e Fakatongá ke fakapōpulaʻi e kakai ne ʻuliʻuli ʻAfilika ʻenau kuí; naʻe ʻai ʻe he ngaahi vahefonua fakatokelaú ia ke taʻe fakalao ʻa e nofo pōpulá neongo naʻe taku ʻe he kakai kili hinehina he fakatokelaú ia naʻe taʻefeʻunga e kau ʻuliʻulí ke nau feohi fakasōsiale, pea naʻe faʻa taku ko ha faihia e mali ʻa ha taha ʻuliʻuli mo ha taha kili hinehina. Ka naʻe fakataumuʻa e ongoongolelei kuo fakafoki maí, ki he “ʻuliʻuli [mo e] hinehina...pōpula [mo e] tauʻatāina” (2 Nīfai 26:33), pea ʻi Sepitema 1832, naʻe hanga ʻe ha mēmipa kili hinehina ʻo e Siasí ko ʻIsikeli Lōpeti, ʻo papitaiso ʻa ʻĒpeli ʻi ʻOhaiō, ko ha vahefonua he fakatokelaú naʻe feohi tauʻatāina ange ai e kakai ʻuliʻulí mo e kau pālangí.

Hili e hiki ʻa ʻĒpeli ki he hetikuota ʻo e Siasí ʻi Ketilaní, ne meimei tatau pē ʻasi e fakaikiiki mahuʻinga ʻo hono hisitōliá, mo e toenga ʻo e kakai tangata kehé. Naʻe fakanofo ia ki he Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí, maʻu hono tāpuaki fakapēteliaké meia Siosefa Sāmita ko e  Lahí, pea fakanofo ia ko ha Fitungofulu. ʻI he 1838, naʻe ʻalu ai ʻa ʻĒpeli ʻo ngāue fakafaifekau ki Niu ʻIoke mo Kānata. Naʻá ne kau fakataha atu kimui ange ai ki he toenga e Kāingalotú ʻi Nāvū, ʻIlinoisi.

ʻI he 1842, naʻe hiki ʻa ʻĒpeli ki Sinisineti, ʻŌhaiō, ʻo ngāue fakatufunga ai pea naʻá ne ngāue mālohi ʻi he kolo ʻo e Siasí he feituʻu ko iá. ʻI he 1847, naʻá ne mali ai mo ha fefine ʻuliʻuli Siasi ko Mele Ane ʻĀtama, pea naʻe ʻi ai haʻana fānau ʻe toko fā.3 ʻI he 1853, naʻe hiki ai e fāmili ʻĒpelí ki ʻIutā. ʻI he taʻu ʻe tolungofulu ka hokó, naʻe ngāue mālohi ai ʻa ʻĒpeli ʻi hono uōtí ʻi Sōleki Siti, ngāue he temipale Sōlekí pea toe ngāue fakafaifekau ki ʻŌhaiō.

ʻI he 1852, ʻi ha taʻu ʻe taha kimuʻa pea tūʻuta e fāmili ʻĒpelí ʻi ʻIutaá, naʻe fanongonogo ai ʻe Pilikihami ʻIongi ki he kakaí ʻe taʻofi e lakanga fakataulaʻeikí mei he kakai tangata ʻuliʻulí. Naʻe kei maʻu pē ʻe ʻĒpeli hono tuʻunga ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ka naʻe ʻikai ke tali ʻene kole kia Palesiteni ʻIongi ke fakangofua mai ke ne maʻu hono ʻenitaumeni ʻi he temipalé mo ne sila mo Mele Ané. ʻI he 1879, naʻe toe kole ai ʻa ʻĒpeli pea ʻikai tali ʻe Palesiteni Sione Teila.4 Naʻe kei faivelenga pē ʻa ʻĒpeli ʻo aʻu ki heʻene mālōlō ʻi he ʻaho 25 ʻo  Tīsema 1884.

ʻI he konga kimuʻa ʻo e senituli uofulú, naʻe ʻikai pē toe fai ha manatu ia ki he tuʻunga lakanga fakataulaʻeiki ʻo e tangata ʻuliʻuli ko ʻĒpelí. Naʻe toe maʻu hake ʻe he kau fai hisitōlia Māmongá kimui ange ʻa hono fakanofo ʻo ʻĒpelí, ʻene tui ki he ongoongolelei kuo fakafoki maí pea mo ʻene hoko ko ha faifekau he kamataʻangá.

Ngaahi Tefito Fekauʻakí: Sēini ʻIlisapeti Mēningi Sēmisi, Matakalí mo e Lakanga Fakataulaʻeikí

Ngaahi Fakamatalá

  1. ʻOku ʻi ai ha ngaahi maʻuʻanga tokoni ne kamata pē meia ʻĒpeli, ne pehē ai ko ʻene ongomātuʻá ko ʻAnitelū mo Tilila ʻĒpeli. Vakai, W. Kesler Jackson, Elijah Abel: The Life and Times of a Black Pioneer (Afton, Wyoming: PrintStar, 2013), 10–11.

  2. Russell Stevenson, Black Mormon: The Story of Elijah Ables (Springville, Utah: CFI, 2013), 1–5.

  3. ʻOku hā he tohi kakai ʻo e 1870 naʻe ʻi ai ha fānau ʻe toko fitu ʻa ʻĒpeli ne nau nofo honau ʻapí, neongo naʻe ʻikai mahino pe ko e fānau kotoa kinautolu ʻa ʻIlaisiā mo Mele Ane. United States Census, 1870, familysearch.org.

  4. “Race and the Priesthood,” Gospel Topics Essays, topics.lds.org.