Hisitōlia ʻo e Siasí
Ko e Nofo ʻi Kuinisī, ʻllinoisí


“Ko e Nofo ʻi Kuinisī, ʻllinoisí,” Ngaahi Tefito ʻi he Hisitōlia ʻo e Siasí

“Ko e Nofo ʻi Kuinisī, ʻllinoisí”

Ko e Nofo ʻi Kuinisī, ʻllinoisí

ʻOku ʻiloa taha ʻa Kuinisī, ʻIlinoisi ʻi he hisitōlia ʻo e kau Māmongá ko e feituʻu ne kumi hūfanga ki ai ʻa e Kāingalotú hili hono tuli kinautolu mei Mīsuli ʻi he 1839. Naʻe fuofua fetaulaki ʻa e kakai Kuinisií mo e kau Māmongá ʻi he taimi naʻe kolosi ai ʻa e Kāingalotú ʻi he koló ʻi heʻenau fononga ki Mīsulí ʻi he vahaʻa ʻo e 1834 mo e 1838. Ko e taimi naʻe tuli ai ʻa e kau Māmonga mei Mīsuli ʻi he faʻahitaʻu momoko ʻo e 1838–1839, naʻe laui afe ʻa e Kāingalotu ne nau mavahe mei he vahefonuá, ʻo nau fononga fakahahake ʻi he Vaitafe Misisipi ne poloká ʻo nofo fakataimi ʻi Kuinisī. Ko e taimi naʻe māfana aí, naʻe haʻu mo ha niʻihi kehe ʻi ha fanga kiʻi vaka fokotuʻu, pōpao, pe vaka iiki ke kolosi ʻi he vaitafé kae ʻoua kuo ʻatā ʻa e ʻū vaka lalahí ki he faʻahitaʻu ko iá. ʻI he tūʻuta ʻa e kau kumi hūfanga ʻa e Māmongá, naʻe langaʻi ʻa e tokolahi ʻo e kakai ʻi Kuinisií mei he toko 800 ʻi he 1835 ki he toko 2,300 ʻi he 1840.

Naʻe fakaangaʻi ʻe he Kautaha Fakatemokālati ʻa Kuinisií ʻa e kau Mīsulí koeʻuhí ko ʻenau fakamaau taʻetotonu ki he Kāingalotú pea naʻa nau tukupā ke tokoniʻi e kau kumi hūfanga ʻa e Māmongá. Naʻa nau tānaki ʻa e ngaahi tokoni, fokotuʻutuʻu e nofoʻanga, mo ngāue fakataha mo e tukui kolo kehé ke tokoniʻi e Kāingalotu masivesivá. Naʻe fakahikihikiʻi ʻe ʻIlisa R. Sinou ʻa e angaʻofa mo e tokoni ʻa e kakai ʻo e koló ʻi heʻene maau “Ki he Kakai ʻo Kuinisií,” ʻo ne fakamālō ai ki he “Ngaahi Foha mo e Ngaahi ʻOfefine ʻo e Manavaʻofá” ʻi heʻenau feau ʻa e “ngaahi fie maʻu vivili ʻa e faingataʻaʻiá mo e masivá.”1

ʻI he taʻu hono hokó, naʻe hiki ʻa e Kāingalotu tokolahi ne nau nofo ʻi Kuinisií ʻi ha maile ʻe 45 ki Komesi, ʻIlinoisi, ʻa ia ne nau fokotuʻu ai ʻa e kolo ko Nāvuú. Ko e meʻapangó, naʻe fononga ha kōmiti mei Kuinisī, ʻi he 1845, ki Nāvū ke tuʻutuʻuni ki he Kāingalotú ke nau mavahe mei he vahefonuá.

Ngaahi Tefito Fekauʻakí: Mormon-Missouri War of 1838 (Tau ʻa e Māmongá mo Mīsuli ʻi he 1838); Extermination Order (Tuʻutuʻuni ke Fakaʻauhá); Nauvoo (Commerce), Illinois (Nāvū (Komesi), ʻIlinoisi)

Ngaahi Fakamatalá

  1. Eliza R. Snow, “To the Citizens of Quincy,” Quincy Whig, May 11, 1839; in Jill Mulvay Derr and Karen Lynn Davidson, eds., Eliza R. Snow: The Complete Poetry (Provo, Utah: Brigham Young University Press; Salt Lake City: University of Utah Press, 2009), 86–88.