‘Inisititiuti
26 Ko Ha Fonua Māʻoniʻoni mo Fakatapui


“Ko Ha Fonua Māʻoniʻoni mo Fakatapui,” vahe 26 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846 (2018)

Vahe 26: “Ko Ha Fonua Māʻoniʻoni mo Fakatapui”

Vahe 26

ʻĪmisi
Teleʻa ‘o ʻĀtama-ʻonitai-ʻĀmaní

Ko Ha Fonua Māʻoniʻoni Kuo Fakatapui

Naʻe lōloa mo momoko ʻa e faʻahitaʻu momoko ʻo e 1838. ʻI he fononga fakahihifo ʻa e ongo fāmili ʻo Siosefa mo Sitineí, naʻe fāinga atu ʻa ʻŌliva Kautele ʻi he fakatokelau ʻo Mīsulí, ʻo fepaki mo e ʻuhá mo e sinoú ke fekumi ki ha feituʻu maʻá e ngaahi siteiki foʻou ʻo Saioné. Naʻe kau ʻa e kelekelé ʻi he lelei taha kuó ne mamata pea naʻá ne vakaiʻi ha ngaahi feituʻu lahi ʻe ala fononga ki ai e Kāingalotú ke fokotuʻu ha ngaahi kolo lalahi mo ha ngaahi fahiʻanga papa. Ka naʻe siʻi ha meʻa ke ne maʻu meʻatokoni mei ai ʻi he feituʻu maʻomaʻonganoa ne ʻikai fuʻu nofoʻí, pea ʻikai ha meʻa ka ko e hahau pē ʻo e kelekelé ke ne mohe ai ʻi he poʻulí.

‘I heʻene foki ki Hihifo Mamaʻo ʻi ha uike ʻe tolu mei aí, naʻá ne fuʻu ongosia fakaesino.1 ʻI he fakaʻau ke moʻui leleí, naʻá ne ʻilo ai naʻe fakatotoloʻi ia mo e kau palesitenisī ʻo e siasí ʻi Mīsulí—ʻa Tēvita Uitemā, Sione Uitemā, mo Uiliami Felipisi—ʻe Tōmasi Maasi, Tēvita Pāteni, mo e fakataha alēlea māʻolungá, ki he faihala.2

Naʻe fakatefito ʻa e ngaahi tukuakiʻí ʻi he founga ʻo ʻenau tokangaʻi e kelekelé ʻi he feituʻu ko iá. ʻI ha kiʻi taimi ki muʻa ai, naʻe fakatau atu ʻe Sione mo Uiliami ʻa e kelekele ʻo e siasí ʻi Hihifo Mamaʻo peá na maʻu pē ʻa e tupú maʻanaua, pea naʻe teʻeki fakaleleiʻi ʻa e meʻa ko iá. ʻIkai ngata aí, ka naʻe toki fakatau pē ʻe ʻŌliva, Sione, mo Uiliami ha niʻihi ʻo honau kelekele ʻi he Vahefonua Siakisoní. Neongo naʻa nau maʻu e totonu fakalao ke fakatau e kelekele ʻi he Vahefonua Siakisoní, ʻa ia ko honau kelekele fakatāutahá, ka naʻe fakatapui ia ki he ʻEikí, pea kuo tapui kinautolu ʻe ha fakahā ke nau fakatau atu ia. ʻIkai ngata pē ʻi heʻenau maumauʻi ha fuakava toputapú, ka naʻa nau fakahā e siʻi ʻenau tui ʻi Saioné.

Naʻe hā ʻa ʻŌliva ʻi he ʻao ʻo e fakataha alēlea māʻolunga ʻo Mīsulí ʻo ne pehē ai koeʻuhí naʻá ne totongi pē mo e niʻihi kehé ʻa e kelekele ʻi he Vahefonua Siakisoní ʻaki ʻenau paʻanga pē ʻanautolú, te nau lava ʻo fakatau ia ʻo fakatatau mo e meʻa ʻoku nau loto ki aí. Naʻá ne toe fakafehuʻi ʻiate ia pē ʻa e ngaahi taumuʻa ʻo ha niʻihi ʻi he fakataha alēleá. Naʻe ʻikai ke ne falala ki he kau tangata hangē ko Tōmasi Maasi mo ha niʻihi kehe naʻa nau ngali manumanu ki he lakangá mo e mafaí. Naʻe mahamahalo ʻa ʻŌliva kuo nau fakalotoʻi ʻa Siosefa ke ne tafoki meiate ia, ʻo toe ʻai ke kovi ange hona vā fakakaungāmeʻa ne ʻikai fuʻu lelei mo e palōfitá.3

“ʻOku fuʻia hoku laumālié he sio ki he kumi mafai peheé,” ko ʻene fakahoko ange ia ki hono tokouá. “Naʻá ku haʻu ki he fonuá ni ke maʻu ha nonga. Kapau he ʻikai ke u lava [ʻo maʻu ia], te u ʻalu ki ha feituʻu ʻe maʻu aí.”

Koeʻuhí ko e ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí ʻa ʻŌlivá, naʻe ʻikai faituʻutuʻuni ki ai ʻa e fakataha alēlea māʻolungá, pea naʻá ne tauhi pē hono uiuiʻí. Ka naʻe toʻo e ngaahi lakanga ʻo Tēvita, Sione, mo Uiliamí.4

Hili ha ʻaho ʻe fā mei ai, naʻe fakataha ʻa ʻŌliva mo e kau tangata ʻe toko tolú mo ha niʻihi kehe tokosiʻi naʻa nau vekeveke ke mavahe mei he siasí. Ko e tokolahi ʻo kinautolu naʻa nau fakaʻofaʻia ʻia Uēleni Peilisi mo hono siasi foʻou ʻi Ketilaní. Hangē ko Uēlení, naʻa nau fakapapauʻi ke fakafepakiʻi e palōfitá.5

ʻI he ʻaho ki he ʻaho, lolotonga e tatali ʻa e Kāingalotú ke foki mai ʻa Siosefa ki Hihifo Mamaʻó, naʻe fakalalahi e taaufehiʻa ʻa ʻŌliva ki he kau taki ʻo e siasí. Naʻá ne veiveiua ʻe mahino kiate kinautolu e ʻuhinga naʻá ne fakahoko ai ʻa ia naʻá ne faí. Naʻá ne fakaʻita ʻo pehē, “ʻOku ʻikai ke tau fakatetuʻa atu ʻe tali pe fakahikihikiʻi [kitautolu] ʻe he valé mo e taʻemahinó.”6

Naʻá ne kei tui pē ki he Tohi ʻa Molomoná mo hono fakafoki mai ʻo e ongoongoleleí, pea na’e ʻikai lava ke ngalo pe te ne fakaʻikaiʻi ʻa e ngaahi aʻusia toputapu naʻá ne maʻu mo e palōfitá. Kuó na hoko ko ha ongo tautehina mo e kaungāmeʻa lelei taha, mo ha ongo kaungā tamaioʻeiki ʻa Sīsū Kalaisi.

Ka ʻi he taimi ní, ne faingataʻa ke toe manatu ki he taimi ko iá.7


Hili e foki mai ‘a Sēneta Lisiate ki hono ʻapi ʻi Uokafoli, ʻIngilaní, naʻe ʻilo pea tokanga ʻene ongomātuʻá, ʻa Sione mo ʻĒlini, fekauʻaki mo Hiipa Kimipolo mo ʻene papitaisó. Naʻe toʻo hake ʻe heʻene tangataʻeikí ha pepa mo ha peni ke faʻu ha kiʻi tohi nounou ki he faifekaú, ʻo fakaafeʻi ia ke ne malanga ʻi hono falelotú.

Naʻá ne tohi ʻo pehē, “ʻOku fie maʻu koe ke ke ʻi heni ʻi he Sāpate kahaʻú. Neongo ʻoku ʻikai ke ta feʻilongaki, ka ʻoku ou ʻamanaki ʻoku ʻikai ko ha ongo sola kitaua ki hotau Huhuʻí.”

Naʻe tūʻuta atu ʻa Hiipa ʻi he Tokonaki hono hokó, pea naʻe talitali loto māfana ia ʻe he faifekaú. Naʻá ne pehē “ʻOku mahino kiate au ko e faifekau koe naʻá ke toki tūʻuta mai mei ʻAmeliká. “ʻOfa ke tāpuakiʻi koe ʻe he ʻOtuá.” Naʻá ne taki atu ‘a Hiipa ki hono ʻapí pea ʻoange ha meʻa ke ne maʻu meʻatokoni ai.

Naʻe fepōtalanoaʻaki ʻa e fāmilí mo Hiipa ʻo tuʻuapō.8 ʻI he vakai atu ʻa Sēneta ki he fakamaheni ʻa e ongo tangatá, naʻe hā mahino hona ngaahi faikehekehé. Naʻe taʻu fitungofulu mā ua ʻene tangataʻeikí pea kuó ne malanga mei he tuʻunga malanga ʻi Uokafolí ʻo laka hake ʻi ha taʻu ʻe fāngofulu. Ko ha kiʻi tangata siʻisiʻi ia naʻá ne tui ha lou ʻulu loi lanu melomelo peá ne lau e lea faka-Kalisí mo e faka-Latiná.9 ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, naʻe lōloa mo sino lahi ʻa Hiipa, pea naʻe tula hono ʻulú. Naʻe teʻeki ke ne taʻu fāngofulu, pea naʻe siʻisiʻi pē ʻene tuʻunga fakaakó pe fakasōsialé.

Ka naʻe vave pē ʻena hoko ko ha ongo kaungāmeʻá. ʻI he pongipongi hono hokó, naʻe lue fakataha atu ʻa e ongo tangatá ki he falelotu Uokafolí. ʻI heʻenau ʻiloʻi ko ha faifekau ʻAmelika ʻe malangá, naʻe tokolahi ange ʻa e kakai ne omi ki he lotú, pea naʻe fonu ʻa e kiʻi falelotu siʻisiʻí ʻo hake. Hili hono fakaava ‘e he faifekaú ʻa e fakatahá ʻaki e hiva mo e lotu, naʻá ne fakaafeʻi ʻa Hiipa ke ne malanga.

Naʻe tuʻu ʻa Hiipa ʻi he tuʻunga malangá ʻo lea ki he haʻofangá ʻi ha lea ʻa ha tangata angamaheni. Naʻa ne lea fekauʻaki mo e mahuʻinga ʻo e tui kia Sīsū Kalaisí mo e fakatomala moʻoní. Naʻá ne pehē naʻe fie maʻu ha taha ke papitaiso ʻi he fakauku pea maʻu e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní mei ha taha kuó ne maʻu ʻa e mafai totonu mei he ʻOtuá.

Naʻe tali lelei ʻe he kakai ʻo Uokafolí ʻa e pōpoakí ʻo hangē ko e kau papi ului ʻi Kānatá, ʻa ia naʻe tatau ia mo ʻenau mahino ki he Tohi Tapú. ʻI he hoʻatā efiafi ko iá, ne haʻu ha kakai tokolahi ange ki he falelotú ke toe fanongo ki he malanga ʻa Hīpá. Hili ʻene malangá, naʻe loʻimataʻia ʻa e haʻofangá pea naʻe fakaafeʻi ʻe he tangataʻeiki ʻa Sēnetá ia ke ne malanga ʻi he ʻaho hono hokó.

Naʻe ʻikai fuoloa mei ai, ne ʻikai ko Sēneta pē ʻa e toko taha tui ʻi Uokafolí. Hili e malanga ʻa Hiipa he Mōnité, naʻe kole ange ʻe he kāingalotú ke ne toe malanga muʻa he Pulelulú. ʻI he fakaʻosinga ʻo e uiké, kuó ne papitaiso ha kau mēmipa ʻe toko ono ʻi he haʻofangá—pea naʻe toe kole ʻe he kakai ʻo Uokafolí ke nau toe fanongo ki ha meʻa lahi ange.10


ʻI he ʻaho 14  ʻo Māʻasi, 1838, naʻe tūʻuta ai ʻa Siosefa, ʻEma, mo ʻena fānau ʻe toko tolú ʻi Hihifo Mamaʻo hili ia haʻanau fononga ʻo meimei māhina ʻe ua. ʻI heʻenau vēkeveke ke talitali e palōfitá ki Saioné, ne feʻiloaki fiefia e Kāingalotú mo e fāmilí. Ne hoko ʻenau anga fakakaumeʻá mo e fekita angaʻofá ko ha meʻa fakafiefia ʻo kehe ia mei he angatuʻu mo e fekeʻikeʻi ne mavahe mai ʻa Siosefa mei ai ʻi Ketilaní. Naʻe maʻu ʻe he Kāingalotu naʻa nau takatakai ʻiate iá ha laumālie ʻo e uouangataha, mo e ʻofa naʻe nofoʻia ʻiate kinautolu.11

Naʻe fie maʻu ʻe Siosefa ke toe kamata foʻou ʻi Mīsuli. ʻE vave pē ha tūʻuta mai ʻa e Kāingalotu mei Ketilaní mo e ʻū kolo ʻo e siasí ʻi he fakahahake ʻo e ʻIunaiteti Siteití mo Kānatá. Ke tokoni kiate kinautolú, naʻe fie maʻu ʻe he siasí ke fokotuʻu ha ngaahi siteiki ʻo Saione ʻa ia te nau tānaki ki ai ʻi he melino mo maʻu e faingamālie ke nau tupulakí.

Ne ʻosi fekumi ʻa ʻŌliva ʻi he feituʻú ki ha ngaahi tānakiʻanga, pea naʻe ngali ʻe lelei pē mei heʻene lipōtí. Ka naʻe ʻilo ʻe Siosefa kuo pau ke ne lea ki he fakalalahi ʻa e fekeʻikeʻí ʻi Hihifo Mamaʻó kimuʻa pea lava ke kamata ha ngaahi nofoʻanga foʻoú. Naʻe fakamamahi kiate ia ke ne mamata ki ha ngaahi kaungāmeʻa hangē ko ʻŌlivá kuo nau hē atu mei he siasí, ka naʻe ʻikai lava ke ne tuku ke fakalalahi ʻa e fekeʻikeʻí ʻi Mīsuli ʻo hangē ko ia ne hoko ʻi Ketilaní.

Naʻe fakahikihikiʻi ʻe Siosefa ʻa e tuʻunga fakataki ʻa Tōmasi Māsí mo e fakataha alēlea māʻolungá ʻi he melino ne ʻi Hihifo Mamaʻó. Talu mei hono toʻo e lakanga ʻo Uiliami Felipisi mo Sione Uitemaá, naʻe tuʻusi e ongo tangatá fakatouʻosi mei he siasí ʻe he fakataha alēlea māʻolungá, pea naʻe fakangofua ʻe Siosefa ʻenau tuʻutuʻuní. ʻI he taimi ní, naʻá ne tui kuo taimi ke fai ha meʻa ki he hē ʻa ʻŌliva [mei he siasí].12

ʻI he ʻaho 12  ʻo ʻEpeleí, naʻe ui ai ʻe ʻEtuate Patilisi ha fakataha alēlea ʻa e kau pīsopé ke toe vakaiʻi e tuʻunga ʻo ʻŌliva ʻi he siasí. Naʻe ʻilo lahia ʻene fakafepakí. Ne ʻikai toe ʻalu ki heʻene ngaahi fakatahaʻanga fakasiasí, ʻikai tokanga ki he faleʻi ʻa e kau taki kehe ʻo e siasí, ʻo ne tohi ha ʻū tohi fakafepaki kia Tōmasi mo e fakataha alēlea māʻolungá. Naʻe toe tukuakiʻi foki ia ki hono fakatau atu hono kelekele ʻi he Vahefonua Siakisoní ʻo fehangahangai ia mo e fakahaá, pea mo hono tukuakiʻi loi ʻo Siosefa ki he tono, mo hono siʻaki e ngāue ʻa e ʻOtuá.13

Naʻe fili ʻa ʻŌliva ke ʻoua te ne ʻalu ki he hopó, ka naʻá ne ʻoatu ha tohi kia Pīsope Patilisi ke ne lau ke taukapoʻi ia. Naʻe ʻikai fakaʻikaiʻi ʻe ʻŌliva ʻene fakatau atu hono kelekele ʻi he Vahefonua Siakisoní pe ki hono fakafepakiʻi ʻo e kau taki ʻo e siasí. Ka naʻa ne vivili pē naʻe ʻi ai ʻene totonu fakalao ke fakatau atu e ʻū konga kelekelé, ʻo tatau ai pē ki ha faʻahinga fakahā, fuakava, pe fekau. Naʻá ne fakafisi foki mei heʻene hoko ko e mēmipa ʻo e siasí.14

ʻI he toenga ʻo e ʻahó, naʻe toe vakaiʻi ʻe he fakataha alēleá e ngaahi fakamoʻoní mo fanongo ki ha niʻihi tokosiʻi ʻo e Kāingalotú ʻi heʻenau fakamoʻoniʻi e ngaahi ngāue ʻa ʻŌlivá. Naʻe tuʻu ʻa Siosefa ki ʻolunga, ʻo lea fekauʻaki mo ʻene falala ‘i muʻa atu kia ʻŌlivá, mo fakamatalaʻi hono vā fetuʻutaki mo Feni ʻAlisá, ke tali ki he ngaahi tukuakiʻi ʻa ʻŌlivá.15

Hili ʻenau fanongo ki ha ngaahi fakamoʻoni lahi angé, naʻe aleaʻi ʻe he fakataha alēleá e tuʻunga ʻo ʻŌlivá. Hangē ko iá, naʻa nau mahuʻingaʻia ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e tauʻatāina ke fili fakafoʻituituí mo e tauʻatāiná. Ka kuo mei lava ʻeni ha taʻu ʻe hongofulu mo hono faleʻi ʻe he ʻEikí e Kāingalotú ke nau uouangataha, ʻo tuku ki he tafaʻakí ha ngaahi holi fakafoʻituitui ke fakatapui e meʻa kuo nau maʻú ki hono langa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá.

Kuo tafoki ʻa ʻŌliva mei he ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ‘ení ʻo fakafalala ki heʻene fakakaukau pē ʻaʻaná, ʻo tukuhifoʻi e siasí, hono kau takí, mo e ngaahi fekau ʻa e ʻEikí. Hili hono toe vakaiʻi ʻo e ngaahi tukuakiʻí, naʻe pau ke fai ʻe Pīsope Patilisi mo ʻene fakataha alēleá ʻa e tuʻutuʻuni fakamamahi ke tukuange ʻa ʻŌliva mei he siasí.16


ʻI he Teleʻa ʻo e Vaitafe Līpolo ʻo ʻIngilaní, naʻe fakaʻosi ʻe he ʻea ʻo e faʻahitaʻu failaú ʻa e momoko toho ʻo e faʻahitaʻu momokó.17 ʻI heʻene fononga atu he manafa lanu mata ofi ki ha kiʻi kolo ne vāofi mo Uokafolí, naʻe pakiʻi ʻe Uiliate Lisiate ha kiʻi matalaʻiʻakau hinehina siʻisiʻi mei he fanga kiʻi ʻakau ne laine he veʻehalá.18 Naʻá ne fononga ke ʻaʻahi ki he ngaahi kolo ʻo e siasí ʻi he feituʻu ko iá peá ne palani ke fanongo kia Hiipa Kimipolo mo ʻOasoni Haiti ʻi heʻena malanga ʻi he hoʻatā efiafi ko iá ʻi ha fakatahaʻanga he maile nai ʻe nima mei ai.

Talu mei heʻene tūʻuta ʻi ʻIngilani he māhina ʻe valu kimuʻá, kuo papitaiso ʻe Uiliate mo hono ngaahi kaungā-ngāué ʻo laka hake ʻi ha kakai ʻe toko tahaafe ʻi he tukui kolo he tapa kotoa pē ʻo e teleʻá. Ko e tokolahi ʻo e Kāingalotu foʻoú naʻa nau kei talavou, ko ha kau ngāue lau houa ʻa ia naʻa nau tokanga ki he pōpoaki ʻo e ʻamanaki leleí mo e melino naʻe maʻu ʻi he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe fakafiemālieʻi kinautolu ʻe he ʻulungaanga fakamaheningofua ʻo Hīpá pea naʻe vave pē ʻene maʻu ʻenau falalá.19

ʻI he lelei ange ʻene tuʻunga fakaakó ʻia Hīpá peá ne ʻosi akoʻi ia ʻi he faitoʻo ʻaki e ʻakau īkí, naʻe ʻikai maʻu ʻe Uiliate ʻa e lea mahinongofua ʻo hono kaungā faifekaú, ʻa ia naʻe pau ke ne fakamanatu kia Uiliate ʻi he taimi ʻe niʻihi ke ʻai ke mahinongofua ʻene pōpoakí pea nofotaha ʻi he ngaahi ʻuluaki tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí. Ka naʻe ʻosi fokotuʻu ʻe Uiliate ha kolo mālohi ʻo e siasí ʻi he fakatonga ʻo Pelesitoní, ʻo ofi ki he kolo lahi ko Manisesitaá, neongo e fakafepakí. Ko e tokolahi ʻo e kakai naʻá ne papitaisó naʻa nau ngāue ʻi ha ngaahi houa lahi ʻi ha falengāue naʻe kovi ai ʻa e ʻeá pea naʻe siʻisiʻi ʻenau vahé. ʻI heʻenau fanongo ki he ongoongolelei kuo fakafoki maí, naʻa nau ongoʻi e Laumālié pea fiefia ʻi he talaʻofa ʻoku ofi e hāʻele mai ʻa e ʻEikí.20

ʻI heʻene aʻu ki ha ʻapi ʻo ha mēmipa ʻo e siasí, naʻe hū atu ʻa Uiliate ki he peitó peá ne fokotuʻu e kiʻi matalaʻiʻakau hinehiná kimuʻa siʻi pē pea hū atu ha ongo finemui ki he lokí. Ko ha taha ʻo kinaua, naʻá ne toki ʻiloʻi, ko Sēneta Lisiate.

Kuó ne fanongo fekauʻaki mo Sēneta. Neongo naʻá na fakaiku tatau, naʻe ʻikai haʻanga pīkinga. Hili ʻene kau ki he siasí, naʻe tohi ʻa Hiipa kia Uiliate fekauʻaki mo ia. Naʻá ne pehē, “Naʻá ku papitaiso ho uaifí he ʻahó ni.”

Naʻe taʻu ʻe tolungofulu mā tolu ‘a Uiliate, ʻo ne fuʻu motuʻa ange ʻi he tokolahi taha ʻo e kakai tangata teʻeki ke mali ʻi he siasí. Ne ʻikai ke ne ʻilo pe ko e hā—ʻo kapau naʻe ʻi ai ha meʻa—kuo talaange ʻe Hiipa kia Sēneta fekauʻaki mo iá.

Koeʻuhí naʻe ʻai ke ʻalu ʻa e ongo finemuí ki he fakataha tatau ne teu ʻalu ki aí, naʻe lue ai ʻa Uiliate mo kinaua, ʻo maʻu ai ha taimi lahi ke nau talanoa.

Naʻe pehē ange ʻe Uiliate lolotonga ʻenau lué, “Ko ha hingoa lelei e Lisiaté, ʻOku ʻikai ke u teitei fie maʻu ke liliu.” Peá ne pehē ange fakahangatonu, “ʻOkú ke [fakakaukau] pehē Sēneta?”

“ʻIkai, ʻoku ʻikai [ke u fakakaukau pehē],” ko ʻene talí ange ia. “Pea ʻoku ou tui he ʻikai te u teitei [fakakaukau] pehē.”21

Ne lahi ha toe fetaulaki ʻa Uiliate mo Sēneta hili iá. Naʻá na ʻi Pelesitoni ʻi ha ngaahi uike siʻi kimui ange ai ʻi hono fakahaaʻi ʻe Hiipa mo ʻOasoni te na foki ki he ʻIunaiteti Siteití.

ʻI heʻena teuteu ke mavahé, naʻe fakahoko ha konifelenisi ʻaho kakato ʻa e kau ʻaposetoló ʻi ha fale lahi ʻa ia naʻe faʻa fakataha ai ʻa e Kāingalotu Pelesitoní.22 ‘I hano fakavaha ʻaki e malangá mo hono hiva ʻo e ngaahi himí, naʻe hilifakinima ʻa e kau faifekaú ki ha kakai ʻe toko fāngofulu, tāpuakiʻi ha fānau ne lahi hake ʻi he toko teaú, pea fakanofo ha kau tangata ʻe niʻihi ki he lakanga fakataulaʻeikí.

Kimuʻa peá na lea fakamāvae ki he Kāingalotú, naʻe vaheʻi ʻe Hiipa mo ʻOasoni ʻa Siosefa Filitingi ko e palesiteni foʻou ʻo e misioná mo uiuiʻi ʻa Uiliate mo ha kalake kei talavou ʻi ha falengāue naʻe ui ko Uiliami Keleitoni, ke na hoko ko hono ongo tokoní. Naʻá na lulululu leva mo e kau palesitenisī foʻoú ko ha fakaʻilonga ʻo e uouangataha ʻi he vahaʻa ʻo e Kāingalotu ʻi ʻIngilaní mo ʻAmeliká.23


ʻI he faʻahitaʻu failau ko iá, naʻe maʻu ʻe he palōfitá ha fakahā ʻi Hihifo Mamaʻo. Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí ki he Kāingalotú, “Tuʻu hake pea ulo atu, koeʻuhí ke hoko ʻa hoʻomou māmá ko ha fuka ki he ngaahi puleʻangá.” Naʻá Ne fakahā ai ko e hingoa ʻo e siasí, Ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní mo fakapapauʻi ko Hihifo Mamaʻó ko ha fonua māʻoniʻoni mo fakatapui.

Naʻá Ne fakahā, “Ko hoku lotó ke langa fakatoʻotoʻo hake ʻa e kolo ko Hihifo Mamaʻó ʻi hono tānaki fakataha ʻo ʻeku kau māʻoniʻoní [pea] ke kotofa mo ha toe ngaahi potu kehe foki ke hoko ko e ngaahi siteiki ʻi he ngaahi potu fonua takatakaí.” Naʻá Ne fekau ki he Kāingalotú ke nau langa ha temipale ʻi Hihifo Mamaʻo ʻo tuku mai e Siulai  ʻaho 4, ʻo e 1838, ko e ʻaho ia ke fokotuʻu ai hono fakavaʻé.24

Naʻe ʻikai fuoloa mei ai, naʻe fononga ʻa Siosefa mo ha kau tangata ʻe niʻihi ki he Vahefonua Teivisí ki he fakatokelau pē ʻo e Vahefonua Kolotiuelá, ke ʻaʻahi ki he nofoʻanga ʻo e kāingalotú ʻi ha feituʻu naʻe ui ko Sipilingi Hili. Naʻe ʻamanaki ʻa Siosefa ʻe hoko ia ko ha feituʻu lelei ki hono tānaki ʻo e Kāingalotu ʻoku haʻu ki Mīsulí.25

Neongo naʻe fokotuʻu ʻa e Vahefonua Kolotiuelá ʻo fakataumuʻa pē maʻá e Kāingalotu ʻo e Ngaahi ʻAho Kimui Ní, naʻe ʻosi saveaʻi ʻe he puleʻangá ‘a e lahi taha ʻo e kelekele aí, ʻo tupu ai ʻene fuʻu mamafa ke fakatau ʻe he Kāingalotu masivesiva angé. Ka neongo iá, naʻe lahi ha fonua teʻeki nofoʻi naʻe teʻeki saveaʻi ʻi he Vahefonua Teivisí. Naʻe lava ke nofo taʻetotongi ʻa e Kāingalotú ʻi he feituʻu ko iá, pea ʻi he taimi ʻe saveaʻi ʻai ʻe he puleʻangá ʻa e ʻēliá, kuo nau lava ʻo ngāueʻi e fonuá mo maʻu ha paʻanga feʻunga ke fakatau mai ia.26

Ka naʻe ʻi ai ha ngaahi faingataʻa ʻi hono hiki e Kāingalotú ki he ngaahi vahefonua kaungāʻapí. ʻI heʻenau tui naʻe palōmesi ʻa e Kāingalotú ke nau nofo pē ʻi he Vahefonua Kolotiuelá, naʻe fakatokanga ai ha kau tangata ʻo e Vahefonua Teivisí ki he Kāingalotu he feituʻu ko iá ke nau fakamamaʻo mei ai, ka koeʻuhí naʻe tapui ʻe he laó ʻa e Kāingalotú mei heʻenau nofoʻi iá, naʻe vave pē e ngata ʻa e ngaahi fakafepakí.27

ʻI heʻene fononga fakatokelaú, naʻe ofo ʻa Siosefa ʻi he fakaʻofoʻofa ʻo e fonua takatakai ʻiate iá. Naʻe maʻu ʻi he Vahefonua Teivisí, ʻi he meʻa naʻe lava ke ne mamata ki aí, ʻa e tauʻatāina taʻefakangatangata pea maʻu ai ʻa e meʻa kotoa pē naʻe fie maʻu ʻe he Kāingalotú ke fokotuʻu ha ngaahi nofoʻanga foʻoú.

Neongo naʻe siʻisiʻi pē e ʻakau ʻi he feituʻu tokaleleí, ka naʻe hangē naʻe lahi ʻaupito e fanga manu kaivaó. Naʻe mamata ʻa Siosefa ki ha fanga pīpī vao, moa, mo e tia. Naʻe maʻuiʻui mo lelei ʻa e kelekelé ʻi he ngāue ʻa e ngaahi vaitafé. Ko e Vaitafe Lahí, ʻa e lahi taha ʻi he vahefonuá, naʻe fālahi pea loloto feʻunga ke lava ha vaka ʻo folau ai, ʻa ia ʻe lava ke faingofua ange ai ʻa e fononga mo e fefakataʻuʻaki ʻa e Kāingalotu ʻe tānaki maí.

ʻI heʻenau hoko atú, naʻe heka atu ʻa Siosefa mo hono ngaahi kaungā-ngāué ʻi heʻenau fanga hōsí he kauvai ʻo e vaitafé ʻi ha maile ʻe hongofulu kae ʻoua kuo nau aʻu ki Sipilingi Hili. Naʻe tuʻu ʻa e nofoʻanga tokosiʻí ʻi he tuʻuʻanga ʻo ha lilifa ʻo hanga hifo ki ha teleʻa lahi lanu mata. Naʻe ʻi ai ha kiʻi maʻuʻanga paʻanga siʻisiʻi ʻa Laimani Uaiti, ko e taki ia ʻo e kau nofo mamaʻó, ʻi haʻane fakalele ha vaka ne fefolauʻaki ʻi he Vaitafe Lahí.28

Naʻe kaka ʻa e kau tangatá ʻi he lilifá mo fokotuʻu honau ʻapitangá, pea nau toe heka hoosi hifo ki he vaká. Naʻe pehē ʻe Siosefa naʻá ne fie maʻu ke maʻu ʻa e feituʻú maʻá e Kāingalotú mo langa ha kolo lahi ofi ki he vaitafé. Naʻe fakahā ange ʻe he ʻEikí kiate ia ko e teleʻa eni ʻo ʻĀtama-ʻonitai-ʻĀmaní, ʻa ia naʻe tāpuakiʻi ai ʻe ʻĀtama, ko e ʻuluaki tangatá, ʻa ʻene fānaú kimuʻa peá ne pekiá.29 Naʻe fakamatala ʻe Siosefa ʻo pehē, ʻi he teleʻa ko ʻení, ʻe haʻu ʻa ʻĀtama ke ʻaʻahi ki hono kakaí ʻi he toe hāʻele mai ʻa e Fakamoʻuí ki he māmaní, ʻo hangē ko ia naʻe kikiteʻi ʻe he palōfita ko Tanielá .30

Naʻe maʻu ʻi he feituʻú ʻa e meʻa kotoa pē naʻe ʻamanaki atu ki ai ʻa Siosefá. ʻI he ʻaho 28 ʻo Sune, 1838, ʻi ha vaoʻakau ofi ki he ʻapi ʻo Laimaní, naʻá ne fokotuʻu ai ha siteiki foʻou ʻo Saione ʻi he kelekele toputapú—mo tuku atu ki he Kāingalotú ke fakataha [ki ai].31