‘Inisititiuti
43 Ko ha Fakakina ki he Kakaí


“Ko ha Fakakina ki he Kakaí,” vahe 43 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846 (2018)

Vahe 43: “Ko ha Fakakina ki he Kakaí”

Vahe 43

ʻĪmisi
Vela ʻa e Mīsini Pākí

Ko ha Fakakina ki he Kakaí

Hili hono tukuange ʻa Uiliami Lao mei he Kau Palesitenisī ʻUluakí, naʻá ne fakamamaʻo meia Siosefa. ʻI he konga kimui ʻo Māʻasi 1844, naʻe feinga ʻa Hailame ke fakaleleiʻi e vā ʻa e ongo tangatá, ka naʻe ʻikai loto ʻa Uiliami ke fai ha fakalelei kapau ʻe kei poupouʻi ai pē ʻe he palōfitá ʻa e mali tokolahí.1 Meimei ki he taimi tatau, naʻe fanongo ʻa Siosefa naʻe feinga fakafufū ʻa Uiliami mo ha niʻihi kehe ʻi he koló ke tāmateʻi ia mo hono fāmilí.2

Naʻe lea loto-toʻa ʻa Siosefa ki he kautaha fufuú. Naʻá ne talaange ki he Kāingalotú, “He ʻikai ke u tuku atu ha tohi fakamafai ke fakaʻilo kinautolu, he ʻoku ʻikai ke u ilifia kiate kinautolu. He ʻikai ke nau fakailifiaʻi ha motuʻa moa kuo maau ke fofoaʻi ʻene fuaʻimoá.”3 Ka naʻá ne loto-hohaʻa ki he fakalalahi e angatuʻu ʻi Nāvuú, pea naʻe hoko ʻa e ngaahi fakamanamana tāmaté ke ʻāsili ai ʻene ongoʻi ʻoku tātāiku pē ʻene moʻuí.4

ʻI he faʻahitaʻu failaú, naʻe fakahā ʻe ha mēmipa ʻo e siasí ko ʻEmele Hālisi kia Siosefa naʻe fakaafeʻi ʻe he kautaha fufuú ia mo hono foha taʻu hongofulu mā hiva ko Tenisoní ki heʻenau ngaahi fakatahá. Naʻe talaange ʻe Siosefa, “ʻE Misa Hālisi, te u faleʻi koe ke ʻoua naʻá ke kau ki he ngaahi fakataha ko iá pe te ke teitei tokanga kiate kinautolu.” Ka naʻá ne talaange kia ʻEmele naʻá ne loto ke ʻalu hono foha ko Tenisoní ki he fakatahá ʻo ako ʻa e meʻa te ne lavá fekauʻaki mo e kautaha fufuú.

Naʻe fakataha ʻa Siosefa mo Tenisoni mo hono kaungāmeʻa ko Lōpeti Sikotí kimui ange ke teuteuʻi kinaua ki heʻena ngāué. Koeʻuhí naʻá ne ʻiloʻi naʻe fakatuʻutāmaki ʻa e kautaha fufuú, naʻá ne fakatokanga ki he ongo talavoú ke ʻoua naʻá na faʻa lea lolotonga ʻena ʻi aí pea ʻoua naʻa fakaʻitaʻi ha taha.5


ʻI he ʻaho 7 ʻo  ʻEpeleli, 1844, ko e ʻaho hono ua ia ʻo e konifelenisi lahi ʻa e siasí, naʻe tuku ai ʻe Siosefa ʻene loto-hohaʻa ki he kautaha fufuú kae lea ki he Kāingalotú. Ne puhi mai ha havili mālohi ʻi he taimi naʻá ne tuʻu ai ʻi he tuʻunga malangá. Naʻe lea ʻa e palōfitá ke leʻolahi ange ʻi he longoaʻa ʻa e havilí ʻo pehē, “ʻE faingataʻa ke mou lava ʻo fanongo mai kiate au kapau he ʻikai ke mou tokanga lelei mai.” Naʻá ne pehē te ne lea fekauʻaki mo Kingi Fōleti, ko hono kaungāmeʻa ne toki pekiá, ke fakafiemālieʻi ʻa e tokotaha kotoa pē kuo mate ha taha ne nau ʻofa ai.6

Naʻá ne toe fakaʻamu foki ke maʻu ʻe he Kāingalotu kotoa pē ha fakakaukau ki he meʻa ʻoku fakatatali mai ʻi he maama ka hoko maí. Naʻá ne fakaʻamu ke fakaava ʻa e veili fakalaumālié, ʻi ha lau momeniti pē, ke akoʻi kiate kinautolu ʻa e natula ʻo e ʻOtuá mo e meʻa fakalangi te nau malavá.

Naʻá ne fehuʻi ki he Kāingalotú, “Ko e tokotaha fēfē ʻa e ʻOtuá? ʻOku ʻi ai nai ha tangata pe fefine te ne ʻiloʻi? Kuo mamata nai hamou taha kiate Ia, fanongo kiate Ia mo fefolofolai mo Ia?” Naʻe tuku ʻe Siosefa ha taimi ki he haʻofangá ke nau fakakaukau ai ki heʻene ngaahi fehuʻí. Naʻá ne pehē, “Kapau naʻe tatala ʻa e veilí he ʻahó ni, pea fakahā mai ʻe he ʻOtua ʻokú ne pukepuke ʻa e māmaní ʻi hono ʻalungá, mo Ne pukepuke ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻaki Hono mālohí—kapau te mou mamata kiate Ia he ʻahó ni, te mou mamata kiate Ia ʻi he meʻa kotoa pē, ʻi he ʻīmisi mo e fōtunga tatau tofu mo e tangatá.”

Naʻe fakamatalaʻi ʻe Siosefa ʻe tokoni ʻa e fekumi ki he ʻiló mo e tauhi ʻo e ngaahi fuakavá ke fakahoko ai ʻe he Kāingalotú e palani taupotu taha ʻa e Tamaí maʻanautolú. Naʻe pehē ʻe Siosefa, “Kuo pau ke mou ako ke mou hoko ko e ngaahi ʻotua, ʻaki haʻamou hiki mei he kihiʻi tuʻunga ʻe taha ki ha tuʻunga ʻe taha, mei he ʻaloʻofa ki he ʻaloʻofa, mei he hākeakiʻi ki he hākeakiʻi, kae ʻoua kuo mou nofo ʻi he nāunau ʻo hangē ko kinautolu ʻoku nofo ʻi he taloni ʻo e mālohi taʻengatá.”

Naʻá ne fakamanatu kiate kinautolu naʻe ikunaʻi ʻe he palani ko ʻení ʻa e maté. Naʻá ne pehē, “Hono ʻikai fakafiemālie ki he kakai ʻoku tangí, ke nau ʻiloʻi neongo ʻe ʻauha ʻa e sino fakamāmaní, ka te nau toe tuʻu ʻi he nāunau taʻe-faʻa-maté, ʻo ʻikai mamahi, pe toe mate, ka te nau hoko ko e kau ʻea-hoko ʻo e ʻOtuá pea kaungā ʻea-hoko fakataha mo Sīsū Kalaisi.”7

Ko ha ngāue ʻe kiʻi fuofuoloa, ʻe fie maʻu ki ai ha kātaki, tui mo e ako lahi. Naʻe fakapapauʻi ʻe he palōfitá ki he Kāingalotú, “ʻE ʻikai lava ke mahino kiate kitautolu ʻa e meʻa kotoa pē ʻi he māmaní. Ko ha taimi lahi ʻe fie maʻu ke mahino kotoa ai kiate kitautolu ʻa e meʻá ni, ʻo aʻu pē ki he hili ʻa e maté.”

Naʻe anga-fakalaulauloto ʻa Siosefa ʻi he fakaʻosinga ʻo ʻene malangá. Naʻá ne lea fekauʻaki mo hono ngaahi fāmili mo e kaungāmeʻa kuo nau maté. Naʻá ne pehē, “ʻOku nau mavahe taimi siʻi pē. ʻOku nau ʻi he laumālié, pea ʻi heʻetau mavahe atú te tau ui ki heʻetau faʻeé, tamaí, ngaahi kaungāmeʻá pea mo kinautolu kotoa ʻoku tau ʻofa aí.” Naʻá ne fakapapauʻi ki he ngaahi faʻē kuo mālōlō ʻenau fānau valevalé te nau toe fakataha mo ʻenau fānaú. Naʻá ne pehē, he ʻikai toe nofo tailiili ʻa e Kāingalotú ki he kau fakatangá ʻi he taʻengatá, ka te nau nofo ʻi he nēkeneka mo e fiefia.8

ʻI he tuʻu ʻa Siosefa ʻi he ʻao ʻo e Kāingalotú, naʻe ʻikai ke ne toe hoko ko e kiʻi tamasiʻi taʻeako mei he fāmá naʻe fekumi ki he potó ʻi ha vaoʻakaú. Ko e ʻaho kotoa pē mo e taʻu kotoa pē, kuo teuʻi ia ʻe he ʻEikí, ʻo oʻi māmālie ia ke ne hoko ko ha meʻangāue lelei ange ʻi Hono toʻukupú.9 Ka naʻe ʻikai mahino lelei ki he Kāingalotú ʻa ʻene moʻuí mo ʻene ngāué.

Naʻá ne pehē, “Kuo teʻeki ai ke mou teitei ʻilo hoku lotó. ʻOku ʻikai ke u tukuakiʻi ha taha ʻi he ʻikai ke tui ki hoku hisitōliá. Kapau naʻe teʻeki ai ke u foua ʻa e meʻa ko iá, naʻe ʻikai ke u mei tui mo au ki ai.” Naʻá ne fakaʻamu ʻe ʻi ai ha ʻaho ʻe ʻiloʻi lelei ange ia ʻe he Kāingalotú, hili hano sivisiviʻi lelei ʻene moʻuí.

Hili e lea ʻa Siosefá, naʻá ne tangutu ki lalo pea naʻe hivaʻi ʻe he kuaeá ha himi. Naʻe meimei houa ʻe ua mo e konga ʻene leá.10


Naʻe ueʻi ʻe he malanga ʻa Siosefá ʻa e Kāingalotú pea ne nau maʻu ʻa e Laumālié. Hili ha uike ʻe taha mei he konifelenisí, naʻe tohi ʻa ʻĒleni Takilesi ki heʻene ongomātuʻá ki ʻIngilani ʻo pehē, “Naʻe hanga ʻe he ngaahi akonaki ne mau fanongoá ʻo ʻai homau lotó ke fiefia.” Naʻe kau ʻa ʻĒleni mo hono husepānití mo ʻena fānaú ʻi he kau fuofua papi ului Pilitānia ke folau ki Nāvū ʻi he 1842, naʻe hoko ʻa e ngaahi moʻoni ne akoʻi ʻe Siosefa ʻi heʻene malangá ko ha fakamanatu ia ki he ʻuhinga ne nau feilaulau lahi ai ke fakataha mo e Kāingalotú.

Hangē pē ko e kau papi ului tokolahi mei Pilitāniá, naʻe fakamoleki ʻe he fāmili Takilesí ha konga lahi ʻo ʻenau paʻangá ke nau hikifonua ki Nāvū ʻo nofo masiva ai. Ne mālōlō e husepāniti ʻo ʻĒleni ko Siaosí hili pē ha taimi nounou ʻo ʻenau tūʻutá, pea naʻe mofi lahi ʻa ʻĒleni ʻo ʻikai ai ke ne lava ʻo tauhi ʻene fānau ʻe toko valú. Naʻe fokotuʻu ange ʻe hano kaungāmeʻa ke kole tokoni ki he kau Fineʻofá, ʻa ia ne kau ki ai ʻa ʻĒleni ʻi heʻene tūʻuta ʻi he koló.

Naʻe talaange ʻe ʻĒleni ki heʻene ongomātuʻá ʻi he tohi naʻá ne fai hili e konifelenisí, “Naʻe ʻikai ke u fie fai ia ʻe au, ka naʻá ne talamai ʻoku ou fie maʻu tokoni pea kuo fuʻu fuoloa ʻeku puké, pea kapau he ʻikai ke u fai ia, te ne fai ʻe ia maʻaku.” Naʻe ʻiloʻi ʻe ʻĒleni naʻe lahi e meʻa ne fie maʻu heʻene fānaú, tautautefito ki he valá, ko ia naʻe faifai peá ne loto-fiemālie ke kole tokoni ki ha mēmipa ʻo e Fineʻofá.

Naʻe fakamatala ʻe ʻĒleni ʻo pehē, “Naʻá ne ʻeke mai pe ko e hā ʻeku fie maʻu vivili lahi tahá, pea naʻa nau haʻu mo e saliote kuo ʻomi ai ha fuʻu meʻaʻofa lahi ne teʻeki tuʻo taha ke u maʻu mei ha feituʻu ʻi he māmaní.”

Naʻá ne maʻu mo ʻene fānaú ha pulu pea kuo nau tauhi ha fanga moa tokolahi ʻi he ʻapi ne nau nofo totongi aí lolotonga iá ʻoku nau fakahaofi ha paʻanga ke fakatau mai ʻaki haʻanau konga kelekele. Naʻá ne talaange ki heʻene ongomātuʻá, “Kuo teʻeki ke u ongoʻi fiefia ange ʻi heʻeku moʻuí ʻo hangē ko ʻeku ongo he taimi ní. ʻOku ou ongoʻi fiefia mo fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻi he faifai ange peá Ne ʻomi e kau faifekau ʻo ʻIsilelí ki ʻIngilaní, pea mo ʻEne ʻomi ha loto ke u tui ai kiate kinautolu.”

Naʻá ne fakaʻosi ʻene tohí ʻaki haʻane vahevahe ʻene fakamoʻoni ki he palōfita ko Siosefa Sāmitá. Naʻá ne talaange ki heʻene ongomātuʻá, “ʻE ʻi ai e ʻaho te mo toki ʻiloʻi ai naʻá ku tala atu ʻa e moʻoní.”11


ʻI he faʻahitaʻu failau ko iá, ne ʻalu ai ʻa Tenisoni Hālisi mo Lōpeti Sikoti ki he ngaahi fakataha fakafufū ʻa Uiliami Laó pea lipooti e meʻa ne na ʻiló kia Siosefa.12 ʻI he taimi ní, ne fakakaukau ʻa Uiliami ko ha tokotaha ia ʻokú ne fakafoʻou e siasí. Naʻá ne kei fakahā pē ʻokú ne tui ki he Tohi ʻa Molomoná mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá, ka naʻá ne kālili he ʻitá ki he mali tokolahí mo e ngaahi akonaki fakamuimui ʻa Siosefa fekauʻaki mo e natula ʻo e ʻOtuá.13

Naʻe fakatokangaʻi ʻe Tenisoni mo Lōpeti naʻe kau ʻi he kautaha fufuú ʻa e uaifi ʻo Uiliami ko Seiní mo hono tuongaʻane lahi ko Vilisoní. Naʻá na sio foki ai kia Lōpeti mo Sālesi Fositā, ʻa ia ne na hoko ko e ongo kaungāmeʻa ʻo Siosefa ka ne taʻeʻoua ʻenau fetaʻemahinoʻaki ʻi he kelekele ki he temipalé.14 Naʻe kau foki ki he fakatahá ʻa e ongo kaungāmeʻa motuʻa ʻo Sione Pēneti ko Sonisī mo Falanisisi Hikipií, kae pehē ki he tama pauʻu ko Siosefa Siakisoní.15

Naʻe houngaʻia ʻa e palōfitá ʻi he loto-fiemālie ʻa Tenisoni mo Lōpeti ke poletaki ʻena moʻuí maʻaná. Hili e fakataha hono ua ʻa e kautaha fufuú, naʻá ne fekau ki he ongo talavoú ke na toe ʻalu fakaʻosi pē ki he fakatahá. Naʻá ne faleʻi ange, “Mo fakalongolongo ʻaupito, pea ʻoua te mo palōmesi ke kaungā fakafetau kiate au pe ko ha konga ʻo e koló.” Naʻá ne fakatokanga kiate kinaua ʻe feinga ʻa e kautaha fufuú ke tāmateʻi kinaua.

ʻI he Sāpate hono hokó, naʻe ʻalu atu ʻa Tenisoni mo Lōpeti ʻo ʻiloʻi ne ʻi ai ha kau tangata ne nau toʻo meʻafana ʻo leʻohi e feituʻu angamaheni ne fai ki ai e fakatahá. Ne na hū ki he falé ʻo fanongo fakalongolongo pē kae fakakikihi ʻa e kau fakafepaki fakafufuú. Naʻe loto-taha ʻa e tokotaha kotoa pē ke tāmateʻi ʻa Siosefa, ka naʻe ʻikai ke nau loto-taha ki ha palani.

Kimuʻa pea mātuku ʻa e fakatahá, naʻe fakahoko ʻe Falanisisi Hikipī ha fuakava ke uouangataha ʻa e kautaha fufuú. Naʻe hiki tahataha ʻe he kau tangata mo e fafine ʻi he lokí ha Tohi Tapu ʻi honau nima toʻomataʻú pea fai ʻa e fuakavá. Ko e taimi naʻe aʻu mai ai kia Tenisoni mo Lōpetí, naʻe ʻikai ke na fie fai ʻa e fuakavá.

Naʻe fakaʻuhingaʻi ʻe he kau fakafepakí ʻo pehē, “Naʻe ʻikai ke mo fanongo ki he fakamoʻoni mālohi ʻa e tokotaha kotoa pē heni ʻo fakafepakiʻi ʻa Siosefa Sāmitá? ʻOku mau fakakaukau ko hotau fatongia mahuʻinga ia ke fakaʻauha [ʻa Siosefa] mo fakahaofi e kakaí mei he fakatuʻutāmaki ko ʻení.”

Naʻe talaange ʻe he ongo talavoú, “Ne ma haʻu ki homou ʻū fakatahá he naʻá ma fakakaukau ko homa kaungāmeʻa kimoutolu. Naʻe ʻikai ke ma fakakaukau ʻe ʻi ai hano kovi.”

Naʻe fekau ʻe he kau takí ʻa e kau leʻó ke nau puke ʻa Tenisoni mo Lōpeti ʻo taki kinaua ki he loki ʻi laló. ʻI heʻenau aʻu ki aí, naʻe toe ʻoange ha faingamālie ki he ongo talavoú ke na fai e fuakavá. Naʻe tala kiate kinaua, “Kapau te mo kei taʻeloto ai pē, kuo pau ke mau tāmateʻi kimoua.”

Naʻe toe tali ʻikai pē ʻa e ongo talavoú pea ne na mateuteu ke mate.

Naʻe kaila ha taha ʻi he lokí ʻo pehē, “Oleva angé! Tau talanoaʻi fakalelei angé ʻení!”

Ne toe vālau ʻa e kau fakafepakí, pea naʻe fanongo e ongo talavoú ki ha pehē ʻe ha tangata ʻe taha ʻoku fuʻu fakatuʻutāmaki ke tāmateʻi kinaua. Naʻá ne fakaʻuhinga ʻo pehē, “ʻE kamata ʻe he mātuʻa ʻa e ongo tamaikí ha fekumi fakalao pea ʻe matuʻaki fakatuʻutāmaki ia kiate kitautolu.”

Naʻe ʻave ʻa Tenisoni mo Lōpeti ki he veʻe vaitafé ʻe he kau tangata leʻo ne nau toʻo meʻafaná ʻo tukuange kinaua ai. Naʻe fakatokanga ange ʻe he kau tangata leʻó, “Kapau te mo tala ʻeni ki ha taha te mau tāmateʻi kimoua, pe ko e poʻulí pe ko e ʻahó, pe ko e fē pē ha feituʻu te mau maʻu moua ki ai.”16

Naʻe ʻalu ʻa e ongo talavoú—pea ne na tala leva he taimi pē ko iá kia Siosefa mo ʻene tangata leʻó. Naʻe fakamālō e palōfitá ʻi he ʻikai ha meʻa ʻe hoko kiate kinauá, ka ʻi heʻene fakafanongo ki heʻena talanoá, naʻe hā ha fōtunga fakamaatoato mei hono fofongá. Naʻá ne pehē, “ʻE ongo tangata, ʻoku ʻikai ke mo ʻiloʻi e founga ʻe iku ʻeni ki aí.”

Naʻe fehuʻi ange ʻe he tangata leʻó, “ʻOkú ke pehē te nau tāmateʻi koe? ʻE fakapoongi koe?”

Naʻe ʻikai ke tali fakahangatonu ʻe Siosefa ʻa e fehuʻí, ka naʻá ne fakapapauʻi ki he ongo talavoú naʻe maʻuhala ʻa Uiliami Lao mo e kau fakafepaki kehé fekauʻaki mo ia. Naʻá ne fakamoʻoni ʻo pehē, “ʻOku ʻikai ko ha palōfita loi au. Kuo teʻeki ke u maʻu ha ngaahi fakahā fakapoʻuli. Kuo teʻeki ke u maʻu ha ngaahi fakahā mei he tēvoló.”17


Lolotonga e moveuveu ʻi he faʻahitaʻu failaú, naʻe fakataha maʻu pē ʻa Siosefa mo e Fakataha Alēlea ʻo e Toko Nimangofulú ke aleaʻi e ngaahi fokotuʻutuʻu ki ha puleʻanga ʻoku puleʻi ʻe he ʻOtuá (theocratic democracy) mo e ngaahi lao mo e ngāue ʻokú ne puleʻi iá. Hili ha taimi nounou mei he konifelenisi ʻi ʻEpelelí, naʻe fili ai ʻe he fakataha alēleá ʻi ha fakataha ʻe taha ke tali ʻa Siosefa ke hoko ko e palōfita, taulaʻeiki mo e tuʻi.

Naʻe ʻikai ha mafai fakapolitikale ʻa e kau tangatá, ko ia naʻe ʻikai ha ngaahi nunuʻa fakatuʻasino ʻa e fokotuʻu ko iá. Ka naʻe fakapapauʻi ai ʻa e ngaahi lakanga fakataulaʻeiki mo e fatongia ʻo Siosefa ko e taki ʻi he puleʻanga ʻo e ʻEikí ʻi māmaní kimuʻa ʻi he Hāʻele ʻAnga Uá. Naʻe lave foki ai ki he fakamoʻoni ʻa Sione Fakahā kuo ngaohi ʻe Kalaisi ha Kāingalotu anga-māʻoniʻoni ke nau hoko ko e ngaahi tuʻi mo e kau taulaʻeiki ki he ʻOtuá, ʻo fakalahi ai ʻa e ʻuhinga ki he huafa ʻo e Fakamoʻuí ko e Tuʻi ʻo e ngaahi Tuʻí.18

ʻI he efiafi ko iá, naʻe fakatokangaʻi ʻe Siosefa ne ʻi ai ha niʻihi ʻi he kau mēmipa ʻo e fakataha alēleá ne ʻikai ke nau kau ki he siasí. Naʻá ne pehē ko e Fakataha Alēlea ʻo e Toko Nimangofulú naʻe ʻikai aleaʻi ai e ngaahi fakakaukau fakalotu ʻa e kau tangatá ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻenau tui fakalotú. Naʻá ne pehē, “ʻOku mau ngāue ʻo fakatatau mo e tefitoʻi moʻoni ko e tangata kotoa pē ʻoku totonu ke fakaʻapaʻapaʻi. ʻOku maʻu ʻe he tangata kotoa pē ʻi he kulupu ko ʻení ha faingamālie ke fili pē maʻana ʻa hono ʻOtuá mo e tui fakalotu ʻokú ne fiemālie ki aí.”

ʻI he lea ʻa [Siosefá], naʻá ne toʻo hake ha lula lōloa ʻo ne fakaʻaongaʻi ia hangē ha faiakó. Naʻá ne talaange ki he fakataha alēleá, “Ko e taimi ʻoku ʻikai ke fuʻu ongoʻi ai ʻe ha tangata ʻa e faʻahinga taʻefeauna ko iá, ʻoku totonu ke ne liʻaki ia.” Naʻá ne pehē ko e ʻulungaanga taʻefeauna ki he tui fakalotú ko e tupuʻanga ia ʻo e mate lahi ʻi he māmaní. Naʻá ne fakamatala ʻo pehē, “ʻI he ngaahi puleʻanga pe tuʻunga fakapolitikale kotoa pē, ʻoku ʻikai totonu ke teitei fehuʻia e tui fakalotu ʻa ha tangata. ʻOku totonu ke fakamaauʻi ha tangata ʻo fakatatau ki he laó, ʻo tauʻatāina mei he tāufehiʻa ki he tui fakalotú.”

ʻI he fakaʻosi ʻe Siosefa ʻene leá, naʻe fakafokifā pē ʻene motuhi e lulá ʻo mapaki ua pea naʻe ʻohovale ʻa e tokotaha kotoa he lokí.

Naʻe pehē ʻe Pilikihami ʻIongi, “Ko e motu ko ia ʻa e lulá ʻi he nima ʻo ʻetau tangataʻeiki seá, ʻe pehē pē hano motuhi e puleʻanga fakaaoao kotoa pē ʻi hotau ʻaó.”19


ʻI he fakaʻosinga ʻo ʻEpelelí, naʻe hoko e fakalalahi ʻa e fakafepaki ʻa Uiliami mo Seini Laó ke hanga ai ʻe ha fakataha alēlea ne kau ki ai e kau taki ʻe toko tolungofulu mā ua ʻo e siasí ʻo tuʻusi kinaua mo Lōpeti Fositā mei he siasí ki he ʻulungaanga taʻefakakalisitiane. Koeʻuhí naʻe ʻikai ke ui kinautolu ʻe ha taha ke nau taukapoʻi ʻenau angafaí ʻi he taimi fakamāú, naʻe loto-lili ai ʻa Uiliami peá ne taʻetali ʻa e tuʻutuʻuni ʻa e fakataha alēleá.20

Hili iá, ne toe ʻāsili ange e longoaʻa ʻa e kau fakaangá ʻi he tokolahi ʻa e kau ʻaposetolo mo e kau faifekau ne nau mavahe mei Nāvū ke ngāue fakafaifekau mo kemipeini maʻa Siosefa ke hoko ko e palesitení. Naʻe hakule ʻe Lōpeti Fositā mo Sonisī Hikipī ha fakamoʻoni ʻe ala fakaʻaongaʻi ke fakaʻilo ʻaki e palōfitá.21 Naʻe fai ʻe Uiliami Lao ha fakataha fakatokolahi ʻi he ʻaho 21 ʻo  ʻEpelelí ʻa ia naʻá ne fakaangaʻi ai ʻa Siosefa ko ha palōfita kuo hinga peá ne fokotuʻu ai ha siasi foʻou.

ʻI he fakataha ko iá, naʻe fokotuʻu ai ʻe he kau muimui ʻa Uiliamí ia ke ne hoko ko e palesiteni ʻo e siasi foʻoú. Hili iá, ne nau fakataha ʻi he Sāpate kotoa ʻo palani ha ngaahi founga ke tohoakiʻi ʻaki e Kāingalotu ne nau fakafetaú ke kau mo kinautolu.22

Lolotonga iá, naʻe hanga ʻe Tōmasi Saapa, ko e ʻētita nusipepa kei talavou naʻe fakafepaki ki he Kāingalotú hili pē ha taimi nounou ʻo ʻenau tūʻuta ʻi ʻIlinoisí, ʻo fakafonu ʻene nusipepá ʻaki e ngaahi fakaanga kia Siosefa mo e siasí.

Naʻá ne taukapoʻi ʻene ngaahi fakaanga ki he Kāingalotú ʻaki ʻene talaki ʻo pehē, “ʻOku ʻikai ke mou ʻilo ki he ngaahi lauʻikoviʻi mo e lavelavea ʻoku fai ʻe he kau taki ʻo e siasi Māmongá ki hotau kakaí. Kapau naʻa mou ʻilo ki he ngaahi meʻá ni, he ʻikai ke mou feinga ke akonakiʻi kimautolu ʻi heʻemau feinga ke fakaeʻa e kulupu faihia, lavaki mo e kau kākā ko ʻení.”23

Hili iá, naʻe talaki ʻe Uiliami mo ʻene kau muimuí ʻi he ʻaho 10 ʻo Mē, ʻa ʻenau palani ke pulusi ʻa e Nauvoo Expositor, ko ha nusipepa te ne ʻomi “ha fakamatala totonu mo nounou ʻo e ngaahi meʻa ʻoku hoko moʻoni ʻi Nāvuú.”24 Naʻe tukuakiʻi foki ʻe Falanisisi Hikipī ʻa Siosefa ki heʻene fakaongoongokoviʻi ia ʻi he kakaí, lolotonga iá ne fakaʻaongaʻi ʻe Uiliami mo Vilisoni ʻa e mali tokolahi ʻa Siosefá ko ha ʻuhinga ia ki hono fakaʻilo ia ki he tono malí.25

ʻI he fakautuutu e ngaahi fakaʻilo ʻo Siosefá, naʻá ne malanga ai ki he Kāingalotú ʻo pehē, “ʻOku fokotuʻutuʻu maʻu pē ʻe he tēvoló hono puleʻangá ʻi he taimi tatau pē ke fakafepaki ki he ʻOtuá.” Hili iá, naʻá ne fakataha mo e Kāingalotu ne ʻosi maʻu ʻenitaumení ʻi ʻolunga ʻi hono falekoloá ʻo lotu ke fakahaofi kinautolu mei honau ngaahi filí.26 Naʻe fakaʻamu ʻa Siosefa ke fakaʻehiʻehi mei hano puke pōpula ia, ka naʻe ʻikai ke ne toe fie hola ʻo toitoi. Naʻe feitama ʻa ʻEma pea naʻá ne puke lahi, pea naʻe ʻikai loto [ʻa Siosefa] ke mavahe mei hono tafaʻakí.27

ʻI he fakaʻosinga ʻo Meé, naʻe faifai peá ne fakakaukau ʻoku lelei ke ʻalu ki Kātesi, ko e tuʻuʻanga ia ʻo e ʻōfisi ʻa e puleʻangá, ʻo fehangahangai mo e ngaahi lāunga ne fakaʻilo ia ki aí.28 Naʻe meimei ki he toko uofulu mā fā ʻo e ngaahi kaungāmeʻa ʻo Siosefá ne nau fakafeʻao ia ki he koló. Ko e taimi naʻe ʻave ai ki he fakamāú, naʻe puli ha taha ʻo e kau fakamoʻoni ʻa e faʻahi talatalaakí pea naʻe ʻikai lava ai ke hoko atu ʻa e hopó. Naʻe fakatoloi ʻa e hopó ki ha lau māhina, pea naʻe fakaʻatā ʻe he pule polisí ʻa Siosefa ke foki ki ʻapi.29

Naʻe loto-lili ʻa Tōmasi Saapa ʻi hono tukuange ʻo Siosefá. Naʻá ne talaki ʻi ha fakamatala ʻi he nusipepá ʻo pehē, “Kuo feʻunga e meʻa kuo tau mamata mo fanongo aí ke tau ʻiloʻi ʻoku ʻikai malu ʻa Siō Sāmita ʻi heʻene mavahe mei Nāvuú, pea he ʻikai ke tau ofo ʻo ka tau ka fanongo kuó ne mate ʻi hano fakamamahiʻi ia hili hono tukuange iá. ʻOku ʻi he tumuʻakí ʻa e ongoʻi tailiili ʻi he loto ʻo e kakaí, pea ʻe tukuange mai ia ʻi he loto-lili ʻo ka kiʻi ueʻi siʻi pē.”30


Lolotonga e fakautuutu e fakafepaki kia Siosefá, naʻe hoko atu e Kāingalotú ke langa hake honau koló. Naʻe faifeinga ʻa Luʻisa Pālati ke maluʻi mo fafanga hono ngaahi ʻofefine ʻe toko faá lolotonga e mavahe hono husepānití ʻo ngāue fakafaifekau ʻi he Pasifiki Sauté. Kimuʻa pea mavahe ʻa ʻEtisoní, naʻá ne fakatau mai ha ʻū vaʻa papa, ka naʻe ʻikai feʻunga ia ke langa ʻaki ʻe Luʻisa ha fale ʻi hona ʻapi koló. Koeʻuhí naʻe ʻi ai hono kelekele ʻi he vahefonua kaungāʻapí, naʻá ne ʻalu ai ki ha fahiʻanga papa ofi mai ʻo kole ke ne fakamoʻua ha papa kae maluʻi ʻaki hono kelekelé.

ʻI heʻene hohaʻa naʻa taʻetali ʻene fakamoʻuá koeʻuhí ko ha fefine iá, naʻá ne talaange ai ki he tangata fahi papá, “Oua te ke tālaʻa ki ha fefine. Ko hono fakalūkufuá, ʻoku nau pau ange kinautolu ʻi he kakai tangatá.”

Naʻe ʻikai ha loto-veiveua ʻi he tangata fahi papá ʻi hono tali ʻene fakatau fakamoʻuá, pea naʻe ʻikai fuoloa mei ai kuo maʻu ʻe Luʻisa e papa naʻá ne fie maʻú ke langa ʻaki ha kiʻi fale. Ko e meʻapangó, ko e kau tangata naʻá ne totongi ke fai e ngāué ne hoko maʻu pē ko e koto fakamamahi, pea ne pau ai ke ne totongi ha niʻihi kehe kae ʻoua leva kuó ne maʻu ha kau ngāue falalaʻanga.

Lolotonga hono kei langa e falé, naʻe ngāue ʻa Luʻisa ko ha fefine tuitui. Ko e taimi naʻe puke ai hono ngaahi ʻofefiné ʻi he mīselé, naʻá ne tokangaʻi kinautolu ʻi he ʻaho mo e pō mo lotua ke nau moʻui lelei. Ne hangē naʻá ne malava pē ʻo tokangaʻi lelei hono fāmilí neongo e tūkunga naʻá ne ʻi aí. Ka naʻá ne faʻa ongoʻi tuenoa, taʻefeʻunga mo vaivai ke fuesia e kavenga ne hilifaki kiate iá.

ʻI he ʻosi pē hono langa e falé, naʻe hiki leva ʻa Luʻisa mo hono fāmilí ki ai. Naʻá ne faliki ʻaki ha kāpeti fulufulu naʻá ne ngaohi pē ʻe ia, pea teuteuʻi e ʻapí ʻaki e ʻū nāunau naʻá ne kumi ʻaki e paʻanga mei heʻene ngāué.

ʻI he fakalau e taimí, naʻe moʻui ʻa Luʻisa mo e tamaki fefiné ʻi he kiʻi paʻanga hū mai naʻá ne maʻú, ne nau fakafetongi koloa mo fakatau fakamoʻua kae totongi ʻene moʻua ki he fahiʻanga papá. Ko e taimi ne ʻosi ai ʻenau meʻakaí pea ʻi ai mo ha ʻū moʻua foʻou ʻa Luʻisa ke totongí, naʻe fehuʻi ange ʻe he fānaú, “Fineʻeiki, ko e hā e meʻa te tau faí?”

Naʻe tali fakamātoato ange ʻe Luʻisa ʻo pehē, “Lāunga ki he ʻEikí.” Naʻá ne fifili pe ʻe ongo fēfē nai ʻene lotú. Te ne lāunga nai fekauʻaki mo e kakai ʻoku nau moʻua ange kiate iá? Te ne lāunga nai fekauʻaki mo e niʻihi ne teʻeki ke nau totongi ia ki he ngāue naʻá ne fai maʻanautolú?

Ne taimi nounou mei ai ne aʻu mai ha tangata mo ha fokotuʻunga ʻakau papa maʻana, ʻa ia ʻe lava ke ne fakatau atu. Ne toe aʻu mai mo ha tangata ʻe taha mo ha pāuni mahoaʻa ʻe teau mo e kakanoʻi puaka pāuni ʻe uofulu mā nima.

Naʻe pehē ange ʻe hono ʻofefine ko Falanisesí, “ʻE Fineʻeiki, he toki fefine monūʻia moʻoni ko koe!”

Naʻe lōmekina ʻa Luʻisa ʻe he loto-houngaʻiá, naʻá ne fakakaukau ai ke taʻofi ʻene lāungá.31


Hangē pē ko ia ne palōmesi ʻe Uiliami Laó, ne kamata ke tufaki e nusipepa Nauvoo Expositor ʻi Nāvū ʻi he kamataʻanga ʻo Suné. Naʻe fakalea ʻi he talateú ʻo pehē, “ʻOku mau feinga fakamātoato ke fakaʻauha ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni fulikivanu ʻa Siosefa Sāmitá, ʻa ia ʻoku mau ʻiloʻi fakapapau ʻoku ʻikai ke fenāpasi lelei mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo Sīsū Kalaisí mo e kau ʻaposetoló.”

ʻI he nusipepá, naʻe fakakikihiʻi ai ʻe Uiliami mo ʻene kau muimuí kuo hē ʻa Siosefa mei he ongoongolelei kuo toe fakafoki maí ʻaki ʻene fakafeʻiloaki ʻa e ʻenitaumení, fakahoko e mali tokolahí, mo akoʻi e tokāteline foʻou ʻo e hakeakiʻí mo e natula ʻo e ʻOtuá.32

Naʻa nau fakatokanga foki ki he kakai ʻo e fonuá ʻoku fakautuutu e mālohi fakapolitikale ʻa e Kāingalotú. Naʻa nau fakahalaʻi ʻa e fetoʻoaki ʻe Siosefa ʻa e ngaahi fatongia ʻo e siasí mo e fonuá pea fakaangaʻi ʻene fili palesitení.

Naʻa nau talaki ʻi he fakalotokovi ʻo pehē, “Tuku ke tau tuʻu hake ʻi hotau ivi mālohí ʻo tafiʻi e tākiekina kovi ʻa e kau fakaaoaó mo e fakamoveuveú mei he funga ʻo e fonuá.”33

Hili ha ʻaho ʻe taha mei he ʻasi ʻa e nusipepá, naʻe ui ʻe Siosefa ha fakataha mo e Kosilio Fakakolo ʻo Nāvuú ke aleaʻi ʻa e meʻa ke fai ki he nusipepa Expositor. Naʻe tokolahi e ngaahi kaungāʻapi ʻo e Kāingalotú ne nau ʻosi fakafili ki he siasí, pea naʻá ne hohaʻa telia naʻa langaki ʻe he nusipepa Expositor ke nau fai ha fakamamahi. Naʻá ne pehē, “ʻOku ʻikai ke malu e faʻahinga meʻa peheé, koeʻuhí ko e faʻahinga fakakaukau fakafetau ʻoku nau hehema ke fakatupú.”34

Naʻe fakamanatu ʻe Hailame ki he kosilio fakakoló ʻa e ngaahi fakatanga ne tuli ai kinautolu mei Mīsulí. Naʻá ne hohaʻa, hangē ko Siosefá, telia naʻa hanga ʻe he nusipepá ʻo fakaʻitaʻi e kakaí ke nau fakafepaki ki he Kāingalotú tukukehe ʻo ka nau ka fakapaasi ha lao ke taʻofi ʻaki ia.

Naʻe maʻuloloa e fakatahá ʻi ha pō Tokonaki, pea naʻe mātuku e kau tangatá ke nau toki fakataha he Mōnité.35 Naʻe fakataha ʻa e kosilio fakakoló he ʻaho ko iá mei he pongipongi ki he efiafi, ʻo toe aleaʻi pē pe ko e hā e meʻa te nau faí. Naʻe fokotuʻu ʻe Siosefa ke fakahā ko e nusipepá ko ha fakakina ia ki he kakaí pea fakaʻauha e mīsini naʻá ne paaki iá.36

Naʻe loto ki ai ʻa Sione Teila. ʻI heʻene hoko ko e ʻētita ki he nusipepa Times and Seasons, naʻe mahuʻingaʻia ʻa Sione ʻi he tauʻatāina ʻo e ongoongó mo e leá, ka naʻá ne tui tatau mo Siosefa, ne ʻi ai ʻenau totonu fakakonisitūtone ke maluʻi kinautolu mei he fakamatala loí. ʻE hoko hono fakaʻauha ʻo e nusipepa Expositor mo hono mīsini pākí ke fai ai ha fakakikihi, ka naʻa nau tui ne ʻi ai ʻenau ngofua fakalao ke fai ia.

Naʻe lau leʻolahi ʻe Siosefa ʻa e konisitūtone ʻo e vahefonua ʻIlinoisí fekauʻaki mo e tauʻatāina ʻo e ongoongó koeʻuhí ke mahino ʻa e laó ki he tokotaha kotoa pē ʻi he lokí. Ne lau ʻe ha mēmipa ʻe taha mei ha tohi lao ha fakamoʻoni fakalao ki hono fakaʻauha ʻo ha meʻa ʻoku fakatupu moveuveu ki he nofo melino ʻo ha kolo. ʻI hono ʻomi ko ia ʻo e ngaahi fakaʻuhinga fakalaó, naʻe toe fokotuʻu ʻe Hailame ʻa e meʻa ne fokotuʻu ʻe Siosefá, ke nau fakaʻauha ʻa e mīsini pākí pea veteki ʻa e taipé.37

Naʻe talaange ʻe Uiliami Felipisi ki he kosilió kuó ne toe vakaiʻi ʻa e Konisitūtone ʻo e ʻIunaiteti Siteití, ko e lao fakavahefonua ʻo Nāvuú, mo e ngaahi lao ʻo e fonuá. Fakatatau ki heʻene fakakaukaú, ʻoku fakatonuhiaʻi kakato mo fakalao ʻa e koló ke tala ko e nusipepá ko ha fakakina ia pea fakaʻauha leva ia he vave tahá.

Naʻe fakahā loto ʻa e kosilió ke fakaʻauha ʻa e nusipepá, pea naʻe ʻave ʻe Siosefa ha tuʻutuʻuni ki he ʻōfisa māʻolunga ʻo e koló ke fakahoko e ngāué.38


Naʻe aʻu mai ʻa e ʻōfisa māʻolungá ʻi he efiafi ko iá mo ha kau tangata ʻe toko teau ki he ʻōfisi ʻo e Expositor. Naʻa nau hae ʻa e falé ʻaki ha hāmala pea toho mai ʻa e mīsini pākí ki he loto halá ʻo fahifahi iiki ia. Hili iá ne nau laku mai mo e ʻū toloa taipé pea tutu ʻa e tuʻunga vevé. Kapau ne nau maʻu ha tatau ʻo e nusipepá ne laku mo ia ki he afí.39

ʻI he ʻaho hono hokó, naʻe lipooti ʻe Tōmasi Saapa ʻa e fakaʻauha ʻo e nusipepá ʻi ha pulusinga makehe ʻo ʻene nusipepá. [Naʻá ne tohi ʻo pehē,] “Kuo pau ke hoko ʻa e tau mo e fakaʻauha! ʻA e kakai kotoa pē ʻi he fonuá ke mou tuʻu hake!!! ʻOku ʻikai ha taimi ke toe fai ai ha lau, ʻe toki fai ʻe he tangata kotoa pē ʻene lau pē ʻaʻana. Tuku ke fai ia ʻaki ʻa e meʻafana mo e mahafu!!!40