‘Inisititiuti
Tānaki Fakataha Mai


“Tānaki Fakataha Mai,”,” vahe 10 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846 (2018)

Vahe 10: ““Tānaki Fakataha Mai”

Vahe 10

ʻĪmisi
Holisi Maka

Tānaki Fakataha Mai

ʻI he faʻahitaʻu fakatōlau ʻo e 1830, ʻo ʻikai mamaʻo mei Ketilani, naʻe fakaʻosi ai ʻe Lusi Moalī ʻa ʻene ngaahi ngāue fakaʻapi angamahení pea tangutu leva ʻi he tafaʻaki ʻo ʻene pule ngāué, ko ʻApikale Taniela. ʻI he ngāue ʻa ʻApikale ʻi heʻene mīsini lālangá, ʻo ʻunu fefokifokiʻaki holo e tuʻuʻanga filó ke fakafehauaki kinautolú, naʻe vete ʻe Lusi e filó ʻo tui ki he tuʻuʻanga filó. ʻE ʻave ʻa e vala naʻe lalangá ki he fineʻeiki ʻa Lusí ke fakafetongi ʻaki e ngāue tokoni ʻoku fai ʻe Lusi ʻi he ʻapi ʻo e fāmili Tanielá. Naʻe fakafalala ʻa ʻApikale kia Lusi ke tokoni ki he maʻa mo e mākona hono fāmilí, he naʻe tokolahi ha fānau ʻi honau ʻapí, pea ʻikai haʻane fānau fefine taʻu hongofulu tupu.

Lolotonga ʻena ngāue fakatahá, naʻá na fanongo ki ha tukituki ʻi he matapaá. Ne ui atu ʻa ʻApikale, “Hū mai.”

ʻI he sio hake ʻa Lusi mei he ʻaiʻanga filó, naʻá ne mamata atu ki ha kau tangata ʻe toko tolu ʻoku nau hū mai ki he lokí. Ko ha kau sola kinautolu, ka naʻa nau teunga lelei pea hā ngali anga fakakaumeʻa. Ne hangē naʻa nau siʻisiʻi hifo ʻia ʻApikale, ʻa ia naʻe ʻi hono taʻu tolungofulu tupu siʻí, ʻaki ha ngaahi taʻu siʻi.

Naʻe tuʻu hake ʻa Lusi pea ʻomi ha ʻū sea lahi ange ki he lokí. ʻI he tangutu hifo ʻa e kau tangatá, naʻá ne toʻo honau tataá peá ne foki ki hono nofoʻangá. Naʻe fakafeʻiloaki ʻe he kau tangatá kinautolu ko ʻŌliva Kautele, Paʻale Palati mo Saipa Pitasoni, ko ha kau tangata malanga mei Niu ʻIoke naʻa nau fou atu ʻi he koló ʻi heʻenau fononga ki he Hihifó. Naʻa nau pehē kuo toe fakafoki mai ʻe he ʻEikí ʻEne ongoongolelei moʻoní ki honau kangāmeʻá, ko ha palōfita ko Siosefa Sāmita.

ʻI heʻenau leá, naʻe ngāue fakalongolongo pē ʻa Lusi. Naʻe talanoa ʻa e kau tangatá fekauʻaki mo e kau ʻāngelo, mo ha seti ʻo e ʻū lauʻi peleti koula naʻe liliu ʻe he palōfitá ʻi he fakahā. Naʻa nau fakamoʻoniʻi naʻe fekauʻi mai kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻi heʻenau ngāue fakafaifekaú ke malanga ʻaki e ongoongoleleí ʻi ha toe taimi fakaʻosi ʻe taha kimuʻa pea hoko e Hāʻele ʻAngaua Mai ʻa Sīsū Kalaisí.

ʻI he ʻosi ʻenau pōpoakí, naʻe taʻofi e longoaʻa ʻo e filo ʻa ʻApikalé, pea naʻe tafoki hake ʻa e fefiné ʻi hono seá. “ʻOku ʻikai ke u fie maʻu ke akoʻi hoʻomou tokāteline fakamalaʻiá ʻi hoku falé,” ko ʻene lea fakaʻitá atu ia mo taʻalo ʻaki ʻene vaʻa papa lalangá ʻi honau fofongá.

Naʻe feinga ʻa e kau tangatá ke fakalotoʻi ia, ʻo fakamoʻoniʻi naʻe moʻoni ʻa ʻenau pōpoakí Ka naʻe tuʻutuʻuni ʻe ʻApikale ke nau mavahe, mo ne pehē ʻoku ʻikai ke ne fie maʻu kinautolu ke nau ʻuliʻi ʻene fānaú ʻaki e ngaahi tokāteline loí. Naʻe kole ange ʻe he kau tangatá pe te ne lava pē ā ʻo fafanga kinautolu. Naʻa nau fiekaia pea naʻe teʻeki ke nau kai ʻi he ʻahó kakato.

Naʻe tali fakaʻitaʻi atu ʻe ʻApikale, “He ʻikai ke ʻoatu ha meʻa ke mou kai ʻi hoku falé. “ʻOku ʻikai ke u fafanga e kakai kākaá.”

Fakafokifā pē, kuo lea hake ʻa Lusi, ʻi heʻene fakatumutumu ʻi he lea taʻefakaʻapaʻapa pehē ʻa ʻApikale ki he kau tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne pehē, “ʻOku nofo ʻeku tamaí ʻi ha maile ʻe taha mei heni. ʻOku ʻikai ke ne teitei tuku ke ʻalu fiekaia ha taha mei hono matapaá. ʻAlu ki ai pea ʻe fafanga mo tokangaʻi kimoutolu.”

Naʻá ne toʻo mai honau tataá pea muimui atu ʻa Lusi ʻi he kau faifekaú ki tuʻa pea fakahinohino ange ʻa e hala ki he fale ʻo ʻene ongomātuʻá. Naʻe fakamālō ange ʻa e kau tangatá pea nau kamata lue atu he halá.

Naʻa nau pehē ange, “ʻOfa ke faitāpuekina koe ʻe he ʻOtuá.”

Hili ʻa e pulia ʻa e kau tangatá, naʻe foki atu ʻa Lusi ki fale. Naʻe tangutu ʻa ʻApikale ʻi heʻene papa lalangá ʻo feʻunuʻaki ʻa e filó. Naʻá ne lea ange kia Lusi ʻo hā mahino ʻene ʻitá, “ʻOfa pē ʻokú ke ongoʻi lelei ange he taimí ni.”

Naʻe tali ange ʻe Lusi, “ʻIo, ʻoku ou ongoʻi pehē.”1


Hangē ko ia naʻe palōmesi ange ʻe Lusí, naʻe maʻu ʻe he kau faifekau ʻe toko tolú ha meʻatokoni fakaʻofoʻofa ʻi he ʻapi ʻo e fāmili Moalií. Naʻe hoko ʻene ongomātuʻá, ʻa ʻAisake mo Lusi, ko ha mēmipa ʻo e haʻofanga ʻa Sitenei Likitoní, pea naʻá na tui ko e kau muimui ʻo Kalaisí ʻoku totonu ke nau fevahevaheʻaki ʻenau koloá mo e kelekelé mo e niʻihi kehé ʻo hangē ha fāmili lahi ʻe tahá. ʻI heʻena muimui ki he sīpinga ʻa e kāingalotu ʻi he Fuakava Foʻoú ʻa ia naʻa nau feinga ke “meʻa tahá,” naʻá na fakaʻatā ʻena faama lahí ki ha ngaahi fāmili kehe naʻa nau fie maʻu ke nofo fakataha mo moʻui ʻaki ʻenau tuí, ʻo mavahe mei he māmani feʻauʻauhi, pea faʻa siokita ʻoku takatakai kinautolú.2

ʻI he efiafi ko iá, naʻe akoʻi ʻe he kau faifekaú ʻa e fāmili Moalií mo honau ngaahi kaungāmeʻá. Naʻe tali ʻe he ngaahi fāmilí ʻa e pōpoaki ʻa e kau faifekaú kau ki he teuteu ki he toe hāʻele mai ʻa e Fakamoʻuí mo pule ʻi he nofo tuʻí, pea ʻi he tuʻuapoó, ne papitaiso ai ha toko hongofulu mā fitu.

ʻI he ngaahi ʻaho ka hokó, ne laka hake ʻi ha kakai ʻe toko nimangofulu ʻi Ketilani ne kau atu ki he ngaahi fakatahaʻanga ʻa e kau faifekaú mo kole ke nau kau ki he siasí.3 Ne tokolahi honau niʻihi ne nofo ʻi he faama Moalií, kau ai ʻa Pita, ko ha pōpula ne fakatauʻatāinaʻi ʻa ia ne haʻu ʻene fineʻeikí mei ʻAfilika Hihifo.4 Ne aʻu pē kia ʻApikale Taniela, ʻa ia naʻá ne fakasītuʻaʻi vave ʻa e kau faifekaú, naʻá ne tali lelei ʻenau pōpoakí hili ʻene fanongo mo hono husepānití ki heʻenau malangá.5

ʻI he tupulaki ‘a e Siasí ʻi ʻOhaioó, tautautefito ki he kau muimui ʻa Siteneí, naʻe lipooti ʻe ʻŌliva ʻa e ongoongo fakafiefiá kia Siosefa. Ne kole ʻe ha kakai tokolahi ange he ʻaho kotoa pē ke fanongo ki heʻenau pōpoakí. “ʻOku tokolahi ha kakai heni ʻoku nau fie maʻu ke fakatau e Tohi ʻa Molomoná mo fakaʻamu te ke lava ʻo ʻomi ha tatau ʻe nimangeau.”6

Neongo ʻene fiefia ʻi heʻenau lavameʻa ʻi ʻOhaioó, ka naʻe ʻilo ʻe ʻŌliva kuo uiuiʻi kinautolu ʻe he ʻEikí ke malanga ki he Kau ʻInitia Kulá, ʻa ē naʻa nau nofo ʻi he kauʻāfonua fakahihifo ʻo e ʻIunaiteti Siteití. Naʻe vave pē haʻane mavahe mo ha kau faifekau kehe mei Ketilani, ʻo ʻave mo kinautolu ha papi ului foʻou ko Feletiliki Uiliamisi. Naʻe hoko ʻa Feletiliki ko ha toketā, pea ʻi heʻene taʻu fāngofulu mā tolú, naʻá ne hoko ai ko e tangata motuʻa taha ʻi he kulupú.7

Naʻa nau fononga ʻo fakahihifo ʻi he mei ʻosi e faʻahitaʻu fakatōlau ʻo e taʻu 1830, ne nau fonoga faingataʻa he manafa ʻo e sinoú pea mo ha ngaahi tafungofunga faingofua pē. Naʻa nau tuʻu nounou ke malanga ki he kau ʻInitia Uaienitotí ʻi loto ʻOhaiō kimuʻa pea taʻofi hanau sea ʻi ha vaka ne folau ki Mīsulí, ʻa e vahefonua taupotu taha ki he hihifó ʻi he fonuá.

Naʻe tupulaki ʻa e ʻalu lelei atu ʻa e kau faifekaú ʻi he vaitafé kae ʻoua kuo taʻofi kinautolu ʻe he ʻaisí. Ka naʻe ʻikai ke nau ʻunua ai, naʻa nau hifo ʻo lue ʻi ha maile ʻe laungeau he kauvai ʻo e vaitafe kuo hoko ko e poloká. ʻI he taimi ko iá, kuo matolu mo loloto e sinoú, ʻo ne ʻai ke toe faingataʻa ange ʻa e fononga ʻi he manafa lahí. Naʻe hangē naʻe māsila feʻunga ʻa e havilí ʻi he taimi ʻe niʻihi lolotonga ʻenau fononga he funga fonuá, ke toʻo e kilí mei honau fofongá.8


ʻI he fononga fakahihifo ʻa e kau faifekaú, naʻe fononga fakahahake ʻa Sitenei mo hono kaungāmeʻa ko ʻEtuate Patilisí, ko ha tangata ngaohi tatā taʻu tolungofulu mā fitu mei hono haʻofangá. Naʻe fononga ʻa e ongo tangatá ki Manisesitā, ʻoku ofi ʻi ha maile ʻe tolungeau mei Ketilani, ke feʻiloaki mo Siosefa. Kuo ʻosi kau ʻa Sitenei ki he siasí, ka naʻe fie maʻu ʻe ʻEtuate ke ne maheni mo e palōfitá kimuʻa peá ne fili pe te ne fai e meʻa tatau.9

ʻI heʻene aʻu atú, naʻe fuofua ʻalu ʻa e ongo kaungāmeʻá ki he faama ʻa e ongomātuʻa ʻa Siosefá, ʻo ʻilo ai kuo hiki ʻa e fāmili Sāmitá ke ofi ange ki Feieti. Kae kimuʻa peá na toe fononga ʻi ha maile kehe ʻe uofulu mā ono ki he ʻapi ʻo e fāmili Sāmitá, naʻe fie maʻu ʻe ʻEtuate ke sio takai ʻi he konga ʻapí, ʻo fakakaukau ʻe lava ʻe he ngāue ʻo e nima ʻo Siosefá ʻo fakahā mai ha meʻa fekauʻaki mo hono ʻulungāngá. Naʻá ne sio mo Sitenei ki heʻenau ngaahi ngoueʻanga fuaʻi ʻakau ne tauhi fakaleleiʻí, honau ngaahi ʻapí mo e fale kehé, pea mo e ngaahi holisi maka maʻulalo kuo nau langá. Naʻe fakamoʻoniʻi ʻe he meʻa takitaha ʻa e maau mo e ngāue mālohi ʻa e fāmilí.10

Naʻe toe foki ʻa ʻEtuate mo Sitenei ki he halá pea lue ʻi he ʻahó kakato, ʻo na aʻu ki he ʻapi ʻo e fāmili Sāmitá ʻi he efiafí. ʻI heʻena aʻu ki aí, naʻe lolotonga fakahoko ʻa e lotú. Naʻá na hū fakalongolongo atu ki he falé ʻo kau fakataha mo ha kiʻi kāingalotu tokosiʻi ʻi he fanongo ki he malanga ʻa Siosefá. Hili ʻa e malanga ʻa e palōfitá, naʻá ne pehē ʻe lava e ha taha pē ʻi he lokí ʻo tuʻu pea lea ʻi heʻene ongoʻi ʻoku ueʻi iá.

Naʻe tuʻu hake ʻa ʻEtuate ʻo ne talaange ki he Kāingalotú ʻa e meʻa kuó ne mamata mo ongoʻi ʻi heʻene fonongá. Naʻá ne pehē, “ʻOku ou mateuteu ke papitaiso Siosefa. Te ke lava ʻo papitaiso au?”

Naʻe pehē ange ʻe Siosefa, “Kuó ke fononga ʻi ha hala lōloa. ʻOku ou tui ʻe lelei ange ke ke maʻu ha mālōlō mo hao ivi pea toki papitaiso ʻauhu.”

Naʻe tali ange ʻe ʻEtuate, “Ko e hā pē meʻa ʻokú ke pehē ʻoku lelei tahá. ʻOku ou mateuteu ʻi ha faʻahinga taimi pē.”11


Kimuʻa pea fakahoko e papitaisó, naʻe maʻu ʻe Siosefa ha fakahā ki hono ui ʻo ʻEtuate ke malanga mo teuteu ki he ʻaho ʻe hāʻele mai ai ʻa Kalaisi ki Hono temipalé.12 Naʻe papitaiso ʻa ʻEtuate pea mavahe vave atu ke vahevahe ʻa e ongoongoleleí mo ʻene ongomātuʻá mo hono kāingá.13 Lolotonga iá, naʻe nofo ʻa Sitenei ʻi Feieti ʻo ne hoko ko e sikalaipe ʻa Siosefá pea vave pē ʻene tokoni kiate ia ʻi ha ngāue foʻou.14

ʻI ha ngaahi māhina ki muʻa ange, naʻe kamata ʻe Siosefa mo ʻŌliva hono liliu ʻi he ueʻi fakalaumālie, ʻa e Tohi Tapú. Naʻá na ʻilo mei he Tohi ʻa Molomoná kuo fakakoviʻi ha ngaahi moʻoni mahuʻinga ʻi he taʻau ʻa e taimí pea toʻo ia mei he Fuakava Motuʻá mo e Foʻoú. Naʻá na fakaʻaongaʻi ha Tohi Tapu naʻe fakatau ʻe ʻŌliva mei he faletohi Kelenitiní, ke ako e tohi ʻa Sēnesí, ʻo fekumi ki ha ueʻi fakalaumālie fekauʻaki mo e ngaahi potufolofola ne ngali taʻekakato pea ʻikai mahinó.15

Ne ʻikai fuoloa, kuo fakahā ʻe he ʻEikí kia Siosefa ha vīsone naʻe ʻuluaki maʻu ʻe Mōsese, ʻa ia naʻe mole mei he Fuakava Motuʻá. ʻI he folofola ne toe fakafoki maí, naʻe fakahā ai ʻe he ʻOtuá kia Mōsese ha “ngaahi māmani taʻefaʻalaua,” mo talaange naʻe fakatupu fakalaumālie ʻe he ʻOtuá ʻa e meʻa kotoa pē ki muʻa peá Ne fakatupu fakatuʻasino iá, pea akonaki ko e taumuʻa ʻo ʻene fakatupu nāunauʻiá ke tokoniʻi e kakai tangatá mo e fefiné ke maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.16

Hili e mavahe ‘a ʻŌliva ʻi heʻene ngāue fakafaifekau ki he Hihifó, naʻe hokohoko atu e liliu ʻa Siosefá mo Sione Uitemā mo ʻEma ko ha ongo sikalaipe kae ʻoua kuo aʻu mai ʻa Sitenei. Kimuí ni maí, ne toki kamata fakahā ʻe he ʻEikí ha hisitōlia lahi ange ʻo e palōfita ko ʻĪnoké ʻa ia ko ʻene moʻuí mo e ngāué naʻe fakaʻasi nounou pē ʻi he tohi Sēnesí.17

ʻI hono hiki ʻe Sitenei ʻa e tala kae tohi ʻa Siosefá, naʻá na ʻilo ai naʻe hoko ʻa ʻĪnoke ko ha palōfita ʻa ia naʻá ne tānaki fakataha ha kakai talangofua mo mohu tāpuekina. Hangē ko e kau Nīfaí mo e kau Leimaná ʻa ia naʻa nau fakatupu ha kolo māʻoniʻoni hili ʻa e ʻaʻahi ʻa e Fakamoʻuí ki ʻAmeliká, naʻe ako ʻa e kakai ʻo ʻĪnoké ke nau nofo melino mo e niʻihi kehé. Naʻe tohi ʻi he folofolá, “Naʻa nau loto taha pē mo fakakaukau taha, pea nau nofo ʻi he māʻoniʻoni, pea naʻe ʻikai ha kakai masiva ʻiate kinautolu.”18

Na’e langa ‘e he kakaí ʻi he malumalu ʻo e taki ʻa ʻĪnoké, ha kolo māʻoniʻoni naʻe ui ko Saione, ʻa ia naʻe faifai pea ʻave ʻe he ʻOtuá ki Hono ʻaó. Naʻe fefolofolai ʻa ʻĪnoke mo e ʻOtuá ʻi heʻena vakai pe ʻafio hifo ki he māmaní, pea tutulu ʻa e ʻOtuá ʻi he faiangahala mo e mamahi ʻa ʻEne fānaú. Naʻá Ne fakahā kia ʻĪnoke, ʻe hoko ʻa e ʻahó ʻa ia ʻe toe fokotuʻu ʻi he māmaní ʻa e moʻoní pea ʻe toe langa ʻe Hono kakaí ha toe kolo ʻo Saione maʻá e kau māʻoniʻoní.19

ʻI he fakalaulauloto ʻa Sitenei mo Siosefa ki he fakahaá, naʻá na ʻilo kuo hoko ʻa e ʻaho ʻa ia ʻe toe fokotuʻu ai ʻe he ʻEikí ʻa Saione ʻi he māmaní. Naʻe fie maʻu e Kāingalotú ke teuteuʻi kinautolu, ʻo hangē ko e kakai ʻo ʻĪnoké, pea taha ʻi he loto mo e ʻatamai, ka nau mateuteu ke langa ʻa e kolo māʻoniʻoní mo hono temipalé ʻi he vave tahá hili hono fakahā ʻe he ʻEikí e feituʻu ke tuʻu aí.


ʻI he fakaʻosinga ʻo Tīsemá, naʻe fakahinohinoʻi ʻe he ʻEikí ʻa Siosefa mo Sitenei ke taʻofi ʻena ngāue ki he liliú. Naʻá ne fakahā, “ʻOku ou fai ha fekau ki he siasí, ʻoku ʻaonga kiate au ke nau fakataha hifo ki he ʻOhaiō.” Naʻe fie maʻu ke tānaki fakataha ʻa e kau papi ului foʻou ʻi he feituʻu Ketilaní pea tatali ki he kau faifekaú ke nau foki mai mei he Hihifó.

Naʻe pehē ʻe he ʻEikí, “Vakai, ko ʻeni ʻa e potó, pea tuku ke fili ʻe he tangata taki taha maʻana kae ʻoua ke u haʻu.”20

Ne hangē ne ʻomi ke ofi ange ʻe he ui ke hiki ki ʻOhaioó ʻa e Kāingalotú ki hono fakakakato ʻo e ngaahi kikite fakakuongamuʻa fekauʻaki mo hono tānaki ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá. Naʻe talaʻofa ʻe he Tohi Tapú mo e Tohi ʻa Molomoná fakatouʻosi ʻe tānaki fakataha ʻe he ʻEikí ʻa Hono kakai ʻo e fuakavá ke maluʻi kinautolu mei he ngaahi fakatuʻutāmaki ʻo e ʻaho fakaʻosí. ʻI ha fakahā kimuí ni mai, naʻe folofola e ʻEikí kia Sioseffa ʻe vavé ni pē e kamata ʻa e tānaki fakataha ko ʻení.21

Ka naʻe kei fakaʻohovale pē ʻa e uí. ʻI he konifelenisi hono tolu ʻa e siasí, ʻa ia naʻe fakahoko ʻi he ʻapi ʻo e fāmili Uitemaá hili pē ʻa e taʻu foʻoú, naʻe tokolahi ha Kāingalotu naʻa nau puputuʻu, pea fonu honau ngaahi ʻatamaí ʻi he ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e fekaú. 22 Naʻe tokosiʻi pē hono nofoʻi ʻo ʻOhaioó pea maile ʻe laungeau hono mamaʻó. Ko e tokolahi taha ʻo e kāingalotú, naʻe siʻisiʻi ʻaupito ʻenau ʻilo fekauʻaki mo iá.

Ko e tokolahi ʻo kinautolu kuo nau ngāue mālohi ke toe lelei ange honau ngaahi ʻapí pea tanumaki ha ngaahi faama lelei ʻi Niu ʻIoke. Kapau te nau hiki ko ha kulupu ki ʻOhaiō, ʻe pau ke nau fakatau vave honau ʻapí pea mahalo ʻe mole ʻenau paʻangá. ʻE lava pē foki ke hoko ha fakatuʻutāmaki fakapaʻanga ki ha niʻihi, tautautefito ʻo kapau ʻoku siʻisiʻi ange ha kelekele lelei ʻa ʻOhaiō ʻi honau kelekele ʻi Niu ʻIoké.

ʻI heʻene fakaʻamu ke fakasiʻisiʻi e hohaʻa fekauʻaki mo e tānakí, naʻe fakataha ʻa Siosefa mo e Kāingalotú pea maʻu ha fakahā.23 Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí, “Pea te u foaki ia kiate kimoutolu ke hoko ko e fonua ʻo homou tofiʻá, ʻo kapau te mou kumi ki ai ʻaki homou lotó kotoa.” ʻE lava ke tupulekina ʻa e Kāingalotú ʻi haʻanau tānaki fakataha ko ha kakai māʻoniʻoni pea maluʻi kinautolu mei he kau fai angahalá.

Naʻe toe talaʻofa foki ʻe he ʻEikí ha ongo tāpuaki kehe ʻe ua kiate kinautolu naʻe tānaki fakataha ki ʻOhaioó. “Naʻá Ne folofola, “Te u ʻoatu ai kiate kimoutolu ʻa ʻeku fonó; pea ʻe fakakoloaʻiaʻi ai ʻa kimoutolu ʻaki ʻa e mālohi mei ʻolunga.”24

Naʻe fakanonga ʻe he fakahā ko ʻení ʻa e fakakaukau ʻa e tokolahi ʻo e Kāingalotu ʻi he lokí, neongo naʻe ʻikai tui ha niʻihi tokosiʻi naʻe haʻu ia mei he ʻOtuá. Naʻe kau ʻa e fāmili ʻo Siosefá, fāmili Uitemaá, mo e fāmili Naité ʻi he niʻihi ne tui pea fili ke muimui ki aí.25

Naʻe foki ʻa Niueli Naiti, ko e taki ʻo e kolo Kolesivili ʻo e siasí, ʻo kamata fakatau ʻa e meʻa te ne lavá. Naʻá ne fakamoleki foki hano taimi lahi ke ʻaʻahi ki he kāingalotú. Naʻá ne ngāue fakataha mo feilaulau mo ha Kāingalotu kehe ʻi Kolesivili, ʻi heʻenau muimui ki he tā sīpinga ʻa e kakai ʻo ʻĪnoké, ke fakapapauʻi ʻe lava ʻa e kau masivá ʻo fakahoko ʻa e fonongá ki muʻa ʻi he faʻahitaʻu failaú.26

Lolotonga iá, naʻe ongoʻi ʻe Siosefa ha fie maʻu fakavavevave ke ʻalu ki Ketilani pea feʻiloaki mo e kau papi ului foʻoú. Neongo naʻe feitama ʻa ʻEma ko ha ongo māhanga pea naʻe kei fakaakeake mei ha fokoutua ne taimi lōloa, naʻá ne kaka ki he salioté, ʻo fakapapauʻi te ne ʻalu mo ia.27


ʻI ʻOhaioó, ne ʻi ai ha ngaahi faingataʻa ʻi he siasí. Hili e mavahe ʻa e kau faifekaú ki he Hihifó, naʻe hoko atu e tupulaki e tokolahi ʻo e kau papi ului ʻi Ketilaní, ka naʻe tokolahi ha Kāingalotu naʻa nau taʻepauʻia pe ʻe founga fēfē haʻanau moʻuiʻaki ʻenau tui foʻoú. Ko e tokolahi tahá naʻa nau fekumi ʻi he Fuakava Foʻoú ki ha fakahinohino ʻo hangē ko ia naʻa nau fai ki muʻa pea nau kau ki he siasí, ka ʻi he ʻikai ha fakahinohino fakaepalōfitá, naʻe ngali lahi tatau pē e ngaahi founga ke fakaʻuhinga ʻaki e Fuakava Foʻoú mo e tokolahi ʻo e Kāingalotu ʻi Ketilaní.28

Naʻe kau ʻa ʻElisapeti Ane Uitenī ʻi he niʻihi naʻa nau fakaʻamu ke aʻusia e ngaahi meʻafoaki fakalaumālie ʻo e siasi faka-Kalisitiane ʻi muʻá. Ki muʻa pea haʻu ʻa e kau faifekaú ki Ketilaní, naʻe lotu ʻa Ane mo hono husepāniti ko Niuelí, ʻi ha taimi lahi ke ʻilo e founga te na lava ʻo maʻu ai e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

ʻI ha pō ʻe taha lolotonga ʻena lotu ki ha fakahinohino fakalangí, naʻá na mamata ki ha vīsone ʻo ha ʻao naʻe hilifaki ʻi honau ʻapí. Naʻe fakafonu kinaua ʻe he Laumālié, pea naʻe puli atu honau falé ʻi he kāpui kinaua ʻe he konga ʻaó. Naʻá na ongoʻi ha leʻo mei he langí: “Teuteu ke maʻu ʻa e folofola ʻa e ʻEikí, he ʻoku haʻu ia.”29

Naʻe ʻikai tupu hake ʻa Ane ʻi ha ʻapi tui fakalotu, pea naʻe ʻikai maʻulotu foki ʻene ongomātuʻá. Naʻe ʻikai saiʻia ʻa ʻene tamaí he kau faifekaú, pea naʻe moʻua maʻu pē ʻene faʻeé ʻi he ngaahi fatongia fakaʻapí pe ko hono tokangaʻi e fānau iiki ange ʻia Ané. Naʻá na fakaʻaiʻai ʻa Ane ke ne fiefia ʻi he moʻuí kae ʻikai fekumi ki he ʻOtuá.30

Ka naʻe manako ʻa Ane ki he ngaahi meʻa fakalaumālié, pea ʻi heʻene mali mo Niuelí, naʻá ne fakahā ange ʻa ʻene holi ke maʻu ha siasí. ʻI heʻene vilitakí, naʻá na kau ai ki he haʻofanga ʻa Sitenei Likitoní koeʻuhí naʻá ne tui ko hono ngaahi tefitoʻi moʻoní naʻe ofitaha ki he ngaahi meʻa naʻá ne maʻu ʻi he folofolá. Kimui ange hili ʻene fuofua fanongo kia Paʻale Palati mo hono ngaahi hoa faifekaú ʻoku nau malanga ʻaki e ongoongolelei kuo toe fakafoki maí, naʻá ne ʻilo ko e meʻa naʻa nau akoʻí naʻe moʻoni.31

Naʻe kau ʻa Ane ki he siasí pea fiefia ʻi heʻene tui foʻoú, ka naʻá ne puputuʻu ʻi he ngaahi founga kehekehe naʻa nau moʻui ʻaki iá. Naʻe hokohoko atu hono fakaafeʻi ʻe hono kaungāmeʻa ko ʻAisake mo Lusi Moalií ʻa e kakai ke nofo ʻi hona fāmá mo vahevahe ʻena ngaahi naunaú.32 Naʻe hokohoko atu ʻe Liani Kopelī, ʻa ia naʻe haʻana ʻa e faama lahi ʻi he fakahahake ʻo Ketilaní, ʻa ʻene piki ki he ngaahi akonaki mei hono taimi ʻi he Sieká, ko ha komiunitī fakalotu ʻa ia naʻe ʻi ai hanau nofoʻanga ofi mai.33

Naʻe toʻo ʻe ha niʻihi ʻo e kāingalotú ʻenau ngaahi tuí ʻo fuʻu tōtuʻa, ʻo nau fiefia ʻi he meʻa naʻa nau pehē ko e ngaahi meʻafoaki ʻo e Laumālié. Ne tokolahi ha kakai naʻa nau pehē ne ʻi ai haʻanau ngaahi vīsone naʻe ʻikai malava ke fakamatalaʻi. Naʻe tui ʻa e niʻihi kehe naʻe ʻai kinautolu ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ke nau heke he kelekelé.34 Naʻe punopuna takai holo ha tangata he ngaahi lokí pe tautau ʻi he sā ʻo e falé ʻi ha faʻahinga taimi pē naʻá ne ongoʻi ai ʻa e Laumālié. Ne hangē ha ngelí e tōʻonga ia ʻa ha tokotaha kehe.35

Naʻe fakalotosiʻi ki he kau papi uluí ʻenau sio ki he tōʻonga ko ʻení, pea nau tukuange ʻa e siasi foʻoú. Naʻe hokohoko atu e lotu ʻa Ane mo Niuelí, ʻo falala ʻe fakahā ange ʻe he ʻEikí ʻa e hala ki he hoko atú.36

ʻI Fepueli  ʻaho 4, 1831, naʻe aʻu mai ha saliote ki he falekoloa ʻo Niueli naʻe fakaava ʻi Ketilaní. Naʻe manga mai ki tuʻa ha tangata taʻu uofulu mā nima, peá ne lue loto vēkeveke mai, ʻo fakaaʻu atu hono nimá ʻi he funga kānitá. Naʻá ne kaila, “Niueli K. Uitenī!” “Ko koe ʻa e tangatá!.”

Naʻe lulululu ʻa Niueli ki hono nimá. Naʻá ne pehē “ʻOku lahi ange hoʻo ʻiló ʻiate au.” “ʻOku ʻikai lava ke u ui ʻaki koe ho hingoá ʻo hangē kuó ke fai kiate aú.”

Naʻe pehē ange ʻa e tangatá, “Ko Siosefa au ko e palōfitá.” “Kuó ke lotuʻi au ke u ʻi heni, ko e hā ʻokú ke fie maʻu meiate aú?”37