2008
Fakamoʻoní
Mē 2008


Fakamoʻoní

ʻOku poupouʻi ʻe he ʻiló ʻa e talangofuá pea ʻoku fakalahi atu ʻe he talangofuá ʻa e ʻiló.

ʻĪmisi
Elder Dallin H. Oaks

Ko e fakamoʻoni ki he ongoongoleleí ko ha fakamoʻoni fakafoʻituitui ia ki hotau laumālié ʻoku fai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ki ha ngaahi moʻoniʻi meʻa ʻoku taʻengata hono mahuʻingá, ʻa ia ʻoku moʻoni pea ʻoku tau ʻiloʻi ʻoku nau moʻoni. ʻOku kau ʻi he ngaahi moʻoniʻi meʻa ko ʻení ʻa e natula ʻo e Toluʻi ʻOtuá pea mo ʻetau fetuʻutaki mo kinautolú, ʻaonga ʻo e Fakaleleí pea mo e moʻoni ʻo hono toe Fakafoki mai ʻo e ongoongoleleí.

‘Oku ‘ikai ko e fakamoʻoní ko ha tohi fakamatala folau, tohi fakamatala moʻui lelei pe ko ha tohi fakahaaʻi ʻo e ʻofa ki he fāmilí. ʻOku ʻikai ko ha malanga. Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Kimipolo ʻo pehē ko e mōmeniti pē ʻoku tau kamata malanga ai ki he niʻihi kehé, kuo fakamulituku leva ʻetau fakamoʻoní.1

I.

ʻOku ʻi ai ha ngaahi fehuʻi ʻoku tupukoso hake ʻi he taimi ʻoku tau fanongo ai ki hono fai ʻe he niʻihi kehé ʻenau fakamoʻoní pe ʻi heʻetau fakakaukau ke fai ʻetau fakamoʻoní.

  1. ʻOku pehē ʻe ha mēmipa ʻi he houa fakamoʻoní, “ ʻOku ou ʻilo ne hā ʻa e Tamaí mo e ʻAló ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá.” ʻOku fifili leva ha taha ʻaʻahi ia, “ ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa ʻene pehē ʻokú ne ʻilo iá?”

  2. ʻOku fakakaukau ha talavou ʻoku teuteu ngāue fakafaifekau pe ʻoku mālohi feʻunga nai ʻene fakamoʻoní ke hoko ko ha faifekau.

  3. ʻOku fanongo ha taha kei talavou ia ki ha fakamoʻoni ʻa ha mātuʻa pe faiako. ʻOku tokoni fēfē ha fakamoʻoni pehē ki he tokotaha ʻoku fanongo ki aí?

II.

ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa ʻetau fakamoʻoni ʻo pehē ʻoku tau ʻiloʻi ʻoku moʻoni ʻa e ongoongoleleí? Fakafehoanaki ʻa e faʻahinga ʻilo ko iá mo e “ ʻOku ou ʻilo ʻoku momoko ʻa tuʻa” pe “ ʻOku ou ʻilo ʻoku ou ʻofa ʻi hoku malí.” Ko ha faʻahinga ʻilo kehekehe ʻeni ʻe tolu pea naʻe ako ʻeni ʻi ha founga kehekehe. ʻOku lava ke fakapapauʻi ʻa e anga ʻo e ʻeá ʻaki ha ngaahi founga fakasaienisi. Ko e ʻilo ko ia ʻoku tau ʻofa ʻi hotau malí ko ha meʻa fakafoʻituitui mo mahino pē ia. Neongo ʻoku ʻikai lava ke fakamoʻoniʻi fakasaienisi ka ʻoku kei mahuʻinga pē. ʻOku ʻikai moʻoni e fakakaukau ko ia ko e meʻa mahuʻinga kotoa pē ʻoku makatuʻunga ia ʻi ha fakamoʻoni fakasaienisi.

Lolotonga ʻoku ʻi ai ha “ngaahi fakamoʻoni” ki he ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí (hangē ko ʻení, vakai ki he Saame 19:1; Hilamani 8:24), he ʻikai ʻomi ʻe he ngaahi founga fakasaienisí ia ha ʻilo fakalaumālie. Ko e akonaki ʻeni ʻa Sīsū ki he fakamoʻoni ʻa Saimone Pita ko Ia ʻa e Kalaisí: “Saimone Pāsona, ʻokú ke monūʻia: he naʻe ʻikai fakahā ia kiate koe ʻe he kakano mo e toto, ka ko ʻeku Tamai ʻoku ʻi he langí” (Mātiu 16:17). Naʻe fakamatalaʻi ʻeni ʻe he ʻAposetolo ko Paulá. ʻI heʻene tohi ki he Kāingalotu ʻo Kolinitoó naʻá ne pehē ai, “ ʻOku ʻikai ha tangata ʻokú ne ʻilo ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá, ka [ʻi he] laumālie pē ʻo e ʻOtuá” (1 Kolinitō 2:11; vakai foki, Sione 14:17).

ʻI hono fakafehoanakí, ʻoku tau ʻilo ʻa e ngaahi meʻa ʻa e tangatá ʻi he ngaahi founga ʻa e tangatá, ka “ ʻoku ʻikai maʻu ʻe he tangata fakakakanó ʻa e ngaahi meʻa ʻa e Laumālie ʻo e ʻOtuá: he ko e vale ia kiate ia: pea ʻoku ʻikai te ne faʻa ʻilo ia, he ʻoku ʻilo fakalaumālie pē ia” (1 Kolinitō 2:14).

ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he Tohi ʻa Molomoná ʻe fakahā mai ʻe he ʻOtuá ʻa e moʻoni ʻo e ngaahi meʻa fakalaumālié kiate kitautolu ʻi he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní (vakai, Molonai 10:4–5). ʻOku talaʻofa mai ʻe he ʻOtuá ʻi he ngaahi fakahā ʻo onopōní te tau maʻu ʻa e “ ʻiló” ʻaki ʻEne fakahā mai ia ki hotau ʻatamaí pea ʻi hotau lotó “ ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní” (T&F 8:1–2).

Ko e taha ʻo e ngaahi meʻa maʻongoʻonga taha fekauʻaki mo e palani ʻetau Tamai Hēvaní maʻa ʻEne fānaú, ko e lava ko ia ke tau ʻiloʻi fakafoʻituitui ʻa e moʻoni ʻo e palaní ʻiate kitautolu pē. Pea ʻoku ʻikai maʻu ʻa e ʻilo kuo fakahaá mei ha ngaahi tohi, fakamoʻoni fakasaienisi pe fakalaulauloto fakaʻatamai. Hangē ko e ʻAposetolo ko Pitá, ʻe lava ke tau maʻu hangatonu ʻa e ʻilo ko iá mei heʻetau Tamai Hēvaní ʻo fakafou mai ʻi he fakamoʻoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní.

ʻI he taimi ʻoku tau ʻilo ai ʻa e ngaahi moʻoni fakalaumālié ʻi he ngaahi founga fakalaumālié, ʻe lava ke tau fakapapauʻi ʻa e ʻilo ko iá ʻo hangē pē ko e ʻilo ʻe he kau akó pe saienisí, ko e haʻu e ʻilo ʻoku nau maʻú mei ha ngaahi founga kehekehe.

Ne ʻomi ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ha sīpinga fakaʻofoʻofa ʻo e meʻá ni. ʻI he taimi ne fakatangaʻi ai ia ʻi heʻene fakamatala ki he kakaí ʻa ʻene mata-meʻa-hā-maí, naʻá ne fakatatau ʻa e tūkunga naʻá ne ʻi aí ki he ʻAposetolo ko Paulá, ʻa ia ne manukia pea lauʻikoviʻi ʻi heʻene tali ki hono talatalaakiʻi ia ʻi he ʻao ʻo e Tuʻi ko ʻAkilipá (vakai, Ngāue 26). Naʻe pehē ʻe Siosefa, “Ka naʻe ʻikai ke hanga ʻe he ngaahi meʻá ni kotoa ʻo fakaʻauha ʻa hono moʻoni ʻo e meʻa-ha-mai naʻá ne ʻiloʻi kuó ne mamata ki aí. Kuó ne mamata ki he meʻa-hā-mai, naʻá ne ʻiloʻi kuó ne mamata ki ai, pea naʻe ʻikai lava ʻe he fakatanga kotoa pē ʻi he lalo langí ʻo liliu ia… . Naʻá ku pehē mo au. Kuó u mamata moʻoni ki ha maama, pea naʻá ku mamata ʻi he lotolotonga ʻo e maama ko iá ki ha Tangata ʻe toko ua, pea naʻá na folofola mai kiate au… . He kuó u mamata ki ha meʻa-hā-mai; naʻá ku ʻiloʻi ia, peá u ʻiloʻi ʻoku ʻafioʻi ia ʻe he ʻOtuá, pea ʻe ʻikai te u lava ke fakaʻikaiʻi ia, pea ʻe ʻikai te u toʻa ke fai pehē” (Siosefa Sāmita—Hisitōlia 1:24–25).

III.

Ko e fakamoʻoni ia ʻa Siosefa Sāmitá. Fēfē leva kitautolu? Te tau lava fēfē ʻo ʻilo pea fakamoʻoni ʻoku tau ʻiloʻi ʻoku moʻoni e meʻa kuó ne leaʻakí? ʻE lava fēfē ke maʻu ʻe ha taha ʻa e meʻa ko ia ʻoku tau ui ko ha fakamoʻoní?

Ko e ʻuluaki sitepu ki hono maʻu ʻo ha faʻahinga ʻilo, ko e holi moʻoni ke ʻilo ia. ʻI he tafaʻaki ʻo e poto fakalaumālié, ko e sitepu hono hokó ko e kole ki he ʻOtuá ʻi he lotu fakamātoato. Hangē ko ia ʻoku tau lau ʻi he fakahā ʻi onopōní, ʻoku pehē ai,

“Kapau te ke kole, te ke maʻu ha fakahā hoko mo e fakahā, pea mo ha ʻilo hoko mo ha ʻilo koeʻuhí ke ke ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻa liló mo e ngaahi meʻa fakamelinó—ʻa e meʻa ʻoku ʻomi ʻa e fiefiá, ʻa e meʻa ko ia ʻoku omi ʻa e moʻui taʻengatá” (T&F 42:61).

Ko e meʻa ʻeni ne tohi ʻe ʻAlamā ʻo fekauʻaki mo e meʻa naʻá ne faí: “Vakai, kuó u ʻaukai mo lotu ʻi he ngaahi ʻaho lahi koeʻuhí ke u ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻá ni ʻe au. Pea ko ʻeni ʻoku ou ʻiloʻi ʻe au ʻoku moʻoni ia, he kuo fakahā ia ʻe he ʻEiki ko e ʻOtuá, ʻaki hono Laumālie Māʻoniʻoní” (ʻAlamā 5:46).

ʻI heʻetau holi pea fekumí, ʻoku totonu ke tau manatuʻi ko e faka- moʻoní ʻoku ʻikai maʻu taʻe ngāueʻi ia ka ko ha founga ngāue ia ʻoku fie maʻu ai ke tau fai ha meʻa. Naʻe akonaki ʻa Sīsū ʻo pehē: “Pea ko ia ia ʻe fai ki hono finangaló, te ne ʻilo ʻa e akonakí pe ʻoku ʻi he ʻOtuá ia, pe ko ʻeku lea ʻiate au pē” (Sione 7:17).

ʻOku ʻi ai ha founga ʻe taha ʻo e fekumi ki he fakamoʻoní ʻoku ngali fakaofo ʻi hono fakafehoanaki atu ki he ngaahi founga kehekehe ʻo hono maʻu ʻo ha ʻilo kehé. ʻOku tau maʻu pe fakamālohia e fakamoʻoní ʻi hono toutou fakahoko iá. Ne fokotuʻu mai ʻe ha tokotaha ʻoku lelei ange hono maʻu ʻo ha fakamoʻoni ʻi heʻetau tuʻu ʻo fakahoko iá, kae ʻikai ko ʻetau lotu pē ʻo kole ke maʻu ha fakamoʻoni.

ʻOku matuʻaki mahuʻinga e tui fakafoʻituituí ki heʻetau tuí. Neongo ia, ʻoku mahuʻinga ki heʻetau moʻui fakalaumālié ʻa e ngaahi meʻa ko ia kuo pau ke tau fai ke maʻu, fakamālohia mo tauhi ha fakamoʻoní. Ke toe tānaki atu ki he ngaahi meʻa kuo ʻosi fakamatalaʻí, ʻoku fie maʻu ke tau maʻu ʻa e sākalamēnití ʻi he uike kotoa pē (vakai, T&F 59:9) kae lava ke tau maʻu ʻa e talaʻofa mahuʻinga ko ia “ke ʻiate [kitautolu] hono Laumālié maʻu ai pē” (T&F 20:77). Ko e moʻoni ko e Laumālie ko iá, ʻoku maʻu mei ai ʻetau fakamoʻoní.

IV.

ʻOku ʻi ai foki e fatongia ʻo kinautolu ʻoku nau maʻu ha fakamoʻoni ki he ongoongolelei kuo toe fakafoki maí, ke nau vahevahe atu ia. ʻOku akoʻi mai ʻe he Tohi ʻa Molomoná ʻoku totonu ke tau “tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē te [tau] ʻi aí” (Mōsaia 18:9).

Ko e taha ʻo e ngaahi akonaki fisifisimuʻa ki he fekauʻaki ʻa e meʻafoaki ʻo ha fakamoʻoní mo e fatongia ke vahevahe atu iá, ʻoku hā ia ʻi he vahe 46 ʻo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá. ʻI heʻene fakamatalaʻi ha ngaahi meʻafoaki fakalaumālié, ʻoku pehē ai ʻe he fakahā ko ʻení:

“ ʻOku foaki ki he niʻihi ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní ke nau ʻiloʻi ko Sīsū Kalaisí ko e ʻAlo ia ʻo e ʻOtuá, pea naʻe kalusefai ia koeʻuhí ko e ngaahi angahala ʻa e māmaní.

“ ʻOku foaki ki he niʻihi kehe ke nau tui ki heʻenau ngaahi leá, koeʻuhí ke nau lava foki ʻo maʻu ʻa e moʻui taʻengatá ʻo kapau te nau fai ai pē ʻi he faivelenga” (veesi 13–14; vakai foki, Sione 20:29).

Ko kinautolu ʻoku ʻi ai ʻa e meʻafoaki ke ʻiló, ʻoku ʻi ai honau fatongia ke fai ʻenau fakamoʻoní koeʻuhí ke lava ʻo maʻu foki ʻa e moʻui taʻengatá ʻe kinautolu ʻoku nau maʻu ʻa e meʻafoaki ke tui ki heʻenau ngaahi leá.

ʻOku teʻeki ke ʻi ai ha taimi ʻe toe fie maʻu lahi ange ai ke tau fakahaaʻi ʻetau tuí ʻo tatau pē pe ʻoku fai fakafoʻituitui ia pe ʻi he ʻao ʻo e kakaí (vakai, T&F 60:2). Neongo ʻoku pehē ʻe he niʻihi ʻoku ʻikai ke nau tui ʻOtua, ka ʻoku ʻi ai e tokolahi ʻoku nau tali ke toe tānaki atu ha ngaahi moʻoni fekauʻaki mo e ʻOtuá. ʻOku totonu ke tau fakapapauʻi ki he kau fekumi fakamātoato ko ʻení ʻoku ʻi ai e ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá, ʻa e fakalangi ʻo e misiona hotau ʻEiki mo e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí pea mo e moʻoni ʻo e Ongoongolelei kuo Toe Fakafoki maí. Kuo pau ke tau lototoʻa ʻi heʻetau fakamoʻoni kia Sīsuú. ʻOku tau maʻu kotoa ha faingamālie ke fakahā ʻa e ngaahi meʻa fakalaumālie ʻoku tau tui ki aí ki hotau kaungāmeʻá mo e kaungāʻapí, kaungāngāué pea ki hotau ngaahi mahení. ʻOku totonu ke tau ngāueʻaki ʻa e ngaahi faingamālie ko ʻení ke fakahaaʻi ʻaki ʻetau ʻofa ki hotau Fakamoʻuí, ʻetau fakamoʻoni ki Hono misiona fakalangí pea mo ʻetau fakapapau ke tauhi kiate Iá.2 ʻOku totonu foki ke fanongo ʻetau fānaú ʻoku tau fai maʻu pē ʻetau fakamoʻoní. ʻOku totonu foki ke tau fakamālohia ʻetau fānaú ʻaki ʻetau fakalotolahiʻi kinautolu ke nau fakapapauʻi pe ko hai kinautolu ʻo fakatatau mo ʻenau fakamoʻoni ʻoku tupulakí, kae ʻikai ko e ngaahi sikolasipi, sipoti pe ngaahi ʻekitivitī fakaako kehe ʻoku nau ʻiloa aí.

V.

ʻOku tau moʻui ʻi ha kuonga ʻoku hanga ai ʻe ha niʻihi ʻo ʻave halaʻi e tui ʻa e kau Māmongá pea aʻu pē ʻo nau tāufehiʻa ai kiate kitautolu. ʻI he taimi ʻoku tau fetaulaki ai mo ha ngaahi maʻu hala peheé, ʻoku ʻi ai hotau fatongia ke tau lea ʻo fakamatalaʻi mahino ʻa e tokāteline mo e meʻa ʻoku tau tui ki aí. ʻOku totonu ke tau fakahaaʻi ʻa ʻetau tuí, kae ʻoua ʻe tuku ke aofanga-tuku ʻaki ʻe he niʻihi kehé ha fakamatala hala. ʻOku fie maʻu heni ha fakamoʻoni ʻa ia ʻe lava ke fakahaaʻi fakafoʻituitui ia ki ha maheni pe ʻi he ʻao ʻo ha kakai, ʻi ha fakataha tokosiʻi pe fakatokolahi. ʻI heʻetau fakamoʻoni ki he moʻoni ʻoku tau ʻiló, ʻoku totonu ke tau muimui faivelenga ki he fakatokanga ke fai ia “ ʻi he angavaivai pea mo e anga malū” (T&F 38:41). ʻOku ʻikai totonu ke tau fakamālohi, leʻo fefeka pe loto tāufehiʻa. Hangē ko e akonaki ʻa e ʻAposetolo ko Paulá, ʻoku totonu ke tau lea ʻaki ʻa e moʻoní ʻi he ʻofa (vakai, ʻEfesō 4:15). ʻE lava pē ha taha ke ne fakafekikiʻi ʻetau fakamoʻoni fakafoʻituituí, ka he ʻikai lava ʻe ha taha ʻo fakahalaʻi ia.

VI.

ʻOku ou fie fakaʻosi ʻaki ʻeku leá, ʻa e anga ʻo e fekauʻaki ʻa e talangofuá mo e ʻiló. ʻOku faʻa tukuakiʻi ʻa e kāingalotu ko ia ʻoku ʻi ai ʻenau fakamoʻoní pea nau fai ʻo fakatatau mo e fakahinohino ʻa honau kau taki faka-Siasí, ʻo pehē ʻoku nau talangofua kui pē.

Ko e moʻoni ʻoku ʻi ai hotau kau taki pea ʻoku totonu ke tau fai ki heʻenau ngaahi tuʻutuʻuní mo e fakahinohinó ʻi hono fakalele ʻo e Siasí mo fakahoko e ngaahi ouau ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ʻoku fie maʻú. Ka ʻi heʻene aʻu mai ki hono ako mo e ʻilo ki he moʻoni ʻo e ongoongoleleí—ʻa ʻetau fakamoʻoni fakafoʻituituí—ʻoku tau takitaha maʻu ha vā fetuʻutaki hangatonu pea mo e ʻOtua, ko ʻetau Tamai Taʻengatá pea mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, ʻo fakafou ʻi he fakamoʻoni mālohi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní. Ko e meʻa ʻeni ʻoku ʻikai mahino ki hotau kau fakaangá. ʻOku nau puputuʻu ʻi he lava ko ia ke tau faaitaha ʻi he muimui ki hotau kau takí neongo ʻoku tau ʻiloʻi fakafoʻituitui pē ia ʻiate kitautolu.

Mahalo ʻe lava ke fakamatalaʻi ʻa e puputuʻu ʻa ha niʻihi ʻaki ʻa e foʻi moʻoni ko ia ʻoku ua ʻa e founga fetuʻutaki ʻoku tau maʻu ʻi hotau vā mo e ʻOtuá. ʻOku ʻi ai ha fetuʻutaki fakatakimuʻa ʻoku fakafou mai ʻi hotau palōfitá mo e kau taki kehé. ʻOku fekauʻaki ʻeni ia mo e tokāteliné, ngaahi ouaú mo e ngaahi fekaú ʻa ia ko hono olá ko e talangofuá. ʻOku tau toe maʻu foki mo e fetuʻutaki ʻoku fakafou mai ʻi he fakamoʻoni fakafoʻituituí ʻa ia ʻoku fai fakahangatonu pē ia ki he ʻOtuá. ʻOku fekauʻaki ʻeni mo ʻene moʻuí, anga ʻo ʻetau fetuʻutaki mo Iá pea mo e moʻoni ʻo ʻEne ongoongolelei kuo toe fakafoki maí. Ko e ola ʻo e foungá ni ko e ʻiló. ʻOku fepoupouaki ʻa e ongo foungá ni: ʻoku poupouʻi ʻe he ʻiló ʻa e talangofuá (vakai, Teutalōnome 5:27; Mōsese 5:11), pea ʻoku fakalahi atu ʻe he talangofuá ki he ʻiló (vakai, Sione 7:17; T&F 93:1).

ʻOku tau ngāue pe talangofua ʻo fakatatau mo ʻetau ʻiló. ʻOku tatau ai pē pe ko e saienisí pe tui fakalotú, ʻoku ʻikai ke tau talangofua kui ʻi he taimi ʻoku tau ngāue ai ʻo fakatatau mo ʻetau ʻiló. ʻOku maʻu pea ngāue ha tokotaha saienisi ʻo fakatatau mo e ola ʻo ha ngaahi fakatotolo ne fai. ʻI he ngaahi meʻa fakalotú, ʻoku maʻu ʻe he tokotaha tuí ʻa ʻene ʻiló mei ha feituʻu fakalaumālie, ka ʻoku tatau pē ʻa e tefitoʻi moʻoní. ʻI he kāingalotu ʻo e Siasí, ko e taimi ko ia ʻoku ʻomi ai ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ki hotau lotó ha fakamoʻoni ki hono moʻoni ʻo e ongoongolelei kuo toe fakafoki maí pea mo hono ui ko ia ʻo ha palōfita ʻi onopōní, ʻoku ʻikai ko ha talangofua kui ʻetau fili ke muimui ki he ngaahi akonaki ko iá.

Kuo pau ke tau fakaʻehiʻehi mei he polepolé mo e loto hīkisiá ʻi heʻetau ngaahi fakamoʻoní. ʻOku totonu ke tau manatu ki hono valokiʻi ʻe he Tohi ʻa Molomoná ha kakai ne hīkisia ʻi he ngaahi meʻa lahi ne foaki ange ʻe he ʻOtuá ʻo nau fakamamahiʻi ai honau kaungāʻapí (vakai, Sēkope 2:20). Naʻe pehē ʻe Sēkope “ko e fakalielia ʻa e ngaahi meʻa peheé kiate ia naʻá ne fakatupu ʻa e kakano kotoa pē” koeʻuhí he “ ʻoku mahuʻinga tatau ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi hono ʻaó ʻo hangē ko e taha kehé” (Sēkope 2:21). Ne toe naʻinaʻi ʻa ʻAlamā kimui ange ʻo pehē, “ ʻoua te mou lau ʻoku lelei ange ha taha ʻi ha taha kehe, pe mahalo ʻe ha tangata ʻokú ne lelei ange ʻi ha taha kehe” (Mōsaia 23:7).

ʻOku ou fie fakaʻosi ʻaki ʻeku fakamoʻoní. ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻi ai haʻatau Tamai Hēvani ko ʻEne palaní ke ʻomi kitautolu ki he māmaní pea ʻomi mo ha ngaahi fakangatangata mo ha ikuʻanga ʻo ʻetau fononga taʻengatá. ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻi ai hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisi pea ʻoku fakamahino mai ʻe Heʻene ngaahi akonakí ʻa e palaní pea ʻomi ʻe Heʻene Fakaleleí ʻa e fakapapau ʻo e moʻui taʻe-faʻa-maté mo ha faingamālie ke tau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. ʻOku ou ʻilo ne hā ʻa e Tamaí mo e ʻAló ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá ke toe fakafoki mai ʻa e kakato ʻo e ongoongoleleí ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ni. ʻOku ou ʻilo ʻoku tataki kitautolu he ʻahó ni ʻe ha palōfita ko Palesiteni Tōmasi S. Monisoni, ʻokú ne maʻu ʻa e ngaahi kī ke fakamafaiʻi ʻa e kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí ke nau fakahoko e ngaahi ouau ʻoku fie maʻu ki heʻetau fakalakalaka atu ki he moʻui taʻengatá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Teachings of Spencer W. Kimball, ed. Edward L. Kimball, (1982), 138.

  2. Ki ha sīpinga, vakai, Jeanne Newman, “With the Sound of a Trump,” Liahona, August–September 1985, 21–23.