Paavali selitti, kuinka Abraham katsottiin vanhurskaaksi armosta. Sitten Paavali kuvaili siunauksia, joita saavat ne, jotka katsotaan vanhurskaiksi, ja opetti, että kaste on vertauskuva siitä, että kuolee synnille ja tulee eläväksi Kristuksessa.
Paavali selittää, kuinka Abraham katsottiin vanhurskaaksi armosta
Jäljennä taululle seuraava piirros ja ilmaukset.
Kuva
drawing, man crawling in desert
Kehota oppilaita kuvittelemaan, että he ovat kuolemaisillaan janoon autiomaassa ja että läheisen kukkulan huipulla on vesipullo.
Mikä seuraavista pelastaisi teidät: a) uskonne siihen, että vesi voi pelastaa teidät, b) ponnistelunne päästä veden luo ja juoda sitä vai c) vesi? (Älä sano, ovatko oppilaiden vastaukset oikein.)
Selitä, että tämä mielikuva voi auttaa meitä ymmärtämään luvuissa Room. 4–7 olevia Paavalin opetuksia siitä, kuinka usko, teot ja armo liittyvät oppiin siitä, kuinka joku katsotaan vanhurskaaksi. (Muistuta oppilaille, että luvuissa Room. 1–3 esiteltiin Paavalin opetuksia vanhurskaaksi tulemisesta.)
Mitä Paavalin luvuissa Room. 1–3 olevien opetusten mukaan tarkoittaa se, että joku katsotaan vanhurskaaksi? (Synnin rangaistuksesta armahtamista ja syyttömäksi tai vanhurskaaksi julistamista.)
Taustoita lukua Room. 4 selittämällä, että jotkut juutalaiset pyhät Roomassa tähdensivät liiallisesti omien ponnistelujensa ja Mooseksen lain tärkeyttä vanhurskaaksi tulemisessa.
Kuinka ihmisillä nykyään saattaisi olla samankaltainen väärinymmärrys vanhurskaaksi tulemisesta?
Mikä taululle kirjoitetuista vaihtoehdoista voisi kuvata ajatusta siitä, että me voimme pelastua tekojemme ansiosta? (Kirjoita (Teot) vaihtoehdon b viereen.)
Selitä, että Paavali yritti oikaista tämän väärinkäsityksen, joka hänen aikanaan vallitsi, muistuttamalla juutalaisia muinaisesta patriarkka Abrahamista, jota monet juutalaiset pitivät vanhurskaana.
Lue ääneen Joseph Smithin raamatunkäännöksen jakeet Room. 4:2–5: ”Jos Abraham katsottiin vanhurskaaksi tekojen lain perusteella, hänellä oli aihetta ylpeillä itsestään; mutta ei Jumalasta. Mitä sanovat kirjoitukset? Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Sille, jonka tekojen laki tekee vanhurskaaksi, on palkka maksettu, ei armosta saatuna vaan ansaittuna. Mutta sille, joka ei pyri tulemaan vanhurskaaksi tekojen lain mukaan, vaan uskoo häneen, joka ei katsonut jumalatonta syyttömäksi, hänen uskonsa luetaan vanhurskaudeksi.” (Ks. LDS Bible, Romans 4:2–5.) Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan ja ottamaan selville, miksi Abraham katsottiin vanhurskaaksi.
Mikä ei tehnyt Abrahamia vanhurskaaksi? (”Tekojen laki.”)
Miksi tekojen laki Paavalin lukuihin Room. 1–3 tallennettujen opetusten mukaan ei voi tehdä meitä vanhurskaiksi? (Paavali opetti, että ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” [Room. 3:23]. Tekojen lain kautta vanhurskaaksi tuleminen vaatisi, ettemme koskaan tekisi syntiä.)
Selitä, että kuten jakeisiin Room. 4:6–8 on merkitty, Paavali lainasi kuningas Daavidia havainnollistaakseen edelleen, etteivät tekomme yksin tee meistä vanhurskaita tai viattomia.
Tee yhteenveto jakeista Room. 4:9–15 kehottamalla yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava kappale:
Kumotakseen ajatuksen, että vain ne, jotka oli ympärileikattu ja jotka pitivät Mooseksen lain, voisivat saada uskollisuuden siunaukset, Paavali opetti, että Abraham oli vastaanottanut uskollisuutensa siunaukset ennen kuin hänet oli ympärileikattu ja että ympärileikkaus oli merkki hänen uskollisuudestaan. Abraham oli uskollinen myös tehtyään Jumalan kanssa liiton ja tultuaan ympärileikatuksi. Tällä tavoin Abrahamista tuli kaikkien uskollisten isä, olipa heidät ympärileikattu (juutalaiset) tai ei (pakanat).
Lue ääneen Joseph Smithin raamatunkäännöksen jae Room. 4:16: ”Sen tähden usko ja teot tekevät teidät vanhurskaiksi armon ansiosta, jotta lupaus olisi varma kaikille jälkeläisille; ei ainoastaan niille, joilla on laki, vaan myös niille, joilla on Abrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä” (PKO, JSR Room. 4:16).
Kuinka me tulemme vanhurskaiksi? (Oppilaiden tulee huomata seuraavankaltainen oppi: Usko ja teot tekevät meidät vanhurskaiksi armon ansiosta.)
Muistuta oppilaille, että armo viittaa siunauksiin, laupeuteen, apuun ja voimaan, jotka ovat käytettävissämme Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta.
Mikä taululle kirjoitetuista vaihtoehdoista voisi kuvata Jeesuksen Kristuksen sovitusta ja armoa? Mikä vaihtoehto voisi kuvata uskoamme Häneen? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita (Jeesuksen Kristuksen sovitus ja armo) vaihtoehdon c viereen ja (Usko) vaihtoehdon a viereen.)
Jos olisimme tuossa tilanteessa, voisivatko uskomme ja tekomme pelastaa meidät, ellei olisi vettä? (Eivät.) Millä tavoin tämän esimerkkitilanteen vesi on kuin Jeesuksen Kristuksen sovitus ja armo?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat:
Kuva
President Dieter F. Uchtdorf
”Pelastusta ei voi ostaa kuuliaisuuden valuutalla. Se ostetaan Jumalan Pojan verellä [ks. Ap. t. 20:28]. – –
Armo on Jumalan lahja, ja meidän halumme olla kuuliaisia Jumalan jokaiselle käskylle on se tapa, jolla meidän kuolevainen kätemme ojentautuu vastaanottamaan tämän pyhän lahjan taivaalliselta Isältämme.” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 109–110.)
Tuo esiin, että vaikka taululla esitelty tilanne auttaakin meitä ymmärtämään, kuinka usko, teot ja armo vaikuttavat siihen, että meistä voi tulla vanhurskaita, se ei havainnollista kaikkia niitä tapoja, joilla me voimme saada Vapahtajan armoa. Jeesus Kristus antaa elintärkeää vettä, ja tämä vesi kuvaa Hänen armoaan, joka tekee meistä vanhurskaita ja puhdistaa meidät synnistä. Lisäksi Hän tekee mahdolliseksi sen, että me saamme tarvitsemamme uskon ja voiman päästäksemme veden luo eli saadaksemme Hänen armoaan. Tämä armo voi olla siunauksenamme ennen kuin osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen ja teemme hyviä tekoja, sen aikana ja sen jälkeen.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat:
Kuva
Elder David A. Bednar
”Sovituksen voima tekee parannuksen mahdolliseksi ja – – vahvistaa meitä näkemään ja tekemään hyvää sekä tulemaan hyviksi tavoilla, joita emme voisi koskaan huomata tai saavuttaa kuolevaisen rajallisilla kyvyillämme” (”Sen tähden he tukahduttivat pelkonsa”, Liahona, toukokuu 2015, s. 47).
Kuinka Vapahtajan armo voi auttaa meitä osoittamaan uskoa Häneen ja tekemään hyviä tekoja?
Mitkä ovat tekoja, joilla voimme osoittaa uskovamme Kristukseen ja tulla vanhurskaiksi Hänen armostaan? (Parannuksen tekeminen, käskyjen pitäminen ja evankeliumin toimitusten vastaanottaminen.)
Kehota oppilaita järjestäytymään kahden tai kolmen oppilaan ryhmiksi ja selittämään toisilleen, kuinka usko ja vanhurskaat teot auttavat meitä saamaan Vapahtajan armoa, jotta me voimme tulla vanhurskaiksi. (Varmista, että oppilaat ymmärtävät, että usko Herraan Jeesukseen Kristukseen ja Hänen voimaansa pelastaa meidät kannustavat meitä ottamaan vastaan välttämättömät toimitukset ja noudattamaan Jumalan käskyjä, minkä vuoksi meistä voi tulla vanhurskaita Vapahtajan armon ansiosta.)
Tee yhteenveto luvusta Room. 5 selittämällä, että Paavali puhui rauhasta, joka tulee niille, jotka uskon avulla saavat Kristuksen armon (ks. jakeet 1–2). Hän selitti edelleen, että käytettävissämme oleva Jeesuksen Kristuksen sovituksen mahdollistava armo on enemmän kuin riittävä voittamaan lankeemuksen seuraukset.
Paavali opettaa, kuinka voi vapautua synnistä ja saada iankaikkisen elämän
Kysy oppilailta, kuinka he toimisivat seuraavassa tilanteessa:
Ystävänne aikoo ennen pitkää palvella lähetystyössä mutta tekee parhaillaan valintoja, jotka ovat vastoin Herran asettamia tasovaatimuksia. Kun ilmaisette huolenne ystävänne käytöksestä, hän sanoo: ”Ei se ole mikään ongelma. Sovituksen ansiosta voin aina tehdä parannuksen ennen kuin lähden lähetystyöhön.”
Selitä, että jotkut ihmiset rikkovat tietoisesti Jumalan käskyjä ja suunnittelevat tekevänsä parannuksen myöhemmin, kuten ennen kuin menevät temppeliin tai palvelevat lähetystyössä. Kehota oppilaita heidän tutkiessaan lukua Room. 6 ottamaan selville, miksi tällainen asenne merkitsee sitä, että armon oppi on ymmärretty aivan väärin.
Järjestä oppilaat pareiksi. Kehota kutakin paria lukemaan yhdessä ääneen Room. 6:1–6, 11–12 ja keskustelemaan siitä, kuinka Paavalin opetukset voisivat oikaista heidän ystävänsä ajattelua. Kysy riittävän ajan kuluttua:
Kuinka Paavali suhtautui väärinkäsitykseen, että Vapahtajan armo vapauttaa meidät automaattisesti synneistämme?
Mitä mielestänne tarkoittaa se, että ”kuolee pois synnistä” (ks. jae 2) ja että ”meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan” (jae 4)?
Mistä upotuskaste näiden jakeiden mukaan on vertauskuva? (Kun oppilaat vastaavat, auta heitä huomaamaan seuraava oppi: Upotuskaste voi olla vertauskuva siitä, että kuolemme pois synnistä ja saamme uuden hengellisen elämän.)
Selitä, että uuteen hengelliseen elämään, jonka aloitamme, kun meidät kastetaan, sisältyy anteeksianto synneistämme ja sitoutuminen kuuliaisuuteen Jumalan käskyille.
Valmista oppilaita löytämään lisää periaatteita luvusta Room. 6 ottamalla esille rahaa.
Kuka maksaa työntekijän palkan? Miksi työnantaja ei maksa sellaisen työntekijän palkkaa, joka on jonkun toisen työnantajan palveluksessa?
Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Room. 6:13 ja etsimään ne kaksi ”työnantajaa” tai herraa, joille joku voisi antaa itsensä ja joita palvella. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.
Piirrä taululle seuraava taulukko:
Synnin palkka
Jumalan palkka
Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Room. 6:14–23. Pyydä puolta heistä panemaan merkille, mitä on synnin ”palkka” (jae 23) eli seuraus, ja toista puolta panemaan merkille, mitä on Jumalan palkka. Pyydä riittävän ajan kuluttua muutamia oppilaita tulemaan taululle ja kirjoittamaan taulukkoon, mitä he löysivät. (Sarakkeeseen ”Synnin palkka” oppilaat voisivat kirjoittaa kuolema [ks. jakeet 16, 21, 23] ja sarakkeeseen ”Jumalan palkka” he voisivat kirjoittaa vanhurskaus [ks. jae 16], pyhyys [ks. jakeet 19, 22], ikuinen elämä [ks. jae 22] ja iankaikkinen elämä [ks. jae 23].) Selitä, että kuolema synnin palkkana tarkoittaa ”eroa Jumalasta ja hänen vaikutuksestaan” eli sitä, että kuolee ”vanhurskauteen liittyviin asioihin nähden” (PKO, ”Kuolema, hengellinen”, scriptures.lds.org/fi).
Minkä periaatteen me voimme jakeen Room. 6:16 perusteella oppia syntiin antautumisen seurauksista? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulee huomata seuraava periaate: Jos antaudumme syntiin, niin meistä tulee synnin orjia.)
Kuinka syntiin antautuminen tekee meistä sen synnin orjia?
Kehota oppilaita pohtimaan tapauksia, jolloin jonkun antautuminen syntiin on johtanut vapauden menettämiseen.
Kiinnitä huomio sarakkeen ”Jumalan palkka” alle kirjoitettuihin asioihin.
Mitä hyötyä on siitä, että on vanhurskauden eikä synnin palveluksessa?
Minkä periaatteen me voimme oppia Paavalin opetusten perusteella siitä, kuinka voi vapautua synnistä ja saada iankaikkisen elämän lahjan? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulee huomata seuraavankaltainen periaate: Jos annamme itsemme Jumalalle, me voimme vapautua synnistä ja saada iankaikkisen elämän lahjan.)
Millä tavoin me voimme antaa itsemme Jumalalle?
Millä tavoin te olette kokeneet vapautta synnistä antaessanne itsenne Jumalalle?
Todista siitä, miten tärkeää on antautua Jumalalle. Kehota oppilaita kirjoittamaan tavoite siitä, kuinka he aikovat antaa itsensä paremmin Jumalalle.
Tee yhteenveto luvusta Room. 7 selittämällä, että Paavali käytti vertauskuvaa avioliitosta opettaakseen, että kirkon jäsenet olivat vapautuneet Mooseksen laista ja liittyneet Kristukseen. Hän kirjoitti myös kamppailusta lihallisen ”luonnon” (ks. jae 18) eli fyysisten halujen ja ”sisimmän” (ks. jae 22) eli hengellisyyden välillä.
Lausu lopuksi oma todistuksesi tässä oppiaiheessa opetetuista totuuksista.
Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on selventänyt, kuinka me saamme Kristuksen armon:
”Profeetta Nefi lisäsi tärkeällä tavalla meidän ymmärrystämme Jumalan armosta, kun hän julisti: ’Me ponnistelemme uutterasti – – saadaksemme lapsemme sekä veljemme uskomaan Kristukseen ja tekemään sovinnon Jumalan kanssa; sillä me tiedämme, että armosta me pelastumme kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä’ [2. Nefi 25:23, kursivointi lisätty].
Mietin kuitenkin, ymmärrämmekö me toisinaan väärin tuon ilmauksen ’kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä’. Meidän täytyy ymmärtää, että ’sen jälkeen’ ei tarkoita samaa kuin ’sen vuoksi’.
Me emme pelastu kaiken ’sen vuoksi’, mitä voimme tehdä. Onko meistä kukaan tehnyt kaikkea, mitä voimme tehdä? Odottaako Jumala, kunnes olemme käyttäneet kaikki voimamme, ennen kuin Hän puuttuu elämäämme pelastavalla armollaan? – –
Olen varma siitä, että Nefi tiesi, että Vapahtajan armo sallii ja mahdollistaa meille sen, että voimme voittaa synnin [ks. 2. Nefi 4:19–35; Alma 34:31]. Tästä syystä Nefi ponnisteli niin uutterasti saadakseen lapsensa ja veljensä ’uskomaan Kristukseen ja tekemään sovinnon Jumalan kanssa’ [2. Nefi 25:23].” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 110.)
Vanhin Bruce C. Hafen seitsemänkymmenen koorumista on selittänyt, kuinka armo auttaa meitä kasvamaan hengellisesti:
”Kasvu merkitsee kasvukipuja. Se merkitsee myös jatkuvaa oppimista virheistämme, mikä tuli mahdolliseksi Vapahtajan armon ansiosta, jonka Hän ulottaa meihin sekä ’kaiken sen jälkeen, mitä voimme tehdä’ että sen aikana [2. Nefi 25:23, kursivointi lisätty].” (”Sovitus – kaikki kaikkien puolesta”, Liahona, toukokuu 2004, s. 97.)
Presidentti Boyd K. Packer kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:
”Jostakin syystä me ajattelemme, että Kristuksen sovitus koskee ainoastaan lunastusta lankeemuksesta, hengellisestä kuolemasta kuolevaisen elämän lopussa. Se on paljon muutakin. Se on alati läsnä oleva voima käytettäväksi arkielämässä.” (”Mestarin käden kosketus”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 26.)
Jakeissa Room. 5:6–8 käsitellään armoa jonakin sellaisena, mitä saamme Jumalalta teoistamme riippumatta. Esimerkiksi Vapahtajan armosta koko ihmiskunta lunastetaan ehdoitta lankeemuksen vaikutuksista. Muissa pyhien kirjoitusten kohdissa kuvataan armoa joksikin sellaiseksi, mitä me saamme Jumalalta sen johdosta, mitä teemme. Esimerkiksi tekomme voivat saada meidät kasvamaan armossa tai joutumaan armon ulkopuolelle (ks. Joh. 1:16; Gal. 5:4; 2. Piet. 3:18; OL 93:12–13, 19–20). Lisäksi armosta me saamme anteeksi syntimme ”parannuksen ehdoilla” (OL 18:12). Kuitenkin ”se, joka ei osoita parannukseen johtavaa uskoa, on koko oikeudenmukaisuuden vaatimusten lain alainen” (Alma 34:16).