‘Inisititiuti
21 Ko e Laumālie ʻo e ʻOtuá


“Ko e Laumālie ʻo e ʻOtuá” vahe 21 ‘o e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846 (2018)

Vahe 21: “Ko e Laumālie ʻo e ʻOtuá”

Vahe 21

ʻĪmisi
Ngaahi Tuʻunga Malanga ʻo e Temipale Ketilaní

Ko e Laumālie ʻo e ʻOtuá

Hili ʻene fefakaleleiʻaki mo hono tehiná, naʻe toe tuku taha e tokanga ʻa Siosefá ki hono fakaʻosi ʻo e temipalé. Neongo naʻe siʻisiʻi e temipalé ʻi hono fakahoa ki he ʻū falelotu ʻo ʻIulopé, naʻe māʻolunga pea matamatalelei ange ia ʻi he lahi taha ʻo e ʻū fale ʻi ʻOhaioó. Naʻe faingofua ki he kau fononga kotoa pē ʻi he hala ki Ketilaní ke nau sio ki hono taua fafangu lanu fakaʻofoʻofá mo e ʻasi hake ʻa hono ʻato kulokulá ʻo hulungia ʻi ʻolunga he funga ʻulu ʻakaú. Ko e fetapaki hono ngaahi holisí, ʻū matapā lanu mata māmá, pea mo hono ngaahi matapāsioʻata fakaʻāleso ne nau ʻai ke mahulu hono fakaʻofoʻofá.1

ʻI he fakaʻosinga ʻo Sanuali 1836, naʻe meimei ʻosi e tafaʻaki ki loto ʻo e temipalé, pea naʻe teuteuʻi ʻe Siosefa ʻa e kau taki ʻo e siasí ki hono fakakoloaʻiʻaki ʻa e mālohi fakalangi naʻe talaʻofa ʻe he ʻEikí ke foaki kiate kinautolú. Naʻe ʻikai ʻilo fakapapauʻi ʻe ha taha pe ʻe fēfē ʻa e ʻenitaumení, ka naʻe fakamatalaʻi ʻe Siosefá, ʻe toki mahino ia hili haʻane fakahoko e ongo ouau fakataipe ʻo e fufulú mo e paní ki he kau tangata kuo fakanofo ki he lakanga fakataulaʻeikí, ʻo hangē ko hono fufulu ʻe Mōsese ʻa e kau taulaʻeiki ʻa ʻĒlone ʻi he Fuakava Motuʻá.2

Naʻe lau foki ʻe he kāingalotú ha ngaahi potufolofola ʻi he Fuakava Foʻoú ʻa ia naʻá ne ʻomi ha fakamaama ki he ʻenitaumení. Hili ʻEne Toetuʻú, naʻe akonaki ʻaki ʻe Sīsū ki Heʻene kau ʻaposetoló ke ʻoua naʻa nau mavahe mei Selusalema ke malangaʻi e ongoongoleleí kae ʻoua kuo “fakakoloaʻiaʻi ai ʻa [kinautolu] ʻaki ha mālohi mei ʻolunga.” Kimui ange ʻi he ʻaho ʻo e Penitekosí, naʻe maʻu ʻe he kau ʻaposetolo ʻa Sīsuú ʻa e mālohi ko ʻení ʻi he hifo mai ʻa e Laumālié kiate kinautolu ʻo hangē ko ha tuʻoni matangí, pea naʻa nau lea ʻi ha ngaahi lea kehekehe.3

ʻI he teuteu ʻa e Kāingalotú ki honau ʻenitaumení, naʻa nau fakatetuʻa atu ke hoko ha ngaahi meʻa fakalaumālie pehē.

ʻI he hoʻatā efiafi ʻo Sanuali  ʻaho 21, naʻe kaka ai ʻa Siosefa, mo hono ongo tokoní, mo ʻene tangataʻeikí, ʻi he sitepú ki ha loki ʻi he ʻōfisi pākí ʻi mui ʻi he temipalé. Nae fufulu fakataipe ai ʻa e kau tangatá ʻaki e vai maʻa pea nau takitaha tāpuakiʻi [kinautolu] ʻi he huafa ʻo e ʻEikí. Hili honau fufulú, naʻa nau ʻalu leva ki he temipalé, ʻa ia naʻa nau kau fakataha ai mo e kau pīsopeliki ʻo Ketilani mo Saioné, fepaniʻaki honau ngaahi ʻulú ʻaki e lolo tapú, pea mo fakahoko hono tāpuakiʻí ʻe he taha e taha kehe.

ʻI heʻene aʻu kia Siosefá, naʻe pani ʻe heʻene tangataʻeikí hono ʻulú mo tāpuakiʻi ia ke ne tataki ʻa e siasí ʻo hangē ha Mōsese ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní, pea ʻoange kiate ia ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo ʻĒpalahame, ʻAisake, mo Sēkopé. Naʻe hilifaki leva e nima ʻo e ongo tokoni ʻo Siosefá ki hono ʻulú mo tāpuakiʻi ia.4

ʻI hono fakakakato ʻe he kau tangatá ʻa e uoaú, naʻe fakaava ʻa e ngaahi langí pea naʻe mata meʻa-hā-mai ʻa Siosefa ki he kahaʻú. Naʻá ne mamata ki he puleʻanga fakasilesitialé, mo hono matapā fakaʻofoʻofa ʻoku kakaha ʻi muʻa ʻiate ia ʻo hangē ha siakale ʻo e afí. Naʻá ne mamata ki he ʻOtua ko e Tamaí mo Sīsū Kalaisi ʻokú na ʻafio ʻi ha ngaahi ʻafioʻanga nāunauʻia. Naʻe ʻi ai foki mo e ongo palōfita ʻo e Fuakava Motuʻá, ʻa ʻĀtama mo ʻĒpalahame, fakataha mo e fineʻeiki mo e tangataʻeiki ʻa Siosefá, pea mo hono taʻokete ko ʻAlaviní.

Naʻe hoko ʻene mamata ki hono taʻoketé ke fifili ai ʻa Siosefa. Naʻe mālōlō ʻa ʻAlavini hili ha taimi siʻi pē mei he fuofua ʻaʻahi mai ʻa Molonaí, pea naʻe teʻeki ke maʻu hano faingamālie ke papitaiso ʻaki e mafai totonú. ʻE lavav fēfē ke ne maʻu ʻa e nāunau fakasilesitialé? Naʻe ʻikai tui ʻa e fāmili ʻo Siosefá naʻe ʻi heli ʻa ʻAlavini, ʻo hangē ko ia naʻe fokotuʻu ange ʻe ha tangata malanga, ka ko hono ikuʻanga taʻengatá, naʻe kei misiteli pē kiate kinautolu.

Lolotonga e ofo ʻa Siosefa ʻi heʻene mamata ki hono taʻoketé, naʻá ne ongona e leʻo ʻo e ʻEikí ʻoku pehē, “Ko kinautolu kotoa pē kuo nau pekia, ka naʻe teʻeki ai ke nau maʻu ha ʻilo ki he ongoongolelei ko ʻení, ʻa ia naʻa nau mei tali ia ʻo kapau naʻe fakaʻatā ke nau kei moʻui, te nau hoko ko e kau ʻea-hoko ki he puleʻanga fakasilesitiale ʻo e ʻOtuá.”

Naʻe fakamatala ʻe he ʻEikí te Ne fakamaauʻi ʻa e kakai kotoa pē ʻaki ʻenau ngaahi ngāué mo e ngaahi holi ʻo honau lotó. Ko e kakai ʻi he tūkunga ʻo ʻAlaviní ʻe ʻikai ke fakamalaʻiaʻi ko e ʻikai ha ngaahi faingamālie ʻi he māmaní. Naʻe akoʻi foki ʻe he ʻEikí ko e fānau iiki kuo nau pekia kimuʻa pea nau aʻu ki he taʻu motuʻa feʻunga ke ala ʻekeʻi meiate kinautolu ʻa ʻenau ngaahi ngāué, hangē ko e pēpē ʻe fā kuo tanu ʻe Siosefa mo ʻEmá, ʻe fakahaofi kinautolu ʻi he puleʻanga fakasilesitialé.5

Hili e ʻosi ʻene mata meʻa-hā-maí, naʻe pani ʻe Siosefa mo hono ongo tokoní ʻa e kau mēmipa ʻo e ongo fakataha alēlea māʻolunga ʻo Ketilani mo Saioné, ʻa ia naʻa nau tali mo lotu pē, ʻi ha loki ʻe taha. Hili hono maʻu ʻe he kau tangatá ʻa e ouaú, naʻe toe hā mai ha ngaahi vīsone lahi ʻo hēvani ʻi muʻa ʻiate kinautolu. Naʻe mamata ha niʻihi ki ha kau ʻāngelo, pea mamata ha niʻihi ki he fofonga ʻo Kalaisí.

ʻI heʻenau fonu ʻi he Laumālié, naʻe kikiteʻi ʻe he kau tangatá ʻa e ngaahi meʻa ka hokó pea nau fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻo aʻu ki he tuʻuapoó.6


Hili ha māhina ʻe ua kimui ai, ʻi he pongipongi ʻo Māʻasi  ʻaho 27, 1836, naʻe tangutu vāvāofi ʻa Litia Naiti mo e Kāingalotú ʻi he konga ki lalo ʻo e temipalé. Naʻe feinga ʻa e kakai kotoa ʻi hono tafaʻakí ke nau ʻunu ke vāofi ange kae fakahū mai ʻe he kau fakanofonofó mo ha kakai tokolahi ange ki he ʻū sea lōloá. Ne toko tahaafe nai ʻa e Kāingalotu naʻa nau ʻosi ʻi he lokí, pea ʻi ai mo ha tokolahi kehe naʻe ʻaukolo mai ʻi he matapā muʻá, ʻo ʻamanaki atu ʻe fakahū kinautolu ʻe he kau tangata leʻo matapaá.7

Kuo ʻaʻahi ʻa Litia ki he temipalé ʻi he taimi ʻe niʻihi talu mei heʻene mali mo Niueli ʻi he māhina ʻe fā kimuʻá. Naʻá ne faʻa ʻalu mo Niueli ki ai he taimi ʻe niʻihi ke fanongo ki ha malanga pe fakamatala.8 Ka naʻe kehe ʻa e ʻaʻahi ko ʻení. Ko e ʻaho ní, kuo fakataha mai ʻa e Kāingalotú ke fakatapui ʻa e temipale ʻo e ʻEikí.

Naʻe lava ʻa Litia ʻo sio atu mei hono seá ki he meʻa hifo ʻa e kau taki ʻo e siasí ʻi mui ʻi he ʻotu ʻe tolu ʻo ha tuʻunga malanga kuo teuteuʻi ʻi he ongo tafaʻaki ʻo e lokí. ʻI muʻa ʻiate iá, ʻi he tafaʻaki fakahihifo ʻo e falé, naʻe ʻi ai ha ongo tuʻunga malanga ai maʻá e Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e kau taki kehe ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisetekí. Naʻe ʻi mui ʻiate ia, ʻi he holisi ki he hahaké foki, ha tuʻunga malanga ki he kau pīsopelikí mo e kau taki ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné. ʻI heʻene hoko ko ha mēmipa ʻo e fakataha alēlea māʻolunga ʻo Mīsulí, naʻe tangutu ʻa Niueli ʻi ha ʻotu sea he tafaʻaki ʻo e ʻū tuʻunga malanga ko ʻení.

Lolotonga ʻene tatali ke kamata ʻa e fakatāpuí, naʻe manumanumelieʻia ʻa Litia ʻi he ngāue fakatufunga fakaʻofoʻofa he veʻe tuʻunga malangá pea mo e ʻotu pou māʻolunga naʻe lele lōloa he lokí. Naʻe kei pongipongi pē, pea naʻe hū mai ʻa e huelo ʻo e laʻaá ʻi he ngaahi matapā sioʻata lōloa he tafaʻaki ʻo e holisí ʻo hulungia e lokí. Naʻe tautau mei ʻolunga ha ʻū puipui lalahi, ʻa ia ʻe lava ke tukuhifo he vahaʻa ʻo e ʻū seá ʻo vahevahe ʻa e ʻū seá ki ha fanga kiʻi loki fakataimi.9

ʻI he ʻikai toe lava ʻe he kau fakanofonofó ʻo fakahū mai ha taha kehe ki he lokí, naʻe tuʻu ʻa Siosefa ʻo kole fakamolemole kiate kinautolu naʻe ʻikai lava ke maʻu ha feituʻu ke nau tangutu aí. Naʻá ne fokotuʻu ange ke fakahoko ha fakataha ʻi he loki ako ofi mai ʻi he konga ki lalo ʻo e fale pākí.10

Hili ha ngaahi miniti siʻi mei ai, naʻe maau ʻa e haʻofangá ki honau tangutuʻangá, pea naʻe kamata ʻe Sitenei ʻa e malangá ʻo ne lea ʻaki ʻa e mālohi ʻo laka hake ʻi ha houa ʻe ua. Hili ha kiʻi taimi mālōlō nounou, ʻa ia ne kei tangutu maʻu pē ʻa e taha kotoa ʻi he haʻofangá, naʻe tuʻu hake ʻa Siosefa ʻo ne fai e lotu fakatāpuí, ʻa ia naʻá ne ʻosi teuteuʻi ʻi he tokoni ʻa ʻŌliva mo Sitenei he ʻaho kimuʻá.11

Naʻe pehē ʻe Siosefa, “ʻOku mau kole ki hoʻo ʻafió ʻe  ʻEiki, ke ke tali ʻa e falé ni, ko e ngāue ʻo e nima ʻo kimautolu ko hoʻo kau tamaioʻeikí, ʻa ia naʻá ke fekau ke mau langá.” Naʻá ne kole ke lava ʻa e kau faifekaú ʻo ʻalu atu, kuo ʻosi fakaivia ʻi he mālohi, ke fakamafola ʻa e ongoongoleleí ki he ngaahi ngatangataʻanga ʻo e māmaní. Naʻá ne lotu ke tāpuakiʻi e Kāingalotu ʻo Mīsulí, ki he kau taki ʻo e ngaahi puleʻanga ʻo e māmaní, pea mo ʻIsileli kuo fakamoveteveteʻí.12

Naʻá ne kolea foki ki he ʻEikí ke fakakoloaʻi e Kāingalotú ʻaki ʻa e mālohi. Naʻá ne pehē, “Tuku ke fakamaʻu ʻa e pani ʻo hoʻo kau faifekaú kiate kinautolu ʻaki ʻa e mālohi mei ʻolunga. “ʻAi ki hoʻo kau tamaioʻeikí ʻa e fakamoʻoni ʻo e fuakavá, koeʻuhí ka nau ka ʻalu atu ʻo malanga ʻaki ʻa hoʻo folofolá ke nau fakamaʻu ʻa e fonó, pea teuteuʻi ʻa e loto ʻo hoʻo kau māʻoniʻoní.” Naʻá ne tautapa ke fakafonu ʻe he ʻEikí ʻa e temipalé ʻaki Hono nāunaú, ʻo hangē ko e tuʻoni matangi kuo aʻusia ʻe he kau ʻaposetolo ʻo e kuonga muʻá.13

Naʻá ne kole, “ʻAfio mai, ʻAfio mai, ʻAfio mai  ʻe  ʻEiki,pea tali ʻa e ngaahi tautapá ni, pea tali ʻa hono fakatapui ʻo e falé ni ki hoʻo ʻafió.”14

Hili pē ʻosi ʻa e ʻēmeni ʻa Siosefá, naʻe hiva ʻe he kuaeá ʻa e hiva foʻou ʻa Uiliami Felipisí:

[ʻOku vela ʻa e loto ʻo e tangatá ʻo hangē ha afí;

Kuo kamata ke haʻu e nāunau ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní;

Kuo fakafoki mai ʻa e meʻa-hā-maí mo e ngaahi tāpuaki fakakuongamuʻá;

ʻOku haʻu ʻa e kau ʻāngeló ke ʻaʻahi mai ki māmani.]15

Naʻe ongoʻi ʻe Litia hono fakafonu ʻe he nāunau ʻo e ʻOtuá ʻa e temipalé. . Naʻá ne tuʻu ki ʻolunga mo e Kāingalotu kehe ʻi he lokí, pea naʻá ne kau fakataha atu mo kinautolu ʻi heʻenau kalanga “Hōsana! Hōsana! Hōsana ki he ʻOtuá mo e Lamí!”16


Hili hono fakatapui ʻo e temipalé, naʻe ʻākilotoa ʻa Ketilani ʻe he ngaahi fakafōtunga ʻo e Laumālie ʻo e ʻEikí mo e mālohí. ʻI he efiafi ʻo e fakatapuí, naʻe fakataha ʻa Siosefa mo e kau taki ʻo e siasí ʻi he temipalé pea naʻe kamata ke lea ʻa e kau tangatá ʻi he ngaahi lea kehekehe, ʻo hangē ko ia naʻe fakahoko ʻe he kau ʻaposetolo ʻa e Fakamoʻuí ʻi he Penitekosí. Naʻe mamata ha niʻihi ʻi he fakatahá ki ha afi fakalangi ne nofoʻia ʻa kinautolu naʻe leá. Ne mamata ha niʻihi kehe ki ha kau ʻāngelo. Naʻe mamata ʻa e Kāingalotú ʻi tuʻa ki ha ʻao maama mo ha pou afi naʻá ne ʻaofaki e temipalé.17

ʻI Māʻasi  ʻaho 30, naʻe fakataha ai ʻa Siosefa mo hono ongo tokoní ʻi he temipalé ke fufulu e vaʻe ʻo ha kau taki ʻo e siasí ʻe toko tolungeau nai, ʻo kau ai ʻa e Toko Hongofulu Mā Uá, ko e Fitungofulú mo ha kau tangata kehe naʻe ui ke ngāue fakafaifekau langa, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he Fakamoʻuí mo ʻEne kau ākongá kimuʻa ʻi Hono Tutukí. Naʻe fakahā ʻe Siosefa, “Ko ha taʻu ʻeni ʻo e Kātoanga kiate kitautolu pea ko ha taimi ʻo e fiefia.” Naʻe haʻu ʻa e kau tangatá ki he temipalé ʻoku nau kei ʻaukai, pea naʻá ne kole ki ha niʻihi ʻo kinautolu ke fakatau ha mā mo ha uaine ki ʻamui ange. Naʻá ne ʻai ke ʻomi ʻe ha niʻihi kehe ha ʻū topu vai.

Naʻe fuofua fufulu ʻe Siosefa mo hono ongo tokoní ʻa e vaʻe ʻo e Kōlomu ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, pea hoko atu ki hono fufulu ʻo e vaʻe ʻo e kau mēmipa ʻo e ngaahi kōlomu kehé, ʻo tāpuakiʻi kinautolu ʻi he huafa ʻo e ʻEikí.18 ʻI he ʻalu ʻa e taimí, naʻe fetāpuakiʻaki ʻa e kau tangatá, kikite, mo kaila hosana kae ʻoua kuo aʻu ange ʻa e maá mo e uainé ʻi he efiafi ko iá.

Naʻe lea pē ʻa Siosefa ʻi hono pakipaki ʻe he Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e maá mo lingi e uainé. Naʻá ne talaange ko ʻenau nofo taimi nounou ʻi Ketilaní ʻe vavé ni pē haʻane ʻosi. Naʻe fakakoloaʻi kinautolu ʻe he ʻEikí ʻaki ʻa e mālohí pea te ne ʻave kinautolu ʻi ha ngāue fakafaifekau. Naʻá ne pehē, “ʻAlu ʻi he angamalū, mo e fakamātoato, pea malanga ʻaki ʻa Sīsū Kalaisi.” Naʻá ne fakahinohinoʻi kinautolu ke fakaʻehiʻehi mei he ngaahi fakakikihi fekauʻaki mo e tui fakalotú, ʻo kole kiate kinautolu ke nau tuʻu maʻu ʻi heʻenau tui fakalotu ʻanautolú.

Naʻá ne talaange ki he kau ʻaposetoló, “ʻAve ʻa e ngaahi kī ʻo puleʻangá ki he puleʻanga kotoa pē, pea fakaava kinautolu, mo ui ki he kau fitungofulú ke muimui.” Naʻá ne pehē kuo kakato ʻa e fokotuʻutuʻu ʻo e siasí pea ko e kau tangata ʻi he lokí kuo nau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki kotoa kuo teuteuʻi ʻe he ʻEikí maʻanautolu ʻi he taimi ko iá.

Naʻá ne pehē “ʻMou ʻalu atu ʻo langa hake ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá.”

Naʻe foki ʻa Siosefa mo hono ongo tokoní ki ʻapi, ʻo tukuange ʻa e Toko Hongofulu Mā Uá ke nau tokangaʻi e fakatahá. Naʻe toe ʻalu hifo ʻa e Laumālié ʻi he kau tangata ʻi he temipalé, pea naʻa nau kamata ke kikite, lea ʻi he lea kehekehe, pea naʻinaʻi kiate kinautolu ʻi he ongoongoleleí. Naʻe hā mai ha kau ʻāngelo tauhi ki ha kau tangata ʻe niʻihi, pea ʻi ai ha niʻihi tokosiʻi ne nau mamata ʻi he meʻa-hā-mai ki he Fakamoʻuí.

Ne hokohoko atu e taumalingi mai ʻa e Laumālié ʻo aʻu ki he ngaahi houa pongipongí. ʻI he taimi naʻe mavahe ai ʻa e kau tangatá mei he temipalé, naʻe fonu honau ngaahi lotó ʻi he ngaahi meʻa fakaofo mo e nāunau kuo nau toki aʻusiá. Naʻa nau ongoʻi kuo fakakoloaʻi ʻaki kinautolu ʻa e mālohi pea mateuteu ke ʻave ʻa e ongoongoleleí ki he māmaní.19


Hili ha uike ʻe taha mei he fakatapuí, ʻi he hoʻatā efiafi ʻo e Sāpate Toetuʻú, naʻe toe haʻu ha Kāingalotu ʻe toko tahaafe ki he temipalé ke moihū. Hili hono tufaki ʻe he Toko Hongofulu Mā Uá ʻa e ʻOhomohe ʻa e ʻEikí ki he haʻofangá, naʻe tukuhifo ʻe Siosefa mo ʻŌliva ʻa e ʻū puipuí ʻi he tafaʻaki ʻo e tuʻunga malanga maʻolunga tahá ʻi he fakahihifo ʻo e konga ki lalo ʻo e falé, peá ne tūʻulutui ʻi mui ʻiate kinautolu ke lotu fakalongolongo, pea ʻikai sio mai ki ai e Kāingalotú.20

Hili ʻena ngaahi lotú, naʻe hā mai ʻa e Fakamoʻuí ʻi muʻa ʻiate kinaua, ne malama Hono fofongá ʻo ngingila ange ʻi he laʻaá. Naʻe hangē ha afi Hono fofongá pea naʻe hangē Hono louʻulú ha sinoú. ʻI lalo ʻi Hono toʻukupu kelekelé, naʻe ʻasi e konga ʻo e tuʻunga malangá ʻo hangē ha koula moʻoní.21

Naʻe fakahā ʻe he Fakamoʻuí ʻo hangē Hono leʻó ha vai ʻoku tafé, ʻo pehē, “Tuku ke fiefia mo e loto ʻo hoku kakai kotoa pē, ʻa ia kuo nau langa ʻaki honau tūkuingata ʻa e falé ni ki hoku hingoá. “He vakai, kuó u tali ʻa e falé ni, pea ʻe ʻi heni ʻa hoku hingoá; pea te u fakahā au ʻe au ki hoku kakaí ʻi he ʻaloʻofa.”22 Naʻa ne naʻinaʻi ki he Kāingalotú ke tauhi ia ke toputapu mo fakapapauʻi kuo nau maʻu ʻa e fakakoloa ʻo e mālohí.

Naʻá Ne fakahā, “ʻIo, ʻe fiefia lahi ʻa e ngaahi loto ʻo e lau afe mo e lau mano koeʻuhí ko e ngaahi tāpuaki ʻa ia ʻe lilingi atú, pea mo e fakakoloaʻi lahi ʻa ia kuo tāpuakiʻi ʻaki ʻa ʻeku kau tamaioʻeikí ʻi he fale ní.”

Ko hono fakaʻosí, naʻe talaʻofa ʻe he ʻEikí, “Pea ʻe mafola atu ʻa e ongoongo ʻo e falé ni ki he ngaahi fonua mulí; pea ko e kamataʻanga ʻeni ʻo e tāpuaki ʻa ia ʻe lilingi atu ki he ʻulu ʻo hoku kakaí.”23

Naʻe ʻosi ʻa e meʻa-hā-maí ʻia Siosefa mo ʻŌliva, ka naʻe vave pē ʻa e toe fakaava hake ʻa e ngaahi langí. Naʻá na mamata kia Mōsese ʻoku tuʻu ʻi muʻa ʻiate kinaua, pea naʻá ne foaki ʻa e ngaahi kī ki hono tānaki fakataha ʻo ʻIsilelí koeʻuhí kae lava ʻa e Kāingalotú ʻo ʻave ʻa e ongoongoleleí ki he māmaní mo ʻomi ʻa e māʻoniʻoní ki Saione.

Naʻe hā mai leva ʻa ʻIlaiase, ʻo tuku mai ʻa e kuonga ʻo e ongoongolelei ʻo ʻĒpalahamé, ʻo pehē ʻe tāpuekina ʻiate kinaua mo hona hakó ʻa e ngaahi toʻu tangata kotoa pē ki mui ʻiate kinauá.

Hili e mavahe ʻa ʻIlaiasé, naʻe toe maʻu ʻe Siosefa mo ʻŌliva ha meʻa-hā-mai nāunauʻia. Naʻá na mamata kia ʻIlaisiā, ʻa e palōfita ʻi he Fuakava Motuʻá naʻe ʻohake ki he langí ʻi ha saliote afí.

Naʻe fakahaaʻi ʻe ʻIlaisiā, “Vakai, kuo hokosia kakato ʻa e taimi, ʻa ia naʻe lea ʻaki ʻe he ngutu ʻo Malakaí” ʻo ʻuhinga ki he kikite ʻi he Fuakava Motuʻá ke liliu e ngaahi loto ʻo e ngaahi tamaí ki he fānaú pe ko e fānaú ki he ngaahi tamaí.

Naʻe hoko atu ʻa ʻIlaisiā ʻo pehē, “ʻOku tuku ki hono nimá ʻa e ngaahi kī ʻo e kuonga ko ʻení; pea te mo lava ʻo ʻiloʻi ʻi he meʻá ni ʻoku ofi ʻa e fuʻu ʻaho lahi mo fakamanavahē ʻo e ʻEikí, ʻio ʻi he ngaahi matapaá.”24

Naʻe ʻosi ʻa e meʻa-hā-maí, pea ko Siosefa pē mo ʻŌliva naʻá na ʻi aí.25 Naʻe hulungia mai ʻa e laʻaá ʻi he ʻū matapā sioʻata kimui ʻi he tuʻunga malangá, ka naʻe ʻikai kei ngingila ʻo hangē ha koulá ʻa e tuʻuʻanga ko iá. Naʻe puli atu ʻa e ngaahi leʻo fakalangi naʻe luluʻi kinaua ʻo hangē ha maná kae ongo mai e fefanafanahi e Kāingalotu ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo e puipuí.

Naʻe ʻilo ʻe Siosefa kuo tuku ʻe he kau talafekaú ha ngaahi kī lakanga fakataulaʻeiki mahuʻinga kiate ia. Kimui angé, naʻá ne akoʻi ʻa e Kāingalotú ko e ngaahi kī naʻe fakafoki mai ʻe ʻIlaisiaá te ne silaʻi e ngaahi fāmilí ki he taʻengatá, fakamaʻu ʻi he langí ʻa ia naʻe fakamaʻu ʻi he māmaní, ʻo fakafehokotaki ʻa e ngaahi mātuʻá ki heʻenau fānaú pea mo e fānaú ki heʻenau mātuʻá.26


ʻI he ngaahi ʻaho hili ʻa hono fakatapui ʻo e temipalé, naʻe mavahe atu e kau faifekaú ʻi he tapa kehekehe kotoa pē ke malanga ʻaki e ongoongoleleí, kuo fakamālohia ʻe he mālohi ʻo e ʻenitaumení. Naʻe toe foki fakahihifo atu ʻa Pīsope Patilisi mo e Kāingalotu kehe ne omi mei Mīsulí mo ha tukupā foʻou ke langa ʻa Saione.27

Naʻe fie maʻu foki ʻe Litia mo Niueli ke na ʻalu ki he hihifó, ka naʻá na fie maʻu ha paʻanga. Naʻe fakamoleki ʻe Niueli e lahi taha ʻo hono taimí ʻi Ketilani ʻo ngāue taʻetotongi ʻi he temipalé, pea kuo nō atu ʻe Litia e meimei kotoa ʻo ʻene paʻangá kia Siosefa mo e siasí ʻi heʻene fuofua tūʻuta ʻi he koló. Naʻe ʻikai ke na fakameʻapangoʻia ʻi heʻena feilaulaú, ka naʻe ʻikai tuku e faʻa fakakaukau ʻa Litia naʻe mei totongi ʻe he paʻanga naʻá ne tuku atu ke nō ʻe he siasí, ʻa e fakamole ʻo e fonongá.

Lolotonga ʻena puputuʻu ʻi he founga ke totongi ʻena fonongá, naʻe afe ange ʻa Siosefa ke sio kiate kinaua. Naʻá ne pehē ange, “ʻA ia Niueli, ʻoku ʻamanaki ke ke mavahe atu ki ho ʻapi ʻi he hihifó ʻOku maʻu e meʻa kotoa ʻokú ke fie maʻú?”

Naʻe pehē ʻe Niueli, “ʻOkú ma faingataʻaʻia ke maʻu e meʻa kotoa ʻoku fie maʻú he taimí ni.”

Naʻe pehē ʻe Siosefa kia Litia, “ʻOku teʻeki ke ngalo ʻiate au ʻa hoʻo tokoni ʻofa lahi kiate au ʻi heʻeku faingataʻaʻiá. Naʻá ne hū ki tuʻa mei he falé peá ne foki mai ʻi ha taimi siʻi mo ha paʻanga lahi ange ʻi he paʻanga ne foaki ange [ʻe Litiá].

Naʻá ne talaange ke kumi ʻa e meʻa kotoa pē naʻá na fie maʻu ke na fiemālie ai ʻi heʻena fononga ki hona ʻapi foʻoú. Ne toe ʻomi foki ʻe Hailame ha fanga hoosi ke ʻave kinaua ki he Vaitafe ʻOhaioó, ʻa ia te na lava ʻo maʻu ai ha vaka ke ʻave kinaua ki Mīsuli.

Kimuʻa pea mavahe ʻa e fāmili Naití, naʻá na ʻaʻahi kia Siosefa Sāmita ko e Lahi ke maʻu ʻe Litia ha tāpuaki meiate ia. Ne laka hake ʻi ha taʻu ʻe taha kimuʻa hono ui ʻe he ʻEikí ʻa Siosefa Sāmita ko e Lahi ke ne hoko ko e pēteliake ʻo e siasí, ʻo foaki kiate ia ʻa e mafai ke foaki ki he Kāingalotú ha ngaahi tāpuaki fakapēteliake makehe, ʻo hangē ko ia ne fai ʻe ʻĒpalahame mo Sēkope ki heʻena fānaú ʻi he Tohi Tapú.

Naʻe hilifaki hono ongo nimá ki he ʻulu ʻo Litiá, pea lea ʻaki ʻe Siosefa ko e Lahi ʻa e ngaahi lea ʻo e tāpuakí. Naʻá ne pehē kia Litia, “Kuó ke faingataʻaʻia lahi ʻi he ngaahi ʻaho kuo hilí, pea kuo fakamamahi ho lotó. Ka ʻe fakafiemālieʻi koe.”

Naʻá ne talaange naʻe ʻofa ʻa e ʻEikí ʻiate ia pea kuo foaki mai ʻa Niueli kiate ia ke fakafiemālieʻi ia. “Ko homo laumālié ʻe huluni fakataha pea he ʻikai ha meʻa te ne lava ʻo fakamovetevetea kinaua. Naʻá ne palōmesi ange, “He ʻikai lava ʻe he mamahí pe maté ʻo fakamavahevaheʻi kimoua. “ʻE fakatolonga hoʻo moʻuí pea te ke ʻalu ʻi he malu mo fakavavevave ki he fonua ʻo Saioné.”28

Hili pē ʻa e tāpuakí, naʻe kamata fononga atu ʻa Litia mo Niueli ki Mīsuli, ʻo tuʻamelie ki he kahaʻu ʻo e siasí mo Saione. Kuo fakakoloaʻi ʻe he ʻEikí ʻa e Kāingalotú ʻaki ʻa e mālohi, pea naʻe tupulaki ʻa Ketilani ʻi lalo ʻi he taua ʻo e temipalé. Naʻe hoko e ngaahi meʻa-hā-mai he faʻahitaʻu ko iá ke ne foaki ange kiate kinaua ha kihiʻi fakakaukau ki langi. Ko e veili ʻi he vahaʻa ʻo māmani pea mo e langí ʻoku hangē ka avangí.29