Kirjasto
Oppiaihe 96: Apostolien teot 20–22


Oppiaihe 96

Apostolien teot 20–22

Johdanto

Paavali saarnasi evankeliumia Vähässä-Aasiassa (nykyisessä Turkissa), ja ollessaan Miletoksessa, Efesoksen lähellä olevassa kaupungissa, hän varoitti tulevasta luopumuksesta ja kannusti pappeusjohtajia kohottamaan kirkon jäseniä. Sitten hän matkusti Jerusalemiin, jossa häntä vainottiin ja hänet vangittiin. Seistessään Antonian linnoituksen portailla (linnoituksessa oli roomalaisten joukkojen kasarmi) Paavali kertoi, kuinka hän koki kääntymyksen.

Opetusehdotuksia

Apostolien teot 20:1–21:40

Paavali palvelee Vähässä-Aasiassa ja matkustaa Jerusalemiin, jossa hänet ruoskitaan ja vangitaan

Pyydä oppilaita miettimään tilannetta, jolloin heidän oli jätettävä useaksi päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi perheensä, ystävänsä tai muita ihmisiä, joista he välittävät.

  • Millaisia tuntemuksia teillä tai niillä, joiden kanssa olitte, oli ennen lähtöänne?

  • Mitä sanoitte toisillenne ennen kuin erositte?

Selitä, että kolmannella lähetysmatkallaan Paavali oleskeli Makedoniassa, Kreikassa ja Vähässä-Aasiassa. Tällä matkalla hän tunsi innoitusta palata Jerusalemiin. Matkatessaan hän pysähtyi matkan varrella saarnaamaan kirkon jäsenille ja hyvästelemään heidät. Troaksesta lähtöä edeltävänä iltana, uutena sapattina (sunnuntaina), Paavali ja opetuslapset kokoontuivat yhteen nauttimaan sakramentin (ks. Ap. t. 20:7). Sitten Paavali puhui pyhien kanssa yöhön saakka.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 20:9–12. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä tapahtui nuorelle miehelle nimeltä Eutykos, kun hän nukahti Paavalin saarnan aikana.

  • Mitä Eutykosille tapahtui?

  • Mitä Paavali teki osoittaakseen rakkautta ja huolenpitoa tätä nuorta miestä kohtaan?

  • Kuinka Paavalin toiminta kuvastaa Vapahtajan palvelutyötä?

Selitä, että kolmannella lähetysmatkallaan Paavali vietti Efesoksessa noin kolme vuotta työskennellen siellä olevien ihmisten keskuudessa. Tee yhteenveto jakeista Ap. t. 20:13–17 selittämällä, että matkallaan Jerusalemiin Paavali pysähtyi aivan Efesoksen lähellä Miletoksessa ja lähetti sanan Efesoksen kirkon johtohenkilöille tulla tapaamaan häntä.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 20:18–23. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Paavali selitti palvelemisestaan.

  • Kuinka Paavali kuvasi palvelemistaan lähetystyössä?

  • Mitä saattaisivat tarkoittaa Paavalin sanat, ettei hän ”ole vaiennut mistään” (jae 20) niiden ihmisten hyödyksi, joita hän oli opettanut?

  • Mitä Paavali oli jakeen 23 mukaan halukas kohtaamaan Herran palvelijana?

Selitä, että Paavali oli erityisen altis vaaroille Jerusalemissa, missä juutalaisjohtajat pitivät häntä petturina, koska hän pyrki saarnaamaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumia.

  • Miksi Paavali jakeen 22 mukaan oli halukas lähtemään Jerusalemiin?

Kehota muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Ap. t. 20:24–27. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Paavali oli valmis tekemään Herran palvelijana.

  • Mitä Paavali oli jakeen 24 mukaan valmis tekemään Herran palvelijana?

  • Mitä Paavali sanoi tuntevansa tehdessään sen, mitä Herra oli neuvonut?

  • Mitä Paavalin esimerkki voi opettaa meille palvelemisesta? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he huomaavat seuraavan totuuden: Todelliset Herran palvelijat suorittavat uskollisesti velvollisuutensa, ja niin tehdessään he tuntevat iloa.)

  • Mitä teille tarkoittaa se, että suoritatte uskollisesti velvollisuutenne?

  • Kuinka me voimme toteuttaa tätä totuutta omassa elämässämme?

Kehota oppilaita kertomaan tilanteesta, jolloin he tai joku, jonka he tuntevat, päättivät palvella Herraa kaikesta tarmostaan ja voimastaan ja kokivat suurta iloa.

Muistuta oppilaille, että Paavali kävi kirkon johtohenkilöiden luona Efesoksessa viimeisen kerran ennen lähtöään Jerusalemiin.

  • Jos te olisitte Paavalin asemessa ja tietäisitte, ettette näkisi enää Efesoksessa olevia kirkon johtajia, minkä neuvon antaisitte heille ennen kuin lähtisitte?

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Ap. t. 20:28–31 ja etsimään Paavalin varoitus näille kirkon johtajille.

  • Mistä Paavali varoitti näitä johtajia?

Selitä, että Paavali käytti susia vertauskuvana uskottomista ihmisistä, jotka pettäisivät uskollisia kirkon jäseniä.

  • Mitä sanaa me käyttäisimme kuvaamaan niiden tilaa, jotka kääntyvät pois totuudesta ja pyrkivät johtamaan muita pois totuudesta? (Luopumus. Selitä, että Paavali varoitti kirkon johtohenkilöitä tulevasta luopumuksesta kirkon sisällä.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 20:36–38. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka kirkon johtohenkilöt suhtautuivat Paavalin lähtöön. Kehota oppilaita kertomaan, mitä he huomaavat.

Tee yhteenveto jakeista Ap. t. 21:1–10 selittämällä, että Paavali jatkoi matkaansa kohti Jerusalemia ja pysähtyi matkan varrella eri paikoissa voidakseen olla kirkon jäsenten kanssa. Kun Paavali pysähtyi Tyroksen kaupunkiin, jotkut opetuslapset – ilmeisesti huolissaan Paavalin turvallisuudesta – neuvoivat häntä olemaan menemättä Jerusalemiin (ks. Ap. t. 21:4).

Kesareassa profeetta nimeltä Agabos profetoi siitä, mitä Paavalille tapahtuisi Jerusalemissa. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 21:11. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, mitä Agabos profetoi. Kehota oppilaita kertomaan, mitä he saavat selville.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 21:12–14. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka Paavali ja hänen toverinsa suhtautuivat tähän profetiaan.

  • Kuinka Paavalin toverit reagoivat tähän profetiaan?

  • Kuinka Paavali reagoi tähän profetiaan? Mikä kiinnittää huomiotanne Paavalin vastauksessa?

  • Minkä periaatteen me voimme oppia Paavalin esimerkin perusteella siitä, mitä on olla Herran tosi palvelija? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he panevat merkille seuraavan totuuden: Herran tosi palvelijat ovat valmiita tekemään Jumalan tahdon, mitä se sitten heiltä vaatiikin.)

Kehota oppilaita pohtimaan, millaisia uhrauksia heitä saatettaisiin pyytää tekemään Herran palvelijoina.

  • Milloin olette olleet valmiita tekemään Herran tahdon riippumatta siitä, mitä se teiltä vaatii? Miksi olitte halukkaita tekemään sen?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava yhteenveto jakeista Ap. t. 21:17–40:

Paavali saapui Jerusalemiin ja antoi selostuksen lähetystyöponnisteluistaan paikallisille kirkon johtajille. Paavali meni temppeliin, ja kun ryhmä juutalaisia, jotka tunsivat Paavalin hänen lähetysmatkoiltaan, näki hänet, he julistivat, että Paavali oli väärä opettaja, joka opetti vastoin Mooseksen lakia ja toi laittomasti pakanoita temppeliin. Tämän syytöksen vuoksi väkijoukko raastoi Paavalin pois temppelistä ja alkoi lyödä häntä. Roomalaiset sotilaat puuttuivat tilanteeseen ja kantoivat hänet pois viedäkseen hänet oikeuteen. Kun Paavali oli Antonian linnakkeen portailla (ks. kolmoissidoksen Raamatun kartta nro 12, ”Jerusalem Jeesuksen aikaan”), Paavali kysyi sotilailta, saisiko hän puhua ihmisille.

Apostolien teot 22:1–30

Paavali kertoo kääntymyksestään ja todistaa Jeesuksesta Kristuksesta

Kirjoita taululle sana kääntymys ja selitä, että kääntymys tarkoittaa muuttumista. Kysy oppilailta, kuinka vesi voidaan muuttaa niin, että sitä voidaan käyttää eri tarkoituksiin. (Esimerkiksi vesi voidaan muuttaa jääksi.) Pyydä oppilaita pohtimaan, millaisen muutoksen kääntymys evankeliumiin tuo mukanaan.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ap. t. 22:1–5. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, kuinka Paavali kuvasi itseään, kun hän puhui juutalaisille Antonian linnoituksen portailla Jerusalemissa.

  • Millainen Paavali oli ennen kuin hän kääntyi ja hänestä tuli Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi?

Jäljennä taululle seuraavat kysymykset ja pyhien kirjoitusten viitteet tai anna ne oppilaille monisteena. Jaa luokan jäsenet viiteen ryhmään ja anna kullekin ryhmälle yksi kysymyksistä. Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen saamaansa kysymystä koskevat pyhien kirjoitusten kohdat ja kirjoittamaan sitten vastauksensa seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa.

  1. Kuinka Paavali kuvaili ensimmäistä saamaansa näkyä? (Ap. t. 22:6–9)

  2. Mitä Paavalia neuvottiin tekemään? (Ap. t. 22:10–11)

  3. Kenet Paavali kohtasi Damaskoksessa ja minkä Paavali sai takaisin? (Ap. t. 22:12–13)

  4. Mitä Ananias profetoi Paavalista? (Ap. t. 22:14–15)

  5. Kuinka Paavali osoitti uskonsa Jeesukseen Kristukseen? (Ap. t. 9:18; 22:16)

Kehota riittävän ajan kuluttua oppilaita kertomaan vastauksensa. Kehota muutamaa oppilasta tiivistämään, mitä he ovat oppineet Paavalin kääntymysprosessista. (Voit myös selittää, että ensimmäisen näkynsä saamisen ja lähetyssaarnaajana palvelemisen välisen ajan Paavali oli kolme vuotta Arabiassa, mikä oli todennäköisesti hengellisen valmistautumisen ja kasvun aikaa [ks. Gal. 1:11–18].) Esitä sitten seuraavat kysymykset:

  • Millä tavoin luulette Paavalin muuttuneen kääntymyksensä seurauksena?

  • Mitä sellaista tapahtui, minkä ansiosta nämä muutokset olivat mahdollisia?

  • Mitä Paavalin kääntymys opettaa meille siitä, kuinka me voimme kokea kääntymyksen? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he panevat merkille seuraavan totuuden: Kun noudatamme Jeesuksen Kristuksen sanoja, me voimme kokea täydellisen kääntymyksen.)

  • Kuinka tämä periaate saattaisi auttaa jotakuta, joka haluaa kokea kääntymyksen?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Nuorten Naisten ylijohtajan, sisar Bonnie L. Oscarsonin seuraavat sanat, joilla hän selittää, mitä eroa on sillä, että ihmisellä on todistus evankeliumista, ja sillä, että on todella kääntynyt evankeliumiin:

Kuva
Bonnie L. Oscarson

”Todellinen kääntymys on enemmän kuin vain sitä, että on tieto evankeliumin periaatteista, ja se merkitsee jopa enemmän kuin vain sitä, että saa todistuksen niistä periaatteista. On mahdollista, että on todistus evankeliumista ilman että elää sen mukaan. Todellinen kääntymys tarkoittaa sitä, että me toimimme sen mukaan, mihin uskomme – –.

Kääntymys tulee, kun toimimme niiden vanhurskaiden periaatteiden mukaisesti, joita opimme kotona ja luokissa. Kääntymys tulee, kun elämme puhdasta ja hyveellistä elämää ja nautimme Pyhän Hengen kumppanuudesta.” (”Kokea kääntymys”, Liahona, marraskuu 2013, s. 76–78.)

Lue seuraava kysymys ääneen tai kirjoita se taululle: Kuinka voin kokea todellisen kääntymyksen evankeliumiin? Kehota oppilaita kirjoittamaan vastauksensa seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa.

Tee yhteenveto jakeista Ap. t. 22:17–30 selittämällä, että Paavali kertoi kuulijoilleen, että hänen kääntymyksensä jälkeen Herra lähetti hänet pois Jerusalemista olemaan lähetyssaarnaaja pakanoiden keskuudessa. Sitten kuulijat ilmoittivat, että Paavali pitäisi surmata. Paavali vietiin Jerusalemissa olevan Rooman sotaväen komentajan eteen, joka päätti, että Paavali pitäisi ruoskia – rangaistus, jota yleensä käytetään rikollisten nöyryyttämiseksi ja tiedon hankkimiseksi heiltä. Mutta kun Rooman viranomaiset saivat tietää, että Paavali oli Rooman kansalainen, he päättivät olla ruoskimatta häntä, koska oli Rooman lain vastaista sitoa tai ruoskia Rooman kansalainen, jota ei ollut tuomittu (ks. jae 25). Sen sijaan he veivät hänet juutalaisten suuren neuvoston eteen.

Lausu lopuksi oma todistuksesi luvuissa Ap. t. 20–22 opetetuista periaatteista.

Kommentteja ja taustatietoja

Apostolien teot 22:1–24. Paavalilla on rohkeutta kertoa evankeliumista

Apostoli Paavalilla oli rohkeutta lausua todistuksensa Jeesuksesta Kristuksesta, vaikka sillä oli vakavia seurauksia (ks. Ap. t. 22:1–24). Presidentti Thomas S. Monson on opettanut, että Jeesuksen Kristuksen opetuslapsilta vaaditaan edelleen rohkeutta tehdä niin kuin on oikein, vaikka se olisikin epäsuosittua:

”Rohkeutta on monenlaista. Kristitty kirjailija Charles Swindoll on kirjoittanut: ’Rohkeutta ei ole rajattu taistelukentälle – – eikä siihen, että ottaa omassa kodissa urheasti kiinni varasta. Rohkeuden todelliset koetukset ovat paljon vähäeleisempiä. Ne ovat sisäisiä koetuksia kuten sitä, että pysyy uskollisena, kun kukaan ei ole näkemässä, – – että seisoo yksin, kun tulee ymmärretyksi väärin.’ Haluaisin lisätä, että tähän sisäiseen rohkeuteen sisältyy myös se, että teemme oikein, vaikka meitä ehkä pelottaakin, puolustamme uskoamme silläkin uhalla, että meitä pilkataan, ja pidämme kiinni noista uskonkäsityksistä silloinkin kun olemme vaarassa menettää ystäviä tai yhteiskunnallisen aseman. Sen, joka puolustaa päättäväisesti sitä, mikä on oikein, on otettava riski, että toisinaan häntä paheksutaan tai hän joutuu epäsuosioon.” (”Olkaa rohkeita ja lujia”, Liahona, toukokuu 2014, s. 67.)