Jeesus ilmestyi Saulille tämän matkatessa Damaskokseen, minkä jälkeen Saul oli sokea. Kun Ananias oli parantanut Saulin, tämä otti kasteen ja alkoi saarnata Damaskoksessa. Kolme vuotta myöhemmin Saul meni Jerusalemiin, mutta kun hänen henkeään uhattiin, apostolit lähettivät hänet Tarsokseen. Pietari teki ihmeitä Lyddassa ja Joppessa.
Kirjoita taululle kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat. (Ote on artikkelista ”Paras on vielä edessäpäin”, Liahona, tammikuu 2010, s. 19–20.)
”Monissa meissä on jotakin, mikä ei kykene antamaan anteeksi ja unohtamaan etenkään aiempia erheitä elämässä – joko omia erheitämme tai muiden erheitä. – –
Antakaa ihmisten tehdä parannus. Antakaa ihmisten kehittyä. Uskokaa, että ihmiset voivat muuttua ja tulla paremmiksi.” (Vanhin Jeffrey R. Holland)
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen taululla olevat sanat. Kysy sitten luokan jäseniltä:
Mitkä ovat sellaisia tilanteita, joissa olisi tärkeää antaa muiden muuttua tai tulla paremmiksi ja uskoa siihen, että he voivat tehdä niin?
Mitkä ovat sellaisia tilanteita, joissa olisi tärkeää uskoa, että me voimme muuttua ja tulla paremmiksi?
Kehota oppilaita heidän tutkiessaan lukua Ap. t. 9 etsimään totuuksia, joita me voimme oppia jonkun sellaisen kokemuksesta, joka on muuttunut ja tullut paremmaksi.
Selitä, että suurin osa luvusta Ap. t. 9 keskittyy Saul-nimisen miehen kokemuksiin. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava kuvaus Saulista.
Saul syntyi kreikkalaisessa Tarsoksen kaupungissa (ks. Ap. t. 21:39), ja hän oli Rooman kansalainen (ks. Ap. t. 16:37). Hän oli juutalainen ja kuului Benjaminin sukukuntaan (ks. Room. 11:1). Hän oli ollut Jerusalemissa tunnetun fariseuksen ja juutalaisen lain arvostetun opettajan Gamalielin oppilaana (ks. Ap. t. 22:3 ja Ap. t. 5:34). Saulista tuli fariseus (ks. Ap. t. 23:6), ja hän puhui hepreaa (luultavasti arameaa) ja kreikkaa (ks. Ap. t. 21:37, 40). Hänet tultiin myöhemmin tuntemaan latinankielisellä nimellään Paavalina (ks. Ap. t. 13:9). (Ks. Bible Dictionary, ”Paul”.)
Muistuta oppilaille, että Saul oli paikalla Stefanoksen kivittämisessä (ks. Ap. t. 7:58–59). Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 8:1–3 ja toista oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 9:1–2. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, kuinka Saul kohteli Jeesuksen Kristuksen seuraajia.
Kuinka Saul kohteli Jeesuksen Kristuksen seuraajia?
Miksi Saul oli jakeiden 1–2 mukaan menossa Damaskokseen?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 9:3–6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä tapahtui Saulin ollessa matkalla Damaskokseen.
Mitä Saulille tapahtui?
Tuo esiin jakeessa 5 oleva ilmaus ”jota sinä vainoat”. Huomaa, että jakeessa Ap. t. 26:14, jossa Paavali kertoo tästä kokemuksestaan, on lisäksi ilmaus ”paha sinun on potkia pistintä vastaan”. Tässä tapauksessa ilmaus tarkoittaa, että hän taisteli Jumalaa vastaan.
Sano oppilaille, että englanninkielisen kuningas Jaakon raamatunkäännöksen jae Ap. t. 9:6 kuuluu seuraavasti: ”Ja hän kysyi vapisten ja ihmeissään: ’Herra, mitä haluat minun tekevän?’ Ja Herra sanoi hänelle: ’Nouse ja mene kaupunkiin. Siellä saat kuulla, mitä sinun on tehtävä.’” Kehota oppilaita halutessaan kirjoittamaan Saulin kysymys pyhien kirjoitustensa marginaaliin.
Mitä Saulin kysymys opettaa hänestä? (Hän halusi alistua Herran tahtoon.)
Tee yhteenveto jakeista Ap. t. 9:7–9 selittämällä, että Saulin kanssa matkaavat näkivät valon mutta eivät kuulleet Jeesuksen ääntä Hänen puhuessaan Saulille (ks. JSR Ap. t. 9:7; Ap. t. 22:9). Näyn jälkeen Saul oli fyysisesti sokea. Hänet johdatettiin Damaskokseen, eikä hän syönyt eikä juonut kolmeen päivään.
Kuvitelkaa olevanne Saul. Jos olisitte kiihkeästi vainonneet Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia, mitä mahtaisitte ajatella ja tuntea tuona aikana?
Damaskolainen Ananias parantaa Saulin, joka kastetaan ja joka julistaa sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 9:10–12. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Herra ohjasi damaskolaista kirkon jäsentä Ananiasta tekemään.
Mitä Herra ohjasi Ananiasta tekemään?
Tuo esiin, että Saulin alkuperäinen tarkoitus Damaskokseen menemiselle oli vangita Ananiaan kaltaisia ihmisiä.
Jos te olisitte Ananias ja tuntisitte Saulin maineen, mitä olisitte mahtaneet ajatella saatuanne Herralta tämän ohjeen?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 9:13–16. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Herra kertoi Ananiaalle Saulista.
Kuinka Herran näkemys Saulista erosi Ananiaan näkemyksestä?
Millaiseen työtehtävään Herra oli jakeen 15 mukaan valinnut Saulin? (Voit tuoda esiin, että ilmaus ”valinnut hänet aseekseni” voi viitata siihen, että Saul oli asetettu ennalta palvelutyöhönsä.)
Vaikka Saul olisi Herran valitsema ase, mitä hän jakeen 16 mukaan tulisi kokemaan?
Minkä totuuden me voimme oppia näiden jakeiden perusteella siitä, kuinka Herra näkee meidät? (Oppilaat saattavat löytää eri periaatteita, mutta muista tähdentää, että Herra näkee meidät sellaisina, mitä meistä voi tulla, ja Herra näkee mahdollisuutemme auttaa Häntä Hänen työssään. Kirjoita nämä totuudet taululle.)
Kehota oppilaita pohtimaan, kuinka heidän yksilöllistä taustaansa, luonteenpiirteitään ja kykyjään voidaan käyttää Herran avuksi Hänen työssään. Kehota heitä kirjoittamaan ajatuksensa seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 9:17–20. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, mitä Ananias teki, kun Herra oli auttanut häntä ymmärtämään Saulin mahdollisuudet ja tulevan tehtävän.
Mitä Ananias teki Saulin hyväksi?
Mitä Saul jakeen 20 mukaan teki ”heti” sen jälkeen kun hänet oli kastettu ja hän oli saanut voimaa?
Tuo esiin, että Saulin parannuksenteko, kaste ja saarnaaminen osoittivat hänen uskonsa Jeesukseen Kristukseen ja hänen alistumisensa Herran tahtoon.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 9:21–22. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka ihmiset suhtautuivat Saulin saarnaamiseen.
Miten ihmiset suhtautuivat Saulin saarnaamiseen?
Miksi ihmiset olivat ihmeissään kuunnellessaan Saulia?
Muistuta oppilaille, että Saulin Jeesukselle esittämä kysymys ”Herra, mitä haluat minun tekevän?” jakeessa Ap. t. 9:6 (ks. englanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös) osoittaa hänen nöyryytensä ja halunsa alistua Herran tahtoon.
Mitä meidän Saulin lailla täytyy tehdä muuttuaksemme ja toteuttaaksemme ne mahdollisuudet, joita Herra näkee meissä? (Kirjoita taululle seuraava periaate oppilaiden sanoja käyttäen: Jos alistumme Herran tahtoon, niin me voimme muuttua ja toteuttaa ne mahdollisuudet, jotka Hän näkee meissä.)
Kehota kahta vapaaehtoista tulemaan huoneen etuosaan. Anna ensimmäiselle oppilaalle pehmeää savea ja toiselle oppilaalle kovettunutta savea. (Ellet saa hankituksi savea, kehota oppilaita kuvittelemaan tämä toiminta ja esitä sitten heille toiminnan jäljessä olevat kysymykset.) Anna vapaaehtoisille puoli minuuttia aikaa muovailla savesta jotakin haluamaansa. Jos oppilas, jolla on kovettunutta savea, sanoo sen olevan liian vaikeaa, kannusta häntä jatkamaan yrittämistä.
Kehota riittävän ajan kuluttua vapaaehtoisia näyttämään, mitä he saivat aikaan. Kysy oppilaalta, joka sai kovettunutta savea:
Miksi sinun oli vaikea muovata saveasi?
Kiitä vapaaehtoisia ja kehota heitä palaamaan paikoilleen. Kysy luokan jäseniltä:
Kuinka kovettunutta savea voidaan verrata ihmiseen, joka ei alistu Herran tahtoon?
Kuinka muovattavaa savea voidaan verrata ihmiseen, joka alistuu Herran tahtoon?
Kuinka alistuminen Herran tahtoon on auttanut teitä tai muita muuttumaan ja toteuttamaan mahdollisuudet, jotka Herra näkee teissä tai heissä?
Lue ääneen seuraavat presidentti Ezra Taft Bensonin sanat:
Kuva
President Ezra Taft Benson
”Ihminen ei voi esittää elämässään tärkeämpää kysymystä kuin sen, jonka Paavali kysyi: ’– – Herra, mitä haluat minun tekevän?’” (”Listen to a Prophet’s Voice”, Ensign, tammikuu 1973, s. 57.)
Kehota oppilaita pohtimaan kysymystä: ”Herra, mitä haluat minun tekevän?” Kehota heitä kirjoittamaan muistiin mahdollisesti saamansa kehotukset. Lue riittävän ajan kuluttua presidentti Bensonin seuraavat sanat:
”Ihminen ei voi ryhtyä suurempaan tekoon kuin lähteä tielle, joka tuo hänelle vastauksen tuohon kysymykseen, ja sitten toimia tuon vastauksen mukaan” (”Listen to a Prophet’s Voice”, s. 57).
Kannusta oppilaita jatkamaan vastauksen etsimistä tähän kysymykseen ja toimimaan mahdollisesti saamansa innoituksen mukaan.
Saulin henkeä uhataan Jerusalemissa, ja apostolit lähettävät hänet Tarsokseen
Tuo esiin, että käännyttyään Saul asui Arabiassa ja palasi myöhemmin Damaskokseen (ks. Gal. 1:17). Tee yhteenveto jakeista Ap. t. 9:23–26 selittämällä, että juutalaiset Damaskoksessa vehkeilivät surmatakseen Saulin, mutta kirkon jäsenet auttoivat häntä pakenemaan kaupungista. Kolme vuotta kasteensa jälkeen (ks. Gal. 1:18) Saul meni Jerusalemiin, missä kirkon jäsenet pelkäsivät ottaa hänet vastaan, koska he eivät uskoneet, että hänestä oli tullut Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi.
Miksi arvelette, että jotkut kirkon jäsenet olivat haluttomia hyväksymään, että Saulista oli tullut Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi?
Tee yhteenveto jakeista Ap. t. 9:27–31 selittämällä, että Barnabas, kirkon jäsen (ks. Ap. t. 4:36–37), toi Saulin apostolien luo ja kertoi heille Saulin näystä ja rohkeasta saarnaamisesta Damaskoksessa. Silloin kirkon jäsenet toivottivat Saulin tervetulleeksi joukkoonsa. Kun kreikankieliset juutalaiset Jerusalemissa pyrkivät surmaamaan Saulin, kirkon johtajat lähettivät hänet Tarsokseen. Kirkko koki rauhaa ja kasvua Juudeassa, Galileassa ja Samariassa.
Järjestä oppilaat pareiksi. Pyydä ensimmäistä oppilasta kussakin parissa lukemaan Ap. t. 9:32–35 ja toista oppilasta lukemaan Ap. t. 9:36–42. Kehota heitä panemaan merkille, mitä ihmeitä Pietari teki ja kuinka ihmiset suhtautuivat niihin.
Kehota oppilaita riittävän ajan kuluttua keskustelemaan parinsa kanssa ihmeistä, joita Pietari teki, ja siitä, kuinka ihmiset suhtautuivat siihen. Kysy sitten luokalta:
Kuinka ihmiset Lyddassa ja Joppessa jakeiden 35 ja 42 mukaan suhtautuivat Pietarin palvelutyöhön?
Mitä me voimme oppia heidän suhtautumistapansa perusteella muiden palvelemisen mahdollisista vaikutuksista? (Kirjoita taululle seuraava periaate oppilaiden sanoja käyttäen: Palvelemalla muita me voimme auttaa ihmisiä kääntymään Herraan ja uskomaan Häneen.)
Selitä, että pappeuden siunausten antaminen on yksi tapa palvella muita. Auta oppilaita huomaamaan muita tapoja, joilla me voimme palvella toisia, kysymällä:
Saul sai Jerusalemissa ylipapilta valtuuden mennä Juudean ulkopuolelle ja tuoda juutalaisia oikeuteen suuren neuvoston eteen. Ylipappi saattoi myöntää tämän valtuuden, koska ”roomalaiset sallivat suuren neuvoston harjoittaa siviili- ja rikosoikeutta (paitsi kuolemalla rangaistavissa rikoksissa) koko juutalaisessa yhteisössä, myös Palestiinan ulkopuolella” (A Commentary on the Holy Bible, toim. J. R. Dummelow, 1909, s. 831). Koska Mooseksen laki toimi juutalaisille sekä yhteiskunnallisena että uskonnollisena lakina, juutalaiset kristityt voitiin vangita rikollisina. Saulilla olleet ”kirjeet” olivat asiakirjoja, jotka sisälsivät Saulin päämääriin liittyviä ohjeita ja vahvistivat hänen valtuutensa toimia tavoitteensa mukaisesti.
Presidentti Harold B. Lee on selittänyt, että ”tarsolainen Saul oli mies, joka oli ollut rohkea ja tunnollisesti mukana pyrkimyksissä tehdä loppu kristinuskosta, jonka hän uskoi olevan lahko ja häpäisevän Jumalan sanan” (julkaisussa Conference Report, lokakuu 1946, s. 144). Kokemus ylösnousseen Vapahtajan kanssa sai kuitenkin Saulissa aikaan voimallisen muutoksen. Vanhin Bruce R. McConkie kahdentoista apostolin koorumista on kuvaillut, mitä Saul kenties koki kolmen päivän sokeutensa aikana:
”[Saulin] kolmen sokean päivän aikana alkoi luonteen muutos, joka aikanaan muutti kristinuskon historian. Mitä sielun tuskaa hän on varmasti tuntenut, mitä omantunnon lieskoja, mitä Jumalan mielen mukaista murhetta synnistä, kun hän nöyrtyi valmistautuessaan alistumaan Ananiaan ohjaukseen.” (Doctrinal New Testament Commentary, 3 osaa, 1965–1973, osa 2, s. 90.)
Presidentti Howard W. Hunter on sanonut seuraavaa Saulin kääntymyksestä:
”Kaste teki [Saulin] kääntymyksestä täyden. Paavalin elämä muuttui. On merkittävää, että miehestä, joka piteli Stefanoksen kivittäjien vaatteita, tuli sen jälkeen niiden periaatteiden tärkein puolustaja, joiden vuoksi Stefanos kuoli. – –
Damaskoksen tiellä Paavalin elämä muuttui täysin. Aiemmin hän oli kristinuskon kiihkeä vainooja, mutta Damaskoksen tien jälkeen hän oli yksi sen palavimmista levittäjistä.” (Julkaisussa Conference Report, lokakuu 1964, s. 108–109.)
Apostolien teot 9:2. Saulin pyrkimykset vangita Jeesuksen Kristuksen seuraajia
Presidentti David O. McKay on opettanut seuraavaa Saulin aikomuksista pyrkiä vangitsemaan Jeesuksen Kristuksen seuraajia:
”Hän oli niin lujasti päättänyt tehdä lopun siitä, mitä piti harhaoppina, että hän varmisti suuren neuvoston virkailijana oikeuden vangita Jeesuksen seuraajat kaikkialla, mistä heitä löysi. Hän kulki talosta taloon raastaen miehet näiden vaimon ja lasten luota. Hän jopa pidätytti naisia ja heitti heitä vankilaan! Varmastikin pienten lasten huudot ja säälittävät pyynnöt ovat riipaisseet hänen katkeraa sydäntään melkeinpä enemmän kuin uskollisen Stefanoksen marttyyrikuolema. Varmastikin kun hän vei väkipakolla miehiä ja naisia pois kodeistaan, pelokkaiden lasten kalvenneet kasvot ja sydäntä särkevät nyyhkytykset painoivat hänen fanaattiseen sieluunsa vaikutelmia, jotka tekivät hänet nöyräksi, elleivät jopa ahdistaneet häntä koko hänen loppuelämänsä ajan! Vain yksi asia saattoi tuoda hänelle lohtua myöhemmin elämässä, kun hän muisteli noita kauheita kokemuksia. Se oli tämä, ilmaistuna hänen omin sanoin: ’Minäkin elin ennen siinä luulossa, että minun tulee kaikin voimin taistella Jeesus Nasaretilaisen nimeä vastaan’ [Ap. t. 26:9]. Saul oli vilpitön siinä, mitä hän teki. Hän ei uskonut, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, vaan ajatteli, että taivaalliselle Isälle olisi mieluisaa saada jokainen Kristukseen uskova kieltämään Kristuksen nimi.” (Ancient Apostles, 2. painos, 1921, s. 147–148.)
Presidentti Thomas S. Monson on opettanut kirkon jäseniä näkemään ihmiset sellaisina kuin Herra näkee heidät (ks. ”Nähkää muut sellaisina, mitä heistä voi tulla”, Liahona, marraskuu 2012, s. 70).