‘Inisititiuti
12 Hili ‘a e Faingataʻa Lahí


“Hili ‘a e Faingataʻa Lahí,” vahe 12 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846 (2018)

Vahe 12: “Hili ‘a e Faingataʻa Lahí”

Vahe 12

ʻĪmisi
Pōpao

Hili ‘a e Faingataʻa Lahí

ʻI he faʻahitaʻu failau ʻo e 1831, naʻe nofo ʻa e taʻu fitu ko ʻEmelī Pātilisí ʻi ha kolo ki he fakatokelau hahake ʻo Ketilaní mo ʻene ongomātuʻá, ko ʻEtuate mo Litia, mo hano ngaahi tokoua ʻe toko fā. Naʻe ʻi ai honau fale papa lelei ʻaupito mo ha loki lahi mo e loki mohe ʻe ua ʻi he fungavaka ʻuluakí. ʻI he fungavaka ki ʻolungá, naʻe ʻi ai ha loki mohe, loki lahi ʻe taha, mo ha tautauʻanga vala naʻe tuku ai honau valá. ʻI he konga ki lalo ʻo e falé, naʻe ʻi ai ha peito, pea mo ha tukuʻanga vesitapolo naʻe fuʻu fakapoʻuli ʻo faʻa ilifia ai ʻa ʻEmelī.

ʻI tuʻá, naʻe ʻi ai ha loto ʻataʻatā lahi ʻa e fāmili Pātilisí ke vaʻinga ai mo ʻeveʻeva ai ʻa ʻEmelī. Naʻe ʻi ai haʻanau ngoue matalaʻiʻakau mo e ʻulu ʻakau fua, fale tauhiʻanga monumanu, mo ha kongaʻapi ʻatā naʻe palani ʻene tangataʻeikí ke toe langa ai ha fale lelei ange ʻi ha ʻaho. Naʻe ofi mai pē foki mo e falekoloa tatā ʻo ʻene tangataʻeikí. ʻI lalo ʻi he funga kānitá, naʻá ne faʻa maʻu maʻu pē ha ʻū loufau lanu maama mo ha ngaahi koloa kehe. Naʻe fonu meʻangāue ʻa e falé mo ha ʻū mīsini naʻe faʻa fakaʻaongaʻi ʻe heʻene tangataʻeikí ke fakalanu e tupenú mo e fulufuluʻimanú pea fakafuo kinautolu ki ha ʻū tatā maʻá e kau fakatau koloá.1

Naʻe ‘ikai ha taimi lahi ke ngaohi ai ‘e heʻene tangataʻeikí e ngaahi tataá koeʻuhi ko ʻene hoko ko e pīsope ʻo e siasí. ʻI he tānaki fakataha mai ʻa e Kāingalotú mei Niu ʻIoke ki ʻOhaioó, naʻe pau ke ne tokoniʻi kinautolu ke maʻu ha nofoʻanga mo kumi haʻanau ngāue. Naʻe kau ʻi he kau tūʻuta foʻou maí ʻa e fāmili Naití mo honau kiʻi kolo ʻo e siasí mei Kolesivilí. ʻI heʻene ʻilo naʻe ʻi ai ha faama lahi ʻa Līmani Kopelī ʻi ha maile ʻe uofulu ki he fakatokelau hahake ʻo Ketilaní, ʻa ia kuó ne loto fiemālie ke fakatapui maʻá e ʻEikí, naʻe fekauʻi ai ʻe he tangataʻeiki ʻa ʻEmelií e Kāingalotu Kolesivilí ke nau nofoʻi ia.2

Naʻe omi ha niʻihi ʻo e Kāingalotu Niu ʻIoké ki ʻOhaiō mo e mīselé, pea koeʻuhí naʻa nau faʻa nofo ʻi he fale ʻo e fāmili Patilisí, naʻe ʻikai fuoloa kuo mofi lahi pea veli ʻo kulokula ʻa ʻEmelī mo hono ngaahi tokouá. Hili ha taimi siʻi mei ai, ne fakaakeake ʻa ʻEmelī, ka naʻe puke hono tokoua taʻu hongofulu mā taha ko ʻIlisá ʻi he niumōniá. Naʻe siʻi sio pē ʻene ongomātuʻá ʻo ʻikai ʻilo e meʻa ke faí ʻi he ʻalu ke faingataʻa ange ʻene mānavá pea fakalalahi mo ʻene mofí.3

Lolotonga hono tokangaʻi ʻe he fāmilí ʻa ʻĪlisá, naʻe ʻalu ʻene tangataʻeikí ki ha konifelenisi mahuʻinga ʻa e siasí ʻi ha ʻapiako ofi ki he faama Moalí. Naʻá ne ʻalu ʻi ha ngaahi ʻaho lahi, pea ʻi heʻene foki maí, naʻá ne talaange ki he fāmilí ʻe pau ke toe ʻalu pē.4 Naʻe maʻu ʻe Siosefa ha fakahā naʻe pehē ʻe fai e konifelenisi hono hokó ʻi Mīsuli. Ne tokolahi ha kau taki ʻo e siasí, kau ai ʻene tangataʻeikí, naʻe uiuiʻi ke nau ʻalu ki ai ʻi he vave tahá.5

Ne tokolahi ha kakai ne kamata ʻenau teuteu ki he fonongá. ʻI he fakahaá, naʻe ui ʻe he ʻEikí ʻa Mīsuli ko e fonua ʻo e tofiʻa ʻo e Kāingalotú, ʻo fakakakato ai e ngaahi fakamatala faka-Tohi Tapu ʻo ha fonua ʻo e talaʻofá ʻe “mahutafea ʻi he huʻahuhú mo e honé.” Naʻe fie maʻu ke langa ai ʻe he Kāingalotú ʻa e kolo ko Saioné.6

Naʻe ʻikai fuʻu vēkeveke ʻa e tangataʻeiki ʻa ʻEmilií ke mavahe mei hono fāmilí. Naʻe kei puke lahi ʻa ʻIlisa pea mahalo naʻa mate lolotonga ʻene mamaʻó.7 Naʻe lava ke tala ʻe ʻEmelī ʻoku hohaʻa foki mo ʻene fineʻeikí. Neongo e tukupā ʻa Litia Pātilisi ki he ngāue ʻo Saioné, ka naʻe ʻikai maheni mo hono tuku ia ke ne tokangaʻi e fānaú mo honau ʻapí ʻiate ia pē. Ne hangē naʻá ne ʻilo ko e kamakamata pē ʻeni ʻo ʻene fepaki mo e ngaahi faingataʻá.8


Naʻe puke ʻa Poli Naiti ʻi heʻenau nofoʻi atu ʻa e kelekele ʻo Līmani Kopelií mo e Kāingalotu Kolesivilí. Naʻe lahi hake ʻa e fāmá ʻi ha ʻeka kelekele lelei ʻe fitungeau, ʻo ʻi ai ha feituʻu feʻunga maʻá e ngaahi fāmili tokolahi ke langa hanau ʻapi, ʻū fale tauhiʻanga monumanu mo ha ʻū falekoloa.9 ʻE lava ke kamata foʻou heni ʻa e fāmili Naití mo moʻui ʻaki ʻenau tui foʻoú ʻi he melino, neongo naʻe hohaʻa ha tokolahi he ʻikai ke nau fuoloa mo Poli.

Naʻe ngāue fakavavevave ʻa e husepāniti mo e ngaahi foha ʻo Polí ke ngaahi ha ngaohi ʻā mo ha ngoue ke lelei ange ai ʻa e kelekelé. Naʻe fakalotolahiʻi foki ʻe Siosefa mo Pīsope Pātilisi ʻa e Kāingalotu Kolesivilí ke fakatapui ʻenau koloá ʻo fakatatau mo e fono ʻa e ʻEikí.10

Ka neongo ia, hili e kamata ke tuʻu lelei honau nofoʻangá, naʻe mavahe ʻa Līmani mei he siasí peá ne fekau ki he Kāingalotu Kolesivilí ke nau mavahe mei hono kelekelé.11 ʻI he ʻikai ha toe feituʻu ke nau ʻalu ki aí, naʻe kole ʻe he Kāingalotu ne tuli kia Siosefa ke fekumi ki he fakahinohino ʻa e ʻEikí kiate kinautolú.

Naʻe fakahā ʻe he ʻEikí kiate kinautolu, “Pea ʻe pehē hoʻomou fai hoʻomou fononga ki he ngaahi potu ʻi he feituʻu fakahihifó, ki he fonua ko Mīsulí.”12

ʻI heʻenau ʻiloʻi ko ʻeni ʻe ʻi Mīsuli ʻa Saione, kae ʻikai ko ʻOhaioó, naʻe fakatokangaʻi ʻe he Kāingalotu Kolesivilí te nau kau ʻi he kau fuofua kāingalotu ke nofo aí. Naʻe kamata ke nau teuteu ki he fonongá, pea hili ha uike nai ʻe ua mei he fakahaá, naʻe mavahe atu ʻa Poli mo e toenga ʻo e koló mei he feituʻu Ketilaní ʻo heka ʻi he ʻū vaka ʻi he vaitafé ʻa ia te ne ʻave kinautolu ki he hihifó.13

ʻI he tukufolau atu ʻa Poli mo hono fāmilí ʻi he vaitafé, ko ʻene holi lahi tahá ke ne aʻu ki Saione kimuʻa peá ne mālōloó. Naʻá ne taʻu nimangofulu mā nima pea naʻe fakaʻaʻau hifo ʻene moʻuí. Ne ʻosi ʻalu hono foha ko Niuelí ki ʻuta ke kumi ha papa ki ha puha mate naʻa faifai peá ne mālōlō kimuʻa pea aʻu ki Mīsulí.

Ka naʻe fakapapauʻi ʻe Poli he ʻikai tanu ia ha toe feituʻu kehe ka ʻi Saione pē.14


Hili ha taimi nounou mei he mavahe ʻa e Kāingalotu Kolesivilí, naʻe fononga atu ʻa e palōfitá, Sitenei, mo ʻEtuate Pātilisi ki Mīsuli mo ha kaumātuʻa kehe ʻe niʻihi ʻo e siasí. Naʻa nau lahi fononga lalo pē, ʻo malanga ʻaki ʻa e ongoongoleleí he halá mo talanoa fekauʻaki mo ʻenau ngaahi ʻamanaki lelei ki Saioné.15

Naʻe lea ʻa Siosefa mo e fakatuʻamelie fekauʻaki mo e siasí ʻi Tauʻatāiná. Naʻá ne talaange ki ha niʻihi ʻo e kaumātuʻá ne pau pē naʻe langa hake ʻe ʻŌliva mo e kau faifekau kehé ha kolo mālohi ʻo e siasí ʻi ai, ʻo hangē ko ia naʻa nau fai ʻi Ketilaní. Naʻe lau ʻeni ʻe ha niʻihi ʻo e kaumātuʻá ko ha kikite.

ʻI heʻenau fakaofi atu ki he Vahefonua Siakisoní, naʻe manumanumelieʻia ʻa e kau tangatá ʻi he manafa tafungofunga naʻá ne takatakai kinautolú. Naʻe ngalingali ko Mīsuli ʻa e feituʻu lelei taha maʻa Saioné, ʻi he lahi ʻa e fonua ke mafola atu ai e Kāingalotú. Pea ʻi he ofi ʻa Tauʻatāina ki ha vaitafe lahi mo e fonua ʻo e Kau ʻInitia Kulá, ne hangē ko e feituʻu lelei taha ʻeni ke tānaki ki ai e kakai fuakava ʻa e ʻOtuá.16

Ka ʻi heʻenau aʻu ki he koló, naʻe ʻikai saiʻia ʻa e kaumātuʻá ʻi he meʻa naʻa nau mamata ki aí. Naʻe fakakaukau ʻa ʻĒsela Puuti, ko ha faifekau naʻá ne kau ki he siasí hili ʻene mamata ki hono fakamoʻui ʻe Siosefa ha nima mamatea ʻo ha fefine, ʻoku fakataʻelata pea teʻeki maau ʻa e feituʻú. Naʻe ʻi ai ha fale fakamaauʻanga, ko ha ʻū falekoloa, pea mo ha ʻū fale ʻakau ʻe niʻihi—pea ʻikai ha toe fuʻu meʻa kehe. Naʻe papitaiso ʻe he kau faifekaú ha tokosiʻi pē ʻo e kakai ʻi he feituʻú, ʻa ia ne ʻikai fuʻu mālohi ʻa e koló ʻo hangē ko ia naʻe ʻamanaki atu ki ai ʻa Siosefá. ʻI heʻene ongoʻi naʻe takihalaʻi iá, naʻe kamata ke fakafehuʻia ʻe ʻĒsela e ngaahi meʻafoaki fakaepalōfita ʻa Siosefá.17

Naʻe loto mamahi foki mo Siosefa. Ko ha ongo kiʻi kolo iiki ʻa Feieti mo Ketilani, ka ko Tauʻatāiná naʻe kiʻi laka siʻi hake pē ʻi ha feituʻu fefakatauʻaki koloa ʻi ha muiʻi ano. Naʻe hoko ʻa e koló ko ha feituʻu ʻoku mavahe mei ai e ngaahi hala ʻoku fononga fakahihifó, ko ia naʻe haʻu ki ai ha kau tangata tauhele manu, niʻihi mo haʻanau fanga manu ki hono palau e kelekelé, mo ha kau tangata pisinisi iiki. Ne tokolahi ha kakai ngāue peheni kuo maheni mo Siosefa ʻi heʻene moʻuí kotoa, ka ko e kakai tangata ʻi Tauʻatāiná naʻa nau fuʻu anga taʻefakaʻapaʻapa mo angakovi ʻi he anga ʻo ʻene vakaí. ʻIkai ngata aí, naʻe huʻuhuʻu ʻa e kau ngāue fakapuleʻanga ʻi he koló koeʻuhi ko e kau faifekaú pea ngalingali te nau ʻai ke faingataʻa, pe taʻemalava ʻa hono malangaʻi ʻo e Kau ʻInitia Kulá.18

ʻI heʻene loto-foʻí, naʻá ne ʻoatu ʻene ngaahi hohaʻá ki he ʻEikí. Naʻá ne fehuʻi ange, “ʻE fiefia [ʻafē] ʻa e potu liʻakí, pea fisi ʻo hangē ko e losé? “ʻE langa hake ʻafē ʻa Saione ʻi hono nāunaú, pea ʻe tuʻu ʻi fē ʻa Ho temipalé?”19

ʻI he ʻaho 20 ʻo Siulai , hili ha ʻaho ʻe ono mei heʻene tūʻuta atú, naʻe tali e ngaahi lotu ʻa Siosefá. Naʻe folofola ange ʻa e ʻEikí kiate ia, “ko e fonuá ni ko e fonua kuó u fili mo fakatapui ke tānaki mai ki ai ʻa e kau māʻoniʻoní.”

Naʻe ʻikai haʻanau toe ʻuhinga ke kumi ki ha feituʻu kehe. Naʻá ne fakahā, “Ko e fonua ʻeni ʻo e talaʻofá, pea ko e potu ke tuʻu ai ʻa e kolo ko Saioné.” Naʻe fie maʻu ke fakatau ʻe he Kāingalotú ʻa e lahi taha ʻo e fonuá te nau ala maʻú, langa ha ngaahi ʻapi, mo tō ha ngoue. Pea ʻi ha tafungofunga maʻolunga he fakahihifo ʻo e fale fakamaauʻangá, naʻe fie maʻu ke langa ai ha temipale.20


Naʻa mo hono fakahā mai ʻe he ʻEikí Hono finangalo ki Saioné, naʻe kei taʻepauʻia pē ha niʻihi ʻi Tauʻatāina. Hangē ko ia ko ʻĒsela Pūtí, naʻe ʻamanaki atu ʻa ʻEtuate ki ha kolo lahi ʻo e siasí ʻi he feituʻú. Ka ko ʻeni, naʻe fie maʻu ia mo e Kāingalotú ke langa ʻa Saione ʻi ha kolo naʻe huʻuhuʻu hono kakaí kiate kinautolu pea ʻikai haʻanau teitei tokanga ki he ongoongolelei kuo fakafoki maí.

ʻI heʻene hoko ko e pīsope ʻo e siasí, naʻe mahino foki kiate ia ko e lahi taha ʻo e fatongia ki hono fakatoka e fakavaʻe ʻo Saioné, naʻe hili ia ʻi hono ongo umá. Ke teuteu e fonua ʻo e talaʻofá maʻá e Kāingalotú, ko e lahi tahá naʻe pau ke ne fakatau ke tufaki ko ha ngaahi tofiʻa maʻanautolu naʻe omi ki Saioné pea tauhi e fono ʻo e fakatapuí.21 Naʻe mahino mei heni ʻe fie maʻu ke ne nofo ʻi Mīsuli pea hiki ʻosi mai hono fāmilí ki Saione.

Naʻe fie maʻu ʻe ʻEtuate ke tokoni ke fokotuʻu ʻa Saione, ka naʻe lahi ha ngaahi meʻa fekauʻaki mo e fakahaá, ko hono ngaahi fatongia foʻoú, pea mo e feituʻú, naʻá ne hohaʻa ki ai. ʻI ha ʻaho ʻe taha, naʻá ne takatakai ai ʻo sio ʻi he kelekele takatakai mo ia ʻi loto Tauʻatāiná, pea naʻá ne fakahoko ange kia Siosefa naʻe ʻikai lelei e kelekelé ʻo hangē ko e ngaahi feituʻu kehe ofi maí. Naʻá ne lotomamahi ʻi he palōfitá pea ʻikai ke ne ʻilo pe ʻe anga fēfē hano fokotuʻu ai ʻe he Kāingalotú ʻa Saione.

Naʻe fakamoʻoni ange ʻa Siosefa, “ʻOku ou mamata ki ai, pea ʻe hoko ia.”22

Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, naʻe toe fakahā ʻe he ʻEikí ʻene folofolá kia Siosefa, ʻEtuate, mo e kaumātuʻa kehe ʻo e siasí. Naʻá Ne fakahā, “ʻOku ʻikai te mou lava ʻo mamata ʻaki homou mata fakanatulá, ʻi he taimí ni, ki he finangalo ʻo homou ʻOtuá ʻo kau ki he ngaahi meʻa ko ia ʻe hoko mai ʻamuí, pea mo e nāunau ʻe hoko mai hili ʻa e faingataʻa lahí.” “He ʻe hoko mai ʻa e ngaahi tāpuakí hili ʻa e ngaahi faingataʻa lahi.”

ʻI he fakahaá, naʻe valokiʻi foki ai ʻe he ʻEikí ʻa ʻEtuate ko ʻene taʻetuí. Naʻá Ne pehē ki he pīsopé, “ʻO Kapau ʻe ʻikai te ne fakatomala mei heʻene ngaahi angahalá, … tuku ke ne tokanga telia naʻá ne hinga. Vakai kuo foaki kiate ia ʻa ʻene ngāué, pea ʻe ʻikai toe ʻoange ia.”23

Naʻe fakavaivaiʻi ʻe he fakatokangá ʻa ʻEtuate. Naʻá ne kole ki he ʻEikí ke fakamolemoleʻi ʻa e kui ʻo hono lotó mo talaange kia Siosefa te ne nofo ʻi Tauʻatāina ʻo teuteu ʻa e fonua ʻo Saioné maʻá e Kāingalotú. Ka naʻá ne kei hohaʻa pē naʻa ʻikai ke ne lava ʻo fakahoko ʻa e ngāue lahi naʻe fakatatali mai ki aí.

Naʻá ne fakamatala ange ʻi haʻane tohi kia Litia, “ʻOku ou manavasiʻi ko hoku fatongiá ʻoku māʻolunga ange ia ʻi he meʻa teu lava ʻo fakahoko ke hōifua ʻa ʻeku Tamai Hēvaní. “Lotu mai maʻaku ke u lavaʻi ia.”24


Hili ha uike ʻe tolu ʻo e fonogá, naʻe aʻu ʻa Poli Naiti ki Tauʻatāina mo e Kāingalotu Kolesivilí. Naʻá ne tuʻu ngāvaivai hifo ʻi he kelekelé, mo houngaʻia ʻi heʻene aʻu ki he fonua ko Saioné. Ka naʻe vave e hōloa hono sinó, pea naʻe ʻi ai ha ongo papi ului foʻou ʻi he feituʻu ko iá naʻá na ʻave ia ki hona ʻapí koeʻuhí ke ne lava ʻo maʻu ha faʻahinga fakafiemālie.

ʻI he fekumi ʻa e fāmili Naití ki ha feituʻu ke nau nofo aí, naʻa nau fakaʻofoʻofaʻia mo fakalataʻia ʻi he feituʻu tukuʻutá, pea te nau lava ʻo ngāueʻi e kelekele lahí mo ngoue. Naʻe ngali anga fakakaumeʻa e kakaí, neongo ko ha kau sola kinautolu. Naʻe tui ʻa e kāingalotu Kolesivilí ʻe lava ʻa e Kāingalotú ʻo langa ʻa Saione ai, ʻo ʻikai hangē ko e niʻihi ʻo e kaumātuʻa mei Ketilaní.

ʻI he ʻaho 2 ʻo ʻAokosí , naʻe fakatahataha ʻa e Kāingalotu ʻi Mīsulí ʻo laumaile mei he fakahihifo ʻo Tauʻatāiná ke kamata e ngāue ki he fuofua fale ʻi Saioné. Naʻe fakatoka ʻe Siosefa mo e kau tangata ʻe toko hongofulu mā ua mei he Kolo Kolesivilí, ʻa ia naʻa nau fakataipe pea fakafofongaʻi e faʻahinga ʻo ʻIsilelí, ʻa e fuofua kupuʻi ʻakau ki he falé. Naʻe fakatāpui leva ʻe Sitenei ʻa e fonua ko Saioné ki hono tānaki fakataha ʻo e Kāingalotú.

ʻI he ʻaho hono hokó, ʻi ha konga kelekele ʻi he tafaʻaki fakahihifo ʻo e fale fakamāuʻangá, naʻe fakatoka ai ʻe Siosefa ha fuʻu maka ʻe taha ke fakaʻilongaʻi ʻa e tuliki ʻo e temipale ʻi he kahaʻú.25 Naʻe fakaava leva ʻe ha taha ha Tohi Tapu ʻo lau mei he vahe valungofulu mā fitu ʻo e sāmé: “ʻOku ʻofa lahi hake ʻa Sihova ki he ngaahi matapā ʻo Saioné, ʻi he ngaahi nofoʻanga kotoa pē ʻo Sēkopé. ʻA e kolo ʻo e ʻOtuá, ʻoku talanoa ʻaki ʻa e ngaahi meʻa ongoongolelei ʻiate koe.”26

Hili ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, ne mālōlō ʻa Poli, ʻo fakafetaʻi ki he ʻEikí ʻi hono tokoniʻi ia lolotonga ʻene faingataʻaʻiá.27 Naʻe malangaʻi ʻe he palōfitá ʻa e meʻafakaʻeikí, pea naʻe tanu ia ʻe hono husepānití ʻi ha feituʻu ʻuluʻakauʻia ʻo ʻikai mamaʻo mei he tuʻuʻanga ʻo e temipalé. Ko e fuofua tokotaha ia ʻi he Kāingalotú ke tanu ʻi Saioné.28

ʻI he ʻaho tatau pē, naʻe maʻu ʻe Siosefa mo ha toe fakahā ʻe taha, “ ʻOku folofola ʻe he ʻEikí, ʻoku monūʻia ʻa kinautolu kuo nau ō mai ki he fonuá ni mo e mata ʻoku hanga taha pē ki hoku fakalāngilangiʻí, ʻo fakatatau ki heʻeku ngaahi fekaú. He ko kinautolu ʻe moʻuí, te nau maʻu ʻa e māmaní, pea ko kinautolu ʻe maté, te nau mālōlō mei heʻenau ngaahi ngāue kotoa pē.”29


Naʻe ʻikai fuoloa mei he meʻafakaʻeikí, ne toe kamata e fononga foki ʻa ʻĒsela mo e kau taki kehe ʻo e siasí ki Ketilani mo Siosefa, ʻŌliva, mo Sitenei. Naʻe fiefia ʻa ʻĒsela ke ne toe foki ki ʻOhaiō. Ka naʻe ʻikai liliu hono lotó fekauʻaki mo Siosefa pe ko e tuʻuʻanga ʻo Saioné, ʻo hangē ko ʻEtuaté.

Naʻe toho ʻe he kau tangatá ha ʻū pōpao ki he Vaitafe Mīsulí, ki he fakahahake ʻo Tauʻatāiná, pea nau ʻaʻalo hifo ki lalo. ʻI he fakaʻosinga ʻo e ʻuluaki ʻaho ʻo e folaú, naʻa nau fiefia pea maʻu ha meʻatokoni efiafi lelei ko ha pīpī ne maʻu he kauvai ʻo e vaitafé. Ka ʻi he ʻaho hono hokó, naʻe vela e ʻea ʻo ʻAokosí pea naʻe hou lahi e vaitafé pea faingataʻa ke folaua. Naʻe vave ʻa e helaʻia ʻa e kau tangatá pea nau kamata fefakaangaʻaki.30

Ne faifai pea kaila ʻa ʻŌliva ki he kau tangatá ʻo pehē, “Hangē ko ia ʻoku moʻui ʻa e ʻEiki ko e ʻOtuá, ka ʻikai ke mou ʻulungaanga lelei ange, ʻe hoko ha fakatuʻutāmaki kiate kimoutolu.”

Naʻe muʻomuʻa atu ʻa Siosefa ʻi hono pōpaó ʻi he hoʻatā hono hokó, ka naʻe kei lotomamahi pē ha kaumātuʻa ʻiate ia mo ʻŌliva pea ʻikai ke nau fie ʻaʻalo. ʻI ha foʻi piko fakatuʻutāmaki he vaitafé, ne nau tuiʻi ai ha fuʻu ʻakau ne puli he loto vaí ʻo nau mei mafuli ai. ʻI heʻena manavasiʻi koeʻuhi ko e moʻui ʻa e taha kotoa ʻi he kulupú, naʻe fekau ʻe Siosefa mo Sitenei ki he kaumātuʻá ke nau mavahe mei he vaitafé.31

Hili ʻenau fokotuʻu honau ʻapitangá, naʻe feinga ʻa Siosefa, ʻŌliva, mo Sitenei ke talanoa ki he kulupú ke fakaleleiʻi ʻenau loto ʻitá. ʻI heʻenau ʻitá, naʻe ui ʻe he kau tangatá ʻa Siosefa mo Sitenei ʻokú na lotosiʻi he mavahe mei he vaitafé, manukiʻi ʻa ʻŌliva ʻi heʻene founga ʻaʻaló, pea nau tukuakiʻi ʻa Siosefa ʻoku ngāue hangē ha taha pule fakaaoaó. Ne aʻu ʻo fuoloa e poʻulí ʻoku nau kei fakakikihi pē.

Naʻe mohe efiafia ʻa ʻĒsela, kae ʻikai nofo mo e kulupú, ʻo ne fakaangaʻi lahi ʻa Siosefa mo e kaumātuʻá. Naʻá ne fifili pe ko e hā ka fakafalala ai ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi kī ʻo Hono puleʻangá ki ha kau tangata hangē ko ʻení?32


ʻI he konga kimui ʻo e faʻahitaʻu māfana ko iá, naʻe maʻu ʻe Litia Pātilisi ʻa e tohi ʻa ʻEtuate mei Mīsulí. Naʻá ne fakamatala ʻe ʻikai ke ne foki mai ki ʻapi hangē ko ia naʻe palani ki aí ka ʻe nofo ʻi he Vahefonua Siakisoní ke fakatau ha kelekele maʻá e Kāingalotú, mo vahevahe ʻene hohaʻa fekauʻaki mo hono uiuiʻí. Naʻe ʻomi fakataha mo e tohí ha tatau ʻo e fakahā kia ʻEtuaté, ʻa ia naʻe fakahinohino ai ki honau fāmilí ke hiki ki Saione.

Naʻe ʻohovale ʻa Litia. ʻI he taimi naʻe mavahe ai ʻa ʻEtuaté, naʻá ne talaange ki hono ngaahi kaungāmeʻá te ne foki vave mai ki ʻOhaiō ʻi he ʻosi pē ʻene ngāue ʻi Mīsulí. Ko ʻeni, ʻi he lahi hono ngaahi fatongia ʻi Saioné, naʻá ne taʻepauʻia pe te ne toe foki mai ʻo tokoni kia Litia mo e fānaú ke fakahoko e fonongá. Ka naʻá ne ʻilo ha ngaahi fāmili kehe ʻi ʻOhaiō te nau hiki ki Mīsuli ʻi he faʻahitaʻu fakatōlau ko iá, ʻo kau ai hono ongo tokoni ʻi he kau pīsopelikí. Ne kau foki ai mo Sitenei Kilipate, ko ha tangata faifakatau Ketilani, mo Uiliamisi Felipisi, ko ha tangata faipaaki, pea te na fokotuʻu ha ngaahi pisinisi maʻá e siasí ʻi Saione.33

Naʻá ne tohi ʻo pehē, “Mahalo ko e lelei tahá kapau te ke haʻu mo kinautolu.”34

ʻI heʻene ʻilo ʻoku siʻisiʻi ha ngaahi koloa ʻi Tauʻatāiná, naʻe ʻoange foki ʻe ʻEtuate kia Litia ha lisi lōloa ʻo e ʻū meʻa ke faʻó mo e ʻū meʻa ke tukú. Naʻá ne fakatokanga ange, “Kuo pau ke tau faingataʻaʻia pea lahi mo e fusimoʻomó, ʻa ia ko ha meʻa naʻe ʻikai ke ta anga ki ai.” 35

Naʻe kamata leva e teuteu ʻa Litia ki he fonongá. Naʻe moʻui lelei feʻunga ʻa e fānaú he taimí ni ke fononga, pea naʻá ne aleaʻi ke nau fononga fakataha mo e ongo fāmili Kilipaté mo Felipisí. ʻI heʻene fakatau honau ʻapí, naʻe fakahoko ange ʻe he ngaahi kaungāʻapí ʻenau taʻetui te na liʻaki mo ʻEtuate hona ʻapi fakaʻofoʻofá mo ʻena pisinisi koloaʻiá ke muimui ʻi ha palōfita kei talavou ki he feituʻu maomaonganoá.36

Naʻe ʻikai ha teitei holi ʻa Litia ke ne fakasītuʻaʻi e fekau ʻa e ʻEikí ke langa ʻa Saioné. Naʻá ne ʻilo ko ha faingataʻa ia ke liʻaki hono ʻapi fakaʻofoʻofá, ka naʻá ne tui ko ha meʻa lāngilangiʻia moʻoni ia ke tokoni atu ki hono fakatoka ʻo e fakavaʻe ki he kolo ʻo e ʻOtuá.37