Laipelí
Lēsoni 145: 1 Pita 3–5


Lēsoni 145

1 Pita 3–5

Talateú

Naʻe poupouʻi ʻe Pita e Kāingalotú ke mateuteu maʻu pē ke fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisi pea ke moʻui angatonu koeʻuhí ke nau lava ʻo tekeʻi e ngaahi tukuakiʻi hala ʻoku fai kiate kinautolú. Naʻá ne akoʻi naʻe malangaʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ongoongoleleí ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié hili ʻEne pekiá. Naʻe naʻinaʻi foki ʻa Pita ki he kaumātuʻa ʻo e Siasí ke tokangaʻi e tākanga ʻa e ʻOtuá ʻaki e tokanga tatau pē naʻe fai ʻe Sīsū Kalaisí, ko e Tauhi Lahí.

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

1 Pita 3:1–17

Ko e faleʻi ʻe Pita e Kāingalotú ke faaitaha ʻi he māʻoniʻoni pea mateuteu maʻu pē ke fakamoʻoniʻi ʻa Kalaisi

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e fakamatala ko ʻeni ʻa Palesiteni Tōmasi S. Monisoní:

ʻĪmisi
President Thomas S. Monson

“Te tau maʻu ha ngaahi faingamālie ʻi heʻetau moʻuí ke vahevahe atu ai ʻetau tui fakalotú, neongo he ʻikai ke tau ʻiloʻi maʻu pē ʻa e taimi ʻe hoko ai iá. Naʻe hoko mai e faingamālie ko iá kiate au ʻi he 1957 ʻi heʻeku ngāue ʻi ha kautaha paaki pea kole mai ke u ʻalu ki Tālasi, Tekisisi, [USA,] ne faʻa ui ko e ʻkolo ʻo e ngaahi siasí,’ ke u lea ai ʻi ha fakataha fakapisinisi. Hili e fakatahá ne u heka ʻi ha pasi taki mamata ʻo ʻeveʻeva holo he koló. ʻI heʻemau fakalaka atu he ngaahi ʻapisiasi kehekehé, naʻe pehē mai e fakaʻulí, ‘ʻI he toʻohemá te mou sio ai ki he siasi Metotisí’ pe ‘Ko e falelotu Katoliká ʻena ʻi he toʻomataʻú.’

“ʻI heʻemau fakalaka atu ha fale piliki kulokula naʻe tuʻu ʻi ha foʻi tafungofunga, naʻe ui mai e fakaʻulí, ‘Ko e fale ʻena ʻoku fakataha ai e kau Māmongá.’ Naʻe ui atu leva ha fefine he sea muí, ʻʻE fakaʻuli, toe kiʻi fakamatala mai muʻa ʻo kau ki he kau Māmongá?’

“Naʻe afe fakaʻulí ki he kauhalá peá ne tafoki ʻo pehē mai, “Fefine, ko e meʻa pē ʻoku ou ʻilo fekauʻaki mo e kau Māmongá, ʻoku nau fakataha he fale piliki kulokula ko ʻená. ʻOku ʻi ai ha taha he pasí ni ʻokú ne ʻilo ha meʻa lahi ange ʻo kau ki he kau Māmongá?’” (“Pole ke Tuʻu Toko Taha,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2011, 67).

  • Kapau naʻá ke ʻi he pasí, ko e hā naʻá ke mei faí?

  • Ko e hā ʻoku faʻa faingataʻa ai ke tau talanoa ki he kakai kehé fekauʻaki mo ʻetau tui fakalotú?

Fakaafeʻi e kau akó ke kumi ha tefitoʻi moʻoni ʻi heʻenau ako e 1 Pita 3:1–17 ʻe lava ʻo tokoni ke tataki kinautolu ʻi he taimi ʻoku nau fehangahangai ai mo ha ngaahi faingamālie ke vahevahe e ongoongoleleí mo e niʻihi kehé.

Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 1 Pita 3:1–11 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe naʻinaʻi ʻa Pita ki he ngaahi uaifí ke nau tokoni ke ʻomi e ngaahi husepāniti taʻetuí kia Kalaisi ʻi honau ngaahi ʻulungaanga māʻoniʻoní. Naʻá ne faleʻi e ngaahi husepānití ke fakaʻapaʻapaʻi honau uaifí. Naʻá ne toe faleʻi foki e kāingalotú ke moʻui ʻo fakatatau mo e tuʻunga moʻui ʻo e ongoongoleleí.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e 1 Pita 3:14–16. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e meʻa naʻe faleʻi ʻe Pita e Kāingalotú ke nau fai ʻi he taimi ʻoku nau fehangahangai ai mo e faingataʻá koeʻuhí ko ʻenau moʻui angatonú.

  • Ko e hā naʻe faleʻi ʻe Pita e Kāingalotú ke nau fai ʻi he taimi ʻoku nau fehangahangai ai mo e faingataʻá koeʻuhí ko ʻenau moʻui angatonú.

  • Fakatatau ki he veesi 15, ko e hā naʻe pehē ʻe Pita ʻoku totonu ke fai maʻu pē ʻe he kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí?

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ha ngaahi tafaʻaki ʻo e ongoongoleleí ʻokú ne ʻoange ha ʻamanaki lelei ki he kakaí?

Fakamatalaʻi ange ʻe toe lava pē ke liliu e foʻi lea talia ʻi he veesi 15 ko e “maluʻanga”. Naʻe naʻinaʻi ʻa Pita ki he Kāingalotú ke vahevahe mo maluʻi ʻenau tui fakalotú.

  • Ko e hā e ngaahi foʻi lea ʻi he veesi 15 ʻokú ne fakamatalaʻi e founga ʻoku totonu ke tau vahevahe mo maluʻi ai e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí? (Mahalo te ke fie fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e manavaheé ki he loto-ʻapasia pe ofo ʻi he tūkunga ko ʻení.)

  • Ko e hā e moʻoni ʻe lava ke tau ako mei he 1 Pita 3:15 fekauʻaki mo e meʻa ʻoku totonu ke tau feinga ke mateuteu maʻu pē ke fai ʻi heʻetau hoko ko e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ha moʻoni hangē ko ʻení: ʻI heʻetau hoko ko e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisí, ʻoku totonu ke tau feinga ke mateuteu maʻu pē ke vahevahe mo maluʻi ʻetau tui fakalotú ʻi he angamalū mo e loto-ʻapasia. Tohi ʻa e moʻoni ko ʻení ʻi he palakipoé.)

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke vahevahe ʻetau tui fakalotú ʻi he angamalū mo e loto-ʻapasia?

Ke fakahaaʻi e moʻoni ʻi he palakipoé, fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e toenga ʻo e fakamatala ʻa Palesiteni Monisoni ki heʻene aʻusia ʻi he pasí:

ʻĪmisi
President Thomas S. Monson

“Ne u fakaongoongo ki ha tali. Ne u siofi e fofonga ʻo e taha kotoa, pe ʻe hā mei ai ne nau ʻilo pe ʻomai ha tali. Halaʻatā. Ne u fakatokangaʻi hake naʻe toe pē au ke u fai e meʻa ne fokotuʻu mai ʻe he ʻAposetolo ko Pitá, ke u “nofo teu pē ke talia … ʻa e tangata kotoa pē ʻe ʻekea ʻa kimoutolu ki hono ʻuhinga ʻo e ʻamanaki lelei ʻoku ʻiate kimoutolú.’ Ne u fakatokangaʻi foki ʻa hono moʻoni ʻo e lea ʻoku taku ʻo pehē, ʻKo ʻene hokosia pē momeniti ke ke fili aí, ko ʻene ʻosi ia e taimi teuteú.’

“ʻI he miniti ʻe 15 ne hokó, ne u vahevahe ange ai ki he kau pāsesé ʻa ʻeku fakamoʻoni fekauʻaki mo e Siasí mo ʻetau tui fakalotú. Ne u fakamālō koeʻuhí ko ʻeku fakamoʻoní pea ne u fakamālō ko ʻeku mateuteu ke vahevahe atu iá” (“Pole ke Tuʻu Toko Taha,” 67).

  • Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa te tau lava ʻo fai ke tau mateuteu maʻu pē ke vahevahe ʻetau tuí?

Fakaafeʻi e kau akó ke fakakaukau ki ha taimi ne nau ongoʻi loto houngaʻia ai ʻi heʻenau mateuteu ke vahevahe ʻenau tuí pe fakamoʻoní. Kole ki ha kau ako ʻe niʻihi ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusiá mo e kalasí.

Fakaafeʻi e kau akó ke fakalaulauloto ki he meʻa te nau fai ke mateuteu maʻu pē ke vahevahe mo maluʻi ʻenau tui fakalotú. Poupouʻi kinautolu ke nau ngāue ʻo fakatatau ki ha faʻahinga ueʻi ʻoku nau maʻu.

1 Pita 3:18–4:19

Naʻe malanga ʻaki ʻe Sīsū Kalaisi e ongoongoleleí ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié hili ʻEne pekiá

Fakaafeʻi e kau akó ke fakakaukau ko e kau faifekau kinautolu ʻoku nau akoʻi ha taha ʻokú ne lea ʻaki e meʻá ni:

“ʻOku ou tui ʻoku moʻoni e meʻa ʻokú ke akoʻi mai kiate aú, ka ʻoku ou fifili ki he kakai ʻoku nau mate teʻeki ke maʻu ha faingamālie ke fanongo ki he moʻoní. ʻOku ngali taʻetotonu ia ke tauteaʻi ʻe he ʻOtuá kinautolu pe taʻofi kinautolu mei he toe nofo fakataha mo Iá kapau naʻe teʻeki ke nau maʻu ʻa e faingamālie ke ako ai kau ki Hono palani ʻo e fakamoʻuí.”

Kole ki he kau akó ke fakalaulauloto ki heʻenau talí.

Fakaafeʻi e vaeua ʻo e kalasí ke lau fakalongolongo e 1 Pita 3:18–20 kau ai e Liliu ʻa Siosefa Sāmita ʻo e 1 Pita 3:20 ʻi he Fakahinohino ki he Folofolá. Kole ange ki he vaeua ʻe tahá ke nau lau fakalongolongo ʻa e 1 Pita 4:5–6 kau ai e Liliu ʻa Siosefa Sāmita ʻo e 1 Pita 4:6 ʻi he Fakahinohino ki he Folofolá. Kole ki he kau akó ke nau kumi e ngaahi moʻoni naʻe akoʻi ʻe Pita ʻe lava ke nau vahevahe mo e tokotaha ʻi he tūkunga ko ʻení. Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga e kupuʻi lea “ngaahi laumālie ʻoku ʻi he fale fakapōpulá” ʻi he 1 Pita 3:19 kiate kinautolu ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié ne ʻikai ke nau tali e ongoongoleleí pe ne nau ʻosi maʻu ha faingamālie ke fanongo ki ai ʻi he moʻui fakamatelié.

Hili ha taimi feʻunga, fehuʻi ange:

  • Ko e hā ʻoku tau ako mei he ngaahi veesi ko ʻení fekauʻaki mo kinautolu ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié naʻe ʻikai ke nau tali ʻa e ongoongoleleí pe maʻu ʻa e faingamālie ke maʻu ia ʻi he moʻui ní?

ʻĪmisi
President Joseph F. Smith

Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Palesiteni Siosefa F. Sāmita (Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí [2009], fika 127; vakai foki, LDS.org). Fakamatalaʻi ange naʻe fakalaulauloto ʻa Palesiteni Siosefa F. Sāmita ki he ʻuhinga ʻo e 1 Pita 3:18–20 mo e 1 Pita 4:6, ʻi he taimi naʻá ne maʻu ai ha fakahā mo ha mata meʻa hā mai ʻo e ʻaʻahi ʻa e Fakamoʻuí ki he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié. Naʻá ne mamata kia Sīsū Kalaisi, ʻi he vahaʻa taimi ʻo ʻEne pekiá mo e Toetuʻú, ʻokú Ne malanga ʻaki e ongoongoleleí mo tokoni ki he ngaahi laumālie māʻoniʻoní. Naʻe fokotuʻu leva ʻe Sīsū Kalaisi mo fakamafaiʻi ha kau tamaioʻeiki angatonu ke akoʻi e ongoongoleleí ki he ngaahi laumālie ʻi he fale fakapōpulá (vakai, T&F 138:1–11, 29–30).

  • Fakatatau ki he 1 Pita 4:6, ko e hā ʻoku malangaʻi ai e ongoongoleleí kiate kinautolu kuo pekiá? (Ke fakahoko ai ha fakamaau totonu ʻaki hono ʻoange ha faingamālie ki he fānau kotoa ʻa e Tamai Hēvaní ke nau fanongo mo moʻui fakatatau ki he fono ʻa e ʻOtuá.)

  • Ko e hā e moʻoni ʻe lava ke tau ʻilo mei he ngaahi akonaki ʻa Pita fekauʻaki mo hono malangaʻi e ongoongoleleí ki he pekiá? (ʻE lava ke fakaʻaongaʻi ʻe he kau akó e ngaahi lea pē ʻanautolu, kae fakapapauʻi ʻoku nau ʻilo ha moʻoni hangē ko ʻení: ʻOku malangaʻi e ongoongoleleí kiate kinautolu kuo pekiá koeʻuhí ke nau maʻu ha faingamālie tatau mo kinautolu ʻoku nau fanongo ki he ongoongoleleí ʻi he moʻui fakamatelié.)

Toe vakaiʻi nounou e talanoa fakatātā ʻi he kamataʻanga ʻo e konga folofola ko ʻení pea ʻeke ange:

  • ʻOku founga fēfē e hoko ʻa e tokāteline ʻo e fakamoʻui maʻá e pekiá ko ha fakamoʻoni ʻo e ʻaloʻofa mo e ʻofa mamahi ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú?

Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 1 Pita 4:7–19 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe naʻinaʻi ʻa Pita ki he Kāingalotú ke nau maʻu e ʻofa faka-Kalaisí koeʻuhí he ʻoku fakamolemoleʻi, pe taʻofi ʻe he ʻaloʻofá, e ngaahi angahala lahi (vakai, Liliu ʻa Siosefa Sāmita, 1 Pita 4:8 [ʻi he Fakahinohino ki he Folofolá]). ). Naʻe akoʻi foki ʻe Pita e Kāingalotú ke nau fiefia he taimi ʻoku nau faingataʻaʻia ai he ngaahi ʻahiʻahí mo e fakaangá koeʻuhí ko ʻenau tui kia Sīsū Kalaisí.

1 Pita 5 

Naʻe faleʻi ʻe Pita e kaumātuʻá ke nau tokangaʻi e kāingalotu ʻa e ʻOtuá pea poupouʻi e Kāingalotú ke nau tuʻu maʻu, maʻu ai pē ʻi he tui

Fakamatalaʻi ange naʻe akoʻi ʻe Pita e kaumātuʻa ʻo e Siasí fekauʻaki mo honau ngaahi fatongia ko e kau taki ʻo e Siasí, ke tokoni ki hono teuteuʻi e Kāingalotú ki he ngaahi ʻahiʻahi te nau aʻusiá. Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e 1 Pita 5:1–3. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e faleʻi ʻa Pita ki he kaumātuʻa ʻo e Siasí.

  • Ko e hā e akonaki naʻe fai ʻe Pita ki he kaumātuʻa ʻo e Siasí.

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e “fafanga ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtuá” (veesi 2) ki hono tauhi mo tokangaʻi e kāingalotu ʻo e Siasí. Naʻe pau ke ngāue e kau taki ʻo e Siasí ʻi he loto fiemālie mo e ʻofa kae ʻikai ʻi he taʻe-fie tokoni pe ʻi he sio meʻa. Naʻe pau ke nau hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga ki he kāingalotú kae ʻikai ko e “ʻeikí” (veesi 3) kiate kinautolu.

  • Ko e hā e moʻoni ʻe lava ke tau ako fekauʻaki mo e fatongia ʻo e kau taki ʻo e Siasí, mei he faleʻi ʻa Pita ki he kaumātuʻa ʻo e Siasí? (Tokoni ke ʻiloʻi ʻe he kau akó ha tefitoʻi moʻoni hangē ko ʻení: ʻOku fatongia ʻaki ʻe he kau taki ʻo e Siasí hono tauhi mo hono tokangaʻi e kāingalotu ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻofa pea mo e sīpinga. Tohi ʻa e moʻoni ko ʻení ʻi he palakipoé.)

Fakaafeʻi e kau akó ke lau fakalongolongo ʻa e 1 Pita 5:4, ʻo kumi e hingoa naʻe ui ʻaki ʻe Pita e Fakamoʻuí. Kole ki he kau akó ke nau lipooti e meʻa ʻoku nau maʻú.

ʻĪmisi
Jesus Carrying a Lost Lamb

Fakaʻaliʻali ʻa e fakatātā Ko Hono Fua ʻe Sīsū ʻa e Lami Naʻe Heé (Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí [2009], fika 64; vakai foki, LDS.org).

  • ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku faʻa fakaʻaongaʻi ai e Fakamoʻuí ko ha fakatātā ʻo ha tauhi sipi?

  • Ko e hā ha ngaahi lelei mo ha ngaahi ʻulungaanga faka-Kalaisi ʻe lava ʻo tokoni ki he kau taki ʻo e Siasí ke nau tauhi mo tokangaʻi ʻaki e kāingalotu ʻo e Siasí?

  • Kuo faitāpuekina fēfē nai koe ʻe he ʻofa pe sīpinga faka-Kalaisi ʻo ha taki ʻi he Siasí?

Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 1 Pita 5:7–14 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe akoʻi ʻe Pita e Kāingalotú ke nau tokanga (ʻuhinga ki he hohaʻa) ki he Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí mo tuʻu maʻu ai pē ʻi he tui, neongo ʻa e ngaahi faingataʻá. Naʻe fakapapauʻi ange ʻe Pita kapau te nau fai ia, ʻe fakahaohaoaʻi mo fakamālohia kinautolu ʻe he ʻOtuá.

Fakaʻosi ʻaki hano poupouʻi e kau akó ke nau falala mo muimui kiate kinautolu kuo ui ʻe he ʻOtuá ke tokoni ki hono tauhi mo tokangaʻi fakalaumālie kinautolú.

ʻĪmisi
scripture mastery icon
Fakataukei Folofola—1 Pita 4:6

Ke poupouʻi e kau akó ke nau kau ʻi he ngāue ʻo e fakamoʻuí ki honau hakó, toe vakaiʻi mo kinautolu ʻa e 1 Pita 4:6, pea fehuʻi ange:

  • Ko e hā ʻe lava ke tau fai ke tokoni ki hotau ngaahi hako ne nau ʻosi tali e ongoongoleleí ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié pea ʻoku nau tatali ke fakatauʻatāinaʻi kinautolu mei he fale fakapōpula ʻo e ngaahi laumālié?

  • Ko e hā hoʻo ongo ʻi hono tāpuekina koe ʻi hoʻo fai e hisitōlia fakafāmilí mo e ngāue faka-temipale ki hoʻo ngaahi kuí?

Fakaafeʻi e kau akó ke kumi ha ngaahi faingamālie ke fai ha fekumi he hisitōlia fakafāmili fekauʻaki mo ʻenau ngaahi kuí pea ke kau atu ki he ngaahi ouau ʻi he temipalé ke fakafofongaʻi e ngaahi kui ko iá.

Ngaahi Fakamatala Fakamahino mo e Puipuituʻá

1 Pita 4:6. “He ko e meʻa ko ʻeni naʻe malanga ʻaki ai ʻa e ongoongoleleí kiate kinautolu foki kuo maté”

Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Siosefa Filitingi Sāmita e ngaahi meʻá ni kau ki he ngāue ʻo e fakamoʻuí maʻá e kau pekiá:

“ʻE hoko ʻa kinautolu kotoa pē ne ʻikai ke nau maʻu ha faingamālie heni ke tali iá, ʻo fakatomala mo tali e ongoongoleleí ʻi hená, ko ha kau ʻea-hoko ki he puleʻanga fakasilesitiale ʻo e ʻOtuá. Naʻe kamataʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e ngāue māʻongoʻongá ni ʻi Heʻene hāʻele ke malanga ki he ngaahi laumālie ʻi he fale fakapōpulá, ke lava ke fakamaauʻi kinautolu fakatatau ki he tangata ʻi he kakanó (pe ʻi hono fakalea ʻe tahá, ʻo fakatatau ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí) pea moʻui ʻi he laumālié ʻo fakatatau ki he ʻOtuá, ʻo fakafou ʻi heʻenau fakatomala mo e tali e misiona ʻo Sīsū Kalaisi ne pekia maʻanautolú” (Doctrines of Salvation, comp. Bruce R. McConkie, 3 vols. [1954–56], 2:132–33).

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Lōlenisou Sinou ʻo kau ki hono malanga ʻaki e ongoongoleleí ʻi he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié:

“ʻI he taimi ʻoku malanga ʻaki ai e Ongoongoleleí ki he ngaahi laumālie ʻi he fale fakapōpulá, ʻe māʻongoʻonga ange ʻete lava ʻo kau atu ki he malanga ko iá ʻi he kau atu ki he malanga ʻo ʻetau Kaumātuʻa ʻi he moʻui ko ʻení. ʻOku ou tui ʻe ʻi ai ha niʻihi tokosiʻi ʻo e ngaahi laumālie ko iá he ʻikai ke nau tali fiefia e Ongoongoleleí ʻi hono ʻoatu kiate kinautolú. ʻE liunga tuʻo tahaafe e lelei ange ʻo e ngaahi tūkunga aí” (“Discourse by President Lorenzo Snow,” Millennial Star, Jan. 22, 1894, 50).