Aiheet
Hallitusvalta ja laki
Alaviitteet
Aihe

Hallitusvalta ja laki

Opin ja liittojen luvussa 134 esitetään myöhempien aikojen pyhien usko ”maallisista hallitusvalloista ja laeista yleensä” (OL 134:Johdanto). Tämä luku sisältää seuraavat lausunnot:

”Me uskomme, että Jumala on asettanut hallitusvallat ihmisen hyväksi ja että hän pitää ihmisiä tilivelvollisina heidän toimistaan niihin nähden, sekä lakien säätämisessä että niiden soveltamisessa yhteiskunnan hyväksi ja turvaksi. – –

Me uskomme, että kaikkien ihmisten velvollisuutena on tukea ja ylläpitää niiden eri maiden hallitusvaltoja, joissa he asuvat, sikäli kuin näiden hallitusvaltojen lait suojelevat heitä heidän myötäsyntyisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa mukaan, ja ettei kiihotus eikä kapinointi sovi kenellekään näin suojatulle kansalaiselle, ja siitä tulisi rangaista sen mukaan, ja että kaikilla hallitusvalloilla on oikeus säätää sellaisia lakeja, jotka niiden oman harkinnan mukaan parhaiten turvaavat yleisen edun, samalla kun omantunnonvapaus kuitenkin pidetään pyhänä.

Me uskomme, että jokaista tulee kunnioittaa hänen asemassaan, hallitsijoita ja hallitusmiehiä sellaisina, jotka on asetettu suojelemaan syyttömiä ja rankaisemaan syyllisiä, ja että kaikkien kuuluu osoittaa arvostusta ja kunnioitusta laeille, koska ilman niitä sekasorto ja pelko syrjäyttävät rauhan ja sovun, sillä inhimilliset lait on säädetty nimenomaan sitä tarkoitusta varten, että ne säätelevät meidän asioitamme yksilöinä ja kansakuntina, ihmisten kesken; ja taivaasta annetut jumalalliset lait antavat säännöksiä hengellisistä asioista, uskosta ja Jumalan palvelemisesta; kumpaisistakin ihmisen on vastattava Luojalleen.” (OL 134:1, 5–6.)

Yksi avaintekijä kirkon ja valtion erossa on hallitusvallan velvollisuus suoda uskonnonvapaus. Myöhempien aikojen profeetat tukevat tätä periaatetta, kuten 11. uskonkappaleessa sanotaan: ”Me vaadimme oikeutta palvella kaikkivaltiasta Jumalaa oman omantuntomme vaatimusten mukaan ja sallimme kaikille ihmisille saman oikeuden, palvelivatpa he miten, missä tai mitä tahansa.” Kirkon ja valtion eron mukaisesti kirkko ei tue mitään poliittista puoluetta eikä ketään poliittista ehdokasta. Se ei salli rakennustensa eikä tilojensa käyttöä poliittisiin tarkoituksiin. Kirkko ei osallistu politiikkaan, ellei kyseessä ole moraaliasia, missä tapauksessa kirkko ilmaisee usein kantansa.

Vaikka kirkko pysyykin poliittisesti puolueettomana, kirkon johtajat kannustavat yksityisiä jäseniä osallistumaan kansalaisina. Myöhempien aikojen pyhänä sinun tulisi ymmärtää paikkasi ja asemasi siinä maassa, jossa asut. Ota selvää maan historiasta, perinteestä ja laeista. Jos sinulla on mahdollisuus äänestää ja osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen, osallistu aktiivisesti totuuden, vanhurskauden ja vapauden periaatteiden tukemiseen ja puolustamiseen.

Lisäviitteitä: OL 98:10; UK 12.