‘Inisititiuti
Lēsoni 24 Naunau Teuteu ki he Kalasí: Ko e Palōfita ko Siosefa Sāmitá—Ko Ha Tangata Kikite Mahuʻinga


“Lēsoni 24 Naunau Teuteu ki he Kalasí: Ko e Palōfita ko Siosefa Sāmitá—Ko Ha Tangata Kikite Mahuʻinga,” Ngaahi Fakavaʻe ʻo Hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí - Naunau ʻa e Faiakó (2019)

“Lēsoni 24 Naunau Teuteu ki he Kalasí,” Ngaahi Fakavaʻe ʻo Hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí - Naunau ʻa e Faiakó

Lēsoni 24 Naunau Teuteu ki he Kalasí

Ko e Palōfita ko Siosefa Sāmitá—Ko Ha Tangata Kikite Mahuʻinga

ʻĪmisi
Siosefa Sāmita mo e ʻū lauʻi peleti koulá

Naʻe fakamatalaʻi ʻe he ʻEikí ʻa e Palōfita ko Siosefa Sāmitá “ko ha tangata kikite mahuʻinga” te ne ʻomi e kakaí ke nau ʻilo e ngaahi fuakava ʻa e ʻEikí (2 Nīfai 3:7–8). Kae talu mei he kamataʻanga ʻo hono Fakafoki Mai ʻo e Ongoongoleleí, mo hono fakamatalaʻi ʻe Siosefa Sāmita ʻene ngaahi ongoʻi taʻefeʻungá. ʻI hoʻo ako e naunau ko ʻení, fakakaukau pe ʻe fēfē haʻo tali ʻaki e tuí e ngaahi uiuiʻi mei he ʻEikí, neongo ho ngaahi vaivaí. Fakakaukau foki ki he founga te ke tali ʻaki kiate kinautolu te nau ala fakaangaʻi ʻa Siosefa Sāmita koeʻuhi ko ʻene vaivaiʻangá.

Konga 1

Ko e hā ha meʻa te u lava ʻo ako meia Siosefa Sāmita fekauʻaki mo hoku tuʻunga malava ke tokoni ki he ʻEikí?

ʻI heʻene kei talavoú, naʻe ongoʻi lōmekina ʻa Siosefa Sāmita ʻi hono fatongia mei he ʻEikí. Naʻá ne pehē ʻo kau kiate ia pē:

ʻĪmisi
ko e Palōfita ko Siosefa Sāmitá

Naʻá ku tuʻu toko taha … ko ha talavou taʻe poto, ke fepaki mo e poto fakamāmaní … ʻaki ha fakahā foʻou. (Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita [2007], 70)

Ko ha tamasiʻi naʻe ʻikai ʻiloa au, … pea ko hoku tuʻunga ʻi he moʻuí naʻe feʻunga ke ngaohi ai [au ko] ha kiʻi tamasiʻi ke taʻe-mahuʻinga ʻi he māmaní … kuo ngaohi [au] ke [u] moʻui masiva pea ke kumi [haʻaku] moʻui ʻi [heʻeku] ngāue ʻi he ʻaho kotoa pē. (Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:22–23)

ʻĪmisi
Ka Ai Hamou Taha ʻoku Masiva ʻi he Potó, tā fakatātaaʻi ʻe Walter Rane

Naʻe fakakaukau ʻa Siosefa naʻe “fuʻu ngali kehe” ʻa hono “fakatokangaʻi ia ʻe he kau tangata māʻolungá ke ngaohi ʻa e ʻatamai ʻo e kakaí ke nau fehiʻa kiate au, mo fakatupu ha fuʻu fakatanga fakamamahi” (Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:22–23).

Fakakaukauloto atu ki he ngaahi ongo naʻe maʻu ʻe Siosefa ʻi heʻene liliu ʻa e 2 Nīfai 3 ʻi he Tohi ʻa Molomoná pea ako meia Līhai naʻe kikiteʻi ʻe Siosefa ʻo ʻIsipité ha “tangata kikite mahuʻinga” ʻi he ngaahi ʻaho kimui ní.

ʻĪmisi
fakaʻilonga, ako

Ako ke Teuteu ki he Kalasí

Lau ʻa e 2 Nīfai 3:7, 11, 13.

Naʻe fakamatalaʻi ʻe he ʻEikí kimui ange ʻi ha fakahā, ha ʻuhinga ʻe taha kuó Ne fili mo uiuiʻi ai ʻa Siosefa ke hoko ko e palōfita ʻo hono Fakafoki Mai ʻa e Ongoongoleleí:

Ko e moʻoni, ʻoku folofola peheni ʻe he ʻEikí kiate koe, ʻa ʻeku tamaioʻeiki ko Siosefa Sāmitá, ʻoku ou leleiʻia lahi ʻi hoʻo foakí … ; he ko hono ʻuhinga ʻeni kuó u hiki hake ai koé, koeʻuhí ke u fakahā atu ʻa hoku potó ʻi he ngaahi meʻa vaivai ʻo e māmaní. (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 124:1)

Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Mākisi B. Nesi ʻo e Kau Fitungofulú ʻi haʻane lau ki he potufolofola mei he 2 Nīfai 3, ʻo pehē:

ʻĪmisi
ʻEletā Mākisi B. Nesi

ʻE ngali fehalaaki ke ui ʻe he ʻEikí ha toko taha vaivai ke fakahoko ha ngāue maʻongoʻonga. Ka ʻi he taimi tatau, ko kinautolu ʻoku nau ʻiloʻi honau vaivaí, ʻe lava ke ueʻi kinautolu ʻe he vaivai pē ko iá ke nau fekumi ki he mālohi ʻo e ʻEikí. Ko kinautolu ko ia ʻoku loto-fakatōkilalo ʻi he tuí, ʻe fakamālohia kinautolu ʻe Ia ʻoku maʻu ʻa e mālohi kotoa ʻi he langí mo e māmaní (vakai, Mātiu 28:18; Mōsaia 4:9).

Mei heʻene kei talavoú, ne ʻunuʻunu atu ʻa Siosefa Sāmita ki he ʻEikí ʻi he tūkunga ko ʻení. …

Ne fakamatalaʻi pē ʻe Siosefa ia ko ha “[kiʻi] tamasiʻi taʻe-ongoongoa … kuo ngaohi ia ke ne moʻui masiva pea ke kumi haʻane moʻui ʻi heʻene ngāue ʻi he ʻaho kotoa pē” (Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:23). Naʻe fāʻeleʻi mai ia ʻi ha tuʻunga fakasōsiale maʻulalo mo ha ako fakaʻatamai siʻisiʻi pē. …

Ne fuʻu ongoʻi hohaʻa ʻa Siosefa ki heʻene vaivai fakaakó ʻo ne tangi ai ʻo pehē ʻoku puke ia ʻi ha “pilīsone siʻisiʻi mo fāsiʻi ʻo hangē ko e fakapoʻuli tuʻu ʻo e pepá, pení, mo e vaitohí, pea mo ha lea taʻemahino, taʻeʻaonga, moveuveu mo ʻikai lelei.” Neongo ʻeni, naʻe ui ia ʻe he ʻEikí ke liliu e Tohi ʻa Molomoná—ne pulusi hono ngaahi peesi kotoa ʻe 588—ʻa ia naʻá ne fai ʻi ha meimei ʻaho ʻe 90! …

ʻIo, ko e kaveinga ia ʻo e Tohi ʻa Molomoná—pea mo e moʻui ʻa e Palōfita ko Siosefá—ko kinautolu vaivai ʻoku nau fekumi loto-fakatōkilalo ki he ʻEikí ʻi he tui, ʻe fakamālohia ʻa kinautolu, ʻi he ngāue ʻa e ʻEikí. ʻE hoko mai e fakamālohia ko ʻení, ʻo aʻu pē ki he fanga kiʻi meʻa ʻoku ngali siʻisiʻí. …

… ʻOku ʻi ai mo ha lēsoni fakafoʻituitui ange ʻe taha: kapau te tau hangē ko Siosefá ʻo ʻiloʻi hotau vaivaí pea tafoki ki he ʻEikí ʻi he tui ʻaki hotau lotó kotoa, ʻo ngāue mālohi ke fakahoko Hono finangaló, ʻe lava foki ke fakamālohia kitautolu mei hotau vaivaí. ʻOku ʻikai ʻuhinga ʻeni ʻoku toʻo atu e vaivaí ʻi he moʻui fakamatelié—ka ʻoku ʻuhinga ia ʻe fakamālohia e tokotaha peheé ʻe he ʻOtuá. (“Siosefa Sāmita: Mālohingá Mei he Vaivaí,” Ensign, Tīsema 2017, 55–56, 58)

ʻĪmisi
fakaʻilonga, fakalaulauloto

Fakalaulauloto ke Teuteu ki he Kalasí

Ko e hā te ke lava ʻo ako mei hono uiuiʻi ʻe he ʻEikí ʻa Siosefa Sāmita, ko ha tangata matelie mo ha ngaahi vaivai, pea fakamālohia leva ʻa Siosefa ke fai ʻEne ngāué?

Konga 2

Ko e hā naʻe lau ʻe he niʻihi ne feohi vāofi mo Siosefa Sāmitá fekauʻaki mo ia mo hono ʻulungāngá?

Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí kia Siosefa ʻo ʻIsipité ʻe fakaʻapaʻapaʻi lahi ʻe hono hakó ʻa e Palōfita ʻo hono Fakafoki Mai ʻa e Ongoongoleleí (vakai, 2 Nīfai 3:7). Naʻe pehē ʻe Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí:

ʻĪmisi
Palesiteni Tāleni H. ʻOakesi

Ko e kakai tangata ne nau ʻiloʻi lelei taha ʻa Siosefa mo vāofi mo ia ʻi he tuʻunga fakatakimuʻa ʻo e Siasí, ne nau ʻofeina mo poupouʻi ia ko ha palōfita. Ne fili pē ʻe hono tokoua ko Hailamé ke mate ʻi hono tafaʻakí. Naʻe pehē ʻe Sione Teila naʻá ne ʻi ai fakataha mo ia ʻi hono fakapōngí: “ʻOku ou fakamoʻoniʻi ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá, mo e kau ʻāngeló, pea mo e tangatá, ko ha tangata lelei, fakaʻeiʻeiki, mo anga haohaoa ia … —ko hono ʻulungaanga ʻi heʻene toko tahá pea ʻi he kakaí naʻe haohaoa—pea naʻá ne moʻui mo pekia ko ha tangata ʻa e ʻOtuá” (The Gospel Kingdom, [1987], 355; vakai foki, T&F 135:3). Naʻe pehē ʻe Pilikihami ʻIongi: “ʻOku ʻikai ke u tui ʻoku ʻi ai ha taha ʻoku moʻui ʻi māmani ʻe ʻilo lahi ange [kia Siosefa Sāmita] ʻiate au; pea ʻoku ou fie lea hangatonu atu, kuo teʻeki ai ha tangata lelei ange [ʻiate ia] naʻe moʻui pe ʻoku moʻui ʻi māmani, tukukehe pē ʻa Sīsū Kalaisi” (ʻi he Journal of Discourses, 9:332). (Dallin H. Oaks, “Joseph, The Man and the Prophet,” Ensign, May 1996, 71)

Naʻe pehē ʻe Seini Sinaita Lisiate fekauʻaki mo e ʻulungaanga mo e tōʻonga ʻo Siosefá:

ʻĪmisi
Seini Sinaita Lisiate

Naʻe hoko [ʻa Siosefa Sāmita] ko e taha ʻo e kakai ʻulungaanga fakamānako taha kuo faifai peá u monūʻia ke fetaulaki mo iá. … ʻI heʻene hoko ko e Tangata Kikite mo e Tangata Maʻu Fakahaá naʻá ne taʻe-ilifia mo lea mahino, kae loto-fakatōkilalo, ʻo ʻikai teitei fakakaukau naʻá ne mahulu hake ʻi haʻane hoko pē ko e tokotaha lea, ʻa ia ne folofola mai ai ʻa e ʻOtuá. ʻI heʻene hoko ko e Taki ʻo hono kakaí, naʻá ne longomoʻui mo tupulaki maʻu ai pē, ka naʻá ne angalelei mo tokaʻi kinautolu mo honau ngaahi tūkunga faingataʻá. (Jane Snyder Richards, ʻi he “Joseph Smith, the Prophet,” Young Woman’s Journal, Dec. 1905, 550)

Naʻe manatu ʻa ʻEtuini Houluteni naʻe fonu ʻa e Palōfitá ʻi he ʻofa ʻa e ʻOtuá, ʻo loto-vekeveke ke hiki hake mo faitāpuekina e niʻihi kehé:

ʻĪmisi
ʻEtuini Houluteni

ʻI he 1838, naʻe vaʻinga ai ʻa Siosefa mo ha niʻihi ʻo e kau talavoú ʻi ha ngaahi vaʻinga kehekehe pē ʻi tuʻa, kau ai haʻanau vaʻinga ʻaki ha foʻi pulu. Naʻe faifai pea kamata ke nau helaʻia. Naʻá ne fakatokangaʻi ʻeni, peá ne ui mai kinautolu ʻo talaange: “Tau langa ha fale mei he sinoʻi ʻakaú.” Ko ia, ne kamata langa leva, ʻe Siosefa mo e kau talavoú ha fale sinoʻi ʻakau maʻa ha fefine uitou. Naʻe tōʻonga pehē ʻa Siosefa, ʻo ne tokoni maʻu pē ʻi ha meʻa pē te ne lavá. (The Juvenile Instructor, Mar. 1, 1892, 153)

Naʻe tohi ʻe ʻIlisa R. Sinou fekauʻaki mo e loto-fakatōkilalo mo e angatonu ʻa e Palōfitá ʻo pehē:

ʻĪmisi
Sisitā ʻIlisa R. Sinou

Naʻá ku nofo ʻi he fāmili ʻo Siosefa Sāmitá, peá u faiako ʻi honau ʻapiako fakafāmilí, pea maʻu ha faingamālie lahi ke fakatokangaʻi ʻene “tōʻonga moʻui fakaʻahó mo e leá,” ʻi heʻene hoko ko ha palōfita ʻa e ʻOtuá; pea ko e lahi ange ʻeku maheni mo iá, ko e lahi ange ia ʻeku ʻiloʻi ko ha palōfita ia ʻa e ʻOtuá. … Naʻá ne anga fakatōkilalo ʻo hangē ha tamasiʻi siʻí ʻi heʻene ngaahi tōʻonga lotu mateakí. (Eliza R. Snow, “Sketch of My Life,” Relief Society Magazine, Mar. 1944, 136)

Naʻe manatuʻi ʻe Mele Folosi ʻĀtama ha taha ʻo e ngaahi ngāue tōʻonga angaʻofa ʻa Siosefá ʻo pehē:

Lolotonga e hoko ʻa Siosefa ko e pule-kolo ʻo Nāvuú, naʻe puke pōpula ha taha ʻuliʻuli ko ʻAnitoni, ko ha Kāingalotu ʻo e Siasí, ʻi haʻane fakatau atu e kava mālohí he ʻaho Sāpaté, ʻa ia naʻe tapu ʻi he laó. Naʻe fai pehē ʻa ʻAnitoní ke tānaki ha paʻanga ke fakatau mai ʻaki e tauʻatāina ʻa hono fohá ʻa ia naʻe hoko ko ha pōpula ʻi he Sauté. Kuó ne fakatau mai e tauʻatāina ʻo hono uaifí mo ʻene tauʻatāina ʻaʻaná, pea kuó ne fie ʻomi ʻeni hona fohá ke nau fakataha. Neongo ne ʻuhinga lelei e meʻa ne fai ʻe ʻAnitoní, ka naʻe talaange ʻe he Palōfitá, “Kātaki pē ʻAnitoni, ka kuo pau pē ke tau tauhi ki he laó, pea kuo pau ke ʻoatu haʻo moʻua.” Ka neongo ia, “ʻi he ʻaho hono hokó, naʻe ʻoatu ai ʻe he Tokoua ko Siosefá ha hoosi lelei, ʻo fekau kiate ia ke ne fakatau atu ia, pea fakaʻaongaʻi e paʻanga mei aí ke fakatau mai ʻaki ʻa e leká.” (“Joseph Smith, the Prophet,” Young Woman’s Journal, Dec. 1906, 538)

ʻĪmisi
fakaʻilonga, fakalaulauloto

Fakalaulauloto ke Teuteu ki he Kalasí

Ko e hā ʻokú ke ako fekauʻaki mo e ʻulungaanga ʻo Siosefa Sāmitá mei he ngaahi fakamatala ʻa kinautolu naʻa nau ʻiloʻi iá? Ko e hā ha ngaahi ongo mo e fakamoʻoni ʻokú ke maʻu fekauʻaki mo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá?

Konga 3

Te u tali fēfē nai e taimi ʻoku ou fehangahangai ai mo ha fakamatala tukuhifo fekauʻaki mo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá?

Naʻa mo e taimi ne kamakamata ai ʻa e ngāue ʻa Siosefa Sāmita ke fakafoki mai e ongoongoleleí, naʻe ʻosi kikiteʻi ʻe lea fakafepaki kiate ia ha tokolahi pea tukuakiʻi ia ki ha ngaahi ngāue mo e taumuʻa kovi. Naʻe lekooti ʻe Siosefa Sāmita ʻi hono hisitōliá ha kikite naʻe fai ʻe he ʻāngelo ko Molonaí ʻi heʻene hā kia Siosefa ʻi he 1823. ʻI he taimi ko iá, naʻe toki taʻu 17 pē ʻa Siosefa.

ʻĪmisi
fakaʻilonga, fakalaulauloto

Ako ke Teuteu ki he Kalasí

Ako ʻa e Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:33.

Naʻe fokotuʻu mai ʻe ʻEletā Niila L. ʻEnitaseni ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ha ngaahi founga ʻe lava ai ʻe he Kāingalotu ʻo e Siasí ʻo tali e ngaahi fakaanga fakafepaki ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá:

ʻĪmisi
ʻEletā Niila L ʻEnitaseni

ʻOku totonu nai ke tau ʻohovale ʻi he laukovi kuo fai [kia Siosefa Sāmitá]? Naʻe ui ʻa e ʻAposetolo ko Paulá ko e faha mo e ʻatamai vaivai [vakai, Ngāue 26:24]. Naʻe ui hotau Fakamoʻui ʻOfeiná, ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ko e taha holi lahi, faʻa inu uaine, pea ʻiate ia ha tēvolo [vakai, Mātiu 11:19; Sione 10:20]. …

Ko e tokolahi ʻo kinautolu ʻoku taʻe-tui ki he Fakafoki mai ʻo e Ongoongoleleí ʻoku ʻikai ke nau tui ʻoku kei lea ha kakai fakalangi ki he kakai ʻi māmaní. ʻOku nau pehē ʻoku ʻikai malava, ʻa e ʻomi ʻo e ʻū lauʻi peleti koulá ʻe ha ʻāngelo pea liliu ia ʻi he mālohi ʻo e ʻOtuá. ʻI he taʻe-tui ko iá, ʻoku nau taʻe-tali ai e fakamoʻoni ʻa Siosefá, pea fakaongoongokoviʻi ai ʻe ha niʻihi e moʻui ʻa e Palōfitá mo lohiakiʻi hono ongoongó. …

Ki he ngaahi fehuʻi kau ki he ongoongo ʻo Siosefa Sāmitá, te tau lava ʻo vahevahe e ngaahi lea ʻa e lauiafe ne nau ʻiloʻi tonu ia mo foaki ʻenau moʻuí ki he ngāue naʻe tokoni ʻi hono fokotuʻú. …

Te tau lava ʻo fakamanatu ki he taha fieʻilo moʻoní ʻoku ʻikai ha meʻa sivi “moʻoni” ia ʻi he fakamatala ʻi he ʻInitanetí. ʻOku ʻi ai ha ngaahi fakamatala, neongo ʻene ngali moʻoní, ka ʻoku ʻikai pē moʻoni. …

Te tau lava ʻo fakamanatu ki he taha fie ʻiló ʻoku ʻi ai ha ngaahi fakamatala kau kia Siosefa Sāmita, neongo ʻene moʻoní, ʻe ala ʻave-halaʻi fekauʻaki mo hono kuongá mo e tūkungá. …

ʻOku fie maʻu ʻe he taha tui kotoa ha fakamahino fakalaumālie ki he misiona fakalangi mo e ongoongo ʻo e Palōfita ko Siosefa Sāmitá. ʻOku hoko ʻeni ʻi he toʻu tangata kotoa pē. ʻOku taau mo e ngaahi fehuʻi fakalaumālié ha tali fakalaumālie mei he ʻOtuá. …

ʻE lava pē ke kehekehe founga ʻetau maʻu ha fakamoʻoni ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá. ʻE lava ke maʻu ia ʻi haʻo tūʻulutui ʻo lotu, ʻo kole ke fakapapauʻi mai ʻe he ʻOtuá ko ha palōfita moʻoni ia. ʻE lava ke maʻu ia ʻi hoʻo lau e fakamatala ʻa e Palōfitá ki he ʻUluaki Mata Meʻa-hā-maí. ʻE lava ke taumalingi ki ho laumālié ha fakamoʻoni ʻi hoʻo toutou lau ʻa e Tohi ʻa Molomoná. … Ka ʻi he tuí mo e loto fakamātoató, ʻe fakamālohia hoʻo fakamoʻoni ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá. (Neil L. Andersen, “Siosefa Sāmita,” Ensign pe Liahona, Nōv. 2014, 28–30)

ʻĪmisi
fakaʻilonga, fakalaulauloto

Fakalaulauloto ke Teuteu ki he Kalasí

ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke fakakau hano ako ʻo e ngaahi maʻuʻanga tokoni falalaʻangá fakataha mo e lotú ʻi he fekumi ke maʻu e tali ki he ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo Siosefa Sāmita mo hono misiona fakaepalōfitá? ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku fie maʻu ai ha tali mei he ʻOtuá ki he ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo Siosefa Sāmita mo hono misiona fakaepalōfitá?