Laipelí
Lēsoni 25: Mātiu 22:15–46


Lēsoni 25

Mātiu 22:15–46

Talateú

ʻI he hokohoko atu ʻa e akonaki ʻa Sīsū ʻi he temipalé, naʻe feinga e kau Fālesí mo e kau Sātusí ke nau tauheleʻi Ia ʻaki ʻenau ʻeke kiate Ia ha ngaahi fehuʻi faingataʻa. Naʻá ne tali lelei ʻenau ngaahi fehuʻí mo akoʻi kinautolu ke talangofua ki he lao ʻo e fonuá pea mo tauhi e ongo fekau lahi ʻe uá.

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

Mātiu 22:15–22

Naʻe feinga ʻa e kau Fālesí ke tauheleʻi ʻa e Fakamoʻuí ʻaki ʻenau fehuʻi kiate Ia pe ʻoku ngofua ke nau totongi tukuhau

  • Ko e hā ha ngaahi lao mahuʻinga kuo fokotuʻu ʻe he puleʻangá ʻi hotau sōsaietí? ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku nau mahuʻinga aí?

Kole ki he kau akó ke nau fakakaukau fakalongolongo pe ʻoku ʻi ai ha faʻahinga lao ʻoku ʻikai ke nau talangofua ki ai ʻo hangē ko ia ʻoku totonu ke nau faí. ʻI he ako ʻe he kau akó ʻa e Mātiu 22:15–22, fakaafeʻi kinautolu ke nau kumi ki he neʻa naʻe akoʻi ʻe Sīsū Kalaisi fekauʻaki mo e talangofua ki he lao ʻo e fonuá.

Fakamanatu ki he kau akó ʻi he lolotonga e uike fakaʻosi ʻo e moʻui ʻa e Fakamoʻuí, naʻá Ne akonaki maʻu pē ʻi he temipale ʻi Selusalemá (vakai, Luke 19:47; 22:53). Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Mātiu 22:15, pea kole ki he kalasí ke nau muimui ʻi hono laú mo kumi ʻa e meʻa ne feinga e kau Fālesí ke fai ki he Fakamoʻuí.

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e kupuʻi lea “femioekina ia ʻi he aleá”?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Mātiu 22:16–17, pea kole ki he kalasí ke nau kumi e founga ne feinga ai e kau Fālesí ke kākaaʻi ʻa e Fakamoʻuí. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e foʻi lea tukuhau ʻi he veesi 17 ki he paʻanga ʻoku totongi ki he puleʻangá, pea ko Sisa ʻa e pule ʻo e Puleʻanga Lomá, ʻa ia naʻá ne puleʻi ʻa ʻIsileli ʻi he taimi ko iá.

  • Naʻe ange fēfē e hoko ʻa e fehuʻi ne nau fai kia Sīsū Kalaisí ko ha tauhelé? (Kapau naʻe folofola ʻa e Fakamoʻuí ʻoku totonu e totongi tukuhau ki he Puleʻanga Lomá, ʻe fakakaukau e kau Siú ʻokú Ne poupouʻi ʻa Loma pea ʻikai mateakiʻi Hono kakai. Kapau naʻe folofola ange ʻa e Fakamoʻuí ʻoku ʻikai ngofua e totongi tukuhaú, ʻe tukuakiʻi Ia ʻe he kau Fālesí ki he talisone ki he puleʻangá pea lipooti Ia ki he kau maʻu mafai Lomá.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Mātiu 22:18–21, pea kole ange ki he kalasí ke fekumi ki he founga ne tali ai ʻe he Fakamoʻuí e fehuʻi ʻa e kau Fālesí. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga e kupuʻi lea “ʻange kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisa” ʻi he veesi 21 ki hotau fatongia ke talangofua ki he ngaahi lao fakapuleʻangá, ʻo hangē ko e lao ʻo e totongi tukuhaú. Puke hake sēniti (maka) pea ʻeke ange:

  • Ko e hā ne hoko ai e tali ʻa e Fakamoʻuí ko ha tali haohaoa ki he fehuʻi ʻa e kau Fālesí?

  • Ko e hā ha moʻoni te tau lava ʻo ako mei he ngaahi akonaki ʻa e Fakamoʻuí ʻoku totonu ke tau “ʻange kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisa”? (ʻE lava ke fakaʻaongaʻi ʻe he kau akó ha ngaahi lea kehe, kae fakapapauʻi ʻoku nau ʻiloʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení: ʻOku finangalo ʻa e ʻEikí ke tau hoko ko ha kau tangataʻi fonua lelei mo talangofua ki he ngaahi lao ʻo e fonuá [vakai foki, Tefito ʻo e Tuí 1:12].)

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku mahuʻinga ai kiate kitautolu ʻi heʻetau hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí ke tau hoko ko ha kau tangataʻi fonua lelei mo talangofua ki he ngaahi lao ʻo e fonuá? (Vakai, T&F 58:21.)

Fakaafeʻi ʻa e kau akó ke lau fakalongolongo ʻa e Mātiu 22:22, pea kumi ki he founga fakafeangai ʻa e kau Fālesí ki he tali ʻa e Fakamoʻuí. Kole ki he kau akó ke lipooti e meʻa ʻoku nau maʻú.

Mātiu 22:23–34

ʻOku akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e kau Sātusí fekauʻaki mo e malí mo e Toetuʻú

Fakamatalaʻi ange naʻe ʻikai ngata pē ʻi he kau Fālesí, ka naʻe feinga foki mo e kau Sātusí ke tauheleʻi e Fakamoʻuí ʻi Heʻene ngaahi folofolá ʻi Heʻene akonaki ʻi he temipalé. Ke tokoni ke mahino ki he kau akó ʻa e ʻa e tui ʻo e kau Sātusí, fakaafeʻi kinautolu ke lau fakalongolongo ʻa e konga tohi “Sātusi” ʻi he Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá. Kole ki he kau akó ke nau kumi e meʻa naʻe tui mo taʻe tui ki ai ʻa e kau Sātusí.

  • Ko e hā e ngaahi tui naʻe fakafīsingaʻi ʻe he kau Sātusí?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Mātiu 22:23–28, pea kole ki he kalasí ke nau kumi ʻa e founga naʻe feinga ai e kau Sātusí ke kākaaʻi e Fakamoʻuí.

  • Te ke fakamatalaʻi fakanounou fēfē ʻa e fehuʻi naʻe fai ʻe he kau Sātusí ki he Fakamoʻuí?

Fakamatalaʻi ange naʻe fakaʻaongaʻi hala ʻi he ʻiloʻilo pau ʻe he kau Sātusí ha anga fakafonua ʻo e Fuakava Motuʻá ʻa ia ne fokotuʻu ke tokangaʻi ʻa e kau uitoú (vakai, Teutalōnome 25: 5–6; Bible Dictionary, “Levirate marriage”). Naʻa nau feinga ke fakalahiʻi ʻa e anga fakafonua ko ʻení ke fakaongoongokoviʻi ʻa e tokāteline ʻo e Toetuʻú.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e Mātiu 22:29–30, pea kole ki he kalasí ke nau kumi ki he tali ʻa e Fakamoʻuí ki he fehuʻi ʻa e kau Sātusí.

  • Naʻe tali fēfē ʻe he Fakamoʻuí ki he fehuʻi?

Ke tokoni ke mahino lelei ange ki he kau akó ʻa e tali ʻa e Fakamoʻuí, fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e fakamatala ko ʻeni ne fai ʻe ʻEletā Pulusi R. Makongikī ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

ʻĪmisi
ʻEletā Bruce R. McConkie

“ʻOku ʻikai ke fakaʻikaiʻi ia ʻe [Sīsū Kalaisí] ka ʻokú Ne fakangatangata ʻa e foʻi fakakaukau moʻoni ʻoku pehē ʻe ʻi ai ʻa e mali mo e foaki ke mali ʻi he langí. ʻOkú ne pehē ko e meʻa pē ʻoku ‘nau’ (kau Sātusí), tokanga ki aí, ko ‘kinautolu’ (fānau ʻo e māmani ko ʻení’), ʻoku ʻikai pea he ʻikai ke hokohoko atu ʻa e ʻiuniti ʻo e fāmilí ʻi he toetuʻú. …

“‘Ko ia, ʻi he taimi ʻoku nau [kinautolu he ʻikai, ʻoku ʻikai, pe ʻikai lava ke moʻui ʻaki e fono ʻo e mali taʻengatá] mamaʻo ai mei he māmaní ʻoku ʻikai te na mali pe foaki ke mali’ [T&F 132:16].

“Ko ia ai, ʻoku ʻikai ha mali pe foaki ke mali ʻi he langí maʻanautolu ne folofola ki ai ʻa Sīsū; ʻa kinautolu ʻoku ʻikai ke nau tui ki he toetuʻú, pe ko e ngaahi moʻoni fakahaofi kehe kotoa pē” (Doctrinal New Testament Commentary, 3 vols. [1965–73], 1:606).

Ke tokoni ke toe mahino lahi ange ki he kau akó ʻa e pōpoaki ʻi he Mātiu 22:29 – 30, fakamatalaʻi ange naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ha ngaahi moʻoni mahuʻinga fekauʻaki mo e mali taʻengatá. Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 132:15-17. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e meʻa ne fakahā ʻe he ʻEikí kia Siosefa Sāmita fekauʻaki mo e malí.

  • Ko hai ne pehē ʻe he ʻEikí he ʻikai “mali pe [ʻe] foaki ke malí” (veesi 16) ʻi he Toetuʻú?

  • Ko e hā e moʻoni naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻi he Mātiu 22:30 mo e Tokāteline mo e ngaahi Fuakava 132:15–17 fekauʻaki mo e malí mo e moʻui hili e maté. (ʻE lava ke fakaʻaongaʻi ʻe he kau akó ha ngaahi lea kehe, kae fakapapauʻi ʻoku nau ʻiloʻi ʻa e moʻoni ko ʻení: ʻOku ʻikai mali ʻi he māmani ka hoko maí ʻa kinautolu ʻoku ʻikai silaʻi ʻaki e mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ki honau malí ʻi he moʻui fakamatelié pe ʻi he ngaahi ouau fakafofonga ʻi he temipalé.)

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e Mātiu 22:31–33, pea kole ki he kalasí ke kumi e ngaahi moʻoni kehe naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ki he kau Sātusí fekauʻaki mo e Toetuʻú.

  • Ko e hā ne folofola ʻaki ʻe he Fakamoʻuí ʻi he veesi 32 ʻokú ne fakahā mai ʻoku moʻoni ʻa e Toetuʻú?

  • Naʻe fēfē e tali ʻa e kakaí ʻi heʻenau fanongo ki hono akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e ngaahi tokāteline ko ʻení?

Mātiu 22:34–40

Naʻe akonaki e Fakamoʻuí fekauʻaki mo e ongo fekau lahi ʻe uá.

Fakaafeʻi e kau akó ke hiki ʻi heʻenau pepa ki he kalasí pe tohinoa ako folofolá ʻa e lahi taha ʻo e ngaahi fekau te nau lava ʻo fakakaukau ki ai ʻi ha miniti ʻe taha. Kole ki he kau akó ke lipooti e lahi ʻo e ngaahi fekau naʻe lava ke nau tohí.

Fakamatalaʻi ange ʻoku akoʻi ʻe he kau Siú ʻoku kau ʻi he fono ʻa Mōsesé ha ngaahi fekau ʻe 613. Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Mātiu 10:35-36. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e fehuʻi ne fai ʻe ha taha ʻo e kau Fālesí ki he Fakamoʻuí fekauʻaki mo e ngaahi fekau ko ʻení.

  • Ko e hā e fehuʻi naʻe fai ʻe he kau Fālesí ki he Fakamoʻuí?

Kimuʻa pea sio e kau akó ki he tali ʻa e Fakamoʻuí, fakaafeʻi kinautolu ke siakaleʻi ha foʻi fekau ʻi heʻenau lisí ʻoku nau pehē ko e fekau ia ʻoku “lahi,” pe mahuʻinga tahá. Kole ki ha niʻihi ʻo e kau akó ke lipooti ʻa e fekau ne nau siakaleí pea fakamatalaʻi ʻa e ʻuhinga ne nau siakaleʻi ai iá.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Mātiu 10:37–40. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e founga naʻe tali ʻaki ʻe he Fakamoʻuí ʻa e fehuʻi ʻa e kau Fālesí.

  • Ko e hā e fekau lahi tahá? Ko e hā e fekau lahi taha hono uá? (Fakamatalaʻi ange naʻe maʻu ʻa e ongo fekaú ni ʻi he fono ʻa Mōsesé [vakai, Teutalōnome 6:5; Levitiko 19:18]. Fakamatalaʻi ange foki ʻoku ʻuhinga ʻa e fakahinohino ʻa e ʻEikí ke “ʻofa ki ho kaungāʻapí” ki he founga ʻetau fakafeangai mo e niʻihi kehé.)

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku lau ai ʻa e ongo fekaú ni ko e lahi taha ʻi he ngaahi fekaú?

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e “fekaú ni ʻe ua ʻoku tautau ai ʻa e fono kotoa mo e kau palōfitá” ʻi he veesi 40? (Tokoni ke mahino ki he kau akó naʻe fokotuʻu e ngaahi fekau kotoa pē ne fakahā mai ʻe he ʻOtuá ʻi he fono ʻa Mōsesé mo e kau palōfita ʻo e Fuakava Motuʻá ke tokoni ki he kakaí ke fakahaaʻi ʻenau ʻofa ki he ʻOtuá mo honau kaungāʻapí.)

  • Kapau naʻe fokotuʻu ʻa e ngaahi fekau kotoa pē ke tokoniʻi kitautolu ke tauhi ʻa e ongo fekau lahí ni, ko e hā ha tefitoʻi moʻoni te tau lava ʻo ako mei he veesi 40 fekauʻaki mo e mahuʻinga ʻo e tauhi kotoa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá? (Hili e tali ʻa e kau akó, hiki ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ʻení he palakipoé: Kapau te tau ʻofa moʻoni ki he ʻOtuá mo ʻofa ʻi hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú, te tau feinga leva ke tauhi e kotoa ʻo e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá.)

Ke fakatātaaʻi e tefitoʻi moʻoni ko ʻení, fakaafeʻi e kau akó ke nau vakai ki he lisi ʻo e ngaahi fekau ne nau hiki ʻi heʻenau pepa ki he kalasí pe tohinoa ako folofolá. Kole ange ke nau ʻai ha foʻi fetuʻu ʻi he ngaahi fekau ʻokú ne fakahaaʻi ha ʻofa ki he ʻOtuá pea mo ha tapafā ʻi he ngaahi fekau ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e ʻofá ki hotau kaungāʻapí. (ʻE lava pē ke fakaʻilongaʻi ha niʻihi ʻo e ngaahi fekaú ʻaki ha foʻi fetuʻu mo ha tapafā fakatouʻosi.) Kole ki he kau akó ke nau fili ha taha ʻo e ngaahi fekau ʻi heʻenau lisí pea fakamatalaʻi e founga ʻoku fakaʻatā ai kitautolu ʻe he talangofua ki he fekau ko iá ke fakahā ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá, ko ʻetau ʻofa ki hotau kaungāʻapí, pe fakatouʻosi.

  • Ko e hā ha ngaahi ongo kuó ke maʻu ʻi haʻo fili ke talangofua ki ha fekau pau ke fakahā ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá pe ko ha taha kehe?

Vahevahe hoʻo fakamoʻoni fekauʻaki mo e tefitoʻi moʻoní kapau te tau ʻofa moʻoni ki he ʻOtuá mo hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú, te tau tauhi kotoa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakakaukau ki ha fekau te nau lava ʻo talangofua faivelenga ki ai ke fakahaaʻi ʻenau ʻofa ki he Tamai Hēvaní pe ko ha taha kehe, pea poupouʻi kinautolu ke fokotuʻu ha taumuʻa ke fai ia. Fakaafeʻi kinautolu ke hiki ʻenau taumuʻá ʻi heʻenau pepa ki he kalasí pe tohinoa ako folofolá.

Mātiu 10:41-46

Naʻe ʻeke ʻe he Fakamoʻuí ki he kau Fālesí ʻa e meʻa ʻoku nau fakakaukau ki ai fekauʻaki mo Kalaisí.

Fakamatalaʻi ange hili hono tali lelei ʻe he Fakamoʻuí ʻa e fehuʻi ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí, naʻá Ne ʻeke ange ki he kau Fālesí ha ngaahi fehuʻi.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Mātiu 22:41–42, pea kole ki he kalasí ke nau kumi e meʻa ne ʻeke ʻe he Fakamoʻuí ki he kau Fālesí.

  • Ko e hā e fehuʻi ne ʻeke ʻe Sīsū Kalaisi ki he kau Fālesí?

  • Naʻe founga fēfē hono tali ia ʻe he kau Fālesí?

Fakamatalaʻi ange naʻe ʻilo ʻe ha kau Siu tokolahi, ko Kalaisí, pe ko e Mīsaiá, ko ha hako ʻo e Tuʻi ko Tēvitá. Naʻe tui e kau Fālesí ʻe fakakalauni ʻa e Mīsaiá ko e tuʻi ʻo ʻIsileli pea mo tokoniʻi kinautolu ke nau ikuaʻi honau ngaahi filí (hangē ko Loma) pea maʻu ʻenau tauʻatāiná, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he Tuʻi ko Tēvitá kimuʻa. Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e Mātiu 22:43–46 ʻaki hono fakamatalaʻi ange naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻa e kau Fālesí fakatatau ki heʻenau folofolá, Naʻe mahulu ange ʻa Kalaisi ʻi Heʻene hoko pē ko e foha ʻo Tēvita—Naʻá Ne hoko foki ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá. Pe, hangē ko ia ne fakahā kia Sione Papitaisó, ko Kalaisi ʻa e “aka mo e hako ʻo Tēvitá” fakatouʻosi (Fakahā 22:16); Ko ia ʻa e ʻEiki ʻa Tēvitá mo hono hakó fakatouʻosi.

Fakaafeʻi e kau akó ke fakakaukau ki he founga te nau tali ʻaki e fehuʻi “Ko e hā hoʻomou fakakaukau kia Kalaisí? Fakaʻosiʻaki hano vahevahe hoʻo fakamoʻoni ki he Fakamoʻuí.

ʻĪmisi
scripture mastery icon
Fakataukei Folofola —Mātiu 22:36–39

ʻOange ha taimi ki he kau akó ke hiki e ngaahi lea mei he Mātiu 22:36–39 ʻi ha fanga kiʻi kaati pe fanga kiʻi laʻipepa iiki. Fakaafeʻi e kau akó ke nau toʻotoʻo holo pē ʻenau fanga kiʻi kātí pea toutou vakai kiate kinautolu lolotonga e ʻahó ke tokoni ke nau manatu ke tauhi ʻa e fekau ʻuluaki mo e uá.

Ngaahi Fakamatala Fakamahino mo e Puipuituʻá

Mātiu 22:21. “ʻOatu kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisá”

ʻOku ʻuhinga ʻa e kupuʻi lea “ʻoatu kia Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisá” ʻi he Mātiu 22:21 ki hotau fatongia ke talangofua ki he ngaahi lao fakapuleʻangá ʻo hangē ko e totongi e tukuhaú. Ka neongo iá, ko e hā te tau fai kapau ʻoku fepaki ʻa e lao fakapuleʻangá mo e fono ʻa e ʻOtuá? Naʻe ʻomi ʻe ʻEletā Tāleni H. ʻOakesi ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e ngaahi faleʻi ko ʻení:

“ʻE fie maʻu ai kitautolu he taimi ʻe niʻihi ke tau poleʻi ʻa e ngaahi lao te ne toʻo ʻetau tauʻatāina ke fakahoko ʻetau tuí, ʻo fakahoko ia makatuʻunga ʻi heʻetau ngaahi totonu fakakonisitūtone ki hono fakahoko tauʻatāina ʻo e lotú” (“Ko Hono Fakapalanisiʻi ʻo e Moʻoní mo e Kātakí,”Liahona, Fēpueli 2013, 31).

Naʻe toe akoʻi foki ʻe ʻEletā Tāleni H. ʻOakesi ʻoku fakaʻatā ʻe he lao fakapuleʻangá ʻa e tōʻonga faiangahalá, ka ʻoku tau kei māfasia pē ke talangofua ki he ngaahi fono ʻa e ʻOtuá:

“ʻOku fakahaaʻi ʻe heʻetau tefito ʻo e tui hono hongofulu mā uá ʻetau tui ke fakaongoongo ki he maʻu mafai fakapuleʻangá pea ʻi he “talangofua, fakaʻapaʻapaʻi, mo poupou ki he laó.’ Ka he ʻikai lava ʻe he lao ʻa e tangatá ʻo ʻai ke angamaʻa ʻa e meʻa kuo fakahā ʻe he ʻOtuá ʻoku angaʻulí. Ko e tukupā ki heʻetau meʻa mahuʻinga tahá—ke ʻofa mo tauhi ki he ʻOtuá—ʻoku fie maʻu ke tau vakai ki Heʻene fonó ke hoko ko hotau tuʻunga ʻulungāngá. Hangē ko ʻení, ʻoku tau kei ʻi he fekau fakalangi ke ʻoua naʻa feʻauaki pe tono neongo ʻoku ʻikai kei hoko ʻeni ko ha hia ʻi he lao ʻo e siteiti pe fonua ʻoku tau nofo aí. ʻI he meʻa tatau, ʻoku ʻikai liliu ʻe hono fakalao ʻo e “mali ʻa e tangata mo e tangata pe fefine mo e fefiné” ʻa e fono ʻa e ʻOtuá ki he malí pe ko ʻEne ngaahi fekaú pea mo hotau tuʻunga ʻulungaanga fekauʻaki mo iá.” (“ʻIkai mo ha Toe ʻOtua Kehe,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2013, 75).

Mātiu 22:23–30. Nofo-mali ʻi he Toetuʻú

“Ko ha kī mahuʻinga ke mahino kiate kitautolu ʻa e folofola ʻa e Fakamoʻuí ko ʻetau manatuʻi naʻe lea ʻaki ia ki he kau Sātusí, ʻa ia ʻoku nau ‘pehē ʻoku ʻikai ha toetuʻu’ (Mātiu 22:23). Ko ia, naʻe ʻikai ke fakamātoato ʻa e fehuʻi ne nau fai ki he Fakamoʻuí—naʻe ʻikai te nau mahuʻingaʻia moʻoni ʻi he ʻilo fekauʻaki mo e nofo-malí ʻi he Toetuʻú. Ko e tali ʻa e Fakamoʻuí ‘ʻi he toetuʻú he ʻikai te nau mali pe foaki ke mali’ (Mātiu 22:30; ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí) naʻe ʻuhinga ia ki he kakai ʻi he fehuʻí, ʻa e kau Sātusí, he naʻe pehē ʻe he kau fehuʻí ‘naʻe ʻiate kimautolu ʻa e kāinga ʻe toko fitu’ (Mātiu 22:25; ko e toki tānaki atu hono fakamamafaʻí). Ko kinautolu ʻoku ʻikai ke nau mali ki he taʻengatá, ʻoku ʻikai ke nau mālohi ʻo fakalaka ʻi he moʻui ko ʻení (vakai, T&F 132:15–17). Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní, ʻe lava pē ke taʻengata ʻa e malí kapau ʻoku fakahoko ia ʻo fakatatau ki Heʻene fonó, ʻo fakahoko ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafaí, pea naʻe silaʻi ʻe he Laumālie Māʻoniʻoni ʻo e Talaʻofá (vakai, T&F 132:19).

“Ko e kī ʻe taha ke mahino kiate kitautolu ʻa e folofola ʻa e Fakamoʻuí ke ʻiloʻi ko e taimi naʻe fakamatala ai ʻa e kau Sātusí ki he lea ʻa Mōsesé (vakai Mātiu 22:24), naʻa nau fakamatala ki he meʻa ʻoku ui he taimi ʻe niʻihi ko e ‘mali fakalīvaite (levirate marriage).’ Fakatatau ki he fono ʻa Mōsesé, ko e taimi naʻe pekia ai ʻa e tangatá kae tuku hono uaifí pea ʻikai haʻana fānaú, naʻe pau ke mali hono tokouá mo e uaifi ʻo e tangata kuo pekiá ke maʻu haʻane fānau pea ke ʻohake ʻa e fānaú maʻá e tangata kuo pekiá (vakai, Teutalōnome 25:5; Bible Dictionary, ‘Levirate marriage’)” (New Testament Student Manual [Church Educational System manual, 2014], [00]66–67).

Mātiu 22:35–40. Ko e ongo fekau ʻoku lahí

Naʻe lea ʻaki ʻe Palesiteni ‘Ēsela Tafi Penisoni ʻa e meʻá ni fekauʻaki mo e ʻuluaki mo hono ua ʻo e ongo fekau ʻoku lahí:

Ke ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ho lotó, laumālié, ʻatamaí, mo e mālohí kotoá, ʻokú ne fālute kotoa ki ai hotau iví mo e meʻa kotoa pē. ʻOku ʻikai ko ha ngāue fakaai pē. Ko e tukupā kakato ia ʻo ʻetau moʻuí kotoa— fakatuʻasino, fakaʻatamai, fakaeloto mo fakalaumālie—ke ʻofa ki he ʻEikí.

Ko e māokupu, loloto, mo e māʻolunga ʻo e ʻofa ko ʻeni ki he ʻOtuá ʻoku ope atu ia ki he tapa kotoa pē ʻo e moʻui ʻa ha taha. Ko ʻetau ngaahi fakaʻānauá, tatau ai pē pe ʻoku fakalaumālie pe fakatuʻasino, ʻoku totonu ke fakatefito ia ʻi ha ʻofa ki he ʻEikí. ʻOku totonu ke fakatefito ʻetau ngaahi fakakaukaú mo ʻetau ongoʻi ʻofá ʻi he ʻEikí. …

Ko e hā naʻe fokotuʻu ai ʻe he ʻOtuá ʻa e fekau ʻuluakí ke muʻomuʻa tahá? Koeʻuhí he naʻá Ne ʻafioʻi kapau ʻoku tau ʻofa moʻoni ʻiate Ia te tau loto ke tauhi kotoa ʻEne ngaahi fekau kehé. …

“ʻI he taimi ʻoku tau fakamuʻomuʻa ai ʻa e ʻOtuá, ʻe tuʻu ʻa e ngaahi meʻa kehe kotoa pē ʻi honau tuʻunga totonú pe ko ʻenau mavahe mei heʻetau moʻuí. ʻE puleʻi ʻe heʻetau ʻofa ki he ʻEikí ʻa ʻetau talaki ʻetau ʻofá, ngaahi fie maʻu ki hotau taimí, ngaahi meʻa ʻoku tau tulifua ki aí, pea mo e fakahokohoko ʻo e ngaahi meʻa ʻoku tau mahuʻingaʻia aí.

“ʻOku totonu ke tau fakamuʻomuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi ha toe taha ʻi heʻetau moʻuí. …

“ʻOku tau tāpuekina lahi taha hotau kāingá ʻi he taimi ʻoku tau fakamuʻomuʻa ai ʻa e ʻuluaki fekaú” (“The Great Commandment—Love the Lord,” Ensign, May 1988, 4 –6; vakai foki, Maʻake 12:28– 34).

Mātiu 22:45. “Pea kapau ʻoku ui ia ʻe Tēvita, ʻEiki, pea ko hono foha fēfeeʻi ia?”

Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Sēmisi E. Talamesi ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ko Sīsū Kalaisí ko Sihova:

“Ko Sīsū Kalaisí ʻa e Foha ʻo Tēvitá ʻi he founga fakamatelie fakahakó. … Ka ʻi hono ʻaloʻi ʻo Sīsū ʻi he kakanó ʻi he fuoloa ʻo e ngaahi senituli ʻi he‘vaeuaʻangamālie ʻo e taimí’ ko Sihova Ia, ʻEiki mo e ʻOtua, kimuʻa pea ʻiloa ʻa Tēvita, ʻĒpalahame, pe ko ʻĀtama ʻi he māmaní” (Jesus the Christ, 3rd ed. [1916], 552).