Vuoden 1829 toukokuun jälkipuoliskolla mellakoitsijat uhkailivat Joseph Smithiä ja Oliver Cowderya näiden ollessa saattamassa päätökseen Mormonin kirjan käännöstyötä. David Whitmer auttoi Josephia ja Oliveria pakenemaan vainoa auttamalla heitä muuttamaan Pennsylvanian Harmonysta Whitmerien kotiin New Yorkin Fayetteen. Whitmerin perhe oli hyvin kiinnostunut palautukseen liittyvistä tapahtumista. Joseph Smith kuvaili, että David, John ja Peter Whitmer nuorempi olivat ”innokkaita ystäviä ja apulaisia työssä ja – – halukkaita tuntemaan kullekin kuuluvat velvollisuudet” (julkaisussa History of the Church, osa 1, s. 49). Profeetta rukoili ja sai Herran sanan, joka oli kohdistettu kullekin näistä kolmesta veljeksestä.
Herra kutsuu David Whitmerin auttamaan myöhempien aikojen työssä
Seuraava kertomus kuvailee niitä ihmeellisiä tapahtumia, joiden ansiosta David Whitmer saattoi auttaa Oliver Cowderya ja Joseph Smithiä pääsemään pakoon vainoojiaan:
David Whitmer oli kylvämässä vehnää perheen maatilalla Waterloossa New Yorkissa lähellä Fayetteä, kun häntä pyydettiin menemään Harmonyyn Pennsylvaniaan auttamaan Joseph Smithiä ja Oliver Cowderya. Hän päätti tehdä niin sen jälkeen kun saisi maatilan työt tehdyiksi. Hän ehti kyntämään koko pellon yhdessä päivässä, työskenneltyään aamusta iltaan. Seuraavana päivänä hän aikoi lannoittaa pellon, ja hänen sisarensa kertoi hänelle kolmesta miehestä, joiden hän oli nähnyt levittävän kipsiä edellisenä aamupäivänä. Seuraavana on Lucy Mack Smithin kertomus tästä ihmeellisestä tapahtumasta:
Kuva
Lucy Mack Smith
”David lähti pellolle ja huomasi, että hänellä oli edessään kahden raskaan päivän työ. – – Sitten hän valjasti hevosensa auran eteen, ja sen sijaan että olisi jakanut pellon palstoihin, kuten maanviljelijät niitä yleensä nimittävät, hän ajoi koko pellon ympäri ja jatkoi näin keskipäivään saakka. Kun hän aterialle pysähtyessään katseli ympärilleen, hän huomasi yllätyksekseen, että oli kyntänyt puolet vehnäpellosta. Aterian jälkeen hän jatkoi samaan tapaan, ja iltaan mennessä hän oli saanut tehtyä kahden täyden päivän työn.
Mennessään samana iltana pellolle hänen isänsä näki, mitä oli tehty, ja huudahti: ’Tässä täytyy olla kyseessä korkeammat voimat, ja olen sitä mieltä, että sinun olisi parasta lähteä Pennsylvaniaan niin pian kuin kipsi on levitetty.’
Seuraavana aamuna David otti kainaloonsa puisen mitan ja lähti levittämään kipsiä, jonka hän oli kahta päivää aiemmin jättänyt kasoiksi lähelle siskonsa taloa. Mutta kun hän tuli paikalle, hän huomasi, että kipsi oli poissa! Silloin hän kiiruhti siskonsa luo ja kysyi tältä, tiesikö tämä, mitä sille oli tapahtunut. Yllättyneenä hänen siskonsa sanoi: ’Miksi minulta kysyt? Eikö se kaikki levitetty eilen?’
’Ei minun tietääkseni’, David vastasi.
’Olen yllättynyt tiedosta’, hänen siskonsa vastasi, ’sillä lapset tulivat luokseni aamupäivällä ja pyysivät minua ulos katsomaan, kun miehet levittivät kipsiä pellolla, ja sanoivat, etteivät he olleet koskaan eläessään nähneet kenenkään levittävän kipsiä niin nopeasti. Niinpä minä lähdin ja näin kolme miestä työssä pellolla, kuten lapset olivat sanoneet, mutta koska oletin sinun palkanneen apua, sillä sinullahan oli kiire, palasin heti sisälle enkä kiinnittänyt asiaan enempää huomiota.’
David tiedusteli huomattavassa määrin asiaa sekä sukulaisiltaan että naapureiltaan, mutta ei saanut tietää, kuka työn oli tehnyt.” (History of Joseph Smith by His Mother, toim. Preston Nibley, 1958, s. 148–149.)
Kuvittele, että itse olisit David Whitmerin tilanteessa. Kuinka nämä ihmeet vaikuttaisivat sinuun?
Kun David Whitmer oli tuonut profeetan ja Oliver Cowderyn Fayetteen New Yorkiin, Herra ilmoitti työnsä alkamisesta myöhempinä aikoina ja lupasi siunauksia kaikille niille, jotka osallistuvat siihen (ks. OL 14:1–5). Lue OL 14:6–7 ja pane merkille, mitä Herra kehotti Davidia tekemään ja minkä lahjan tämä saisi sen tuloksena. Minkä lahjan Herra lupasi hänelle? Mitä Davidia vaadittiin tekemään, jotta hän saisi tämän siunauksen?
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi seuraaviin kysymyksiin liittyviä ajatuksiasi:
Iankaikkinen elämä tarkoittaa sitä, että elää ikuisesti perheensä kanssa Jumalan luona ja tulee Hänen kaltaisekseen. Kuinka tämä määritelmä auttaa sinua ymmärtämään, miksi iankaikkinen elämä ”on suurin kaikista Jumalan lahjoista”?
Kuinka lupaus iankaikkisesta elämästä voi innoittaa sinua pitämään Jumalan käskyt ja kestämään loppuun asti?
Jakeessa OL 14:7 Herra opetti tärkeän periaatteen, joka koskee meitä jokaista: Jos pidämme Jumalan käskyt ja kestämme loppuun asti, me saamme iankaikkisen elämän. Voisit kirjoittaa tämän periaatteen pyhiin kirjoituksiisi tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi.
Jotta ymmärtäisit tämän periaatteen paremmin, mieti, mitä kestäminen loppuun asti saattaisi tarkoittaa seuraavissa tilanteissa:
Nuoresta miehestä, joka on äskettäin liittynyt kirkkoon, tuntuu, ettei hänellä ole yhtään ystäviä seurakunnassaan.
Nuori nainen sairastuu tautiin, jonka vuoksi hän tarvitsee jatkuvaa lääkinnällistä hoitoa ja huolenpitoa muilta.
Nuoren miehen tai nuoren naisen vanhemmat ovat hiljattain eronneet, eikä toinen vanhemmista käy kirkossa.
Nuorella miehellä tai nuorella naisella on jatkuvasti ongelmia kiusauksen kanssa, joka voi johtaa riippuvuuteen.
Lue OL 14:8, niin saat tietää, minkä toisen siunauksen Herra sanoi David Whitmerin saavan kuuliaisuutensa perusteella.
Pian sen jälkeen kun tämä ilmoitus oli saatu, David Whitmeristä tuli yksi Mormonin kirjan kolmesta silminnäkijästä. Hän näki enkeli Moronin ja kultalevyt ja kuuli Jumalan äänen todistavan, että aikakirja on tosi.
Lue jae OL 14:11, jossa Herra antoi David Whitmerille vielä yhden lupauksen tämän uskollisuuden perusteella. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi omin sanoin ”jos–niin”-periaate, jonka löydät tästä jakeesta. (Yksi tapa kirjoittaa se on tämän oppiaiheen lopussa.)
Jeesus Kristus opettaa John ja Peter Whitmerille, mikä on heille suuriarvoisinta
Kun tutkit John ja Peter Whitmerille annettuja ilmoituksia, pyydä jotakuta perheenjäsentä tai ystävää lukemaan muutamia jakeita kanssasi, mikäli mahdollista. Lue sinä OL 15:1 ja pyydä sitten perheesi jäsentä tai ystävääsi lukemaan OL 16:1. Lukekaa niin ikään kummankin luvun jakeet 2–6 samalla tavoin vuorotellen. Ota selville, mitä epätavallista on näissä kahdessa ilmoituksessa.
Mikä on ainoa ero näiden kahden ilmoituksen sanamuodossa?
Koska näiden ilmoitusten jakeet 2–6 ovat täysin yhtäläiset, vaikuttaa siltä, että Herra olisi voinut antaa yhden ilmoituksen ja osoittaa sen kummallekin miehelle. Mitä voimme oppia siitä, että Herralla oli aikaa puhua sekä Johnille että Peterille yksilöllisesti?
Toisinaan Herra saattaa ilmoittaa saman sanoman eri ihmisille, koska heillä saattaa olla samankaltaisia tarpeita, olosuhteita tai toiveita. Pane merkille, mitä sekä John että Peter Whitmer halusivat, lukemalla uudelleen OL 15:3–4 ja OL 16:3–4. Mitä sekä John että Peter Whitmer halusivat?
Näissä ilmoituksissa Herra opetti, että pyrkimyksemme tuoda muita Jeesuksen Kristuksen luokse ovat meille suuriarvoisia. Kun autat ihmisten tuomisessa Jeesuksen Kristuksen luokse, hekin oppivat ymmärtämään, että Jumala tuntee heidät ja rakastaa heitä.
Lisäksi näissä ilmoituksissa opetetaan, että Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti. Hän tietää, mikä meille on parhaaksi.
Kuva
young woman with hands laid on her head
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi ajatuksiasi siitä, kuinka pappeuden siunaus tai lähetystyökutsu voi osoittaa, että Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti.
Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on antanut esimerkin siitä totuudesta, että Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti:
Kuva
Elder David A. Bednar
”Jokin aika sitten puhuin erään pappeusjohtajan kanssa, joka sai innoitusta opetella ulkoa kaikkien hänen vaarnansa 13–21-vuotiaitten nuorten nimet. Nuorten miesten ja naisten valokuvista hän valmisti kortit, joita hän kävi läpi ollessaan työmatkoilla ja muulloinkin. Tämä pappeusjohtaja oppi nopeasti kaikkien nuorten nimet.
Eräänä yönä pappeusjohtaja näki unen eräästä nuoresta miehestä, jonka hän tunsi vain kuvan perusteella. Unessa hän näki nuoren miehen valkoinen paita yllään ja rinnassaan lähetyssaarnaajan nimilappu. Tämä nuori mies istui toverinsa vieressä ja opetti erästä perhettä. Nuori mies piti kädessään Mormonin kirjaa, ja hän näytti todistavan kirjan todenperäisyydestä. Sitten pappeusjohtaja heräsi unestaan.
Eräässä sen jälkeisessä pappeusveljien kokouksessa tämä johtaja meni unessa näkemänsä nuoren miehen luo ja pyysi saada puhua tämän kanssa muutaman minuutin. Lyhyen esittelyn jälkeen pappeusjohtaja kutsui nuorta miestä nimeltä ja sanoi: ’En ole mikään unennäkijä. En ole koskaan nähnyt unta yhdestäkään tämän vaarnan jäsenestä paitsi sinusta. Kerron sinulle unestani, ja sitten haluaisin, että auttaisit minua ymmärtämään, mitä se merkitsee.’
Pappeusjohtaja kertoi unen ja kysyi nuorelta mieheltä sen merkitystä. Mielenliikutuksesta tukahtuneella äänellä nuori mies vastasi yksinkertaisesti: ’Se merkitsee sitä, että Jumala tietää, kuka minä olen.’ Tämän nuoren miehen ja hänen pappeusjohtajansa keskustelun loppuosa oli mitä merkityksellisin, ja he sopivat tapaavansa toisensa ja neuvottelevansa yhdessä aika ajoin seuraavien kuukausien aikana.” (”Herran lempeät armoteot”, Liahona, toukokuu 2005, s. 100.)
Pohdi (tai keskustele sen henkilön kanssa, joka luki sinun kanssasi), miksi meidän voi olla hyödyllistä ymmärtää, että Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti?
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tilanteesta, jossa sen ymmärtäminen, että Jumala tuntee sinut henkilökohtaisesti, on auttanut sinua jollakin tavoin, tai kirjoita, kuinka sen ymmärtäminen, että Jumala tuntee sinut henkilökohtaisesti, voi vaikuttaa niihin valintoihin, joita teet päivittäin.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:
Olen opiskellut luvut OL 14–16 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).
Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni:
Huomautus tehtävään kaksi: Yksi tapa esittää jakeessa OL 14:11 oleva periaate on tämä: Jos uskollisesti autamme Herraa Hänen työssään, niin Hän siunaa meitä hengellisesti ja ajallisesti.