Aiheet
Kuolema, fyysinen
Alaviitteet
Aihe

Kuolema, fyysinen

Fyysinen kuolema on hengen ero kuolevaisesta ruumiista. Aadamin lankeemus toi fyysisen kuoleman maailmaan (ks. Moos. 6:48).

Kuolemalla on oleellinen osa taivaallisen Isän pelastussuunnitelmassa (ks. 2. Nefi 9:6). Meidän täytyy kokea kuolema ja saada myöhemmin täydellinen, ylösnoussut ruumis, jotta meistä voi tulla iankaikkisen Isän kaltaisia.

Kun fyysinen ruumis kuolee, henki jatkaa elämää. Henkimaailmassa vanhurskaiden henget ”otetaan vastaan onnen tilaan, jota sanotaan paratiisiksi, levon tilaksi, rauhan tilaksi, missä he saavat levätä kaikista vaivoistaan ja kaikesta huolesta ja murheesta”(Alma 40:12). Henkivankilaksi kutsuttu paikka on varattu ”niille, jotka [ovat] kuolleet synneissään vailla tietoa totuudesta tai rikkomuksessa hylättyään profeetat” (OL 138:32). Vankilassa hengille opetetaan ”uskoa Jumalaan, parannusta synnistä, sijaiskastetta syntien anteeksisaamiseksi, Pyhän Hengen lahjaa, joka saadaan kätten päällepanemisen kautta ja kaikkia muita evankeliumin periaatteita, jotka heidän [on] välttämätöntä tuntea” (OL 138:33–34). Jos he hyväksyvät evankeliumin periaatteet, tekevät parannuksen synneistään ja hyväksyvät heidän hyväkseen temppeleissä suoritetut toimitukset, heidät toivotetaan tervetulleiksi paratiisiin.

Jeesuksen Kristuksen sovituksen ja ylösnousemuksen ansiosta fyysinen kuolema on vain väliaikainen: ”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi” (1. Kor. 15:22). Kaikki nousevat kuolleista, mikä merkitsee sitä, että jokaisen ihmisen henki yhdistetään jälleen hänen ruumiiseensa – ”palautetaan oikeaan ja täydelliseen muotoonsa”, niin ettei se enää ole kuoleman alainen (Alma 40:23; ks. myös Alma 11:44–45).

Olet todennäköisesti joutunut kokemaan sen tuskan, joka aiheutuu jonkun perheenjäsenen, sukulaisen tai ystävän kuolemasta. Sellaisina hetkinä on luonnollista tuntea surua. Itse asiassa suru on yksi suurimmista rakkauden ilmauksista. Herra sanoi: ”Eläkää keskenänne rakkaudessa, niin että itkette kuolevien menetystä” (OL 42:45). Ainoa keino poistaa kuolemasta suru on poistaa elämästä rakkaus.

Vaikka suretkin rakkaiden kuolemaa, voit saada lohtua ylösnousemuksen lupauksesta ja siitä varmuudesta, että perheet voivat olla yhdessä ikuisesti. Voit nähdä ”suuren syyn murheeseen ja myös riemuun – murheeseen kuoleman ja tuhon tähden ihmisten keskuudessa, ja iloon Kristuksen valon tähden, joka vie elämään” (Alma 28:14; ks. myös jakeet 9–13).

Sen lisäksi että saat lohtua rakkaiden kuollessa, voit suhtautua rauhallisesti tietoon, että lopulta sinäkin kuolet. Kun elät evankeliumin mukaan, voit muistaa Herran lupauksen: ”Ne, jotka kuolevat minun ominani, eivät maista kuolemaa, sillä se on heille suloinen” (OL 42:46).

Lisäviitteitä: Jes. 25:8; 1. Kor. 15:51–58; 2. Nefi 9:6–15; Moosia 16:6–8.

Katso myös Jeesuksen Kristuksen sovitus; Paratiisi; Pelastussuunnitelma; Ylösnousemus.