2008
Tui ʻa ʻEtau Tamaí
Mē 2008


Tui ʻa ʻEtau Tamaí

ʻOku ʻikai totonu ke kamata ʻa e tui fakalotu moʻoní mei he meʻa ko ia ʻoku fakafiemālie ki he kakaí pe ko e talatupuʻa ʻa ʻetau ngaahi kuí, ka ʻoku totonu ke tupu ia mei he meʻa ʻoku fakahōifua ki he ʻOtua ko ʻetau Tamai Taʻengatá.

ʻĪmisi
President Dieter F. Uchtdorf

Kuo tāpuekina kitautolu ʻe he hiva fakaʻofoʻofa ʻo e Kuaea ʻa e Tāpanekalé.

Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine mo e kaungāmeʻa, ʻoku ou fiefia ke tuʻu fakataha mo kimoutolu he ʻahó ni ʻo maʻu ʻa e faingamālie maʻongoʻonga ko ia ke ui ʻa kitautolu ko ha kau mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, pea kau fakataha mo kimoutolu ʻi he laú.

ʻOku ou manatu ki he fuofua ongo ne u aʻusia heʻeku maʻu e ui toputapu ko ʻeni mei he ʻEikí ke hoko ko e mēmipa foʻou taha ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluaki ʻo e Siasí—ne u ongoʻi naʻe lōmekina au ʻe ha fiefia lahi. Talu mei ai mo ʻeku ako ki he ngaahi tafaʻaki kehekehe ʻo e ngaahi foʻi lea ko e loto fakatōkilaló, loto houngaʻiá pea mo e tuí.

Te u talaatu naʻe ʻikai ha taha ʻe ofo lahi ange ʻi hono ui aú, ka ko ʻeku fānaú mo e makapuná.

ʻI he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ʻoku ʻikai ke tau fekumi pe fakasītuʻaʻi e ngaahi ui mei he ʻOtuá ʻoku fakafou mai ʻi he founga fakalaumālie ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. ʻOku ou lotua ki he ʻEikí ke Ne ʻomi kiate au ha ivi mo ha loto mahino ke u fua totonu ai ʻa e uiuiʻi toputapu ko ʻení, ʻo fakatatau mo Hono finangaló pea mo ʻEne taumuʻá.

ʻOku tau ʻofa kotoa kia Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī. ʻE kei hokohoko atu pē hono faitāpuekina kitautolu ʻe heʻene tokoni ki he ngāué ni.

ʻOku ou ongoʻi monūʻia ke ngāue vāofi mo Palesiteni Monisoni. Kuo taʻu lahi ʻeku maheni mo iá. Ko ha tangata mohu meʻafoaki mo talēniti fakaofo ia. Ko ha palōfita ia ʻa e ʻOtuá. ʻOku aʻutaki ki he puleʻanga, lea mo e kakai kotoa pē ʻa ʻene tuí mo ʻene lotoʻofá.

ʻOku ou fakafetaʻi ke ngāue fakataha mo Palesiteni ʻAealingi, ʻa ia ʻoku ou ʻofa ai mo fakaʻapaʻapaʻi ko ha takimuʻa mo ha faiako maʻongoʻonga ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.

ʻI he taimi naʻe fakataha ai ʻa e Kōlomu ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá ʻi he loki ki ʻolungá ʻi he Temipale Sōlekí ke hikinimaʻi ʻa Palesiteni Monisoni ke hoko ko e Palesiteni Hono 16 ʻo e Siasí, ne u ofo ʻi he ngaahi ivi makehe, poto mo e tuʻunga fakalaumālie ʻo kinautolu ne nau ʻātakaiʻi aú. Ne u toe fakatokangaʻi lelei ange ai ʻeku ngaahi taʻefeʻungá. ʻOku ou ʻofa ki he kau tangata maʻongoʻonga ko ʻeni ʻo e tuí. ʻOku ou fakafetaʻi ko e faingamālie ke hiki hake ai hoku nimá mo tukupā ke poupou kiate kinautolú. ʻOku ou ʻofa mo poupou kia ʻEletā Kulisitofāsoni, ko e mēmipa foʻou taha ʻo e Toko Hongofulu Mā Uá.

ʻI he taimi naʻe uiuiʻi ai ʻe he ʻEikí ʻa Feletiliki G. Uiliamisi ke tokoni ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá, naʻá Ne fekau kiate ia ke “faivelenga; tuʻu ʻi he lakanga kuó u fili koe ki aí; tokoniʻi ʻa e vaivaí, hiki hake ʻa e ngaahi nima ʻoku tautau ki laló, pea fakamālohia ʻa e ngaahi tui ʻoku vaivaí.”1 ʻOku ou tui ʻoku kaungatonu e naʻinaʻi ko ʻení ki he tokotaha kotoa pē ʻokú ne tali ʻa e ui ke ngāue ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá—pea tautautefito kiate au ʻi he faʻahitaʻu ko ʻeni ʻo ʻeku moʻuí.

Ko ha Palōfita ʻa e ʻOtuá mo Hotau Palesiteni

ʻOku ou fie lea ki ha kiʻi meʻa siʻi ʻo kau kia Palesiteni Tōmasi S. Monisoni. ʻI he ngaahi taʻu lahi kuohilí, naʻe ʻaʻahi ange ʻa Palesiteni Monisoni ki ha konifelenisi fakavahelahi ʻi Hemipeeki ʻi Siamane pea ko ha lāngilangi ia ke u muimui folau kiate ia. ʻOku fakaofo ʻaupito e manatu ʻa Palesiteni Monisoní pea ne ma talanoa ai ʻo kau ki ha kāingalotu tokolahi ʻi Siamane—pea ne u ofo heʻene manatuʻi lelei ha tokolahi ʻo kinautolú.

Naʻe fehuʻi mai ʻa Palesiteni Monisoni ʻo kau kia Misa Penitisa, ko ha palesiteni fakasiteiki ki muʻa pea mo ha pēteliake, naʻe kau ʻi he kau fuofua paionia ʻo e Siasí ʻi Siamané. Ne u talaange naʻe puke lahi ʻa Misa Penitisa pea naʻe siʻi tokoto mohenga pē ʻo ʻikai ke ne lava mai ki heʻetau ngaahi fakatahá.

Naʻe kole mai ʻa Palesiteni Monisoni pe ʻe lava ke ma ʻaʻahi ki ai.

Ne u ʻiloʻi naʻe ʻikai fuoloa mei heʻene ʻaʻahi ange ki Hemipēkí, naʻe tafa ʻa e vaʻe ʻo Monisoní pea naʻe mamahi ʻaupito ke ne lueʻaki. Ne u fakamatalaʻi ange naʻe nofo ʻa Misa Penitisa ʻi he fungavaka hono nima ʻo ha fale naʻe ʻikai ha lifi ai. Kuo pau ke ma kaka ʻi he sitepú ke sio ki ai.

Ka naʻe vilitaki pē ʻa Palesiteni Monisoni. Ko ia ne ma ō leva.

ʻOku ou manatuʻi ʻene faingataʻa kia Palesiteni Monisoni ke kaka ʻi he sitepú. Naʻá ne kaka pē ʻi ha ngaahi sitepu siʻi peá ne kiʻi tuʻu ʻo mālōlō. Naʻe ʻikai ke teitei maheʻa mei ai haʻane hanu pea naʻe ʻikai ke fie tafoki. Koeʻuhí naʻe māʻolunga e ʻato ʻo e falé, ko ia naʻe māʻolunga mo e sitepú, ka naʻe vilitaki fiefia atu pē ʻa Palesiteni Monisoni kae ʻoua kuo mau aʻu ki he fale nofo totongi ʻo Misa Penitisá ʻi he fungavaka hono nimá.

Ne ma fakahoko ha ʻaʻahi fakaʻofoʻofa ʻi heʻema ʻi aí. Naʻe fakamālō ange ʻa Palesiteni Monisoni ʻi heʻene faifatongia mateakí peá ne fakafiefiaʻi ia ʻaki ha malimali. Ki muʻa peá ma mavahé, naʻá ne foaki ange hano tāpuaki fakaʻofoʻofa ʻo e lakanga fakataulaʻeikí.

Naʻe ʻikai ha taha naʻá ne mātā tonu e ngāue lototoʻa mo manavaʻofa ko iá, ka ko Misa Penitisa pē mo hono fāmili ofí mo au.

Naʻe mei fili ʻa Palesiteni Monisoni ke ne kiʻi mālōlō ʻi he vahaʻa ʻo ʻemau ngaahi fakatahá. Naʻá ne mei kole mai ke ne sio ʻi he ngaahi mātanga fakaʻofoʻofa ʻo Hemipēkí. Ne u faʻa fakakaukau atu neongo hono fakaʻofoʻofa kotoa ʻo e ngaahi mātanga ʻi he koló, ka ko e meʻa naʻe vivili taha ke ne mamata ki aí, ko ha mēmipa toulekeleka mo mahamahaki ʻo e Siasí, naʻe tauhi faivelenga mo fakatōkilalo ki he ʻEikí.

Naʻe haʻu ʻa Palesiteni Monisoni ki Hemipeeki ke ne akoʻi mo tāpuakiʻi e kakai ʻo ha fonua, pea ko e meʻa ia naʻá ne faí. ʻI he taimi tatau pē, naʻá ne tokanga taha ki he fakafoʻituituí, ʻo fakalau honau hingoá. ʻOku lahi mo taumamaʻo ʻene vīsoné ke ne kāpui ʻa e mafatukituki ʻo ha Siasi fakaemāmani lahi, ka ʻokú ne kei ʻofa tokanga pē ki he fakafoʻituituí.

ʻI he taimi naʻe lea ai ʻa e ʻAposetolo ko Pitá ʻo kau kia Sīsū, ko hono kaumeʻa mo e faiakó, naʻá ne ʻomi ʻa e foʻi fakamatala faingofua ko ʻení: “[Ne] feʻaluʻaki holo ʻo fai lelei.”2

ʻOku ou ongoʻi ʻa e meʻa tatau ʻe lava ke tau leaʻaki ki he tangata kuo tau hikinimaʻi he ʻahó ni ko e palōfita ʻa e ʻOtuá.

Ko e Tui ʻa ʻEtau Ngaahi Tamaí

ʻOku ou ofo ʻi he ngaahi puipuituʻa kehekehe ʻo e kāingalotu ʻo e Siasí. ʻOku mou omi mei ha ngaahi tapa kehekehe ʻo e moʻuí—anga fakafonuá, lea fakafonuá, tuʻunga fakapolitikalé mo e talatupuʻa fakalotú.

Kuo hanga ʻe he ngaahi meʻa kehekehe ko ʻeni kuo hoko ʻi he moʻuí, ʻo fakamanatu mai kiate au ha pōpoaki ʻa ha taha ʻo ʻetau ngaahi himí, “[Ko e Tui ʻa ʻEtau Ngaahi Tamaí].” ʻOku toutou leaʻaki e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení: “[Tui ʻa ʻetau ngaahi tamaí, tui māʻoniʻoní, te tau tuʻu maʻu ai ki he maté!]”3

Ko e tui ʻa ʻetau ngaahi tamaí—ʻoku ou ʻofa he kupuʻi lea ko iá.

ʻE manatu ha kāingalotu tokolahi ʻo e Siasí ʻi he ngaahi kupuʻi leá ni, ki he kau paionia lototoʻa ko ia ne nau liʻaki ʻa e fiemālie honau ngaahi ʻapí ka nau fononga saliote pe fononga lalo ki he teleʻa Ano Māsimá. ʻOku ou ʻofa mo fakaʻapaʻapa ki he tui mo e lototoʻa ʻa e kau fuofua paionia ʻo e Siasí. Naʻe nofo ʻeku ngaahi kuí ʻi ha feituʻu mamaʻo fau he taimi ko iá. Naʻe ʻikai hanau taha ʻe kau he niʻihi naʻe nofo ʻi Nāvuú pe ko e Nofoʻanga Fakafaʻahitaʻu Momokó pea ʻikai kau atu ha taha ia ki he fononga ʻo kolosi ʻi he ngaahi fonua tokaleleí. Ka ʻi heʻeku hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí, ʻoku ou talaki ʻoku ʻaʻaku ʻa e tukufakaholo fakaepaionia ko iá ʻi he loto houngaʻia mo e laukau.

ʻOku ou fiefia ke maʻu ʻa e tukufakaholo tatau pē ʻa e kau paionia fakaeonopooni ʻo e ʻahó ni ʻo e Siasí ʻoku nofo ʻi he puleʻanga kotoa pē, pea ʻoku tānaki foʻou mai ʻenau ngaahi talanoa ʻo e moʻui vilitakí, tuí mo e feilaulaú ki he tukufakaholo maʻongoʻonga he ngaahi ʻaho kimuí ni ʻo e puleʻanga ʻo e ʻOtuá.

ʻI he taimi ʻoku fakakaukau ai hoku fāmilí ki he kupuʻi lea “ko e tui ʻa ʻetau ngaahi tamaí,” ʻoku mau faʻa fakakaukau ai ki he tui faka-Lūteló. Kuo laui toʻu tangata e kau ʻemau ngaahi kuí ki he tui fakalotu ko iá. Ko hono moʻoní, naʻe toki ʻiloʻi kimuí ni ʻe hoku fohá ʻoku ʻi ai ha fehokotaki ʻa hoku fāmilí pea mo Mātini Lūtelo.

ʻOku tau fakalāngilangiʻi mo fakaʻapaʻapa ki he ngaahi laumālie ʻo e tui fakalotu kotoa pē, neongo pe ko e fē ʻa e feituʻu mo e kuonga ne nau moʻui ai, ka naʻa nau ʻofa ʻi he ʻOtuá neongo naʻe teʻeki ke nau maʻu ʻa hono kakato ʻo e ongoongoleleí. ʻOku tau hiki hake hotau leʻó ʻi he loto houngaʻia koeʻuhí ko ʻenau taʻesiokitá mo e lototoʻá. ʻOku tau tali kinautolu ko ha ngaahi tokoua mo e tuofāfine, ko e fānau ʻa ʻetau Tamai Hēvaní.

ʻOku tau tui ko e totonu mahuʻinga ia ʻa e tangatá ke lotu ki he “ ʻOtua Māfimafí ʻo fakatatau ki he ngaahi tuʻutuʻuni ʻa homau konisēnisi ʻomautolu pē, pea tuku ki he kakai kotoa pē ʻa e faingamālie tatau, ʻo tukuange ke nau lotu, pe ʻe founga fēfē, pe ʻe fai ʻi fē, pe ko e hā te nau lotu ki aí.”4

ʻOku Lahi e Ngaahi Tui mo e Talatupuʻa ʻa ʻEtau Ngaahi Tamaí

ʻI he mafola atu ko ia ʻa e Siasi ʻo Kalaisi kuo toe fakafoki maí, ʻi he funga ʻo e māmaní—ʻo laka hake ʻi he kau mēmipa ʻe toko 13 milioná he taimí ni—ʻoku toe lahi ange ai e ʻuhinga ʻo e kupuʻi lea “tui ʻa ʻetau ngaahi tamaí.” ʻE lava fakaʻuhingaʻi ia ʻe ha niʻihi ko honau talatupuʻa fakafāmili ʻi ha taha ʻo e ngaahi siasi faka-Kalisitiané; ʻe fakaʻuhingaʻi ia ʻe ha niʻihi ko e tui fakalotu mo e talatupuʻa ʻi ʻIulope Lotolotó, ʻĒsia pe ʻAfilika.

Ne u fakamoleki e konga lahi ʻo ʻeku moʻuí ʻi ha ngaahi feituʻu he māmaní naʻe tokosiʻi ai e kāingalotu ʻo hotau Siasí. Ne u ako he taimi ko iá ko e taimi ʻoku ʻilo ai ʻa e kakaí ki he ongoongolelei kuo toe fakafoki maí, ʻoku nau saiʻia ai—pea fie kau ai ha tokolahi ki he Siasí. Ka ʻoku nau momou ke fakaloto mamahiʻi ʻa ʻenau ngaahi kuí; ʻoku nau ongoʻi ʻoku totonu ke nau nofo maʻu pē ʻi he tui fakalotu ʻa ʻenau ngaahi tamaí.

ʻOku ou manatu ki heʻeku kei talavoú, ʻi ha Sāpate ʻe taha, ne u fakatokangaʻi ai ha fāmili foʻou ʻi homau ʻapi siasí—ko ha faʻē kei talavou mo haʻane ongo tama fefine. Naʻe ʻikai fuoloa kuo papitaiso ʻa e toko tolú ʻo nau hoko ko ha kau mēmipa ʻo e Siasí.

ʻOku ou ʻiloʻi lelei ʻa e talanoa ki honau fakauluí he ko e hingoa ʻo e taʻahine lahí ko Helieta, naʻe hoko kimui ange ko hoku uaifí.

Naʻe toki mālōlō pē ʻa e husepāniti ʻo Kāmaní, ko e faʻē ʻa Helietá pea ʻi he vahaʻa taimi ko ia ʻo e fakakaukaulotó, naʻá ne mahuʻingaʻia ai ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Hili ʻenau ako ʻa e ngaahi tokāteliné, naʻe ʻiloʻi ʻe Kāmani mo ʻene ongo tamaiki fefiné ki hono moʻoni ʻo e Siasí pea nau palani ai ke papitaiso.

Ka ʻi hono fakahā ange ʻe Kāmani ki heʻene faʻeé ʻo fekauʻaki mo e fili ne nau faí, naʻe loto mamahi ʻa e fineʻeikí. Naʻá ne pehē, “ ʻOku anga fēfē hoʻo taʻe tauhi angatonu ki he tui ʻa hoʻo ngaahi tamaí?”

Naʻe ʻikai ko e faʻē pē ʻa Kāmaní naʻe taʻelotó. Naʻe toe kovi ange e puputuʻu ia ʻa e tokoua loto fefeka ʻo Kāmani ko Lisá, ʻi heʻene fanongo ki he ongoongó ni. Mahalo ʻoku fuʻu sai e foʻi lea ia ko e puputuʻú. Naʻe ʻita lahi ʻaupito ia.

Naʻe pehē ʻe Lisa te ne kumi e kau faifekaú ʻo talaange ʻoku hala ʻenau meʻa naʻe faí. Naʻá ne hū atu ki falelotu pea maʻu e ongo faifekaú pea hangē ko ia ʻoku mou fifili ki aí, naʻe papitaiso foki mo Lisa.

Hili ha ngaahi taʻu lahi mei ai, naʻe toe maʻu foki ʻe he faʻē ʻa Kāmaní haʻane fakamoʻoni kuo toe fakafoki mai ki he māmaní ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ne talaange ai ki heʻene ongo tamaiki fefiné mo e makapuná, “ ʻOku ou fie nofo ʻi hēvani fakataha mo kimoutolu.” ʻI hono taʻu 70 tupú, naʻá ne hū ai ʻi he matapā ʻo e papitaisó ʻo ne hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí.

Ko e Tui ʻa ʻEtau Ngaahi Tamaí

Ko e hā leva ʻa e tui ʻa ʻetau ngaahi tamaí? Ko e siasi nai ia ne kau ki ai ʻa ʻetau ngaahi mātuʻá, kuí mo e kui uá?

Kae fēfē ʻa e tui ne kau ki ai ʻa e kakai kimuʻa ʻiate kinautolú? Fēfē ʻa ʻĒpalahame, ʻAisake mo Sēkope? ʻIkai ko ʻetau ngaahi tamai ʻa kinautolu? ʻIkai ʻoku tau kau ki he fale ʻo ʻIsilelí? Fēfē ʻa Noa mo ʻĪnoke mo ʻetau ʻuluaki ongo mātuʻa ko ʻĀtama mo ʻIví?

Fēfē ʻa e Fakamoʻuí mo e kau ākonga ne muimui kiate Iá?

Kuo ‘ikai ha liliu he tui ‘a ‘etau ngaahi tamaí, talu mei he kamataʻanga ʻo taimí, pea ki muʻa ʻi hono fakatoka ʻo e fakavaʻe ʻo e māmaní. Naʻe fakamatalaʻi ʻe Sione Fakahā ha tau lahi naʻe fai ʻi he langí.5 Naʻe fekauʻaki e tau ko iá mo e tauʻatāina ke filí, ʻo hangē ko ia ʻoku hoko he ʻaho ní. Ko kinautolu kotoa pē kuo moʻui ʻi he māmaní, ne nau kau ʻi hono fakafepakiʻi ʻo Sētané, ʻo nau tuʻu fakataha mo e ʻAló pea mo e Tamaí. Ko ia ai, ʻikai ʻoku tau moʻua ke mateakiʻi ʻa e ʻOtua ko ʻetau Tamai Hēvaní?

ʻI heʻetau hoko ko e kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí, ʻoku tau tui ai “ki he ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá pea mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí, pea mo e Laumālie Māʻoniʻoní.”6 Pea “ ʻoku tau tui foki ʻe lava ʻo fakamoʻui ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá kotoa pē ʻi he Fakalelei ʻa Kalaisí, tuʻunga ʻi he talangofua ki he ngaahi fono mo e ngaahi ouau ʻo e Ongoongoleleí.”7 ʻOku tau tui ki he palani lahi ʻo e fiefiá, palani ʻo e huhuʻí, ʻa e palani ʻo e fakamoʻuí, ʻa ia ʻe lava ai ʻe he fānau ʻa e ʻOtuá ʻo aʻusia ʻa e moʻui fakamatelié pea toe foki ki he ʻao ʻo e Tamaí—ʻa ia ko ha palani mohu ʻaloʻofa naʻe fokotuʻu ki muʻa pea fakatoka e fakavaʻe ʻo e māmaní.

Ko e palani mo e tui ʻeni ʻa ʻetau Tamaí!

ʻOku ou fakamoʻoni ko e tokāteline ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo toe fakafoki maí, ko e tui ia ʻa ʻetau Tamai Hēvaní. Ko ʻEne moʻoní ia kuo fakahā mai ki Heʻene kau tamaioʻeiki ko e kau palōfitá, ʻo talu mei he kuonga ʻo ʻetau tamai ko ʻĀtamá, ʻo aʻu mai ki hotau kuongá ni. Naʻe hā ʻa e Tamaí mo e ʻAló kia Siosefa Sāmita ke toe fakafoki mai ʻa e tui ʻa ʻetau Tamaí ki he māmani ko ʻení pea ʻoua naʻa toe ʻave ia mei heni. ʻOku finangalo ʻa e ʻOtuá ke maʻu ia ʻe Heʻene fānaú kotoa, neongo pe ko e hā honau tupuʻangá, anga fakafonuá pe tala-tukufakaholó. ʻOku ʻikai totonu ke kamata ʻa e tui fakalotu moʻoní mei he meʻa ko ia ʻoku fakafiemālie ki he kakaí pe ko e talatupuʻa ʻa ʻetau ngaahi kuí, ka ʻoku totonu ke tupu ia mei he meʻa ʻoku fakahōifua ki he ʻOtua ko ʻetau Tamai Taʻengatá.

Ko e hokohoko atu ʻo e maʻu fakahaá, ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e tui ko ʻení. Ko e fuofua lotu ʻa Siosefa Sāmitá, ko ha fakamoʻoni mālohi ia ki he meʻá ni. Ko e fakahaá ko ha kāpasa pau ia ʻokú ne tauhi kitautolu ke tau faitōnunga ʻi he muimui ki he finangalo pea mo e tui ʻa ʻetau Tamai Hēvaní.

ʻOku ʻofa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ki Heʻene fānaú. ʻOkú Ne fanongo mai ki he lotu ʻa e kau loto fakatōkilalo mo fakamātoato ʻo e puleʻangá, leá mo e kakai kotoa pē. ʻOkú Ne foaki ha maama kiate kinautolu ʻoku fekumi mo fakaʻapaʻapa kiate Iá, mo loto fiemālie ke talangofua ki Heʻene ngaahi fekaú. ʻOku tau talaki fiefia ʻoku ʻi he māmaní he ʻahó ni ʻa e tui ʻa ʻetau ngaahi tamaí.

ʻOku mau fakaafeʻi atu ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi he palanite ko ʻení ke ne ʻahiʻahiʻi ʻa ʻEne tokāteliné ʻo vakaiʻi pe ʻoku melie pea lelei mo mahuʻinga. ʻOku mau kole atu kiate kinautolu ʻoku loto fakamātoató, ke nau ako e tokāteline ko ʻení pea kole ki he Tamai Hēvaní pe ʻoku moʻoni ia pe ʻikai. ʻI hoʻomou fai iá, ʻe lava ke ʻiloʻi, tali pea ʻaʻeva ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi he tui moʻoni ʻa ʻenau Tamaí, ʻa ia ko e tuí te ne ʻai ke nau hoko ko ha tangata kakato.8

Ko ʻetau pōpoaki ia ki he māmaní.

ʻOku ou fakamoʻoni ki hono moʻoni ʻo e ʻOtua ko e Tamaí; mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí; pea mo e Laumālie Māʻoniʻoní; pea pehē ki he kau palōfita moʻui ʻoku nau maʻu e ngaahi kií, pea kuo tukuʻau hokohoko mai ia meia Siosefa Sāmita ʻo aʻu kia Tōmasi S. Monisoni he ʻahó ni. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. T&F 81:5.

  2. Ngāue 10:38.

  3. Hymns, no. 84.

  4. Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:11.

  5. Vakai, Fakahā 12:7–9.

  6. Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:1.

  7. Ngaahi Tefito ʻo e Tuí 1:3.

  8. Vakai, Mātiu 9:22.