Hisitōlia ʻo e Siasí
Sitenei Likitoni


“Sitenei Likitoni,” Ngaahi Tefito ʻi he Hisitōlia ʻo e Siasí

“Sitenei Likitoni”

Sitenei Likitoni

ʻI he ʻaho 29 ʻo  ʻOkatopa, 1830, naʻe haʻu ha ongo ʻaʻahi ʻe toko ua ki he ʻapi ʻo Sitenei mo Fīpē Likitoní. Naʻe hoko ʻa Sitenei Likitoni ko ha faifekau faka-Kalisitiane, pea naʻe hoko ha taha ʻo e ongo ʻaʻahí, ʻa Paʻale P. Pālati, ko ha mēmipa mālōlō ʻo ʻene kāingalotú ʻa ia naʻá ne toe foki mai ke vahevahe mo ʻene faiakó ʻa e Tohi ʻa Molomoná mo e ongoongo ʻo hono Toe Fakafoki Mai ʻo e ongoongoleleí. Ko e tokotaha ʻe tahá ko ʻŌliva Kautele, ʻa ia naʻe hoko ko ha tangata tohi ki he konga lahi ʻo hono liliu ʻo e tohí. Neongo ne nofo ʻa e fāmili Likitoní ʻi ha ʻapi naʻe langa heʻenau kāingalotú pea ʻe mole honau ʻapí kapau te nau ului ki ha tui foʻou, ka naʻa nau fakakaukau ʻi he faʻa lotu ki he pōpoaki ʻa e kau faifekaú pea naʻe papitaiso kinautolu ʻi he ʻaho 8 ʻo Nōvemá. ʻI he taʻu ʻe 14 hono hokó, naʻe ʻi ai ha ivi tākiekina lahi ʻa Sitenei Likitoni ki he Siasí.

ʻĪmisi
Tā valivali ʻo Sitenei Likitoni

Tā valivali ʻo Sitenei Likitoni.

Ngāue Fakafaifekau Kimuʻá

Kimuʻa pea haʻu ʻa e ongo faifekau ko Pālati mo Kautelé ki he ʻapi ʻo Sitenei Likitoní, naʻe fuoloa pē ʻa ʻene fakaʻamu ki hano toe fakafoki mai ʻo e siasi faka-Kalisitiane ʻo e Fuakava Foʻoú. Naʻe fāʻeleʻi ia ʻi he 1793 ʻi he muiʻifonua ʻo Pitisipeeki, Penisilivēniá, pea naʻe akoʻi ia ke ne hoko ko ha tokotaha ngaohi e kiliʻimanu, ka naʻe hoko ʻene holi ke ako mo malanga ʻaki e folofola ʻa e ʻOtuá ke ne hū ai ki he ngāue fakaetauhi faka-Kalisitiané. ʻI he taimi naʻá ne mali ai mo Fīpē Polokisi ʻi he 1820, naʻe ʻosi kamata ʻene malangá ʻi he siasi Papitaiso Fakatahatahá. Naʻe vave ʻene kau ki he siasi Papitaiso Foʻou ʻa ʻAlekisanitā Kamipelí, ʻa ia naʻe feinga ke toe foki ki he ngaahi founga ʻo e siasi faka-Kalisitiane ʻo e Fuakava Foʻoú.

Naʻe fakalakalaka e potoʻi lea ʻa Sitenei Likitoni ʻi he kakaí ʻi heʻene hoko ko ha faifekau ʻi he Fuofua Siasi Papitaiso ʻo Pitisipēkí. Naʻe faifai pea hoko e manako ʻa Likitoni ʻi he liliu foʻoú ke fakatupunga ai ha māvahevahe ʻi he kau taki ʻo e siasi Papitaiso ʻi Pitisipēkí, pea naʻá ne hiki mo hono fāmilí ki he tokelau-hahake ʻo ʻŌhaioó, ʻa ia naʻá ne hoko ai ko ha faifekau ʻiloa ʻi he ngaahi fonua lahi.1 Ne ʻikai fuoloa mei ai kuo fili ia ke ne hoko ko ha taki ki ha kāingalotu ʻi ha kolo naʻe ui ko Menitoa. Naʻe fakamamafaʻi ʻe Likitoni ʻa e founga lotu faka-Kalisitiane he kuonga muʻá, pea naʻe kamata ʻe ha niʻihi ʻo ʻene kāingalotú ke nau moʻui “meʻa taha pē,” ʻo hangē ko ia ʻoku fakamatalaʻi ʻi he tohi ʻa Ngāué.2

Ngāue ʻi he Siasí

Ko e taimi naʻe fononga ai ʻa Pālati, Kautele mo e kau faifekau kehé ki he kau ʻInitia Kula ne nau nofo ʻi he fakahihifo ʻo Mīsulí, ne nau mālōlō siʻi ʻi ʻOhaiō pea ko e tokolahi ʻo e kāingalotu ʻo Sitenei Likitoní ne nau tali ʻenau pōpoakí.3 Hili e ului ʻa Likitoní, naʻá ne fononga ki he vahefonua Niu ʻIoké mo ʻene kāingalotu mālōlō ko ʻEtuate Pātilisí ke fetaulaki mo Siosefa Sāmita.4

Naʻe tokoni e ʻilo lahi ʻa Likitoni ki he tohi tapú mo ʻene malanga mālohí ke lehilehiʻi e Siasí ʻi heʻene fuofua kamatá. Naʻe hoko foki ʻa Likitoni ko ha tangata tohi ki hono liliu fakalaumālie ʻe Siosefa Sāmita ʻa e Tohi Tapú pea naʻá ne hoko ko e kaveinga ʻo ha ngaahi fakahā lahi kimuʻa. Ko e taimi naʻe fuofua fokotuʻu ai ʻa e kau Palesitenisī ʻUluaki ʻo e Siasí, naʻe ui ʻa Likitoni ke ne hoko ko e tokoni kia Siosefa. ʻI Fepueli 1832, naʻe aʻusia fakataha ʻe Sitenei mo Siosefa ha mata meʻa-hā-mai mahuʻinga ki he ngaahi nāunau ʻe tolú, ʻoku fakahaaʻi heʻena fakamatalá ha fakamoʻoni mālohi kia Sīsū Kalaisi.5 ʻI he māhina hono hokó, naʻe toho ʻe he kau fakatangá ʻa Sitenei mo Siosefa mei hona ʻapí ʻo fakamamahiʻi kinaua pea valitaaʻi mo fakapipiki fulufuluʻi moa kinaua.

Naʻe tokangaʻi ʻe Sitenei Likitoni ʻa e Kāingalotu ʻi Ketilaní lolotonga e kau e kau taki ʻo e Siasí ki he fononga ʻa e ʻApitanga ʻo Saioné, naʻá ne tokoni ke hiki ʻa e Ngaahi Malanga ʻi he Tuí ʻa ia ne akoʻi ʻi he Akoʻanga ʻo e Kau Palōfitá, naʻá ne lea ʻi hono fakatapui ʻo e Temipale Ketilaní pea naʻá ne taki ʻi hono fokotuʻutuʻu e Sosaieti Maluʻi ʻo Ketilaní.6 ʻI he 1838, naʻá ne hiki mo Siosefa Sāmita ki Mīsuli. ʻI haʻane lea ʻi he ʻaho Fā ʻo Siulaí, naʻá ne tala ai ki he Kāingalotú ke nau tau mo ha taha pē te ne ʻohofi kinautolu, ʻa ia ne fakalalahi ai ʻa e fekeʻikeʻi ʻi he vā ʻo e kāingalotu ʻo e Siasí mo honau kaungāʻapí. Naʻe tuku pōpula ia kimui ange fakataha mo Siosefa ʻi Lipetī, Mīsuli.

Fepakí mo e Liliú

Hili hono nōfoʻi ʻe he Kāingalotú ʻa Nāvuú, naʻe faingataʻa he taimi ʻe niʻihi ʻa e vā ʻo Sitenei Likitoni mo Siosefa Sāmitá. Naʻe tukuakiʻi ʻe Siosefa ʻa Likitoni ki heʻene taʻetokanga ki hono fatongia tokoni kia Siosefá, ka ne tokoniʻi e kakai ne fakafili ki he Siasí, mo “kākaaʻi fakapaʻanga e kakai taʻehalaiá.” ʻI ʻAokosi 1843, naʻe talatalaakiʻi ai ʻe Siosefa ʻa Likitoni ki he kakaí pea naʻá ne kole ki he haʻofangá ke nau poupouʻi ia ʻi he taʻofi ʻenau fakafeohi ki hono tokoní. ʻI he Konifelenisi ʻa e Siasí ʻi ʻOkatopá, naʻe momou ʻa Siosefa ke kei tuku pē ʻa Likitoni ke hoko ko hono tokoni kae ʻoua kuó ne “fua hono fatongiá pea ʻaʻeva ʻi he faitotonu, angamāʻoniʻoni mo e angatonu kakato.”7

Neongo e ngaahi fetōkehekeheʻaki ko ʻení, ka naʻe fili ʻa Likitoni ke ne hoko ko e kanititeiti tokoni palesiteni ki he kemipeini ʻa Siosefa Sāmita ki he fili palesiteni ʻa e ʻIunaiteti Siteití ʻi he 1844. Ka naʻe motuhia ʻa e kemipeiní ʻi Sune 1844 ʻi hono fakapoongi ʻe ha kau fakatanga ʻa Siosefa. Naʻe fakatovave mai ʻa Likitoni mei Pitisipeeki ki Nāvū, ʻa ia naʻe kamata ke ne nofo ai mo tala ʻene totonu ke ne hoko ko ha “tauhi” ki he Siasí ʻi he mālōlō ʻa Siosefá.8 Naʻe fakahā leva ʻe Pilikihami ʻIongi, ko ha tali ki he meʻá ni, naʻe foaki ange ʻe Siosefa ki he Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e ngaahi kī mo e ouau kotoa pē naʻe fie maʻu ke tataki ʻaki e Siasí he kahaʻú. Naʻe fili ʻe he konga lahi ʻo e Kāingalotu ʻi Nāvuú ke hikinimaʻi ʻa e tuʻunga fakatakimuʻa ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá.

Neongo naʻe feinga ʻa e kau mēmipa ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ke tokoniʻi ʻa Likitoni, ka naʻá ne fakafisingaʻi ke tali ʻenau tuʻunga fakatakimuʻá, naʻe tuʻusi ia mei he Siasí ʻi Sepitema 1844, pea naʻá ne foki leva ki Pitisipeeki. Naʻá ne faʻu ai ha kautaha tauʻatāina ʻo e siasí. Naʻe ngata pē ʻene Siasi ʻo Kalaisí ʻi he 1847, ʻi he taimi naʻe hoko ai ha moveuveu ʻi he siasí mo e ʻikai ke hoko ʻene kikite ki he Hāʻele ʻAnga Ua Mai ʻa Kalaisí ke movete ai e fakatahaʻangá. Naʻe fokotuʻu fakataha ʻe Likitoni mo Sitīveni Positi ha siasi ʻe taha naʻe ui ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Fānau ʻo Saioné, ʻa ia naʻá ne hoko ai ko ha taki ʻo aʻu ki heʻene mālōlō ʻi he 1876.9