Kirjasto
Johdanto – Apostolien teot


Johdanto – Apostolien teot

Miksi tätä kirjaa tulee tutkia?

Apostolien teot luo sillan Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista kertovan, neljän evankeliumin muodostaman aikakirjan sekä Hänen apostoliensa kirjoitusten ja työn välille. Apostolien teot havainnollistaa, kuinka Vapahtaja jatkoi kirkkonsa johtamista antamalla Pyhän Hengen innoitusta niille, joilla oli pappeuden avaimet. Pyhä Henki ilmoitti totuutta apostoleille, jotka sitten johtivat ja opettivat kirkkoa. Lisäksi apostolit tekivät ihmeitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Tutkimalla tätä kirjaa oppilaat oppivat, kuinka Jeesuksen Kristuksen kirkko alkoi levitä Jerusalemista ”maan ääriin saakka” (Ap. t. 1:8). Tämän kirjan tutkiminen voi myös auttaa oppilaita näkemään nykyajan profeettojen ja apostolien seuraamisen viisauden ja innoittaa heitä olemaan rohkeasti Jeesuksen Kristuksen todistajina.

Kuka kirjoitti tämän kirjan?

Luukas kirjoitti Apostolien teot kaksiosaisen teoksen jälkimmäisenä osana. Ensimmäisen osan nimi on Evankeliumi Luukkaan mukaan. (Ks. PKO, ”Apostolien teot”, scriptures.lds.org/fi; ks. myös Luuk. 1:1–4; Ap. t. 1:1.)

Milloin ja missä se kirjoitettiin?

Apostolien teot kirjoitettiin Luukkaan evankeliumin jälkeen (ks. Ap. t. 1:1), joka kirjoitettiin todennäköisesti ensimmäisen vuosisadan jälkipuoliskolla. Emme tiedä, missä Apostolien teot kirjoitettiin.

Keille se kirjoitettiin ja miksi?

Luukas osoitti Apostolien teot miehelle nimeltä Teofilos (ks. Ap. t. 1:1).

Mitä erityispiirteitä tässä kirjassa on?

Apostolien teoissa kerrotaan kristinuskon noususta ja leviämisestä alkaen maaseudulta juutalaisten pääkaupungin Jerusalemin lähettyviltä ja päätyen Roomaan, keisarikunnan suureen pääkaupunkiin. Apostolien teoissa kuvatut tapahtumat sijoittuvat noin 30 vuoden ajanjaksolle (noin 30–62 jKr.) ja keskittyvät pääosin Pietarin (ks. Ap. t. 1–12) ja Paavalin palvelutyöhön (ks. Ap. t. 13–28). Ilman Apostolien tekoja tietomme kirkon varhaisesta historiasta rajoittuisi siihen pieneen määrään, joka on Uuden testamentin kirjeissä. Lisäksi Apostolien teot tarjoaa arvokasta historiallista taustaa Paavalin kirjeisiin.

Alkukirkon kasvulle ratkaisevan tärkeitä olivat Paavalin kääntymys (ks. Ap. t. 9) ja hänen lähetysmatkansa sen jälkeen, Pietarin saama näky, että kirkkoon otetaan pakanoita, jotka eivät olleet sitä ennen kääntyneet juutalaisuuteen (ks. Ap. t. 10:9–16, 34–35), sekä Jerusalemin kokouksessa opetetut opit (ks. Ap. t. 15).

Kuten jakeeseen Luuk. 24:49 on kirjoitettu, Vapahtaja antoi apostoleilleen ohjeen, että heidän oli määrä aloittaa palvelutyönsä vasta sitten kun he olivat saaneet ”varustuksekseen voiman korkeudesta”. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka he saivat tämän voiman Pyhän Hengen avulla, ja kuvataan sen vaikuttavia tuloksia alkaen tuhansien kääntymyksestä helluntaipäivänä (ks. Ap. t. 2). Kautta Apostolien tekojen Luukas tähdensi Pyhän Hengen vaikutusta yksilöihin ja seurakuntiin. Ilmaus ”varustuksenanne voima korkeudesta” tarkoitti todennäköisesti myös sitä, että apostolit ”saivat tietynlaista tietoa, voimia ja erityisiä siunauksia, jotka yleensä annetaan vain Herran temppelissä” (Bruce R. McConkie, Doctrinal New Testament Commentary, 3 osaa, 1965–1973, osa 1, s. 859).

Päätapahtumat

Apostolien teot 1–2 Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus Kristus palvelee opetuslapsiaan 40 päivän ajan ja nousee sitten taivaaseen. Innoituksen kautta apostolit kutsuvat Mattiaksen täyttämään vapaan paikan kahdentoista apostolin koorumissa. Pyhä Henki vuodatetaan helluntaipäivänä. Pietari todistaa ylösnousseesta Vapahtajasta rohkeasti, ja noin kolmetuhatta ihmistä kokee kääntymyksen.

Apostolien teot 3–8 Pietari ja Johannes parantavat miehen, joka oli syntynyt rampana. Pietari ja Johannes vangitaan, koska he saarnaavat ja parantavat Jeesuksen Kristuksen nimessä, ja heidät vapautetaan vankilasta. Apostolit kutsuvat seitsemän miestä avukseen palvelutyöhön. Yksi näistä miehistä, Stefanos, todistaa juutalaisen neuvoston edessä, ja neuvoston jäsenet surmaavat hänet. Filippos saarnaa kaikkialla Samariassa.

Apostolien teot 9–12 Saul kokee kääntymyksen ja aloittaa palvelutyönsä. Pietari saa tietää näyssä, että evankeliumia tulee saarnata pakanoille. Herodes Agrippa I mestauttaa apostoli Jaakobin (Johanneksen veljen) ja vangituttaa Pietarin.

Apostolien teot 13–15 Saul ja Barnabas kutsutaan lähetyssaarnaajiksi. He kohtaavat vastustusta juutalaisten taholta, ja jotkut pakanat ottavat heidät vastaan. Kirkon johtohenkilöt kokoontuvat Jerusalemissa ja päättävät, että pakanakäännynnäisiä ei tarvitse ympärileikata (eikä heidän tarvitse enää noudattaa Mooseksen lakia), kun he liittyvät kirkkoon. Paavali (kuten Saulia nyt kutsutaan) lähtee toiselle lähetysmatkalleen Silaksen kanssa.

Apostolien teot 16–20 Paavali ja Silas vahvistavat eri seurakuntia, jotka on perustettu aiemmin. Areiopagilla Ateenassa Paavali saarnaa, että ”me olemme Jumalan sukua” (Ap. t. 17:29). Paavali päättää toisen lähetysmatkansa ja lähtee kolmannelle lähetysmatkalleen halki Vähän-Aasian. Paavali päättää palata Jerusalemiin.

Apostolien teot 21–28 Jerusalemissa Paavali vangitaan, ja hän jatkaa todistamista Jeesuksesta Kristuksesta. Herra ilmestyy jälleen Paavalille. Monet juutalaiset vehkeilevät surmatakseen Paavalin. Kesareassa hän todistaa Felixin, Festuksen ja Agrippan edessä. Paavali haaksirikkoutuu matkallaan Roomaan. Paavali saarnaa evankeliumia ollessaan kotiarestissa Roomassa.