‘Inisititiuti
41 Kuo Pau ke Hoko e ʻOtuá ko e Fakamāú


“Kuo Pau ke Hoko e ʻOtuá ko e Fakamāú,” vahe 41 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846 (2018)

Vahe 41: “Kuo Pau ke Hoko e ʻOtuá ko e Fakamāú”

Vahe 41

ʻĪmisi
Fale Manisoní

Kuo Pau ke Hoko e ʻOtuá ko e Fakamāú

ʻI he ʻaho 1 ʻo Sune, 1843, naʻe lue ai ʻa ʻEtisoni mo Luʻisa Pālati mo hona ngaahi ʻofefiné ki he taha ʻo e ngaahi tauʻanga vaka sitima ʻi Nāvuú. Naʻe folau ʻa ʻEtisoni ʻi he ʻaho ko iá ki ha ngāue fakafaifekau taʻu tolu ki he ʻOtu Motu ʻo Hauaiʻí. Naʻá ne fua ʻa Ane, ko hona ʻofefine siʻisiʻi tahá, lolotonga ia ne muimui mata mamahi mai hono ngaahi taʻokete ko ʻEleni, Falanisisi mo Loisí, ʻi heʻenau taʻeoliʻia he ʻalu ʻenau tamaí.1

Lolotonga haʻane talanoa kimuí ni mai mo Pilikihami ʻIongi, naʻe talanoa ʻa ʻEtisoni kau ki Hauaiʻi pea mo e ngaahi taʻu naʻá ne hoko ai ko ha talavou toutai tofuaʻa ʻi he Tahi Pasifikí. Koeʻuhí naʻe ʻikai ʻi ai e siasí ʻi he ʻotu motú, naʻe kole ʻe Pilikihami pe ʻe loto fiemālie ʻa ʻEtisoni ke ne fakaava ha misiona ai. Naʻe pehē ʻe ʻEtisoni naʻá ne loto fiemālie ki ai kapau ʻe ʻi ai ha niʻihi kehe te nau ō. Taimi nounou pē mei ai, naʻe ui ia ʻe Siosefa mo e Toko Hongofulu Mā Uá ke ne taki ha kulupu ʻo e kaumātuʻá ki he motú.2

Naʻe tangi ʻa Luʻisa ʻi ha ʻaho ʻe tolu ʻi heʻene ʻilo ki he ngāue ne vahe kia ʻEtisoní. Naʻe maile ʻe lauafe e mamaʻo ʻo Hauaiʻí, ʻi ha feituʻu ʻo e māmaní ne ngali kehe mo fakatuʻutāmaki. Naʻe ʻikai hano ʻapi tonu ʻi Nāvū, ʻikai ha paʻanga, pea mo ha kiʻi koloa siʻi pē ke fakafetongi. ʻE fie maʻu ʻe hono ngaahi ʻofefiné ha vala mo e ako, pea ka ʻikai ke ʻi ai ʻa ʻEtisoni, ʻe pau ke ne tokonaki e meʻa kotoa pē maʻanautolu.

ʻI he fononga ʻa Luʻisa mo hono fāmilí ki he vaka sitimá, naʻá ne kei loto vaivai pē, ka naʻá ne fiefia naʻe moʻui taau ʻa ʻEtisoni mo hono uiuiʻí. Naʻe ʻikai ko ia pē ʻa e fefine ʻi he koló ʻe tuenoa lolotonga e mavahe hono husepānití ke malanga ʻaki e ongoongoleleí. Naʻe mavahe ʻa e kau faifekaú ki he ngaahi feituʻu kehekehe ʻi he faʻahitaʻu māfana ko iá, pea naʻe fakapapau ʻa Luʻisa ke ne fehangahangai mo e ngaahi faingataʻá pea falala ki he ʻEikí.

Naʻe feinga ʻa ʻEtisoni ke mapuleʻi ʻene ngaahi ongo fakaelotó. ʻI heʻene kaka ki he vaka sitima te ne ʻave ia ʻo mamaʻo mei hono fāmilí, naʻá ne toʻo hake ha holoholo pea holo ʻaki hono loʻimatá. Naʻe kamata foki ke tangi hono ngaahi ʻofefiné ʻi he matātahí. Naʻe pehē ʻe Falanisisi naʻá ne fakakaukau he ʻikai te ne toe mamata kiate ia.3

ʻI hono ʻiloʻi ʻe ʻEtisoni e tahí, naʻe mahino kiate ia ʻa e ngaahi fakatuʻutāmaki ne hanganaki mai kiate iá. Ka ʻi he taimi naʻe vaheʻi ai ia ʻe he Toko Hongofulu Mā Uá ki heʻene ngāue fakafaifekaú, naʻa nau tāpuekina ia ke ne maʻu ʻa e mālohi ki he ngaahi meʻa kotoa pē pea ke ne loto-toʻa ʻi he ngaahi faingataʻá. Kapau naʻá ne faivelenga, naʻa nau talaʻofa ʻi he Laumālié, te ne toe foki malu ki hono fāmilí.4


ʻI ha ngaahi ʻaho mei ai, naʻe mavahe ʻa ʻEma, Siosefa, mo ʻena fānaú mei Nāvū ke ʻaʻahi ki he tokoua ʻo ʻEmá ʻi Tikisoni ʻIlinoisi, ko ha fononga lau ʻaho fakatokelau. Kimuʻa pea mavahé, naʻá ne tala kia ʻAna Uitenī ke ne poupouʻi e kau fefine ʻi he Fineʻofá ke hokohoko atu hono tokoniʻi e masivá pea ke tokoni ki he kau tangatá ʻi hono langa e temipalé.5

Naʻe toki leá ni ʻa Siosefa ki he Kāingalotú fekauʻaki mo e ngaahi ouau ʻo e temipalé, ʻi hono akoʻi kinautolu naʻa nau langa ia kae lava ke foaki ange ʻe he ʻEikí kiate kinautolu ʻa e ʻenitaumení. Naʻe fakahā ʻe ʻEma kia ʻAna naʻá ne ongoʻi mahuʻingaʻia lahi ʻi he temipalé talu mei ai peá ne loto ke aleaʻi ʻe he Fineʻofá e meʻa te nau lava ʻo fai ke fakavaveʻi ai e ngāué.

Naʻe fokotuʻu ange ʻe ʻEma, “Mahalo te tau talanoa ki he kōmiti temipalé pea ko e hā pē honau lotó mo e meʻa te tau lavá, te tau fai ia.”6

ʻI he fekaú ni, naʻe ui ai ʻe ʻAna ʻa e ʻuluaki fakataha ʻa e Fineʻofá ki he taʻú pea kole ki he kau fefiné ke nau fokotuʻu ange ha ngaahi founga ke tokoni ki he ngāue ki he temipalé. Naʻe pehē ʻe he niʻihi naʻa nau loto fiemālie ke kole ha ngaahi tokoni ʻofa pea tānaki ha vavae mo ha ngaahi meʻa kehe ke ngaohi ʻaki ha vala foʻou. Naʻe pehē ʻe he niʻihi ne nau loto fiemālie ke niti, tuitui, pe monomono ha ngaahi vala motuʻa ʻo ka fie maʻu. Naʻe fokotuʻu ange ʻe ha fefine ʻe taha ke kumi ha kulasi ʻo ʻave ki ha kau fefine matuʻotuʻa angé ke nau niti ha ngaahi sitōkeni maʻá e kau tangata ʻoku ngāue ʻi he temipalé ʻi he faʻahitaʻu momokó.

Naʻe pehē ʻe Poli Sitilingihemi mo Luʻisa Peamani te na ngaohi ha vala maʻá e kau ngāué. Naʻe pehē ʻe Mele Felisoa te ne lava ʻo foaki ha koa. Naʻe fokotuʻu ange ʻe Filinitā Sitenilī ke tānaki ha ʻakau (flax) ke ngaohi ʻaki e līnení pea foaki ha lita huʻakau he ʻaho kotoa pē ki he ngāué. Naʻe fie foaki mai ʻe ʻEseta Kini ha filo mei heʻene mīsini takai filó.

“ʻOku fiefia ʻa e kau ʻāngeló koeʻuhí ko kimoutolu!” Naʻe fakamoʻoni ʻa Sisitā Seisi ʻo fakamālō ki he loto fiemālie ʻa e kakai fefiné ke tokoni ke langa e fale ʻo e ʻEikí.

Kimuʻa pea fakaʻosi e fakatahá, naʻe tapou ʻa ʻAna ki he ngaahi faʻē ʻi he lokí ke teuteuʻi honau ngaahi ʻofefiné ke nau hū ki he temipalé. Naʻá ne faleʻi ange ke nau hinoiʻi kinautolu ʻi he ʻofa pea akoʻi kinautolu ke nau anga molumalu mo angafakaʻapaʻapa ʻi loto ʻi hono ngaahi holisi toputapú.7


Naʻe fakahohaʻasi e ʻaʻahi ʻa e fāmili Sāmitá ki he tokoua ʻo ʻEmá ʻi ha ngaahi maile ʻe ua ngeau hono mamaʻó, ʻi he aʻu atu ʻa Uiliami Keleitoni mo Sitīveni Makihemi ʻi he ʻaho 21 ʻo Suné mo ha ongoongo fakatupu hohaʻa. Naʻe toe tuʻutuʻuni ʻe he kōvana ʻo Mīsulí ke fakamāuʻi ʻa Siosefa ʻi Mīsuli, ko e taimi ko ʻení ko e tukuakiʻi motuʻa ki he talisoné, pea naʻe toe tuku mai ʻe Kōvana Footi ʻo ʻIlinoisí ha tohi fakamafai ki hono puke pōpula e palōfitá.

Naʻe pehē ʻe Siosefa, “ʻOku ʻikai te u manavahē. He ʻikai lava e kau Mīsulí ʻo fakamamahiʻi au.”8

ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, naʻe tukituki mai ʻi he matapaá ha ongo tangata naʻá na pehē ko ha ongo faifekau ʻo e Siasí, lolotonga e maʻu meʻatokoni efiafi ʻa e fāmilí. Naʻe talaange ʻe he tuongaʻane ʻi he fono ʻo ʻEmá naʻe ʻi mui ʻa Siosefa ofi ki he fale ʻo e fanga monumanú.

Hili ha ngaahi momeniti siʻi mei ai naʻe fanongo ʻa ʻEma mo e fāmilí ki ha longoaʻa ʻi tuʻa. ʻI heʻenau fakavave ki he matapaá, naʻa nau vakai ki he ongo tangata naʻá na fakahanga ha meʻafana ki he fatafata ʻo Siosefá. Naʻe puke ʻe he tangata ʻe taha ʻa Siosefa ʻi he kola hono soté. Naʻá ne pehē, “Ka ke ka toe fute hake te u fanaʻi koe!”

“Mo fana kimoua!” Ko e lea ia ʻa Siosefa ʻi heʻene hanga atu kiate kinauá. “ʻOku ʻikai te u ilifia au ʻi hoʻomo meʻafaná.”

Naʻe lele atu ʻa Sitīveni Makihemi ki tuʻa pea fakahangatonu atu ki he ongo tangatá. Naʻá na ʻohovale pea hanga hake mo ʻena meʻafaná kiate ia ka naʻá na toe fakahanga pē ia kia Siosefa, ʻo fakamanaʻi ʻaki e ongo ngutuʻi meʻafana hono vakavaká. Naʻá na kaila kia Sitīveni, “Tuʻu maʻu!”

Naʻá na fangatuaʻi ʻa Siosefa ki heʻena salioté pea puke ia ai. Naʻe pehē ʻe Siosefa, “Ongo tangata, ʻoku ou fie maʻu ha tohi fakamafai.” ʻE lava ke tala ʻe ha fakamaau fakalotofonua mei he tohi fakamafaí pe naʻe fakalao hono puke ʻo Siosefá.

Naʻá na pehē, “Meʻa tama ka koe!” pea toe taaʻi ʻaki ʻena meʻafaná hono vakavaká. “ʻOku ʻikai totonu ke ʻi ai haʻo tohi!”

Naʻe puna ʻa Sitīveni ki he salioté pea puke e piti ʻo e hōsí kae lele ʻa ʻEma ki fale ʻo toʻo mai e kote mo e tatā ʻo Siosefá. ʻI he momeniti ko iá, naʻe sio ʻa Siosefa ki ha tangata naʻe lue hake ʻi he veʻe falé. Naʻá ne kaila atu, “ʻOku puke fakamālohi au ʻe he ongo tangatá ni.” ʻI he lue pē ʻa e tangatá, naʻe tafoki ʻa Siosefa kia Sitīveni pea talaange ke ʻalu ʻo kumi tokoni.

Naʻá ne kaila, “ʻAlu!”9


Ko e ongo tangata naʻá na puke ʻa Siosefá ko ha ongo ʻōfisa polisi mei ʻIlinoisi mo Mīsuli. Naʻá na lokaʻi ia he hoʻatā ko iá ʻi ha fale ofi mai pea ʻikai ke na fakaʻatā ke sio ki ha fakafofonga lao. Naʻe ngāue fakavave ʻa Sitīveni ʻo lipooti e ngaohikovia ʻo Siosefá ki he kau maʻu mafai fakalotofonua, ʻa ia ne nau puke e ongo ʻōfisá ki he puke fakamālohi mo e ngaohikovia. Naʻe tokoni leva ʻa Sitīveni ke ʻomi ha tohi fakamafai mei ha taha ngāue ʻi he fakamaauʻanga ofi maí. Naʻe fie maʻu ʻi he tohi fakamafaí ke ʻalu ʻa Siosefa ki ha hopo ʻi ha maile ʻe ono ngofulu hono mamaʻó.

ʻI heʻenau ʻilo ko ia ne mavahe e fakamāú mei he koló, naʻe ʻalu ʻa Siosefa, ongo tangata naʻá na puke iá, mo e kau tangata naʻa nau puke e ongo tangatá ke kumi ha fakamaauʻanga ʻe taha ke solova ai e palopalemá ni.10

Naʻe ʻilo ʻe Uilisoni Lao mo Hailame ʻi Nāvū ki hono puke ʻo Siosefá pea nau uki ha kau tangata ʻe teau tupu ke nau fakahaofi ia. Naʻá na fekauʻi atu ha kau tangata ʻi ha vaka sitima he vaitafé kae fekauʻi e niʻihi kehé ke nau heka hoosi ki he feituʻu kotoa pē ʻo kumi e palōfitá.

ʻI he taimi naʻe ʻasi mai ai e ongo tangata fakahaofí, naʻe fiemālie ʻa Siosefa. Naʻá ne talaange ki he ongo tangata naʻá na puke iá, “He ʻikai ke u ʻalu ki Mīsuli. Ko ʻeku kau tangatá ʻeni.” Taimi nounou pē kuo toko uofulu e kau fakahaofí—pea toe tokolahi ange. Naʻa nau afe ki Nāvū, ʻa ia naʻa nau tui ʻe lava ʻe ha fakamaauʻanga ai ʻo tala e fakalao ʻa e tohi fakamafai ke puke pōpulá.11

Naʻe fakaofi atu e palōfitá ki he koló ʻi he hoʻatā mālié, kuo ʻātakaiʻi ʻe ha kau polisi mo hono kau fakahaofí ʻoku nau heka hoosi. Naʻe ʻalu ʻa ʻEma, ʻa ia ne ʻosi foki mo e fānaú ki Nāvuú, ke fakafetaulaki mo Hailame kia Siosefa ʻi he ifi ʻe he Kau Ifi Palasa ʻa Nāvuú ha ngaahi fasi mateakiʻi fonua pea fana ʻe he kakaí ha ngaahi meʻafana ʻi he fakafiefia. Ne ʻikai fuoloa mei ai kuo kau mai ha kau laka ʻi ha ngaahi saliote, ʻo toho ʻe ha fanga hoosi kuo teuteuʻi matalaʻi ʻakau.

Naʻe tuʻu e matangá ʻi he ongo kauhalá ke fakafiefiaʻi e toe foki hao mai e palōfitá ʻo fakalaka hake e laká ʻi muʻa ʻiate kinauá pea fononga māmālie ki he ʻapi ʻo Siosefá. ʻI heʻene aʻu ki aí, naʻe fāʻofua ʻa Lusi Sāmita ki hono fohá, pea fakavave atu ʻene fānaú ki tuʻa ke vakai kiate ia.

Naʻe pehē ʻe he taʻu fitu ko Feletilikí, “Pā, he ʻikai toe ʻave koe ʻe he kau Mīsulí?”

Naʻe pehē ʻe Siosefa ʻi heʻene kaka ʻi ha funga ʻā ke lea ki he Kāingalotu ʻe laungeau ne haʻohaʻo mai kiate iá, “Fakamālō ki he ʻOtuá kuó u toe hao mei he nima ʻo e kau Mīsulí.” Naʻá ne tangi ʻo pehē, “ʻOku ou fakamālō atu ʻi hoʻomou angaʻofa mo e ʻofa ʻiate aú. ʻOku ou tāpuekina kotoa kimoutolu ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí.”12


Hangē ko ia ne nau ʻamanaki ki aí, naʻe fakahā ʻe he fakamaauʻanga Nāvuú ne taʻefakalao hono puke pōpula ʻo Siosefá. Naʻe ʻita lahi ʻa e ongo ʻōfisa naʻá na puke iá, ʻo fekau ke fakafaingataʻaʻiaʻi ʻe he kōvaná ʻa e tuʻutuʻuní. Ka naʻe ʻikai fie kaunoa ʻa Kōvana Footi ʻi he tuʻutuʻuni ʻa e fakamaauʻangá, ʻo fakatupu ai ke ʻita e kau fakaanga ki he Siasí ʻi he kotoa ʻo e vahefonuá. Ne kamata ke nau manavasiʻi ʻe toe hao pē ʻa Siosefa mei he tauteá.13

Lolotonga iá, naʻe kei hokohoko atu pē e Kāingalotu ʻe laungeau ke fakataha ki Nāvū mo e ngaahi siteiki ofi ki aí. ʻI he vahefonua fakahahake ʻo Konekitikatí, naʻe heka vaka ha finemui ko Seini Meningi mo ʻene faʻeé mo e ngaahi tokouá mo e tuongaʻané, mo e kau mēmipa kehe ʻi hono koló ke kamata ʻenau fononga ki Nāvuú. Naʻe tataki kinautolu ʻe Sālesi Uaniteli, ko ha faifekau naʻe hoko ko honau palesiteni fakakoló.

Makehe mei he kau mēmipa kehe honau koló, naʻa nau hinehina kotoa, ka ko Seini mo hono fāmilí ko e Kāingalotu ʻuliʻuli tauʻatāina. Naʻe fāʻeleʻi mo ohi hake ʻa Seini ʻi Konekitikati pea naʻe ngāue he konga lahi ʻo ʻene moʻuí ki ha ongomātuʻa pālangi tuʻumālie. Naʻá ne kau ki ha siasi faka-Kalisitiane, ka naʻe ʻikai fuoloa kuó ne taʻefiemālie ai.

ʻI heʻene ʻilo ko ia naʻe malanga ha faifekau ʻo e Siasí ʻi he feituʻu ko iá, naʻá ne fakakaukau ai naʻá ne fie fanongo kiate ia. Naʻe talaange ʻe heʻene faifekaú ke ʻoua te ne fanongo ki he malangá, ka naʻe ʻalu pē ʻa Seini ia pea naʻe fakalotoʻi ia kuó ne maʻu e ongoongolelei moʻoní. Naʻe tuʻu e kolo lahi taha ʻi he feituʻú ʻi ha ngaahi lau maile siʻi pē mei ai, pea naʻe papitaiso pea hilifakinima ia ʻi he Sāpate hono hokó.14

Ne hoko ʻa Seini ko ha papi ului foʻou loto vēkeveke. Hili ha uike tolu hono papitaisó, naʻe foaki kiate ia e meʻafoaki ʻo e leá lolotonga haʻane lotu. ʻI he taimí ni, taʻu ʻe taha mei ai, naʻá ne fakataha mo hono fāmilí ki Saione.15

Naʻe fononga hao ʻa Seini mo hono fāmilí ʻi he kanalí ki Niu ʻIoke, ʻo ʻikai ha palopalema. Ne ʻamanaki leva ke nau fononga fakatonga mo honau koló ʻo fou ʻi ʻOhaiō ki ʻIlinoisi, ka naʻe ʻikai tali ʻe he kau ʻōfisa he kanalí ke hoko atu e fononga ʻa e fāmili Meningí kae ʻoua kuo nau totongi ʻenau fonongá.

Naʻe puputuʻu ʻa Seini. Naʻá ne fakakaukau he ʻikai fie maʻu ke ne totongi mo hono fāmilí kae ʻoua kuo nau aʻu ki ʻOhaiō. Ko e hā naʻe fie maʻu ai ke nau totongi he taimi ní? Naʻe ʻikai fie maʻu ke ʻuluaki totongi kimuʻa ʻa e kau mēmipa pālangi ʻo honau koló kimuʻa.

Naʻe lau ʻe he fāmili Meningí ʻenau paʻangá, ka naʻe ʻikai feʻunga ia ke totongi ʻenau fonongá. Naʻa nau kole tokoni kia ʻEletā Uaniteli, ka naʻe ʻikai ke ne fie tokoniʻi kinautolu.

ʻI he mavahe atu e vaká pea puliá, naʻe siʻi e paʻanga ne maʻu ʻe Seini mo hono fāmilí pea toe ha ngaahi maile ʻe valu ngeau tupu pea nau toki aʻu ki Nāvuú. Naʻe ʻikai ha meʻa ka ko hono vaʻé pē ke nau lue fakahihifo, naʻe fakapapauʻi ʻe Seini ke ne taki e kiʻi kulupú ki Saione.16


ʻI he pongipongi ʻo e ʻaho 12 ʻo Siulaí, naʻe ʻi he ʻōfisi ʻo Siosefá ʻa Uiliami Keleitoni ʻi he hū atu e palōfitá mo Hailamé. Naʻe talaange ʻe Hailame kia Siosefa, “Kapau te ke tohi e fakahaá, te u ʻave ia pea lau ia kia ʻEma, pea ʻoku ou tui te u lava ʻo fakalotoʻi ia ki hono moʻoní, pea te ke maʻu leva ha nonga.”

Naʻe pehē ʻe Siosefa, “ʻOku ʻikai ke ke ʻilo ʻa ʻEma ʻo lelei ange ʻiate au.” ʻI he faʻahitaʻu failau mo e faʻahitaʻu māfana ko iá, naʻe silaʻi ia ki ha kau fefine kehe, kau ai ha niʻihi siʻi ne fili fakataautaha ʻe ʻEma.17 Ka naʻe ʻikai faingofua, ʻi he tokoni kia Siosefa ke fili hono ngaahi uaifí, ke talangofua ʻa ʻEma ki he tefitoʻi moʻoní.

Naʻe pehē ʻe Hailame, “ʻOku mahino ʻaupito e tokāteliné. Te u lava ʻo fakalotoʻi ha tangata pe fefine ki hono moʻoní, haohaoá, mo e tupuʻanga fakalangí.”

Naʻe pehē ʻe Siosefa, “Tau toki vakai.” Naʻá ne kole kia Uiliami ke ne toʻo mai ha laʻipepa pea tohi ʻi heʻene lea ʻaki e folofola ʻa e ʻEikí.18

Naʻe ʻosi ʻilo ʻe Siosefa e konga lahi ʻo e fakahaá. Naʻe fakamatalaʻi ai e fuakava foʻou mo taʻengata ʻo e mali taʻengatá, fakataha mo e ngaahi tāpuaki mo e talaʻofa ʻoku fekauʻaki mo iá. Naʻe fakahā foki ai e ngaahi makatuʻunga ʻokú ne puleʻi e mali tokolahí, ʻa ia naʻe ako ʻe Siosefa lolotonga ʻene liliu e Tohi Tapú ʻi he 1831. Ko e toenga ʻo e fakahaá, ko ha faleʻi foʻou ia kiate ia mo ʻEma, ʻi hono tali ʻena ngaahi fehuʻí mo e ngaahi meʻa naʻá na lolotonga fefaʻuhi ai ʻi he mali tokolahí.

Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí kuo pau ke mali ha tangata mo e fefine ʻi he mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, silaʻi ʻena fuakavá ʻi he Laumālie Māʻoniʻoni ʻo e Talaʻofá, pea faivelenga ki heʻena fuakavá, kae lava ke ope atu ha nofo-mali ʻi he maté. Ko kinautolu ʻoku nau maʻu e ngaahi tūkungá ni te nau maʻu e ngaahi tāpuaki nāunauʻia ʻo e hakeakiʻí.19

Naʻe folofola ʻa e ʻEikí, “Pea te na hoko leva ko e ongo ʻOtua, koeʻuhí he ʻoku ʻikai ke ʻi ai [haʻana] ngataʻanga. Te na māʻolunga ange leva ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē, he ʻoku moʻulaloa kiate kinaua ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē.”20

Naʻe hoko atu e ʻEikí ke folofola kau ki he mali tokolahí mo ʻEne fuakava ke tāpuakiʻi ʻa ʻĒpalahame ʻaki ha hako taʻefaʻalaua koeʻuhí ko ʻene faivelengá.21 Mei he kamataʻangá, naʻe tuʻutuʻuni ʻe he ʻEikí ʻa e malí ʻi he vahaʻa ʻo ha tangata mo ha fefine ʻe taha ke fakahoko ʻEne palaní. Ka neongo ia, ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻe fakamafaiʻi ʻe he ʻEikí e mali tokolahí ko ha founga ke ohi hake ai e fānaú ʻi he ngaahi fāmili angatonú pea fakahoko honau hakeakiʻí.22

Neongo naʻe fakataumuʻa e fakahaá ki he Kāingalotú, ka naʻe fakaʻosi ia ʻaki ha faleʻi kia ʻEma fekauʻaki mo e ngaahi uaifi tokolahi ʻo Siosefá. Naʻe folofola ʻa e ʻEikí, “Tuku ʻa ʻeku kaunanga ko ʻEma Sāmitá, ke ne tali ʻa kinautolu kotoa pē kuo foaki ki heʻeku tamaioʻeiki ko Siosefá.” Naʻá Ne fekauʻi ia ke ne fakamolemoleʻi ʻa Siosefa, nofo mo ia, pea tauhi ʻene ngaahi fuakavá, ʻo talaʻofa ange ʻe tāpuekina mo tokolahi hono hakó pea ʻoange ha ʻuhinga ke ne fiefia ai kapau te ne fai ia. Naʻá Ne fakatokanga foki ki he ngaahi nunuʻa ʻe hoko kiate kinautolu ʻoku maumauʻi ʻenau ngaahi fuakavá pea talangataʻa ki he fono ʻa e ʻEikí.23

ʻI he ʻosi e tala-kae-tohi ʻe Siosefa e fakahaá, kuo hiki ʻe Uiliami ha peesi ʻe hongofulu. Naʻá ne tuku ki lalo e pení pea toe lau e fakahaá kia Siosefa. Naʻe pehē ʻe he palōfitá naʻe tonu ia, pea naʻe ʻave ia ʻe Hailame kia ʻEma.24


Naʻe foki ʻa Hailame ki he ʻōfisi ʻo Siosefá he ʻaho ko iá pea talaange ki hono tokouá kuo teʻeki ai ke tafuluʻi lahi pehē ia ʻi heʻene moʻuí. ʻI heʻene lau e fakahaá kia ʻEmá, naʻe kamata ke ne ʻita pea ʻikai ke ne tali ia.

Naʻe pehē ʻe Siosefa, “Naʻá ku talaatu naʻe ʻikai ke ke ʻilo ʻa ʻEma ʻo lelei ange ʻiate au.” Naʻá ne pelupelu e fakahaá pea faʻo ia ʻi hono kató.25

ʻI he ʻaho hono hokó, naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Siosefa mo ʻEma ha taimi lahi ke na talanoa ai. ʻI ha taimi kimuʻa he hoʻataá, naʻe ui ʻe Siosefa ʻa Uiliami Keleitoni ki he lokí ke tokoni ke fakaleleiʻi kinaua. Ne hangē naʻe fihia lōua ʻa Siosefa mo ʻEma ʻi ha palopalema he ʻikai lava ke fakaleleiʻi. Naʻá na feʻofaʻaki mo fetokangaʻaki lahi pea loto ke fakaʻapaʻapaʻi e fuakava taʻengata kuó na faí. Ka ʻi heʻena faifeinga ke tauhi e fekau ʻa e ʻEikí, naʻá na mavahevahe ai.26

Ne hangē naʻe hohaʻa ʻa ʻEma tautefito ki he kahaʻú. ʻE fēfē kapau ʻe ʻilo ʻe he ngaahi fili ʻo Siosefá ki he mali tokolahí? ʻE toe ʻave nai ia ʻo tuku pōpula? ʻE fakapoongi nai ia? Naʻá ne falala mo e fānaú kia Siosefa ke tokangaʻi kinautolu, ka naʻe fio e ngaahi meʻa fakapaʻanga ʻa e fāmilí mo e siasí. Te nau moʻui fēfē ʻo kapau ʻe ʻi ai ha meʻa ʻe hoko kiate ia?

Naʻe fetāngihi ʻa Siosefa mo ʻEma ʻi heʻena talanoá, ka ʻi he fakaʻosinga ʻo e ʻahó kuó na fakaleleiʻi ʻena palopalemá. Naʻe foaki ʻe Siosefa ha niʻihi ʻo e kelekelé kia ʻEma mo e fānaú ke ongoʻi malu fakapaʻanga ʻa ʻEma.27 Pea hili e faʻahitaʻu fakatōlau ko iá, naʻe ʻikai ke ne toe fakahoko ha ngaahi mali tokolahi.28


ʻI he fakaʻosinga ʻo ʻAokosi 1843, naʻe hiki e fāmili Sāmitá ki ha fale fungavaka ofi ki he vaitafé. Naʻe ui ia ko e Fale Menisoni Nāvuú, naʻe lahi feʻunga e ʻapí ke nofo ai ʻena fānau ʻe toko faá, faʻē toulekeleka ʻa Siosefá, mo e kakai ne nau ngāue mo nofo mo kinautolú. Naʻe palani ʻa Siosefa ke fakaʻaongaʻi e konga lahi ʻo e falé ko ha hōtele.29

Hili ha ngaahi uike siʻi mei ai, ʻi he ʻosi e faʻahitaʻu māfaná pea hoko mai e faʻahitaʻu fakatōlau ʻi Nāvuú, naʻe aʻu atu ʻa Seini Meningi mo hono fāmilí ki he ʻapi ʻo Siosefa mo ʻEmá ʻo kumi e palōfitá mo ha feituʻu ke nau nofo ai. “Hū mai!” Ko ʻEma ia ki he kulupu ongosiá. Naʻe fakahā ange ʻe Siosefa e feituʻu te nau lava ʻo mohe ai ʻi he pō ko iá pea maʻu ha sea ki he tokotaha kotoa pē.

“Kuó ke taki mai e kiʻi kulupú ni, ʻikai ko ia?” Ko e lea ia ʻa Siosefa kia Seiní. “ʻOku ou loto ke ke fakamatala mai homou aʻusia ʻi homou fonongá.”

Naʻe fakahā ʻe Seini kia Siosefa mo ʻEma fekauʻaki mo ʻenau fononga mamaʻo mei Niu ʻIoké. Naʻá ne pehē, “Naʻa mau lue pē kae ʻoua kuo mahaehae homau suú pea kamata ke lavea homau vaʻé mo mafahifahi pea toto. Naʻa mau kole ki he ʻOtua ko e Tamai Taʻengatá ke ne faitoʻo homau vaʻé, pea naʻe tali ʻemau lotú pea toe sai homau vaʻé.”

Ne nau mohe pē ʻi tuʻa pe ʻi ha ngaahi fale tukuʻanga monumanu he veʻehalá. Naʻe fakamanamana ha kau tangata ʻe niʻihi ʻi heʻenau fonongá ke ʻave kinautolu ʻo tuku pōpula koeʻuhí naʻe ʻikai haʻanau “pepa tauʻatāina,” pe fakamatala fakapepa ke fakamoʻoniʻi naʻe ʻikai ko ha kau pōpula hola kinautolu.30 ʻI ha taimi ʻe taha, naʻe pau ke nau kolosi ʻi ha vaitafe loloto ne ʻikai ha hala fakakavakava. Naʻa nau kātekina e ngaahi pō fakapoʻulí mo e pongipongi momokó mo tokoniʻi e niʻihi kehé ʻi he taimi ne nau lava aí. Ne ʻikai ke nau mamaʻo mei Nāvū, ne nau tāpuakiʻi ha kiʻi tamasiʻi naʻe puke, pea naʻe fakamoʻui e kiʻi tamasiʻí ʻi heʻenau tuí.

Naʻe pehē ʻe Seini fekauʻaki mo ʻenau fonongá, “Naʻa mau fononga pē ʻo fiefia, hiva ha ngaahi himi, mo fakamālō ki he ʻOtuá ʻi Heʻene lelei mo e ʻaloʻofa taʻefakangatangata kiate kimautolú.”

Naʻe pehē ʻe Siosefa, “Ke tāpuekina kimoutolu ʻe he ʻOtuá. ʻOku mou ʻi he lotolotonga ʻo ha ngaahi kaungāmeʻa he taimí ni.”

Naʻe nofo e fāmili Meningí ʻi he ʻapi ʻo e fāmili Sāmitá ʻi ha uike ʻe taha. Lolotonga e taimi ko iá, naʻe fekumi ʻa Seini ki ha puha naʻá ne fakamoimoi ki Nāvū, ka naʻe mahino naʻe mole pe kaihaʻasi ia. Lolotonga iá, naʻe maʻu ʻe he kau mēmipa hono fāmilí ha feituʻu ke nau ngāue mo nofo ai pea ʻikai fuoloa kuo nau hiki ki ai.

ʻI ha pongipongi ʻe taha naʻe fakatokangaʻi ʻe Siosefa naʻe tangi ʻa Seini pea fehuʻi ange e ʻuhingá. Naʻá ne pehē, “Kuo ʻosi maʻu ʻe he kāingá honau ʻapi ka ʻoku ʻikai haʻaku ʻapi.”

Naʻe fakapapauʻi ange ʻe Siosefa, “Ko ho ʻapí ʻeni kapau te ke fie maʻu ia.” Naʻá ne ʻave ʻa Seini ke talanoa kia ʻEma pea fakamatalaʻi ange e tūkungá. Naʻá ne pehē “ʻOku ʻikai hano ʻapi. ʻOku ʻikai koaa ke ke maʻu ha ʻapi maʻá na?”

Naʻe pehē ʻe ʻEma, “ʻIo, kapau ʻokú ne fie maʻu ia.”

Ne ʻikai fuoloa, kuo hoko ʻa Seini ko ha konga ʻo e fāmili femoʻuekiná, pea naʻe talitali lelei ia ʻe he toenga ʻo e fāmilí mo e niʻihi ne nofo aí. Naʻe ʻikai teitei maʻu ʻene puhá, ka naʻe ʻoange ʻe Siosefa mo ʻEma hano vala foʻou mei he falekoloá.31


ʻI he faʻahitaʻu fakatōlau ko iá, ʻi he hiki hono fāmilí ki honau fale foʻoú, naʻe fakaʻau ke hohaʻa ange ʻa ʻEma kau ki he mali tokolahí.32 ʻI he fakahā naʻá Ne fai kiate Ia ʻi he taʻu ʻe hongofulu mā tolu kimuʻá, naʻe talaʻofa e ʻEikí ke fakakalauni ia ʻaki ʻa e māʻoniʻoní ʻo kapau te ne tauhi maʻu ai pē ʻene ngaahi fuakavá mo e ngaahi fekaú. Naʻá Ne folofola ʻo pehē, “Kapau ʻe ʻikai te ke fai ʻeni, ʻe ʻikai te ke lava ʻo haʻu ki he feituʻu ʻoku ou ʻi aí.”33

Naʻe loto ʻa ʻEma ke ne tauhi e ngaahi fuakava kuó ne fai mo e Siosefa pea mo e ʻEikí. Ka koe mali tokolahi ne toutou ʻasí ʻoku fuʻu lahi ke ne fua. Neongo naʻá ne fakangofua ha niʻihi ʻo e ngaahi uaifi tokolahi ʻo Siosefá ki honau ʻapí, ka naʻá ne fehiʻa ʻi heʻenau ʻi aí peá ne fakafaingataʻaʻiaʻi ʻenau moʻuí.34

Ne faifai pea fekau ʻe ʻEma ke mavahe ʻaupito ʻa ʻEmelī mo ʻIlisa Pātilisi mei honau ʻapí. Naʻe ui ʻe ʻEma e kau fefiné ki hono lokí ʻoku ʻi hono tafaʻakí ʻa Siosefa, pea fakahā ange naʻe pau ke fakangata honau vā fetuʻutaki mo iá.35

ʻI he ongoʻi liʻekina ʻa ʻEmelií, naʻá ne mavahe mei he lokí, ʻo ʻita kia ʻEma mo Siosefa. Naʻá ne pehē loto kiate ia, “ʻI he taimi ʻoku fekau mai ai e ʻEikí, ʻoku ʻikai tonu ke toe fiepotoʻi ʻEne folofolá.” Naʻá ne taumuʻa ke fai ʻo hangē ko ia ne loto ki ai ʻa ʻEmá, ka naʻe ʻikai ke ne fie maumauʻi ʻene fuakava ʻi he malí.

Naʻe muimui atu ʻa Siosefa ʻi he ongo tautehina ki tuʻa pea fetaulaki ai mo ʻEmelī. Naʻá ne fehuʻi ange, “ʻOku fēfē hoʻo ongoʻí ʻEmelī?”

Naʻá ne sio kia Siosefa mo pehē, “ʻOku ou tui ʻoku ou ongoʻi tatau pē mo e taha kotoa ʻi he meʻa ko ʻeni ʻoku hokó.” Ne hangē naʻá ne fie ngalo hifo ha luo ʻo puli, pea naʻe ongoʻi fakaʻofaʻia ʻa ʻEmelī ʻiate ia. Naʻe lahi e meʻa naʻe fie lea ki ai ʻa ʻEmelī, ka naʻe hū ia ki tuʻa ʻa Siosefa kimuʻa peá ne lava ʻa ʻEmelī ʻo leá.36

ʻI ha ngaahi taʻu lahi mei ai, ʻi he taimi ne toulekeleka ai ʻa ʻEmelií, naʻá ne fakakaukauloto ki he ngaahi ʻaho fakamamahi ko iá. ʻI he taimi ko ʻení, naʻe mahino lelei ange kiate ia e ngaahi ongo faingataʻaʻia ʻa ʻEma kau ki he mali tokolahí pea mo e mamahi naʻá ne maʻú.37

Naʻá ne tohi ʻo pehē, “ʻOku ou ʻilo naʻe faingataʻa kia ʻEma, mo ha toe fefine pē, ke fai e mali tokolahí ʻi he ngaahi ʻaho ko iá, pea ʻoku ʻikai ke u ʻilo ha taha naʻá ne fakahoko lelei ange ʻi he meʻa naʻe fai ʻe ʻEma ʻi he ngaahi tūkunga ko iá.”38

Naʻá ne aofangatuku ʻo pehē, “Kuo pau ke hoko ʻa e ʻOtuá ko e fakamāú, kae ʻikai ko au.”39