Paavali neuvoi pyhiä Filippissä rukoilemaan ja tavoittelemaan kaikkea sitä, mikä on vanhurskasta. Hän julisti myös luottavansa Jeesuksen Kristuksen kaiken mahdollistavaan voimaan. Paavali päätti kirjeensä ilmaisten jälleen kiitoksensa Filippin pyhille tuesta, jota he olivat antaneet hänelle hänen hädän hetkinään.
Paavali neuvoo pyhiä Filippissä rukoilemaan ja tavoittelemaan kaikkea sitä, mikä on vanhurskasta
Kirjoita ennen oppitunnin alkua seuraavat ajatukset erillisille paperilapuille ja anna jokainen paperilappu eri oppilaalle:
”Olen huolissani siitä, pääsenkö läpi tulevasta kokeesta.”
”Olen huolissani perheenjäsenestä, joka on sairas.”
”Olen huolissani siitä, pystynkö puolustamaan uskonkäsityksiäni.”
”Olen huolissani siitä, pystynkö olemaan menestyvä lähetyssaarnaaja.”
Aloita oppiaihe kirjoittamalla taululle sana huoli. Tuo esiin, että elämämme aikana me koemme haasteita tai olosuhteita, jotka saattavat saada meidät huolestumaan. Kehota oppilaita, joille annoit paperit, nousemaan ja lukemaan papereissaan olevat ajatukset yksi kerrallaan. Pyydä luokan jäseniä miettimään tilanteita, jolloin heillä on ollut samankaltaisia huolia.
Mitä muita huolia me saattaisimme kokea haasteista tai vaikeista olosuhteista johtuen?
Pyydä oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa jokin haaste, josta he tai joku, jonka he tuntevat, ovat huolissaan. Kehota oppilaita heidän tutkiessaan lukua Fil. 4 etsimään totuutta, joka voi auttaa heitä, kun he ovat huolissaan.
Muistuta oppilaille, että kirjeessään kirkon jäsenille Filippissä Paavali kiitti heitä uskollisuudesta (ks. Fil. 2:12) ja opetti heille, mitä iankaikkisia palkintoja on tarjolla niille, jotka uhraavat ja ovat uskollisia Jeesukselle Kristukselle. Tee yhteenveto jakeista Fil. 4:1–5 selittämällä, että Paavali neuvoi pyhiä pysymään lujina uskollisuudessa Herralle, iloitsemaan Herrassa ja antamaan lempeytensä näkyä muille.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen jakeen Fil. 4:6 ensimmäinen lause. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille neuvo, jonka Paavali antoi pyhille. Kerro, että ilmaus ”älkää olko mistään huolissanne” tarkoittaa sitä, ettei ole mistään liikaa huolissaan.
Kirjoita taululle seuraava ilmaus: Jos me Jeesuksen Kristuksen uskolliset seuraajat…
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen loppuosa jakeesta Fil. 4:6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Paavali neuvoi pyhiä tekemään huolestumisen sijaan. Voisit selittää, että sana anoen tarkoittaa nöyrää, vilpitöntä pyytämistä.
Kuinka tiivistäisitte Paavalin jakeessa 6 antamat ohjeet? (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle jos-lauseeksi seuraavan kaltaisesti: Jos me Jeesuksen Kristuksen uskolliset seuraajat rukoilemme anoen ja kiittäen…)
Lisää taululla olevaan virkkeeseen sana niin. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Fil. 4:7. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja katsomaan, minkä siunauksen Paavali lupasi koituvan siitä, että rukoilee anoen ja kiittäen.
Kuinka tiivistäisitte Paavalin lupaaman siunauksen? (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle sanan niin jälkeen. Oppilaiden olisi pitänyt huomata seuraavankaltainen periaate: Jos me Jeesuksen Kristuksen uskolliset seuraajat rukoilemme anoen ja kiittäen, niin silloin Jumala siunaa meitä rauhallaan.)
Kuinka se, että ilmaisemme rukouksissamme kiitollisuutta ollessamme huolissamme, tuo meille rauhaa?
Miltä Jumalan rauha varjelee sydäntämme ja ajatuksiamme?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Richard G. Scottin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, millä muilla tavoin Jumalan rauha voi auttaa meitä:
Kuva
Elder Richard G. Scott
”Koska taivaallinen Isä arvostaa tahdonvapauttanne, Hän ei koskaan pakota teitä rukoilemaan Häntä. Mutta kun käytätte tahdonvapauttanne ja otatte Hänet mukaan päivittäisen elämänne jokaiseen puoleen, sydämenne alkaa täyttyä rauhalla, iloa tuovalla rauhalla. Tuo rauha kohdistaa iankaikkisen valon teidän kamppailuihinne. Se auttaa teitä katsomaan niitä haasteita iankaikkisesta näkökulmasta.” (”Asettakaa uskon osoittaminen etusijalle”, Liahona, marraskuu 2014, s. 93.)
Kuinka Jumalan rauha voi vanhin Scottin mukaan auttaa meitä kokemissamme haasteissa?
Milloin olette huolissanne ollessanne rukoilleet anoen ja kiittäen ja teitä on siunattu Jumalan rauhalla?
Pyydä oppilaita katsomaan huolta, jonka he kirjoittivat muistiin aiemmin oppitunnilla. Kannusta heitä huolissaan olemisen sijaan rukoilemaan anoen ja kiittäen. Jos oppilaat kirjoittivat jonkun toisen huolesta, kannusta heitä kertomaan tästä periaatteesta tuolle henkilölle.
Valmista oppilaita löytämään eräs toinen periaate, jonka Paavali opetti Filippin pyhille, jakamalla luokan jäsenet kolmeen ryhmään. Anna ensimmäiselle ryhmälle tehtävä ajatella lempiruokaansa, toiselle ryhmälle tehtävä ajatella hauskaa kuvaa tai kertomusta ja kolmannelle ryhmälle tehtävä ajatella kuvaa temppelistä tai kokemusta siellä. Kehota oppilaita keskittämään mielensä tähän ajatukseen puolen minuutin ajaksi.
Millainen vaikutus – jos sellaista oli – tähän ajatukseen keskittymisellä oli teihin?
Tuo esiin, että se, mitä me ajattelemme, voi vaikuttaa haluihimme ja käyttäytymiseemme. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Fil. 4:8–9. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Paavali kehotti Filippin pyhiä ajattelemaan ja tekemään. Voisit selittää, että ajatteleminen tässä kohdassa tarkoittaa huolellista, jatkuvaa miettimistä.
Kehota oppilaita harkitsemaan niiden eri asioiden merkitsemistä, joihin Paavali ohjasi pyhiä kiinnittämään ajatuksensa.
Mitä muuta näiden asioiden ajattelemisen lisäksi Paavali neuvoi kirkon jäseniä tekemään?
Minkä siunauksen Paavali lupasi pyhille, jos nämä noudattaisivat hänen opetuksiaan ja esimerkkiään?
Minkä periaatteen me voimme oppia sen perusteella, mitä Paavali opetti uskollisille pyhille jakeissa Fil. 4:8–9? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulee huomata seuraava periaate: Jos uskolliset pyhät keskittävät ajatuksensa kaikkeen siihen, mikä on vanhurskasta, ja jos he seuraavat apostoleja ja profeettoja, niin rauhan Jumala on heidän kanssaan.)
Kuinka ajatustemme keskittäminen kaikkeen siihen, mikä on vanhurskasta, vaikuttaa haluihimme ja käyttäytymiseemme?
Pyydä luokan jäseniä ottamaan esille Kallisarvoisesta helmestä uskonkappaleet. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 13. uskonkappale. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja etsimään samankaltaisuuksia jakeen Fil. 4:8 kanssa.
Mitä samankaltaisuuksia huomaatte näissä kahdessa kohdassa?
Tuo esiin, että kun profeetta Joseph Smith lainasi tätä ”Paavalin kehotusta” jakeesta Fil. 4:8 kolmanteentoista uskonkappaleeseen, hän muutti sanan ”ajatella” aktiivisemmaksi sanaksi ”etsiä”.
Mistähän syystä meidän on tärkeää etsiä kaikkea sitä, mikä on kunnioitettavaa, totta, puhdasta, hyvää (eli hyveellistä), rakastettavaa ja ansaitsee kiitoksen?
Kuinka tällaisten asioiden etsiminen auttaisi meitä keskittämään ajatuksemme tällaisiin asioihin?
Uusi testamentti, seminaarinopettajan kirja – Oppiaihe 125
Kirjoittakaa saamanne aiheet tähän:
Keskustelkaa kunkin aiheen kohdalla seuraavista kysymyksistä:
Kuinka me voimme käyttää Paavalin ohjeita jakeissa Fil. 4:8–9 opastamaan tätä aihetta koskevia valintojamme?
Mitä haasteita me saattaisimme tässä aiheessa kohdata, kun pyrimme noudattamaan Paavalin ohjeita?
Keskustelkaa sen jälkeen seuraavasta kysymyksestä:
Miksi se, että rauhan Jumala on kanssamme, on sen arvoista, että pyrimme etsimään kaikkea, mikä on vanhurskasta, ja seuraamaan apostoleja ja profeettoja?
Kehota riittävän ajan kuluttua yhtä oppilasta kustakin ryhmästä kertomaan luokalle, mitä hänen ryhmänsä keskusteli kustakin kysymyksestä.
Kuinka rauhan Jumala on osoittanut olevansa kanssanne, kun olette keskittäneet ajatuksenne siihen, mikä on vanhurskasta?
Kannusta oppilaita kirjoittamaan pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa tai seminaarimuistivihkoonsa yksi tapa, jolla he voivat parantaa pyrkimyksiään keskittää ajatuksensa siihen, mikä on vanhurskasta, ja seuraamaan Jumalan apostoleja ja profeettoja.
Tiivistä jae Fil. 4:10 selittämällä, että Paavali kiitti Filippin pyhiä siitä tuesta ja huolenpidosta, jota he olivat antaneet hänelle hänen koettelemuksissaan.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Fil. 4:11–12. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Paavali sanoi pyhille oppineensa.
Mitä Paavali oli oppinut tekemään kaikissa tilanteissa?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Fil. 4:13–14. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja katsomaan, kuka oli Paavalin voiman lähde.
Minkä Paavali sanoi olevan hänen voimansa lähde?
Selitä, että Paavalin sanat jakeessa 13 koskevat hänen kykyään Jeesuksen Kristuksen antamalla voimalla tehdä kaikki se, mikä on Jumalan mielen mukaista tai mitä Jumala vaatii, myös olemaan tyytyväinen kaikissa tilanteissa.
Minkä totuuden me voimme oppia jakeesta 13? (Oppilaiden tulee omia sanojaan käyttäen mainita seuraava totuus: Me voimme tehdä kaiken Jeesuksen Kristuksen avulla, joka antaa meille voimaa [ks. myös Alma 26:12].)
Mitä me voimme tehdä saadaksemme Jeesuksen Kristuksen tarjoamaa voimaa?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, mitä me pystymme tekemään tämän voiman avulla:
Kuva
President Dieter F. Uchtdorf
”Jumala vuodattaa voiman ja vahvuuden siunauksia, joiden avulla me pystymme saavuttamaan asioita, jotka muutoin olisivat kaukana ulottumattomissamme. Juuri Jumalan ihmeellisen armon avulla Hänen lapsensa voivat voittaa eksyttäjän pohjavirrat ja juoksuhiekat, nousta synnin yläpuolelle ja tulla täydellisiksi Kristuksessa [ks. Moroni 10:32].” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 108.)
Millä tavoin me voimme kokea tätä voimaa tai armoa? (Mahdollisia vastauksia: entistä suurempana sisukkuutena, päättäväisyytenä, rohkeutena, kärsivällisyytenä, sinnikkyytenä ja fyysisenä, henkisenä tai hengellisenä kestävyytenä ja voimana.)
Milloin Jeesus Kristus on antanut teille voimaa tehdä jotakin hyvää? (Voisit kertoa omankin kokemuksesi.)
Paavali päättää kirjeensä filippiläisille kiitoksiin
Tee yhteenveto jakeista Fil. 4:15–23 selittämällä, että Paavali kiitti jälleen Filippin pyhiä siitä, että nämä olivat tukeneet häntä hänen hädän hetkinään. Pyhien lahjat olivat otollinen uhri Jumalalle, ja Paavali lupasi, että Jumala huolehtisi heidänkin tarpeistaan.
Lausu lopuksi oma todistuksesi tässä oppiaiheessa käsitellyistä totuuksista.
Auta oppilaita oppimaan ulkoa Fil. 4:13 kirjoittamalla jae taululle ja sanomalla se oppilaiden kanssa yhdessä ääneen. Pyyhi yksi sana, ja sanokaa jae ääneen uudelleen. Tehkää näin, kunnes kaikki sanat on pyyhitty.
Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on opettanut, kuinka kiitollisuuden asenne voi siunata meitä kaikissa haastavissa tilanteissa, joita kenties kohtaamme, myös niissä, jotka saattavat saada meidät olemaan huolissamme:
”Useimmissa pyhien kirjoitusten kohdissa ei niinkään tuoda esiin kiitollisuutta jostakin, vaan pikemminkin niissä esitetään kiitollisuuden yleinen olotila tai asenne. – –
Me voimme päättää olla kiitollisia, tuli mitä tuli.
Tämänkaltainen kiitollisuus kohoaa kaiken sen yläpuolelle, mitä ympärillämme tapahtuu. Se voittaa pettymyksen, lannistumisen ja epätoivon. – –
Kun olemme kiitollisia Jumalalle niissä olosuhteissa, joissa olemme, me voimme kokea lempeää rauhaa koettelemuksen keskellä. Murheessa me voimme silti kohottaa sydämemme kiitokseen. Tuskassa me voimme riemuita Kristuksen sovituksesta. Katkeran surun kylmyydessä me voimme kokea taivaan syleilyn läheisyyden ja lämmön. – –
Kiitollisuus taivaallista Isäämme kohtaan laajentaa käsitystämme ja selkiyttää näkemystämme.” (”Kiitollinen kaikissa olosuhteissa”, Liahona, toukokuu 2014, s. 75–77.)
Presidentti Thomas S. Monson on opettanut, millaista rauhaa voimme saada, jos rukoilemme:
”Tulee hetkiä, jolloin kuljette okaiden peittämää ja ongelmien merkitsemää polkua. Saattaa olla hetkiä, jolloin tunnette olevanne erossa – jopa eristyksissä – jokaisen hyvän lahjan Antajasta. Teitä huolestuttaa, että kuljette yksin. Pelko astuu uskon tilalle.
Kun huomaatte olevanne tällaisessa tilanteessa, pyydän teitä muistamaan rukouksen. Rakastan presidentti Ezra Taft Bensonin sanoja rukouksesta. Hän sanoi:
’Läpi koko elämäni neuvo luottaa rukoukseen on ollut miltei kaikkia muita saamiani neuvoja ja kehotuksia arvokkaampi. Rukouksesta on tullut olemukseni olennainen osa, ankkuri, pysyvä voiman lähde ja jumalallisia asioita koskevan tietoni perusta. – –
Vaikka vastoinkäymisiä tulisi, rukouksessa me voimme saada varmuutta, sillä Jumala puhuu rauhaa sielullemme. Tällainen rauha, tällainen seesteisyys on elämän suurin siunaus.’ [Ks. ’Rukoile alati’, Valkeus, kesäkuu 1990, s. 4–6.]
Apostoli Paavali on kehottanut:
’Saattakaa aina se, mitä tarvitsette, – – Jumalan tietoon.
Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.’ [Fil. 4:6–7.]
Mikä loistava lupaus! Juuri rauhaa me tavoittelemme, sitä me kaipaamme.
Meitä ei ole pantu tämän maan päälle kulkemaan yksin. Mikä hämmästyttävä voiman, vahvuuden ja lohdun lähde onkaan meidän jokaisen ulottuvilla.” (”Emme koskaan kulje yksin”, Liahona, marraskuu 2013, s. 121.)
”Paavali kehotti pyhiä ’ajattelemaan’ (miettimään huolella ja jatkuvasti) sitä, mikä on totta, oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja ansaitsee kiitoksen (ks. Fil. 4:8). Kun profeetta Joseph Smith – – lainasi tätä ’Paavalin kehotusta’ 13. uskonkappaleessa, hän muutti sanan ’ajatella’ näitä asioita aktiivisemmaksi sanaksi ’etsiä’ näitä asioita (ks. UK 13). Vanhin Joseph B. Wirthlin (1917–2008) kahdentoista apostolin koorumista on käsitellyt kehotusta etsiä kaikkea tätä:
’Sanaan etsiä sisältyy yritys löytää tai saada jotakin. Se vaatii aktiivista ja määrätietoista elämänasennetta. – – Sen vastakohta on odottaa passiivisesti, että meille tapahtuisi jotakin hyvää itsestään, ilman että me tekisimme mitään.
Me voimme täyttää elämämme hyvällä ja olla jättämättä tilaa millekään muulle. Meillä on valittavanamme niin paljon hyvää, että meidän ei ole milloinkaan tarpeen omaksua pahaa. – –
Jos me etsimme sitä, mikä on hyveellistä ja rakastettavaa, me löydämme sen varmasti. Toisaalta jos me etsimme pahuutta, me löydämme sitäkin.’ (’Hyvän etsiminen’, Valkeus, heinäkuu 1992, s. 82.)” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 437–438.)
Vanhin Bruce R. McConkie kahdentoista apostolin koorumista on samoin neuvonut kirkon jäseniä etsimään kaikessa sitä, mikä on hyvää ja kohottavaa. – –
”Sen valossa, mitä kaikkea maailmassa ajatellaan, saattaisi olla helppoa keskittää huomiomme kielteisiin tai pahoihin asioihin tai tuhlata energiaamme asioihin ja hankkeisiin, joiden arvo on kyseenalainen ja joiden tulos on epäilyttävä. – –
Mielestäni myöhempien aikojen pyhillä on heitä koskeva suuri velvoite iloita Herrassa, kiittää Häntä Hänen hyvyydestään ja armostaan, pohtia Hänen iankaikkisia totuuksiaan sydämessään ja kiinnittää sydämensä vanhurskauteen. – –
Iankaikkinen laki, jonka Jumala sääti ennen maailman perustamista, on, että jokainen korjaa sitä mitä kylvää. Jos ajattelemme pahoja ajatuksia, kielemme lausuu epäpuhtaita asioita. Jos puhumme jumalattomia sanoja, päädymme tekemään jumalattomia tekoja. Jos mielemme keskittyy maailman lihallisuuteen ja pahuuteen, niin maailmallisuus ja jumalattomuus näyttävät meistä normaalilta elämäntavalta. Jos pohdimme mielessämme sukupuoliseen moraalittomuuteen kuuluvia asioita, ajattelemme pian, että jokainen on moraaliton ja epäpuhdas, ja se rikkoo muurin meidän ja maailman välillä. – –
Toisaalta, jos pohdimme sydämessämme sitä, mikä on vanhurskasta, meistä tulee vanhurskaita.” (”Think on These Things”, Ensign, tammikuu 1974, s. 46–48.)
Siitä voimasta, jota Jeesus Kristus antaa meille tehdä kaikkea hyvää, puhutaan armona (ks. PKO, ”Armo”). Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on opettanut seuraavaa tästä voimasta, jota Jeesus Kristus antaa meille tehdäksemme kaikkea hyvää:
”Yksi voimallinen ilmaus [Kristuksen] rakkaudesta on se, mitä pyhissä kirjoituksissa kutsutaan usein Jumalan armoksi – se jumalallinen apu ja Hänen antamansa voima, jonka avulla me kasvamme siitä virheellisestä ja rajallisesta olennosta, joka me olemme nyt, korotetuksi olennoksi, joka ’saa totuutta ja valoa, kunnes hänet kirkastetaan totuudessa ja hän tietää kaiken’ [OL 93:28]. – –
Jumala vuodattaa voiman ja vahvuuden siunauksia, joiden avulla me pystymme saavuttamaan asioita, jotka muutoin olisivat kaukana ulottumattomissamme. Juuri Jumalan ihmeellisen armon avulla Hänen lapsensa voivat voittaa eksyttäjän pohjavirrat ja juoksuhiekat, nousta synnin yläpuolelle ja tulla täydellisiksi Kristuksessa [ks. Moroni 10:32].
Vaikka meillä kaikilla on heikkouksia, me voimme voittaa ne. Tosiaankin jos me nöyrrymme ja osoitamme uskoa, niin Jumalan armon ansiosta se, mikä on heikkoa, voi tulla vahvaksi [ks. Et. 12:27].
Koko elämämme ajan Jumalan armo suo ajallisia siunauksia ja hengellisiä lahjoja, jotka lisäävät meidän kykyjämme ja rikastavat meidän elämäämme. Hänen armonsa jalostaa meitä. Hänen armonsa auttaa meitä yltämään parhaimpaamme. – –
Ymmärrämmekö me oman velkamme taivaalliselle Isälle ja anommeko me koko sielustamme Jumalan armoa?” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 107–109.)
Vanhin John H. Groberg seitsemänkymmenen koorumista on kertonut esimerkin siitä, kuinka Jumala antoi eräälle uskolliselle miehelle voimaa, jonka ansiosta tämä kykeni suorittamaan erään vanhurskaan tehtävän (ks. ”Herran tuuli”, Valkeus, tammikuu 1994, s. 25–26).