‘Inisititiuti
11 Te Mou Maʻu ʻEku Fonó


“Te Mou Maʻu ʻEku Fonó,” vahe 11 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846 (2018)

Vahe 11: “Te Mou Maʻu ʻEku Fonó”

Vahe 11

ʻĪmisi
ʻAisi ʻoku Papā

Te Mou Maʻu ʻEku Fonó

Naʻe houngaʻia ʻa Ane mo Niueli Uitenī ke talitali ʻa Siosefa mo ʻEma ʻi Ketilani. Neongo naʻe ‘i ai ha fānau iiki ʻe toko tolu mo ha mehikitanga naʻe nofo mo kinautolu, naʻa nau fakaafeʻi e fāmili Sāmitá ke nau nofo ʻi honau ʻapí kae ʻoua kuo maʻu ha feituʻu maʻanautolu. Koeʻuhí naʻe vave ʻa e fāʻele ʻa ʻEmá, ne hiki leva ʻa Ane mo Niueli ki ha loki ʻi ʻolunga kae lava ke ne maʻu mo Siosefa ʻa e loki ʻi laló.1

Hili ʻena hiki atu ki he ʻapi ʻo e fāmili Uitenií, naʻe kamata ke ʻaʻahi ʻa Siosefa ki he kau papi uluí. Ko Ketilaní ko ha fakatahaʻi ia ʻo ha fanga kiʻi fale iiki mo e ngaahi falekoloa ʻi ha moʻunga he fakatonga ʻo e falekoloa Uitenií. Naʻe lele ha kiʻi vaitafe ʻi he tafatafaʻaki ʻo e koló, ʻo ne ʻoatu e maʻuʻanga ivi ki he ngaahi fahiʻanga papá mo tafe ki ha vaitafe lahi ange ʻi he tokelaú. Naʻe nofo ai ha kakai ʻe meimei toko tahaafe.2

ʻI he ʻaʻahi ʻa Siosefa ki he kāingalotú, naʻá ne vakai ki heʻenau loto vēkeveke ki ha ngaahi meʻafoaki fakalaumālié mo ʻenau loto holi moʻoni ke moʻui ʻo hangē ko e kāingalotu ʻi he Fuakava Foʻoú.3 Naʻe ʻofa ʻa Siosefa ʻi he ngaahi meʻafoaki ʻo e Laumālié pea naʻá ne ʻilo naʻe ʻi ai honau fatongia ʻi he siasi kuo toe fakafoki maí, ka naʻá ne hohaʻa naʻa fuʻu tōtuʻa e tokanga ʻa ha niʻihi ʻo e Kāingalotu ʻo Ketiilaní ki aí.

Naʻá ne lava ʻo sio naʻe ʻi ai ha ngāue faingataʻa ke ne fai. Kuo liunga ua pe lahi ange ʻa e siasí ʻi he kau mai ʻa e Kāingalotu Ketilaní, ka naʻe hā mahino naʻa nau fie maʻu ha toe fakahinohino mei he ʻEikí.


ʻI ha maile ʻe valungeau ki he fakahihifó, ne tūʻuta atu ʻa ʻŌliva mo e kau faifekau kehé ki he kiʻi kolo ko Tauʻatāina ʻi he Vahefonua Siakisoni, Mīsulí, ʻi he kauʻāfonua fakahihifo ʻo e ʻIunaiteti Siteití. Naʻa nau maʻu ha nofoʻanga mo ha ngāue ke tokoni kiate kinautolu pea fakahoko ha ngaahi palani ke ʻaʻahi ki he kau ʻInitia Telaueá, ʻa ia naʻa nau nofo ʻi ha feituʻu ne lau maile siʻi ki he fakahihifo ʻo e koló.4

Ko e kau Telaueá, ne nau toki hiki mai ki he feituʻú hili ia hono fakamālohiʻi kinautolu mei honau fonuá ʻe he ngaahi tuʻutuʻuni ʻa e puleʻanga ʻIunaiteti Siteití ki hono tekeʻi e kau ʻInitia Kulá. Ko honau takí, ʻa Kikatauenani, ko ha tangata motuʻa kuó ne fāinga ʻo laka hake ʻi he taʻu ʻe uofulu mā nimá ke pukepuke fakataha hono kakaí lolotonga ia hono teke fakahihifo kinautolu ʻe he kakai nofo foʻou maí mo e Kautau ʻAmeliká.5

ʻI ha ʻaho momoko ʻi Sanuali 1831, naʻe fononga atu ʻa ʻŌliva mo Paʻale ke feʻiloaki mo Kikatauenaniti. Naʻá na ʻilo ia ʻokú ne tangutu ʻi ha veʻe afi ʻi loto ʻi ha fale ʻakau lahi ʻi he nofoʻanga Telaueá. Naʻá ne lulululu loto māfana mo kinaua pea fakahinohino ange ke na tangutu ʻi ha ʻū kafu. Ne tuku mai leva ʻe hono ngaahi uaifí ha laulau kapa ne fonu piini haka mao mo ha koane ʻi muʻa ʻi he kau faifekaú, pea naʻa nau kai ʻaki ʻa sēpuni ʻakau.

Naʻe lea ʻa ʻŌliva mo Paʻale kia Kikatauenani ʻaki e tokoni ʻa ha tangata liliu lea, fekauʻaki mo e Tohi ʻa Molomoná mo kole ha faingamālie ke vahevahe hono pōpoakí mo ʻene fakataha alēlea pulé. Naʻe angamaheni ʻaki hono fakafepakiʻi ʻe Kikatauenani ʻa hono tukuange ʻa e kau faifekaú ke lea ki hono kakaí, ka naʻá ne talaange te ne fakakaukau ki ai pea talaange ʻi ha taimi nounou mei ai ʻa ʻene fakakaukaú.

Naʻe toe foki atu ʻa e kau faifekaú ko hono fale ʻakaú ʻi he pongipongi hono hokó, pea hili ha fealeaʻaki, naʻe ui ʻe he takí ha fakataha alēlea peá ne fakaafeʻi e kau faifekaú ke nau lea.

Naʻe fakamālō ʻa ʻŌliva kiate kinautolu mo vakai atu ki he ngaahi fofonga ʻo e kau fanongó. Naʻá ne pehē, “Kuo mau fononga ʻi he feituʻu maomaonganoá, kolosi ʻi he ngaahi vaitafe lalahi mo lolotó, pea fou mai ʻi he sinou lolotó ke fakahoko atu e ʻilo lahi kuo mau toki fanongo mo ongoʻi ʻoku moʻoní.”

Naʻá ne fakafeʻiloaki e Tohi ʻa Molomoná ko ha hisitōlia ʻo e ngaahi kui ʻo e Kau ʻInitia Kulá. Naʻá ne fakamatala, “Ko e tohí naʻe hiki ʻi ha ʻū lauʻi peleti koula, pea tukufakaholo mai mei he tamai ki he foha ʻi ha ngaahi taʻu mo e toʻu tangata lahi.” Naʻá ne talaange ʻa e founga ne tokoniʻi ai ʻe he ʻOtuá ʻa Siosefa ke ne maʻu mo liliu ʻa e ʻū lauʻi peletí koeʻuhí kae lava ʻo pulusi mo vahevahe ia ki he kakai kotoa pē, ʻo kau ai ʻa e kau ʻInitiá.

Hili ʻene leá, naʻe ʻoange ʻe ʻŌliva kia Kikatauenani ha Tohi ʻa Molomona mo talitali lolotonga ʻene sivisiviʻi ia mo ʻene fakataha alēleá. Naʻe talaange ʻe he tangata toulekeleká, “ʻOku tau ongoʻi houngaʻia moʻoni ʻi hotau ngaahi kaungāmeʻa hinehina kuo nau haʻu mamaʻo, mo ngāue mālohi ke talamai ʻa e ongoongolelei ko ʻení pea tautautefito ki he ongoongo foʻou ko ʻeni fekauʻaki mo ʻetau ngaahi kuí.”

Ka naʻá ne fakamatala foki ne faingataʻa ʻa e ʻea ʻo e faʻahitaʻu momokó ki hono kakaí. Naʻe masiva honau ngaahi nofoʻangá, pea naʻe mate ai ʻenau fanga monumanú. Naʻe pau ke nau langa ha ngaahi ʻapi mo e ʻā pea teuteu ʻa e fāmá ki he faʻahitaʻu failaú. ʻI he taimi ní, ne ʻikai ke nau mateuteu ke talitali ha kau faifekau.

Naʻe palōmesi ange ʻa Kikatauenani “Te mau langa ha fale ki he fakataha alēleá pea mau fakataha kotoa, pea te mou lau kiate kimautolu mo akoʻi kimautolu ʻo lahi ange fekauʻaki mo e tohi ʻo ʻemau ngaahi kuí mo e finangalo ʻo e Laumālie Lahí.”6


Ne maʻu ʻe Siosefa ha lipooti meia ʻŌliva hili ha ngaahi uike siʻi. Hili ʻene fakamatalaʻi e ʻaʻahi ʻa e kau faifekaú kia Kikatauenaní, naʻe fakahoko ange ʻe ʻŌliva ʻoku teʻeki pē ke ne fakapapauʻi pe ʻe tali ʻe he kau Telaueá ʻa e Tohi ʻa Molomoná. Naʻá ne tohi, “ʻOku ʻikai ke u fakapapauʻi pe ʻe fēfē hono tali ʻo e meʻá ni ʻi he matakali ko ʻení.”7

Naʻe kei fakatuʻamelie pē ʻa Siosefa fekauʻaki mo e ngāue fakafaifekau ki he kau ʻInitiá, neongo e tuku ʻene tokangá ki hono fakamālohia ʻo e siasí ʻi Ketilaní. Hili ha taimi nounou mei heʻene feʻiloaki mo e Kāingalotu ʻi aí, naʻá ne maʻu ha fakahā maʻanautolu. Naʻe toe talaʻofa ai ʻe he ʻEikí, “Pea te mou maʻu ʻeku fonó ʻi he lotu ʻo hoʻomou tuí, koeʻuhí ke mou ʻiloʻi ʻa e founga ki hono puleʻi ʻa hoku siasí pea ʻai ke totonu ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻi hoku ʻaó.”8

Naʻe ʻilo ʻe Siosefa mei heʻene ako ʻa e Tohi Tapú naʻe foaki ʻe he ʻEikí kia Mōsese ha fono ʻi heʻene tataki hono kakaí ki he fonua ʻo e talaʻofá. Naʻá ne ʻiloʻi foki naʻe hāʻele mai ʻa Sīsū Kalaisi ki he māmaní pea fakamahino ʻa ʻEne fonó ʻi he kotoa ʻo ʻEne ngāué. Ko ʻeni te Ne toe fakahā mai e fonó ki Hono kakai ʻo e fuakavá.

ʻI he fakahā foʻoú, naʻe fakahikihikiʻi ʻe he ʻEikí ʻa ʻEtuate Patilisi koeʻuhi ko ʻene loto maʻá mo uiuiʻi ia ko e fuofua pīsope ʻo e siasí. Naʻe ʻikai fakamatala fakaikiiki ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi fatongia ʻo ha pīsope, ka naʻá Ne folofola ke tuku kakato ʻe ʻEtuate hono taimí ki he siasí mo tokoni ki he Kāingalotú ke talangofua ki he fono ʻe ʻoatu ʻe he ʻEikí kiate kinautolú.9

Hili ha uike ʻe taha mei ai ʻi Fepueli  ʻaho 9, naʻe feʻiloaki ʻa ʻEtuate mo Siosefa mo e kaumātuʻa kehe ʻo e siasí ke lotu mo maʻu ʻa e fonó. Naʻe ʻeke ʻe he kaumātuʻá kia Siosefa ha ngaahi fehuʻi lahi fekauʻaki mo e fonó, pea naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ʻa e talí ʻo fakafou ʻiate ia.10 Naʻe toe ʻomi ʻe he ngaahi talí ni ha ngaahi moʻoni angamaheni, ʻo fakapapauʻi mai ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e Ngaahi Fekau ʻe Hongofulú mo e ngaahi akonaki ʻa Sīsuú. Ne ʻomi ʻe ha niʻihi ha ngaahi fakakaukau foʻou ki he Kāingalotú ki he founga ʻo hono tauhi ʻo e ngaahi fekaú mo tokoni kiate kinautolu ʻoku nau maumauʻi e ngaahi fekaú ni.11

Ne toe ʻoatu foki ʻe he ʻEikí ha ngaahi fekau ke tokoni ki he Kāingalotú ke nau hoko ʻo hangē ko e kakai ʻo ʻĪnoké. Naʻe fie maʻu ke nau fakakaukau ki honau ngaahi ʻapí mo e ʻenau koloá ko ha fatongia tauhi toputapu kuo foaki kiate kinautolu ʻe he ʻOtuá, koeʻuhí ke nau lava ʻo tokangaʻi honau ngaahi fāmilí, tokoniʻi e masivá, mo langa ʻa Saione, kae ʻikai vahevahe tatau ʻa e kelekelé ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he kakai ʻi he faama ʻo e fāmili Moalií.

Ko e Kāingalotu naʻa nau fili ke talangofua ki he fonó, naʻe fie maʻu ke nau fakatāpui ʻenau koloá ki he siasí ʻaki ʻenau foaki fakalao ia ki he pīsopé. Te ne toki fakafoki ange ha kelekele mo ha koloa kiate kinautolu ko ha tofiʻa ʻi Saione, ʻo fakatatau mo e ngaahi fie maʻu ʻo honau ngaahi fāmilí. Ko e Kāingalotu ko ia naʻe maʻu honau tofiʻá, naʻe pau ke nau ngāue ko ha kau tauhi ʻa e ʻOtuá, ʻo fakaʻaongaʻi ʻa e kelekele mo e meʻangāue kuo nau maʻú pea fakafoki e meʻa naʻe ʻikai fakaʻaongaʻí ke tokoni ki he masivá mo langa ʻa Saione mo e temipalé.12

Naʻe poupouʻi ʻe he ʻEikí ʻa e Kāingalotú ke talangofua ki he fono ko ʻení mo hokohoko atu e fekumi ki he moʻoní. Naʻá Ne talaʻofa ʻo pehē, “Kapau te ke kole, te ke maʻu ha fakahā hoko mo e fakahā, pea mo ha ʻilo hoko mo e ʻilo, koeʻuhí ke ke ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻa liló mo e ngaahi meʻa fakamelinó—ʻa e meʻa ʻoku ʻomi ʻa e fiefiá, ʻa e meʻa ko ia ʻoku ʻomi ʻa e moʻui taʻengatá.”13

Naʻe maʻu ʻe Siosefa ha ngaahi fakahā kehe ʻa ia ne ʻomi ai e māú ki he siasí. ʻI he tali ʻa e ʻEikí ki ha ngaahi tōʻonga ne tōtuʻa ʻa ha Kāingalotu ʻe niʻihi, naʻá Ne fakatokanga ʻoku ʻi ai ha ngaahi laumālie kākā ʻi he funga ʻo e māmaní, ʻoku nau kākaaʻi ʻa e kakaí ke nau fakakaukau ko e Laumālie Māʻoniʻoní naʻá ne ʻai kinautolu ke nau anga fakakaivaó. Naʻe pehē ʻe he ʻEikí naʻe ʻikai ʻai ʻe he Laumālié ke hohaʻa mo puputuʻu ʻa e kakaí, ka ke hiki hake mo fakahinohino kinautolu.

Naʻá Ne fakahā, “Ko e meʻa ʻoku ʻikai fakamāmaʻí ʻoku ʻikai mei he ʻOtuá ia”14


Hili pē ha taimi nounou mei hono fakahā ʻe he ʻEikí ʻEne fonó ʻi Ketilaní, naʻe fakaʻosi ʻe he Kāingalotú ʻenau teuteu ke fakataha ki ʻOhaioó. Naʻa nau fakatau atu ʻa honau fonuá mo e koloá ʻi he mole lahi ʻiate kinautolu, faʻo ʻenau ngaahi ngaʻotoʻotá ʻi ha ngaahi saliote, mo e lea māvae ki he fāmilí mo e kaungāmeʻá.

Naʻe kau ʻa ʻElisapeti mo Tōmasi Maasi ʻi he Kāingalotu ne teuteu ke hikí. Hili hono maʻu ʻe Tōmasi ʻa e ʻū laʻi peesi mei he Tohi ʻa Molomoná pea foki ki hono ʻapi ʻi Positoní, naʻa nau hiki ki Niu ʻIoke ke ofi ange kia Siosefa mo e siasí. Naʻe haʻu ʻa e ui ke fakataha ki ʻOhaioó ʻi ha ngaahi māhina siʻi pē kimui ai, ko ia ai naʻe toe fakamāʻopoʻopo ʻa ʻElisapeti mo Tōmasi, mo fakapapauʻi ke fakataha mo e Kāingalotú mo langa ʻa Saione ʻi ha feituʻu pē ʻe fakahinohino ʻe he ʻEikí.

Naʻe tupu ʻa e loto vilitaki ʻa ʻElisapetí mei heʻene uluí. Neongo naʻá ne tui ko e Tohi ʻa Molomoná ko ha folofola ʻa e ʻOtuá, naʻe ʻikai ke papitaiso ia ʻi he taimi pē ko iá. Hili ʻene fanauʻi ha foha ʻi Palemaila, naʻá ne kole ki he ʻEikí ha fakamoʻoni naʻe moʻoni ʻa e ongoongoleleí. Naʻá ne maʻu ʻa e fakamoʻoni naʻá ne fekumi ki aí hili ha taimi nounou mei ai peá ne kau ki he siasí, ʻo ʻikai ke ne loto ke fakaʻikaiʻi e meʻa naʻ ne ʻiló mo mateuteu ke tokoni ki he ngāué.

Naʻe tohi ʻa ʻElisapeti ki he tuofefine ʻo Tōmasí ʻi ha taimi nounou pē ki muʻa peá na mavahe ki ʻOhaioó ʻo pehē, “Kuo ʻi ai ha fuʻu liliu lahi kuo hoko ʻiate au, ʻi he sino mo e ʻatamai fakatouʻosi. ʻOku ou ongoʻi ha loto holi ke fakafetaʻi ki he meʻa kuó u maʻú mo kei fekumi ki ha meʻa lahi ange.”

ʻI he tohi tatau pē, naʻe vahevahe ʻe Tōmasi ʻa e ongoongo ʻo e tānakí. Naʻá talaange, “ʻOku ui ʻe he ʻEikí ʻa e taha kotoa ke fakatomala pea fakataha fakavavevave ki ʻOhaiō.” Naʻe ʻikai ke ne ʻilo pe naʻe ʻalu e Kāingalotú ki ʻOhaiō ke langa ʻa Saione pe naʻa nau teuteu ki ha toe fehikitaki lahi ange ʻi he kahaʻú. Ka naʻe ʻikai mahuʻinga ia. Kapau naʻe fekau ʻe he ʻEikí kiate kinautolu ke fakataha ki Mīsuli, pea naʻa mo e ʻOtu Moʻunga Maká ʻo laka atu ʻi ha maile ʻe tahaafe ʻi he kauʻāfonua fakahihifó, naʻá ne mateuteu ke ʻalu.

Naʻá ne fakamatala ki hono tuofefiné, “ʻOku ʻikai ke mau ʻilo ʻa e meʻa ʻoku fie maʻu ke mau faí, tuku kehe ʻo ka fakahā ia kiate kimautolu.” “Ka ko e meʻa ʻeni ʻoku mau ʻiló: ʻe langa ha kolo ʻi he fonua ʻo e talaʻofá.”15


Naʻe toe hoko atu ʻe Siosefa mo Sitenei e liliu fakalaumālie ʻo e Tohi Tapú hili hono fakahā ʻe he ʻEikí e fonó mo e kamata ke fakataha mai e Kāingalotu mei Niu ʻIoké ki ʻOhaioó.16 Naʻá na hoko atu mei he fakamatala ʻo ʻĪnoké ki he talanoa ʻo e pēteliake ko ʻĒpalahamá, ʻa ia naʻe talaʻofa ʻe he ʻEikí ke ngaohi ko ha tamai ʻo e ngaahi puleʻanga lahi.17

Naʻe ʻikai fakahā ʻe he ʻEikí ha ngaahi liliu lahi ki he tohí, ka ʻi he lau ʻe Siosefa e talanoa ʻo ʻĒpalahamé, naʻá ne fakalaulauloto lahi fekauʻaki mo e moʻui ʻa e pēteliaké.18 Ko e hā naʻe ʻikai valokiʻi ai ʻe he ʻEikí ʻa ʻĒpalahame mo e kau pēteliake kehe ʻo e Fuakava Motuʻá ʻi heʻenau mali tokolahí, ko ha meʻa naʻe fehiʻa ai ʻa e kau lau Tohi Tapu ʻAmeliká.

Naʻe ʻomi ʻe he Tohi ʻa Molomoná ha tali ʻe taha. ʻI he kuonga ʻo Sēkopé ko e tehina ʻo Nīfaí, naʻe fekau ʻe he ʻEikí ʻa e kau tangata Nīfaí ke maʻu ha uaifi pē ʻe taha. Ka naʻá Ne toe fakahā foki te Ne lava ʻo toe fakahinohino kiate kinautolu ha meʻa ʻe taha, ʻo ka fie maʻu ʻi he ngaahi tūkungá, ke fakatupu ha fānau anga māʻoniʻoni.19

Naʻe lotu ʻa Siosefa fekauʻaki mo e meʻá ni, pea naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ʻokú Ne fekau Hono kakaí he taimi ʻe niʻihi ke nau fakahoko ʻa e mali tokolahí. Naʻe teʻeki hoko e taimi ke fakahoko ai iá, ka ʻe hoko ʻa e ʻaho ʻa ia te Ne kole ai ki ha niʻihi ʻo e Kāingalotú ke fakahoko ia.20


Naʻe kei momoko ʻa e kelekelé ʻi he mavahe ʻa e ʻuluaki kulupú mei Niu ʻIoké. Naʻe toki mavahe ʻa e kulupu hono uá, ʻo kau ai ʻa Lusi Sāmita mo ha meimei toko valungofulu kehe, kimui siʻi mei ai. Naʻa nau totongi ha tikite ʻi ha vaka kanali ʻa ia te ne ʻomi kinautolu ki ha anovai lahi ki he hihifó. ʻI he anovaí, te nau heka leva ʻi ha vaka ʻa ia te ne ʻave kinautolu ki ha taulanga ofi ki Ketilani. Te nau fononga lalo leva mei ai ʻi he konga fakaʻosi ʻo ʻenau fononga maile ʻe tolungeaú.21

ʻI he kamataʻangá, naʻa nau folau lelei ka ʻi he vaeuaʻangamālie ʻo e anovaí, naʻe hoko ha maumau ʻi he konga ʻokú ne tokoni ke hiki e ʻalu ʻa e vaká he kanaí, ke ne liʻaki ai e kulupu ʻa Lusí he matāʻutoʻutá. Koeʻuhí naʻe ʻikai ke nau palani ki ha fakatoloi, naʻe tokolahi ha kakai naʻe ʻikai ke nau ʻomi ha meʻakai feʻunga. Naʻe hoko ʻa e fiekaiá mo e hohaʻa fekauʻaki mo e tānakí ke ne ʻai ha niʻihi ke lāunga.

Naʻe talaange ʻe Lusi kiate kinautolu, “Mou faʻa kātaki pea tuku hoʻomou lāungá. ʻOku ʻikai haʻaku toe veiveiua ko e toʻukupu ʻo e ʻEikí  ʻokú ne maluʻi kitautolu.”

ʻI he pongipongi hono hokó, naʻe fakaleleiʻi ʻe ha kau tangata ngāue ʻa e kanalí, pea naʻe toe hoko atu leva e folau ʻa e Kāingalotú. Naʻa nau tūʻuta ki he anovaí hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, ka naʻa nau lotomamahi ʻi hano taʻofi kinautolu mei haʻanau toe hoko atu ʻe ha ʻaisi poloka ne matolu ʻi he taulangá.22

Naʻe fakaʻamu ʻa e kulupú ke nau totongi ha fale ʻi he koló lolotonga ʻenau tatalí, ka naʻa nau maʻu pē ha loki lahi ʻe taha ke nau vahevahe. Meʻa mālié, he naʻe feʻiloaki ʻa Lusi mo e kapiteni ʻo ha vaka naʻá ne ʻilo hono tuongaʻané, peá ne ngāue leva ke fetukutuku ʻene kulupú ki hono vaká lolotonga ʻenau tali ke movete e ʻaisí.23

Naʻe loto foʻi ʻa e Kāingalotú ʻi he loto vaká. Ne tokolahi ha niʻihi ne fiekaia, pea naʻe viviku mo mokosia ʻa e taha kotoa. Naʻe ʻikai ke nau ʻilo ha founga ke toe ʻunu ai ki muʻa pea nau kamata fefakakikihiʻaki ʻiate kinautolu.24 Naʻe ʻalu ke fakalalahi ʻa e fakakikihí ʻo ne maʻu e tokanga ʻa ha niʻihi ne nau omi ke sio ai. ʻI heʻene hohaʻa naʻa fakakaukau kovi mai ʻa e niʻihi kehé ki he Kāingalotú, naʻe valokiʻi kinautolu ʻe Lusi.

“Ko fē hoʻomou tuí? Ko fē hoʻomou falala ki he ʻOtuá?” Ko ʻene ʻeké ange ia. “Ko ʻeni, ʻe kāinga, kapau te mou ʻohake homou lotó ki he langí, ke veteki e ʻaisí, pea tau ʻatā ke hoko atu, hangē ʻoku moʻui ʻa e ʻEikí, kuo pau ke hoko ia.”

ʻI he momeniti ko iá, naʻe fanongo ʻa Lusi ki ha longoaʻa hangē ha pā ʻa e maná ʻi he mavaeua ʻa e ʻaisi he taulangá ʻo lahi feʻunga ke hū ai ʻa e vaká. Naʻe tuʻutuʻuni ʻa e kapitení ki heʻene kau tangatá ke nau ʻalu ki honau takitaha feituʻu, ʻi heʻenau feinga ke hū fakaalaala atu ʻi he konga ne mavaeuá, ʻo tele ofi ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ki he ʻaisí ʻi he ongo tafaʻakí fakatouʻosi.25

ʻI heʻenau ʻohovalé mo e houngaʻiá, naʻe kau fakataha e Kāingalotú ʻo lotu ʻi he vaká.26


Lolotonga e fofonga fakahihifo ʻene fineʻeikí mo e Kāingalotu Niu ʻIoké, naʻe hiki ʻa ʻEma mo Siosefa ki ha kiʻi fale ʻakau siʻisiʻi ʻi he faama Moalií. Naʻe hoko hono tuʻunga fakatakimuʻá mo e ngaahi fakahā foʻou ne toki ʻomí ke toe maau, mahino, mo uouangataha lahi ange ʻa e Kāingalotu ʻi ʻOhaioó. Ne tokolahi ha kaumātuʻa mo honau ngaahi fāmilí he taimi ko ʻení ne nau fakahoko ha ngaahi feilaulau lahi ke fakamafola ʻa e ongoongoleleí ki he tukui kolo ofi maí.

Naʻe ʻikai fuʻu ola lelei pehē ʻa e ngāué ʻi Mīsuli. ʻI ha taimi ʻe taha, ne tui ʻa ʻŌliva naʻa nau fakalakalaka ki muʻa mo Kikatauenani mo hono kakaí. Naʻá ne lipooti kia Siosefa ʻo pehē, “ʻOku pehē ʻe he taki maʻolunga tahá ʻokú ne tui ki he lea kotoa pē ʻi he tohí pea ʻoku ʻi ai ha niʻihi tokolahi kehe ʻi he fonuá ʻoku nau tui.”27 Kae hili hano fakamanamanaʻi ʻe ha taha ngāue fakapuleʻanga ke puke pōpula ʻa e kau faifekaú ʻi heʻenau malanga ki he kau ʻInitiá taʻe maʻu ha ngofuá, naʻe pau ai ke taʻofi ʻe ʻŌliva mo e kau faifekaú ʻenau ngāué.28

Naʻe fakakaukau ʻa ʻŌliva ke ʻave ʻa e pōpoakí ki ha fonua ʻInitia Kula ʻe taha, ko e Navahó, ʻa ia naʻa nau nofo ʻi ha maile ʻe lauiafe ki he hihifó, ka naʻe ʻikai ke ne ongoʻi ʻoku fakamafaiʻi ia ke ne fononga mamaʻo pehē. Ka naʻá ne tuku ʻa Paʻale ke ne foki ki he hahaké ke maʻu ha laiseni malanga mei he puleʻangá lolotonga ʻene feinga mo e kau faifekau kehé ke fakaului ʻa e kau nofo ʻi Tauʻatāiná.29

Lolotonga iá, ne fehangahangai ʻa Siosefa mo ʻEma mo ha toe meʻa fakamamahi ʻe taha. ʻI he ʻaho fakaʻosi ʻo ʻEpelelí, ne fāʻeleʻi ai ʻe ʻEma ha ongo māhanga—ko ha kiʻi taʻahine pea mo ha kiʻi tamasiʻi—ʻi he tokoni ʻa e kakai fefine mei he fāmili Moalií. Kae hangē ko hona kiʻi tuongaʻane pe tehina ki muʻá, naʻe sino vaivai ʻa e ongo māhangá peá na mālōlō hili pē ha ngaahi houa siʻi mei hono fanauʻi kinauá.30

ʻI he ʻaho tatau pē, ne mālōlō ai mo ha tokotaha ne toki papi ului mai ko Sūlia Moataki hili haʻane fanauʻi ha ongo māhanga. ʻI he taimi naʻe fanongo ai ʻa Siosefa kau ki heʻene mālōloó, naʻá ne ʻoatu ha pōpoaki ki hono husepāniti ko Sioné, ʻo fakahoko ange ʻokú ne loto fiemālie mo ʻEma ke ohi kinaua. Naʻe tali eni ʻe Sione he naʻe kei lotomamahi ʻi heʻene molé mo e ʻikai ke ne lava ʻo tokangaʻi tokotaha ha ongo pēpē foʻoú.31

Naʻe fiefia lahi ʻa Siosefa mo ʻEma ke talitali ʻa e ongo pēpeé ki hona ʻapí. Pea ʻi he tūʻuta hao mai ʻa e fineʻeiki ʻa Siosefá mei Niu ʻIoké, naʻá ne lava ʻo pōpōtama hono ongo makapuna foʻoú.32