Toivo

Sana toivo ymmärretään joskus väärin. Sana sisältää jokapäiväisessä kielenkäytössämme usein hivenen epävarmuutta. Saatamme sanoa esimerkiksi, että toivomme sään muuttuvan tai ystävän tulevan kylään. Evankeliumin kielessä toivo on kuitenkin varmaa, horjumatonta ja aktiivista. Profeetat puhuvat ”vahvasta toivosta” (Alma 34:41) ja ”elävästä toivosta” (1. Piet. 1:3). Profeetta Moroni opetti: ”Jokainen, joka uskoo Jumalaan, voi varmasti toivoa parempaa maailmaa, aivan niin, sijaa Jumalan oikealla puolella, mikä toivo tulee uskosta, on ihmisten sieluille ankkurina, joka tekee heistä varmoja ja lujia saaden heidät alati tekemään runsaasti hyviä tekoja ja johdattaa heitä kirkastamaan Jumalaa” (Et. 12:4).

Kun meillä on toivoa, me luotamme Jumalan lupauksiin. Meillä on hiljainen varmuus siitä, että jos me teemme ”vanhurskaita tekoja”, me saamme palkkamme, ”nimittäin rauhan tässä maailmassa ja iankaikkisen elämän tulevassa maailmassa” (OL 59:23). Mormon opetti, että sellainen toivo tulee ainoastaan Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta. ”Mitä teidän on toivottava? Katso, minä sanon teille, että teidän tulee toivoa Kristuksen sovituksen ja hänen ylösnousemuksensa voiman kautta tulevanne herätetyiksi iankaikkiseen elämään, ja tätä teidän uskonne tähden häneen, lupauksen mukaisesti.” (Moroni 7:41.)

Kun pyrit elämään evankeliumin mukaan, niin sinulla on ”Pyhän Hengen voimasta – – runsas toivo” (Room. 15:13). Toivosi vahvistuu, kun rukoilet ja tavoittelet Jumalan anteeksiantoa. Aaron-niminen lähetyssaarnaaja vakuutti Mormonin kirjassa eräälle lamanilaiselle kuninkaalle: ”Jos teet parannuksen kaikista synneistäsi ja kumarrut Jumalan edessä ja huudat avuksi hänen nimeään uskossa, uskoen saavasi, niin sinä saat toivon, jota haluat” (Alma 22:16). Saat toivoa myös tutkiessasi pyhiä kirjoituksia ja noudattaessasi niiden opetuksia. Apostoli Paavali opetti: ”Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa” (Room. 15:4).

Toivon periaate yltää iankaikkisuuksiin, mutta se voi tukea sinua myös jokapäiväisen elämän haasteissa. ”Autuas se”, psalminkirjoittaja sanoi, ”jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa” (Ps. 146:5, vuoden 1933 suomennos). Kun sinulla on toivoa, voit löytää iloa elämässä. Voit olla kärsivällinen ja kestää ”nuo ahdingot vahvassa toivossa, että [saat] jonakin päivänä levätä kaikista” ahdingoistasi (Alma 34:41). Voit ”ponnistella eteenpäin [lujana] Kristuksessa, niin että [sinulla] on täydellinen toivon kirkkaus ja rakkaus Jumalaa ja kaikkia ihmisiä kohtaan. Ja nyt, jos [sinä ponnistelet] eteenpäin kestiten [itseäsi] Kristuksen sanalla ja [kestät] loppuun asti, katso, näin sanoo Isä: [Sinä saat] iankaikkisen elämän.” (2. Nefi 31:20.)

Lisäviitteitä: Valit. 3:25–26; 1. Kor. 15:19–22; 1. Piet. 3:15; 1. Joh. 3:2–3; MK Jaak. 4:4–6; Alma 13:28–29; 27:28; Et. 12:32; Moroni 8:26; 9:25; 10:22.

Katso myös Jeesuksen Kristuksen sovitus; Rakkaus; Usko; Vastoinkäymiset.