2008
Fanauʻi Foʻoú
Mē 2008


Fanauʻi Foʻoú

ʻOku kamata ʻa e fanauʻi foʻou fakalaumālié ʻi he tui kia Sīsū Kalaisí, ʻa ia ko ʻEne ʻaloʻofá ʻoku liliu ai kitautolú.

ʻĪmisi
Elder D. Todd Christofferson

ʻI he taʻu ʻe hongofulu mā nima kuohilí naʻá ku fuofua tuʻu ai ʻi he tuʻunga malanga ʻo e Tāpanekalé ko ha Fitungofulu naʻe toki hikinimaʻi foʻou. Ko hoku taʻu 48 ia. Naʻá ku laʻiʻulu matolu, lanu melomelo fakapōpoʻuli. Ne u pehē naʻe mahino kiate au ai ʻa e ʻuhinga ʻo e ongoʻi taʻefeʻungá. ʻI he ʻosi ʻeku kiʻi lea miniti ʻe nimá, naʻe ngaunu hoku soté heʻeku tautaʻá. Ko ha fuʻu meʻa lahi ia kiate au. Ka ʻi he ʻaho ní, ʻi heʻeku fakafehoanaki atu ki he ʻaho ko iá, ʻoku kiʻi fakafiemālie ange ʻa e ʻahó ni.

ʻI he taimi naʻe fuofua hikinimaʻi ai ʻa Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa mo Tēvita A. Petinā ke na hoko ko ha ongo mēmipa ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, ne u maʻu ha ongo makehe lolotonga ʻa e fakatahaʻangá, ʻa ia ko ha fakamoʻoni ki he tupuʻanga fakalangi ʻo hona uiuiʻí. Ne u maʻu foki he mōmeniti ko iá ha mahino ki he toputapu fau ʻo e ui mo e fatongia ko ha ʻAposetolo ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ʻikai ke u maʻu ha lea feʻunga ke fakahaaʻi ʻaki e mahino ko iá, he naʻe fakahoko fakalongolongo mai pē ia ʻe he Laumālié. ʻI heʻeku fakakaukau atu ki ai he taimi ní, ʻoku ou maʻu ha loto fakatōkilalo moʻoni kuo teʻeki ke u aʻusia ki muʻa pea ʻoku ou tautapa ai ki heʻeku Tamai Hēvaní ke Ne poupouʻi au, ʻo hangē ko ia kuó Ne fai maʻu peé, ke u lava ʻo taau mo e ui ko ʻeni ʻoku taukakapa ki heʻeku moʻuí pea ke u lava ʻo tukutaha ki ai ʻeku tokangá mo ʻeku moʻuí ki Heʻene ngāué. ʻOku ou falala kiate Ia peá u ʻiloʻi ʻoku feʻunga pē ʻEne ʻaloʻofá, pea ko ia ʻoku ou tukupā taʻe toe veiveiua ai heni ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku ou maʻú ki he ʻOtuá mo Hono ʻAlo ʻOfaʻangá. ʻOku ou tukupā foki ʻa ʻeku moʻuí, mateakí, tokoní mo ʻeku ʻofá ki he Kau Palesitenisī ʻUluakí pea mo hoku Ngaahi Tokoua ʻi he Toko Hongofulu Mā Uá.

Naʻe kau ʻa e fakalea ko ʻení ʻi hoku tāpuaki fakapēteliaké, ʻa ia ne u maʻu ʻi hoku taʻu 13 mei heʻeku kuitangata ʻofá: “Naʻe fekauʻi mai koe ʻe [hoʻo Tamai Hēvaní] ʻi he kuonga fakakōsipeli fakaʻosi mo nāunauʻiá ni, ke fāʻeleʻi mai koe ʻi he fuakava foʻou mo taʻengatá ʻe ha ongo mātuʻa lelei mo angatonu.” ʻOku ou fakahaaʻi heni ʻi he loto houngaʻia moʻoni, kuo hoko ʻeni ko e tāpuaki fungani kuó ne fakavaʻe ʻeku moʻuí. ʻOku ou fakaʻapaʻapa ki heʻeku ongo mātuʻá peá u fakahaaʻi ʻi he loto ʻofa ʻa ʻeku moʻua kiate kinaua mo ʻena mātuʻá pea mo e laui toʻu tangata ki muʻa aí. Ne ʻikai fuoloa mei hono ui au ki he Kau Fitungofulú, ne u tuʻu ai ʻi he veʻe faʻitoka ʻo ha taha ʻo ʻeku ngaahi kui ko ia kuo taʻu lahi ʻene pekia ki muʻa pea fāʻeleʻi aú. ʻI heʻeku fakakaukau atu ki he ngaahi feilaulau naʻá ne fai mo hono fāmilí ʻi heʻenau tali ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisi kuo toe fakafoki maí, ne u ongoʻi ai ha loto houngaʻia moʻoni pea ne u maʻu ai ha loto fakapapau ke u fakalāngilangiʻi ʻa e feilaulau naʻá ne faí pea mo kinautolu ne muimui mai hono tuʻá, ʻaki ʻeku tauhi faivelenga ki he ʻOtuá pea mo e ngaahi fuakava ʻo e ongoongoleleí, ʻo hangē ko ia ne nau faí.

ʻOku ou fie fakahaaʻi ha ngaahi tāpuaki kuó u tofanga ai, ʻo kau ai hoku ngaahi tokouá mo honau ngaahi uaifí, ʻa ia ʻoku nau ʻi heni he ʻahó ni. ʻOku ou maʻu mo hoku uaifí ha ngaahi foha ʻe toko fā mo ha ʻofefine ʻe toko taha, ʻoku nau takitaha maʻu ha mali lelei pea ʻoku ʻamanaki ke mali homa foha siʻisiʻi tahá mo ha taʻahine hoihoifua. ʻOkú ma ʻofa ʻiate kinautolu mo homa makapuná pea ʻoku hounga kiate kimaua ʻa e founga kuo nau faitāpuekina ai ʻema moʻuí, ʻi heʻenau tauhi mateaki ki he Fakamoʻuí mo ʻEne ongoongoleleí. Ko e tumutumu ʻo e ngaahi tāpuaki ko iá, ʻa hoku uaifi ko Kefí, ko e huituʻa ia ʻo homau ʻapí, ko e maama ia ʻo ʻeku moʻuí, ko ha hoa tōnunga mo fakapotopoto, ʻoku fonu ʻi he ueʻi fakalaumālié, tūkuhua leleí, angalelei mo e manavaʻofá. ʻOku ʻikai ha lea feʻunga ke fakahaaʻi ʻaki ʻeku ʻofa ʻiate iá pea ʻoku ou ʻamanaki atu pē ke u fakahaaʻi lahi ange ia ʻi he ngaahi ʻaho mo e taʻu ʻoku hanganaki maí.

Ko ha tāpuaki ia kiate au ke u ngāue fakafaifekau taimi kakato ʻi ʻĀsenitina, ʻi he malumalu ʻo ha ongo palesiteni fakamisiona lelei, ko Loni V. Sitouni mo Lisiate G. Sikoti pea pehē ki hona ongo uaifí, ko Petulisa mo Sini. ʻOku ou fakamālō ki he ʻOtuá koeʻuhí ko ʻenau tākiekina tuʻuloa ʻeku moʻuí. Hili ʻeku ʻosi mei he ʻapiako laó, ne mau nofo mo Kefi mo ʻema fānaú ʻi ha ngaahi feituʻu hangē ko Melelani, Tenesī, Veisinia, Kalolaine Noate pea mo ʻIutā he taimí ni. Ne mau nofo ʻi Mekisikou ʻi ha taʻu pelepelengesi ʻe tolu. ʻI he ngaahi feituʻu kotoa ko ʻení, kuo faitāpuekina ai kimautolu ʻaki ha ngaahi kaumeʻa mamae ʻi tuʻa mo loto he Siasí, ʻa ia kuo nau ʻofeina mo akonekina mo fakakaungāmeʻa kiate kimautolu mo ʻema fānaú pea ʻoku nau kei fakahoko pē ia. ʻOku ou toʻo ʻa e faingamālié ni ke u fakahaaʻi ai ʻeku loto houngaʻia kiate kinautolu kotoa pē.

ʻOku ʻoatu ʻeku ʻofa mo ʻeku fakaʻapaʻapa taʻetūkua ki hoku ngaahi Tokoua ʻi he Kau Fitungofulú mo e Kau Pīsopeliki Pulé. ʻOku ou fiefia ʻi he ʻamanaki ke u feohi vāofi mo kinautolu ʻi he hokohoko atu ʻa ʻeku fuafatongiá pea ʻe lahi e ngaahi faingamālie ke mau ngāue fakataha aí. ʻOku hoko e ngaahi fakahā kuo ʻomi hotau kuongá ki he tuʻunga ʻoku ʻi ai e Kau Fitungofulú ʻi he Siasí, ko e taha ʻo e ngaahi mana tuʻukimuʻa mo siʻi taha hono fakahoungaʻí ʻi he hisitōlia ʻo e ngāue ʻa e ʻEikí he ʻaho fakaʻosí ni. Ko e Kau Fitungofulú ʻa e kī ki he lavameʻa ʻo e ngāue he taimí ni mo e ngaahi taʻu ka hoko maí pea ʻoku ou ongoʻi lāngilangiʻia taʻe-hano-tatau ke fakakau atu ʻa hoku hingoá kiate kinautolu. Siʻoku ngaahi tokoua, ʻofa ke faitāpuekina kimoutolu ʻe he ʻOtuá.

ʻOku ou fie fakamoʻoni kiate kimoutolu ʻo kau kia Sīsū Kalaisi ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá pea mo e mālohi ʻo ʻEne feilaulau fakalelei taʻe fakangatangatá. Ko ia ai ʻoku ou fie lea ʻo kau ki ha meʻa ne hoko he ngaahi taʻu ne u nofo ai ʻi Tenesií. ʻI ha efiafi ʻe taha ‘i ‘api ne u maʻu ha telefoni mei ha tangata naʻe ʻikai ke u maheni mo ia. Naʻá ne fakafeʻiloaki mai pē ko ha faifekau ia ne toki maʻu vāhenga mālōlo mei ha tui fakalotu kehe pea naʻá ne kole mai ke ma fakataha toko ua pē ʻi he Sāpate hono hokó. ʻI heʻema fakatahá, naʻe fakahā hangatonu mai ʻe he tokotahá ni ko ʻene haʻú pē koeʻuhí ko ʻene tokanga ki he meʻa ʻe lelei ai hoku laumālié. Naʻá ne toʻo hake mei heʻene kató ha lisi lōloa ko ha ngaahi potu folofola mei he Fuakava Foʻoú pea naʻá ne loto ke ma fakatou vakai ki he ngaahi potu folofola ko ʻení naʻa ala tokoni ia ke fakahaofi au. Naʻá ku ʻohovale heʻene taʻeufí, ka naʻe lava ke u tala naʻá ne ʻuhinga lelei pē pea naʻe ongo kiate au ʻene tokanga fakamātoato mai kiate aú.

Ne ma talanoa ʻo laka hake ʻi ha houa ʻe taha peá ne tali lelei ke fanongo ka u fakamatalaʻi ange ha meʻa ʻo ʻeku tuí peá ne loto foki ke ma lau fakataha ha ngaahi akonaki mei he Tohi ʻa Molomoná, ʻa ia naʻe ʻikai ke ne maheni mo ia. Ne ma ʻiloʻi ai, ʻoku lahi ha ngaahi meʻa naʻá ma tui tatau ai pea ʻi ai foki mo ha ngaahi meʻa naʻá ma kehekehe ai. Ne ma ongoʻi ha faʻahinga feohi fakakaungāmeʻa vāofi peá ma lotu fakataha leva ki muʻa peá ne mavahé. Ko e meʻa naʻe toka ʻi hoku lotó, ko ʻema talanoa ko ia ʻo fekauʻaki mo e fanauʻi foʻoú. Ko e fanauʻi foʻou fakalaumālie ʻia Sīsū Kalaisí ko e kakano ia ʻo ʻeku fakamoʻoni kiate Iá.

Naʻe folofola ʻa Sīsū ʻoku fie maʻu ke fanauʻi foʻou ha taha kae toki lava ʻo hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá—ʻa ia ko e fanauʻi ʻi he vai mo e Laumālie (vakai, Sione 3:3-5). ʻOku tokoni ʻene akonaki fekauʻaki mo e papitaiso fakaesino mo fakalaumālié, ke toe mahino ai kiate kitautolu ʻoku fakatou fie maʻu ʻetau ngāué mo ha mālohi fakalangi kae lava ke fai ʻa e liliu ʻi he fanauʻi foʻou ko ʻení—ʻa ia ko e liliu mei he tangata fakakakanó ki he tangata māʻoniʻoní (vakai, Mōsaia 3:19). Naʻe fakamatalaʻi ʻe Paula e fanauʻi foʻoú ʻi he kupuʻi lea faingofua ko ʻení: “Ko ia, kapau ʻoku ʻia Kalaisi ha taha, ko e fakatupu foʻou ia” (2 Kolinitō 5:17).

Fakakaukau angé ki he sīpinga ʻe ua mei he Tohi ʻa Molomoná. Fakafuofua ki ha senituli ki muʻa pea ʻaloʻi ʻa Kalaisí, naʻe akoʻi ʻe he Tuʻi ko Penisimaní ki hono kakaí ʻo kau ki he hāʻele mai mo e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí. Naʻe fakatupu ʻe he Laumālie ʻo e ʻEikí ha fuʻu liliu lahi ʻo e lotó ʻi he kakaí ko ia naʻe ʻikai ke nau toe “holi ke faikovi, ka ke failelei maʻu ai pē” (Mōsaia 5:2). Koeʻuhí ko ʻenau tui kia Kalaisí, ne nau pehē ai, “ʻOku mau loto fiemālie ke fai ha fuakava mo homau ʻOtuá ke fai ʻa hono finangaló, pea talangofua ki heʻene ngaahi fekaú … ʻi he toenga kotoa ʻo homau ngaahi ʻahó” (Mōsaia 5:5; toki tānaki atu ʻa e fakamamafá). Naʻe tali ange ʻe he tuʻí, “Ko e meʻa ʻi he fuakava kuo mou faí, ʻe ui ai ʻa kimoutolu ko e fānau ʻa Kalaisi, ko hono ngaahi foha pea mo hono ngaahi ʻofefine; he vakai, ʻi he ʻahó ni kuó ne fanauʻi fakalaumālie ʻa kimoutolu; he ʻoku mou pehē kuo liliu ʻa homou lotó ʻi he tui ki hono huafá” (Mōsaia 5:7; vakai foki, T&F 76:24).

ʻOku toe tokoni lahi foki mo e talanoa kia ʻAlamaá. ʻI heʻene feʻaluʻaki holo mo hono ngaahi kaungā-fonongá ʻo feinga ke fakaʻauha e Siasi ʻo Kalaisí, naʻe valokiʻi ia ʻe ha ʻāngelo. Naʻe hoko atu ai hano foua ʻe ʻAlamā ha ʻaho mo ha pō ʻe tolu naʻá ne fakamatalaʻi naʻá ne “mamahiʻia [ai] ʻi he mamahi taʻengatá … ʻIo, naʻá ku manatuʻi ʻeku ngaahi angahalá mo ʻeku ngaahi hia kotoa pē, ʻa ia naʻe fakamamahiʻi ai au ʻaki ʻa e ngaahi mamahi ʻo heli” (ʻAlamā 36:12–13). Ko ia, ʻi he hili haʻane “fakatomala ʻo aʻu ki [heʻene] meimei mate” hangē ko ʻene laú (Mōsaia 27:28), naʻe ongo mai ki hono ʻatamaí ha pōpoaki fakaʻofoʻofa ʻo kau kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí. Naʻe tautapa ai ʻa ʻAlamā ʻo pehē, “ʻE Sīsū, ʻa koe ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, ʻaloʻofa mai kiate au, ʻa ia ʻoku ou ʻi he ʻahu ʻo e mamahí, pea kuo takatakai ʻiate au ʻa e ngaahi sēini taʻengata ʻo e maté” (ʻAlamā 36:18). Naʻe hoko mai ʻa e fakamolemolé kiate ia peá ne tuʻu ai ʻo fakahā he ʻao ʻo e kakaí:

“Kuó u fakatomala mei heʻeku ngaahi angahalá, pea kuo huhuʻi au ʻe he ʻEikí; vakai kuo fanauʻi au ʻi he Laumālié.

“Pea naʻe folofola mai ʻa e ʻEikí kiate au: ʻOua ʻe ofo he ko e faʻahinga kotoa ʻo e tangata kotoa pē, ʻio, ʻa e tangata mo e fefine, ʻa e ngaahi puleʻangá, mo e ngaahi faʻahingá, mo e ngaahi leá mo e kakai kotoa pē, kuo pau ke fanauʻi foʻou; ʻio, ke nau fanauʻi ʻi he ʻOtuá, ʻo liliu mei honau tuʻunga fakakakano mo tō ki laló, ki ha tuʻunga ʻo e anga-māʻoniʻoni, kuo huhuʻi ʻe he ʻOtuá, ʻo hoko ko hono ngaahi foha mo hono ngaahi ʻofefine;

“Pea ʻoku nau hoko ai ko ha kakai foʻou” (Mōsaia 27:24–26).

ʻI heʻetau fakakaukau ki he ngaahi sīpinga mo ha ngaahi potu folofola kehe, ʻoku hā mahino ai ko e fanauʻi foʻou fakalaumālié ʻoku kamata ia ʻi he tui kia Sīsū Kalaisí, ʻa ia ko ʻEne ʻaloʻofá ʻoku liliu ai kitautolú. Kae toe mahino angé, ko e tui kia Kalaisi ko e Tokotaha Fakaleleí mo e Huhuʻí, ʻe lava ke Ne fakamaʻa kitautolu mei he angahalá kae fakamāʻoniʻoniʻi (vakai, Mōsaia 4:2–3).

ʻI he taimi ʻoku aka ai ʻi ha taha ʻa e tui moʻoni ko ʻení, kuo pau pē ke iku ia ki he fakatomalá. Naʻe akonaki ʻa ʻAmuleki ʻe hanga ʻe he feilaulau ʻa e Fakamoʻuí “ ʻo ʻomi ʻa e fakamoʻuí kiate kinautolu fulipē ʻe tui ki hono huafá; ko e meʻa ʻeni ʻoku hanga ki ai ʻa e feilaulau fakaʻosi ko iá, ke fakahoko ʻa e finangalo ʻaloʻofá, ʻa ia ʻokú ne taʻofi ʻa e fakamaau totonú, pea ʻomi ai ha ngaahi founga ki he tangatá ke nau maʻu ai ha tui ke fakatomala” (ʻAlamā 34:15; tānaki atu ʻa e fakamamafá).

Ka ke kakató, ʻoku fie maʻu ki he fakatomalá ia ha fuakava ʻo e talangofuá. Ko e fuakava ʻeni naʻe fakahaaʻi mai ʻe he kakai ʻo Penisimaní “ke fai e finangalo e [ʻOtuá] pea talangofua ki heʻene ngaahi fekaú” (Mōsaia 5:5). Ko e fuakava ʻeni ʻoku fakamoʻoniʻi ʻaki ʻa e papitaiso ʻi he vaí (vakai, Mōsaia 18:10) ʻa ia ʻoku faʻa lau ki ai e folofolá ko e “papitaiso ʻo e fakatomalá” pe “papitaiso ki he fakatomalá,” he ko e tumutumu ia ʻo e sitepu, ko e makatumuʻaki ʻo ʻetau fakatomalá (vakai, ki ha sīpinga, Ngāue 19:4; ʻAlamā 7:14; 9:27; T&F 107:20).

Pea hangē ko e talaʻofá, ʻoku papitaiso kitautolu ʻe he ʻEikí “ ʻaki ʻa e afi mo e Laumālie Māʻoniʻoní” (3 Nīfai 9:20). Naʻe fakalea ia ʻe Nīfai ʻo pehē: “He ko e matapā ʻoku totonu ke mou hū aí ko e fakatomalá mo e papitaiso ʻi he vaí, pea ʻoku toki hoko ha fakamolemoleʻi ʻo hoʻomou ngaahi angahalá ʻi he afi mo e Laumālie Māʻoniʻoní” (2 Nīfai 31:17).1 ʻI heʻetau falala ko ia ki he “ngaahi lelei ʻaʻana ʻa ia ʻokú ne mafimafi ke fakamoʻuí” (2 Nīfai 31:19), ʻoku “fakaakeakeʻi [ai kitautolu] ʻi he tangata ʻi lotó” (Mōsese 6:65) pea, kapau ʻoku teʻeki ai ke fanauʻi foʻou kakato kitautolu, kuo pau leva ke tau tūʻuta lelei ai ki he hala ʻo e fanauʻi foʻou fakalaumālié.

ʻOku naʻinaʻi mai ʻa e ʻEikí he taimí ni ke tau tokanga he “ ʻe malava pē ko kinautolu ko ia kuo fakamāʻoniʻoniʻí te nau ala hinga … mei he ʻaloʻofá” (vakai, T&F 20:32), ʻo aʻu pē kiate kinautolu kuo fakamāʻoniʻoniʻí (vakai, vv. 32–34). Hangē ko e naʻinaʻi mai ʻa Nīfaí: “Kuo pau ke mou vivili atu ki muʻa ʻi he tui mālohi kia Kalaisi, pea maʻu ʻa e ʻamanaki ʻoku mālohi haohaoa mo ha ʻofa ki he ʻOtuá mo e kakai fulipē. Ko ia, kapau te mou vilitaki atu, pea keinanga ʻi he folofola ʻa Kalaisí, pea kātaki ki he ngataʻangá, vakai ʻoku folofola ʻe he Tamaí: Te mou maʻu ʻa e moʻui taʻengatá” (2 Nīfai 31:20).

Mahalo te ke fehuʻi, Ko e hā ʻoku ʻikai hoko vave ange ai kiate au ʻa e fuʻu liliu lahi ko ʻeni ʻo e lotó? ʻOku totonu ke ke manatuʻi e sīpinga fakaofo ʻa e kakai ʻo e tuʻi ko Penisimaní, ʻAlamā mo ha niʻihi kehe ʻi he folofolá—neongo ʻene fakaofó, ka ʻoku ʻikai ko e meʻa maʻu pē ia ʻoku hokó.2 Ko e tokolahi ʻo kitautolu, ʻoku hoko fakakongokonga mai ʻa e liliú ia pea ʻi ha taimi lōloa. Ko e fanauʻi foʻoú, ʻoku ʻikai tatau ia mo hono fanauʻi fakaesino kitautolú, ko ha founga pē ia ka ʻoku ʻikai ko ha ngāue. Pea ko ʻetau fakahoko leva e founga ko iá, ko e tefitoʻi taumuʻa ia ʻo ʻetau ʻi he moʻui fakamatelié.

ʻI he taimi tatau pē, ʻoua muʻa naʻa tau fakatonuhiaʻi pē kitautolu ʻi heʻetau fakafiefiemālié. ʻOua muʻa naʻa tau fiemālie pē ke kei pukepuke ha holi ke fai kovi. Tau maʻu e sākalamēnití ʻi he moʻui taau he uike takitaha pea hokohoko atu e kole ki he Laumālie Māʻoniʻoní ke ne toʻo fakaʻaufuli meiate kitautolu ha faʻahinga fakaʻilonga pē ʻo e taʻemaʻá. ʻOku ou fakamoʻoni atu ʻi hoʻomou hokohoko atu ʻi he hala ʻo e fanauʻi foʻou fakalaumālié, ʻe hanga ʻe he ʻaloʻofa ʻo e fakalelei ne fai ʻe Sīsū Kalaisí, ʻo toʻo atu ʻa hoʻo ngaahi angahalá pea mo e mele ʻo e ngaahi angahala ko iá pea ʻe mole atu mo e fakamānako ʻo e fakatauvelé, pea te mou hoko ʻo māʻoniʻoni ʻia Kalaisi, he ko Ia mo ʻetau Tamaí, ʻokú Na māʻoniʻoni.

ʻOku ou ʻilo ko Sīsū Kalaisí ko e ʻAlo moʻui mo toetuʻu Ia ʻo e ʻOtuá.

“ ʻOku [ou] ʻilo ko e fakatonuhia ʻi he ʻaloʻofa ʻa hotau ʻEikí mo e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí ʻoku totonu mo moʻoni ia;

“Pea ʻoku [ou] ʻilo foki ko e fakamāʻoniʻoniʻi tuʻunga ʻi he ʻaloʻofa ʻa hotau ʻEikí mo e Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí ʻoku totonu mo moʻoni ia, kiate kinautolu kotoa pē ʻoku ʻofa mo tauhi ki he ʻOtuá ʻaki honau mālohi, ʻatamai, mo e ivi kotoa” (T&F 20:30–31; vakai foki, Molonai 10:32–33).

ʻOku ou fiefia ʻi he toenga ko ʻeni ʻo ʻeku moʻuí ʻe lava ke u hokohoko atu ai hono foaki kia Kalaisí, pea mo ʻoatu e ongoongo fakafiefia ʻo Kalaisí ki he funga ʻo e māmaní. ʻOku ou fakamoʻoni ki hono moʻoni pea mo e ʻofa ʻa e ʻOtua ko ʻetau Tamai Hēvaní, ʻa ia ne tekaki kotoa kiate Ia ʻe Sīsū ʻa e lāngilangí. ʻOku ou ʻofa mo fakamoʻoni ʻo kau ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá. Tuʻunga ʻi he feohi fakatāutaha ʻa Siosefa mo e ʻEikí, pehē ki heʻene liliu mo pulusi ʻa e Tohi ʻa Molomoná pea mo ʻene fakamaʻu ʻa ʻene fakamoʻoní ʻaki ʻa hono totó, kuó ne hoko ai ko e tokotaha tala fakahāhā tuʻukimuʻa taha ia ʻo Sīsū Kalaisi ʻi Hono natula totonu ko e Huhuʻi fakalangí. Kuo teʻeki ai ha fakamoʻoni maʻongoʻonga ange pe kaungāmeʻa faitōnunga ange ʻo Sīsū ka ko Siosefa Sāmita. ʻOku ou fie fakahaaʻi ʻa ʻeku fakamoʻoni ʻo kau ki hono uiuiʻi ʻo Palesiteni Tōmasi S. Monisoni, ko e palōfita mo e Palesiteni ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he kuongá ni, pea ʻoku ou tukupā ke mateakiʻi ia mo hono ongo tokoní ʻi honau ngaahi fatongia toputapú. ʻOku ou lotua e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻOtuá ke ʻiate kitautolu kotoa pē. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Naʻe akoʻi ʻe he ʻOtuá e ngaahi meʻá ni kia ʻĀtama ʻi he kamataʻangá. Naʻá ne folofola kia ʻĀtama, “Pea ko e meʻa ʻi hono fanauʻi mai ʻa kimoutolu ki he māmaní ʻi he vai, mo e toto, pea mo e laumālie ʻa ia kuó u fakatupú pea pehē ʻa e tupu mei he efú ha laumālie moʻuí, ʻe pehē pē ʻa e pau ke toe fanauʻi ʻa kimoutolu ki he puleʻanga ʻo e langí, ʻi he vai pea mo e Laumālié, pea fakamaʻa ʻa kimoutolu ʻi he totó, ʻa ia ko e taʻataʻa ʻo hoku ʻAlo pē Taha naʻe Fakatupú; koeʻuhí ke fakamaʻa ʻa kimoutolu mei he angahala kotoa pē … ; he ʻoku mou tauhi ʻa e fekaú ʻi he vaí, ʻoku fakatonuhiaʻi ʻa kimoutolu ʻi he Laumālié, pea ʻoku fakamāʻoniʻoniʻi ʻa kimoutolu ʻi he taʻataʻá” (Mōsese 6:59–60). Ko hono fakalea ʻe tahá, ko e papitaiso ʻi he vaí ki he fakatomalá, ʻoku iku ia ki he papitaiso ʻi he Laumālié. ʻOku ʻomi ʻe he Laumālié ʻa e ʻaloʻofa fakalelei ʻa Kalaisí, ʻa ia ne fakataipe ʻaki Hono taʻataʻá, ke fakatou fakatonuhiaʻi (pe fakamolemoleʻi) ʻetau ngaahi angahalá mo fakamāʻoniʻoniʻi (pe fakamaʻa) kitautolu mei he ngaahi nunuʻa ʻo e angahalá, pea tau hoko ai ʻo taʻemele mo māʻoniʻoni ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.

    ʻOku lipooti mai ʻe he lekooti fakafolofolá naʻe “kaila ʻa ʻĀtama ki he ʻEikí pea naʻe ʻave ia ʻe he Laumālie ʻo e ʻEikí, pea ʻohifo ia ki he loto vaí, pea naʻe fakatokoto hifo ia ʻi he loto vaí, pea naʻe ʻohake ia mei he vaí. Pea naʻe papitaiso ia, pea naʻe maliu hifo ʻa e Laumālie ʻo e ʻOtuá kiate ia, pea ko ia naʻe fanauʻi ia ʻi he Laumālié pea naʻe fakaakeakeʻi ia ʻi he tangata ʻi lotó. Pea naʻá ne fanongo ki ha leʻo mei he langí ʻoku pehē: kuo papitaiso koe ʻaki ʻa e afi, pea mo e Laumālie Māʻoniʻoní… . Vakai ʻokú ke taha ʻiate au, ko ha foha ʻo e ʻOtuá; pea ʻe pehē ha lava ke hoko ʻa e kakai kotoa pē ko hoku ngaahi foha [mo e ngaahi ʻofefine]” (Mōsese 6:64–66, 68).

  2. Vakai, Ezra Taft Benson, “A Mighty Change of Heart,” Tambuli, Mar. 1990, 2–7.