‘Inisititiuti
16 Ko ha Talateu Pē


“Ko ha Talateu Pē,” vahe 16 ʻo e Kau Māʻoniʻoní: Ko e Talanoa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, Voliume 1, Ko e Fuka ʻo e Moʻoní, 1815–1846(2018)

Vahe 16: “Ko ha Talateu Pē”

Vahe 16

ʻĪmisi
Cornfield

Ko ha Talateu Pē

Lolotonga hono ʻave ʻi he meilí ki Mīsuli ʻa e ngaahi palani ki Saione mo e temipalé, naʻe tuʻu vave hake ʻa e kiʻi taʻu hiva ko ʻEmilī Patilisí mei hono mohengá ʻo lele ki tuʻa ʻi hono vala mohé. ʻI he loto ʻataʻatā ʻi mui ʻi hono ʻapí, ʻo ʻikai mamaʻo mei he feituʻu ki he temipalé ʻi Tauʻatāiná, naʻá ne mamata atu ki hono kāpui ʻe he afí e taha ʻo e ngaahi fokotuʻunga mohuku lahi ʻa hono fāmilí. Naʻe aʻu hake ʻa e afí ki he langí ʻi he poʻulí, pea huluʻi ʻe hono kakaha engeengá e ʻata ʻo kinautolu ne tuʻu he tafaʻakí ʻo sio pē ki he maama ʻo e afí.

Naʻe lahi e hoko ʻa e ngaahi fakatuʻutāmaki ʻi he afí ʻi he ngaahi ngataʻanga fonuá, ka naʻe ʻikai ko ha tupukoso ʻeni. Ne ʻi ai ha fanga kiʻi kulupu iiki ʻo e kau fakatangá naʻa nau feinga ke fakaʻauha e ngaahi koloa ʻa e Kāingalotú ʻi he faʻahitaʻu māfana kotoa ʻo e 1833, ʻo nau fakaʻamu ke fakailifiaʻi e kau hikifoʻou atú ke nau mavahe mei he Vahefonua Siakisoní. Ne teʻeki ai lavea ha taha, ka naʻe ʻalu e taimí mo e fakaʻau ke mālohi ange ʻa e ʻohofi kotoa pē.

Naʻe ʻikai mahino kia ʻEmilī ʻa e ngaahi ʻuhinga ne fie maʻu ai ʻe he kakai ʻo e Vahefonua Siakisoní ke mavahe ʻa e Kāingalotú. Naʻá ne ʻiloʻi pē naʻe ʻikai tatau hono fāmilí mo honau ngaahi kaungāʻapí ʻi ha ngaahi founga lahi. Naʻe founga kehe ʻa e lea e kakai ʻo Mīsulí ʻi heʻene fanongo ki ai he halá, pea naʻe tui ʻe he kakai fefiné ha ākenga kehe ʻo e valá. Ne ʻi ai honau niʻihi ne nau lue laʻi vaʻe pē ʻi he faʻahitaʻu māfaná mo fō honau valá ʻaki ha pate ʻaʻalo kae ʻikai ko ha papa fō hangē ko ia naʻe anga ki ai ʻa ʻEmilī ʻi ʻOhaioó.

Ko ha fanga kiʻi faikehekehe iiki eni, ka naʻe ʻi ai foki mo ha ngaahi fetaʻemahinoʻaki lalahi ne ʻikai ʻilo lahi ki ai ʻa ʻEmelī. Naʻe ʻikai saiʻia e kakai ʻi Tauʻatāiná ʻi he malanga ʻa e Kāingalotú ki he Kau ʻInitiá mo e ʻikai ke nau tali e tauhi pōpulá. ʻI he ngaahi siteiti fakatokelaú, ʻa ia ne nofo ai e tokolahi taha ʻo e kau mēmipa ʻo e siasí, ko ha maumau lao ia ke ʻi ai haʻate kau pōpula. Ka ʻi Mīsulí, naʻe fakalao pē hono fakapōpulaʻi e kakai ʻuliʻulí, pea naʻe taukapoʻi fefeka ia ʻe he kakai ne nofo fuoloa aí.

Ne ʻikai tokoni foki e foʻi moʻoni ko ia ne feohi pē ʻa e Kāingalotú ʻiate kinautolú, ki hono fakasiʻisiʻi e ngaahi huʻuhuʻú. ʻI he fakaʻau ke tūʻuta mai ha tokolahi ʻo kinautolu ki Saioné, naʻa nau ngāue fakataha ke langa mo teuteuʻi e ngaahi ʻapí, tanumaki ha ngaahi faama, pea ohi hake ha fānau. Naʻa nau vēkeveke ke fakatoka e fakavaʻe ʻo ha kolo māʻoniʻoni ʻa ia ʻe tolonga ʻo aʻu ki he Nofotuʻí.

Naʻe hoko e tuʻu ʻa e fale ʻo e fāmili Patilisí ʻi he loto-mālie ʻo Tauaʻatāiná, ke hoko ia ko ha sitepu ki muʻa ʻi hono ngaohi ʻo e koló ke hoko ko Saioné. Ko ha fale fungavaka ua angamaheni pē pea ʻikai maʻu e fakaʻofoʻofa ʻo e fale motuʻa ʻo ʻEmilī ʻi ʻOhaioó, ka naʻá ne fakaʻilongaʻi ʻoku ʻi Tauʻatāina ʻa e Kāingalotú ke nau nofo ai.

ʻI he hā mai e afi mei he mohukú, naʻe hoko ai foki ke fakataumuʻa mai kiate kinautolu [e ʻohofí].1


ʻI he fakaʻau ke fakautuutu e fekeʻikeʻi ʻi he vahaʻa ʻo e Kāingalotú mo honau ngaahi kaungāʻapi ʻi he Vahefonua Siakisoní, naʻe fakakaukau ʻa Uiliami Felipisi ke ne fakaʻaongaʻi e nusipepa fakalotofonua ʻa e siasí ke fakanonga e ngaahi manavasiʻí. ʻI he ʻīsiu ʻo Siulai 1833 ʻo e The Evening and the Morning Star, naʻá ne pulusi ai ha tohi ki he kau mēmipa ʻo e siasí ne hiki maí, ʻo faleʻi kinautolu ke totongi honau moʻuá kimuʻa pea nau haʻu ki Saioné ke fakaʻehiʻehi mei haʻanau hoko ko ha fakakavenga ki he komiunitií.

ʻI heʻene tohi ʻeni mo ha ngaahi faleʻi kehé, naʻá ne ʻamanaki ʻe lau foki ia ʻe he kakai ʻoku nau nofo ʻi he Vahefonua Siakisoní ʻo ʻilo ai ko ha kakai tauhi lao ʻa e Kāingalotú, ʻa ia naʻe ʻikai ʻi ai ha meʻa ʻi heʻenau ngaahi tuí te ne ʻomi ha faingataʻa kiate kinautolu pe ko e ʻekonōmika fakalotofonuá. 2

Naʻe toe lave foki ʻa Uiliami ki he tōʻonga ʻa e kāingalotú ki he kakai ʻuliʻulí. Neongo naʻá ne ongoʻi tatau mo kinautolu ne fakaʻamu ke fakatauʻatāinaʻi e kakai pōpulá, ka naʻe fie maʻu ʻe Uiliami ʻene kau laukongá ke nau ʻiloʻi ʻe talangofua ʻa e Kāingalotú ki he ngaahi lao ʻo Mīsulí ʻi hono fakangatangata e totonu ki he tauʻatāina ʻa e kau ʻuliʻulí. Naʻe ʻi ai ha niʻihi ʻuliʻuli tokosiʻi pē ʻi he Kāingalotu ʻi he Siasí, pea naʻá ne fokotuʻu ange kapau te nau fili ke hiki ki Saione, ke nau ngāue tokanga mo falala ki he ʻOtuá.

Naʻá ne tohi ʻo pehē, “Koeʻuhí ʻoku ʻikai haʻatau tuʻutuʻuni makehe ʻi he siasí fekauʻaki mo e kakai ʻuliʻulí, tuku ke tataki ʻe he fakapotopoto.”3


Naʻe ʻita lahi ʻa Samuela Lūkasi, ko ha fakamaau mo ha kēnolo ʻi he kautau ʻo e Vahefonua Siakisoní, ʻi heʻene lau ʻa e tohí ʻi he The Evening and the Morning Star. ʻI he fakakaukau ʻa Samuelá, naʻe fakaafeʻi ‘e Uiliami e kakai ʻuliʻulí ki Tauʻatāina ke nau hoko ko e kau Māmonga pea nau hiki ki Mīsuli. Naʻe ʻikai ha tokoni ʻe taha e ngaahi fakamatala ʻa Uiliami ʻo fakalotosiʻi e Kāingalotu ʻuliʻulí mei heʻenau hiki mai ki Mīsulí, ke fakanonga ʻene ngaahi ongoʻi manavasiʻí.4

ʻI he lahi ʻa e kau fakatanga kuo nau ngaohikovia e Kāingalotú, ne ʻikai faingataʻa kia Samuela ke ne maʻu ha niʻihi kehe naʻa nau loto tatau. Ne laka hake ʻi ha taʻu ʻe taha hono fakatahatahaʻi ʻe he kau taki mei koló ʻa e ngaahi kaungāʻapí ke ʻohofi e Kāingalotú. Ne tufotufa ʻe ha niʻihi ha fanga kiʻi tohitufa pea ui ha ngaahi fakataha fakakolo, ʻo fakaʻaiʻai e kakaí ke nau tuli e kau hiki foʻou maí mei he feituʻu ko iá.5

ʻI he kamataʻangá, ko e lahi taha ʻo e kakai fakalotofonuá naʻa nau pehē ko e Kāingalotú ko ha kakai pē ne ʻikai fakatupu maumau ka naʻe tōtuʻa ʻenau fakangalingali ʻoku nau maʻu ha ngaahi fakahaá, faifakamoʻui ʻaki e hilifaki ʻo e nimá, mo fakahoko ha ngaahi mana kehe. Ka ʻi he fakaʻau ke lahi ange e hiki mai ʻa e kāingalotú ʻo nofoʻi e vahefonuá, mo nau tala kuo foaki kiate kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻa Tauʻatāina ko ha fonua ʻo e talaʻofá, naʻe sio ʻa Samuela mo ha kau taki kehe ʻo e koló ko ha fakamanamana kinautolu ki honau kelekelé mo honau mālohi fakapolitikalé.

Pea ko ʻeni kuo toe fakalalahi ʻe he tohi ʻa Uiliamí ha taha ʻo e ngaahi meʻa naʻa nau manavasiʻi lahi taha ki aí. ʻI he taʻu pē ʻe ua kimuʻá, ne tokolahi ha kau pōpula ʻi ha vahefonua ʻe taha ne nau angatuʻu, ʻo tāmateʻi ha kakai tangata mo e fefine hinehina ʻe nimangofulu tupu ʻi he meimei ʻaho ʻe ua. Naʻe manavahē ʻa e kakai ne ʻi ai ʻenau kau pōpula ʻi Mīsulí mo e ngaahi siteiti fakatonga kehé naʻa hoko ha meʻa tatau ʻi honau ngaahi komiunitií. Ne ilifia ha niʻihi kapau ʻe fakaafeʻi ʻe he Kāingalotú ʻa e kau ʻuliʻuli tauʻatāiná ki he Vahefonua Siakisoní, ʻe hoko ʻenau nofo aí ke ne ʻai e kau pōpulá ke nau fie tauʻatāina pea nau angatuʻu.6

Koeʻuhí naʻe ʻi ai ha ngaahi lao maluʻi e tauʻatāina fakalotu mo e lea ʻa e Kāingalotú, naʻe ʻilo ʻe Samuela mo e niʻihi kehé he ʻikai ke nau lava ʻo taʻofi ʻa e faingataʻa ko ʻení ʻi ha ngaahi founga fakalao. Ka ʻoku ʻikai ko e fuofua kolo kinautolu ke nau fakaʻaongaʻi e fetāʻakí ko ha founga ke tekeʻi ʻaki e kakai ʻoku ʻikai fie maʻú mei honau lotolotongá. Kapau te nau ngāue fakataha, te nau lava ʻo tuli ʻa e kāingalotú mei he vahefonuá pea ʻikai ke nau moʻua ai.

Naʻe ʻikai fuoloa kuo fakataha ʻa e kau taki ʻo e koló ke fai ha meʻa ki he kau hiki foʻou maí. Naʻe lisi ʻe Samuela mo e niʻihi kehé ʻenau ngaahi lāunga fekauʻaki mo e Kāingalotú pea tuku atu ha fakamatala ki he kakai ʻo Tauʻatāiná.

Naʻe fakahā ʻe he fakamatalá e taumuʻa ʻa e kau taki ʻo e koló ke tuli ʻa e Kāingalotú mei he Vahefonua Siakisoní ʻi ha faʻahinga founga pē ʻe fie maʻú. Naʻa nau fokotuʻu e ʻaho 20 ʻo Siulaí ke fakataha ai ki he fakamaauʻangá ke fai tuʻutuʻuni pe koe hā e meʻa ke fai ki he Kāingalotú. Ne lau ngeau ha kakai ʻi he Vahefonua Siakisoní naʻa nau fakamoʻoni hingoa ki he fakamatalá.7


ʻI he taimi naʻa ne ʻilo ai e vālaú, naʻe feinga fakamātoato ʻa Uiliami Felipisi ke liliu ha faʻahinga kovi naʻe fakatupu ʻe heʻene tohi ʻi he nusipepá. Naʻe fakamatala ʻi he Tohi ʻa Molomoná naʻe fakaafeʻi ʻe Kalaisi e taha kotoa ke haʻu kiate Ia “ʻuliʻuli [mo e] hinehina, pōpula [mo e] tauʻatāina,” ka naʻe hohaʻa lahi ange ʻa Uiliami ki ha tafoki ʻa e vahefonuá kotoa ʻo ʻohofi ʻa e Kāingalotú.8

Naʻe ngāue fakavavevave leva ke paaki ha laʻi pepa peesi ʻe taha ʻo fakafoki e ngaahi meʻa naʻá ne tohi fekauʻaki mo e kau pōpulá. “Naʻá ne pehē, “ʻOku mau fakafepakiʻi ʻa hono tali e kakai ʻuliʻulí ki he vahefonuá, pea ʻoku mau pehē he ʻikai tali ha taha ki he siasí.”9 Naʻe fakafofongaʻi hala ʻe he laʻi pepá ʻa e tuʻunga ʻo e siasí ʻi hono papitaiso ʻo e kāingalotu ʻuliʻulí, ka naʻá ne ʻamanaki atu te ne taʻofi ha fetāʻaki ʻi he kahaʻú.10

ʻI Siulai  ʻaho 20, naʻe fononga atu ʻa Uiliami, ʻEtuate mo ha kau taki kehe ʻo e siasí ki he fakamaauʻanga ʻo e Vahefonua Siakisoní ke fakataha mo e kau taki ʻo e vahefonuá. Naʻe fuʻu vaivai e ʻeá ki Siulai, pea naʻe tuku ʻe ha kakai ʻe laungeau honau ngaahi ʻapí, ngaahi fāmá, mo e pisinisí ke ʻalu ki he fakatahá pea teuteu ke fai ha ngāue ke fakafepakiʻi e Kāingalotú.

ʻI haʻanau feinga ke ʻoatu ki he kau taki ʻo e siasí ha fakatokanga fakaʻosi ki muʻa pea nau fakaʻaongaʻi e fakamamahí, naʻe tuʻutuʻuni ʻe Samuela Lūkasi mo ha kau tangata kehe ʻe toko hongofulu mā ua naʻa nau fakafofongaʻi e komiunitií, ke taʻofi hono pulusi ʻe Uiliami ʻa e The Evening and the Morning Star pea ke mavahe ʻa e Kāingalotú mei he vahefonuá ʻi he vave tahá.11

ʻI heʻene hoko ko e pīsope ʻi Saioné, naʻe ʻiloʻi ʻe ʻEtuate ʻa e lahi ʻo e ngaahi meʻa ʻe mole mei he Kāingalotú ʻo kapau te nau fakahoko ʻa e tuʻutuʻuni ko ʻení. Ka taʻofi e fale pākí, ʻe toloi hono pulusi e Tohi ʻo e Ngaahi Fekaú, ʻa ia kuo mei ʻosí. Pea ʻe toe hoko foki hono liʻaki ʻo e vahefonuá ke mole ai ha ngaahi konga kelekele mahuʻinga lahi pea mo toe tukuange honau ngaahi tofiʻa ʻi he fonua ʻo e talaʻofá.12

Naʻe kole ʻe ʻEtuate ha māhina ʻe tolu ke nau fakakaukau ai ki he fokotuʻú mo fekumi ki he faleʻi ʻa Siosefá ʻi Ketilani. Ka naʻe ʻikai tali ʻe he kau taki ʻo e Vahefonua Siakisoní ʻa ʻene kolé. Naʻe kole ʻe ʻEtuate ha ʻaho ʻe hongofulu ke talanoa ai mo e Kāingalotu kehe ʻi Mīsulí. Ne ʻoange kiate ia ʻe he kau taki ʻo e komiunitií ha miniti ʻe hongofulu mā nima.13

ʻI he ʻikai ke nau loto fiemālie ke fakakounaʻi kinautolu ke fai ha tuʻutuʻuní, naʻe fakaʻosi ai ʻe he Kāingalotú ʻa e ngaahi aleá. ʻI he mātuku atu ʻa e kau taki ʻo e Vahefonua Siakisoní, ne tafoki mai ha tangata ʻe taha kia ʻEtuate ʻo talaange ʻe kamata leva ʻa e ngāue ʻo e fakaʻauhá.14


ʻI he hala mei he fale fakamaauʻangá, ne ʻi ʻapi ʻa Seli Felipisi ʻi he ʻōfisi ʻo e fale paaki ʻa e siasí ʻo tokangaʻi ʻene kiʻi valevale toki fāʻeleʻi ne puké. Ne ofi pē ai ʻene fānau kehe ʻe toko faá. Naʻe mavahe ʻa Uiliami ʻi ha ngaahi houa lahi kimuʻa ange ke ʻalu ki he fakataha ʻi he fale fakamaauʻangá. Naʻe teʻeki pē ke ne foki mai, pea naʻe hohaʻa ʻa Seli ki ha ongoongo mei he fakatahá.

Naʻe patō ha meʻa ʻo ne luluʻi e matapā muʻá pea naʻe fakaʻohovale kiate ia mo e fānaú. Naʻe ʻi tuʻa ha kau tangata ʻo tā ʻaki ha fuʻu sinoʻi ʻakau lahi e matapaá, ʻi haʻanau feinga ke maumauʻi ia. Ne tokolahi mai ha kakai tangata, fefine, mo ha fānau ʻo takatakai ʻi he ʻōfisi pākí, naʻe kaila fiefia ha niʻihi pea sio fakalongolongo pē ha niʻihi kehe.15

ʻI heʻene ava pē ʻa e matapaá, ne fakatovave atu ha kau tangata ki he falé ʻo fusi mai ʻa Seli mo e fānaú ki he halá16 Naʻa nau laku e naunau fale ʻa e fāmilí mo ʻenau ngaahi koloá ki tuʻa ʻi he matapā ʻi muʻá pea nau fahi ʻa e ʻū matapā sioʻatá. Ne kaka ha niʻihi ʻo e kau ʻohofí ki he fungavaka ua ʻo e ʻōfisi pākí ʻo laku ha ʻū taipe mo e vaitohi ki he falikí lolotonga e feinga ʻa ha kau tangata kehe ke haveki e falé.17

ʻI heʻene tuʻu ʻo haʻohaʻo mai ʻene fānaú ke takatakai ʻiate iá, naʻe mamata pē ʻa Seli ki hono fahi ʻe he kau tangatá ʻa e matapā sioʻata ʻi he fungavaka ua ʻo e ʻōfisi pākí ʻo laku ki tuʻa e pepá mo e taipé. Naʻa nau lī leva e mīsini pākí ki tuʻa he matapā sioʻatá ʻo haʻaki he kelekelé.18

Lolotonga e moveuveú, ne hū mai ha kau tangata mei he ʻōfisi pākí ʻoku fonu honau nimá ʻi ha ʻū lauʻi peesi ne teʻeki fakamaʻu mei he Tohi ʻo e Ngaahi Fekaú. “Naʻe kaila ha taha ʻo kinautolu ki he kakaí mo ne laku ʻa e ʻū lauʻi pēsí ki loto hala, “Ko e tohi eni ʻo e ngaahi fakahā ʻa e kau Māmonga malaʻiá.”19


Ne tulolo fakataha ʻi he tafaʻaki ʻo ha ʻā ofi mai ʻa e taʻu hongofulu mā nima ko Mele ʻElisapeti Louliní mo hono tehina taʻu hongofulu mā tolu ko Kalolainé, ʻi hono laku ʻe he kau tangatá ʻa e ʻū lauʻi peesi ʻo e Tohi ʻo e Ngaahi Fekaú.

Ne ʻosi sio ʻa Mele ʻi ha niʻihi ʻo e ʻū lauʻi pēsí ki muʻa. Ko ha fakafotu kinaua ʻo Sitenei Kilipati, ʻa ia naʻá ne fakalele e falekoloa ʻo e Kāingalotú ʻi Tauʻatāiná. ʻI ha efiafi ʻe taha, ʻi he fale ʻo ʻena faʻētangatá, naʻe fakafanongo ai ʻa Mele ki hono lau ʻe he kau taki ʻo e siasí mo aleaʻi e ngaahi fakahā ʻi he ʻū lauʻi peesi ne toki paaki foʻoú. Lolotonga e talanoa ʻa e kau tangatá, ne nofoʻia ʻa e fakatahá ʻe he Laumālié pea ne lea ai honau niʻihi ʻi ha ngaahi lea kehekehe kae fakaʻuhingaʻi ʻe Mele ʻenau ngaahi leá. Naʻá ne ongoʻi loto fakaʻapaʻapa lahi ki he ngaahi fakahaá, pea naʻá ne ongoʻi lotomamahi ʻi heʻene sio ki hono laku kinautolu ʻi halá.

Naʻá ne tafoki ʻo talaange kia Mele ʻokú ne fie maʻu ke ʻomi ʻa e ʻū lauʻi pēsí ki muʻa pea maumauʻi kinautolú. Naʻe kamata ʻa e kau tangatá ke hae e ʻato ʻo e fale pākí. Naʻe ʻikai fuoloa kuo nau holoki hifo hono ngaahi holisí, pea ʻikai toe ha meʻa ka ko e veve pē.

Naʻe fie maʻu ʻe Kalolaine ke ne fakahaofi ʻa e ʻū lauʻi pēsí, ka naʻá ne ilifia ʻi he kau fakatangá. Naʻá ne pehe ange, “Te nau tamateʻi kitaua.”

Naʻe mahino kia Mele ʻa hono fakatuʻutāmakí, ka naʻá ne talaange kia Kalolaine naʻá ne ʻosi fakapapauʻi ke ʻalu ʻo ʻomi ʻa e ʻū lauʻi pēsí. ʻI heʻene taʻefiemālie ke mavahe mei he tafaʻaki ʻo hono tokouá, naʻe loto ai ʻa Kalolaine ke tokoni.

Naʻe tatali ʻa e ongo tautehiná kae ʻoleva kuo sītuʻa atu ʻa e kau tangatá peá na tuʻu fakavave hake mei he feituʻu naʻá na toitoi aí ʻo tānaki vave e ʻū lauʻi peesi ne na ala maʻú. ʻI heʻena tafoki ke foki ki he ʻaá, naʻe fakatokangaʻi kinaua ʻe ha kau tangata pea nau tuʻutuʻuni atu ke taʻofi ia. Naʻe puke maʻu ange ʻe he ongo tautehiná e ʻū lauʻi pēsí peá na lele ʻaki e vave taha naʻá na lavá ki ha ngoue koane ofi mai kae muimui atu ha ongo tangata ʻiate kinaua.

Naʻe fute ʻe ono e maʻolunga ‘o e koané, pea naʻe ʻikai lava ʻa Mele mo Kalolaine ʻo sio ki he feituʻu ne na lele ki aí. Naʻá na tō ki he kelekelé ʻo tataʻo ʻaki hona sinó e ʻū lauʻi pēsí mo fakafanongo pea ʻikai toe mānava ki he fefokifokiʻaki ʻa e ongo tangatá ʻi he loto koané. Naʻe fanongo atu ʻa e ongo tautehiná ʻoku ʻalu pē taimí mo ʻena ofi maí, kae hili ha taimi mei ai, naʻe taʻofi e kumi ʻa e ongo tangatá, peá na mavahe mei he ngoue koané.20


Naʻe lolotonga ʻalu ʻa ʻEmilī Patilisi mo hono taʻokete ko Helietá ke ʻutu vai mei ha vaitupu ʻi heʻena sio atu ki ha kau fakatanga ʻe toko nimangofulu nai kuo nau fakamahafu pea fakaofi mai ki honau falé. Naʻe toitoi ʻa e ongo finemuí ʻi he veʻe vaí mo sio ʻi he ilifia lahi ki hono takatakaiʻi ʻe he kau tangatá ʻa e falé, tuli mai ʻena tangataʻeikí ki tuʻa, pea tataki atu ia.21

Naʻe taki ʻe he kau fakatangá ʻa ʻEtuate ki he potu fakapuleʻangá, ʻa ia ne takatakaiʻi ai ʻe ha kakai ʻe toko uangeau ʻia Salesi ʻĀlani, ko ha Kāingalotu ʻe taha kuo puke pōpula. Naʻe fakaofi atu ʻa Lāsolo Hikisi, ʻa ia naʻá ne tataki ʻa e fakataha ʻa e koló kimuʻa he ʻaho ko iá, kia ʻEtuate ʻo talaange ke ne mavahe mei he vahefonuá pe fehangahangai mo e ngaahi nunuʻá.

Naʻá ne pehē, “Kapau ʻe fie maʻu ke u mamahi koeʻuhi ko ʻeku tui fakalotú, ko e meʻa tatau pē kuo fai ʻe kinautolu ʻi muʻa ʻiate aú.”22 Naʻá ne talaange kia Hikisi naʻe ʻikai ke ne fai ha hala ʻe taha pea he ʻikai ke ne mavahe mei he koló.23

Naʻe kaila mai ha leʻo ʻe taha, “Ui ki homou Sīsuú!”24 Naʻe tekeʻi ʻe he kau fakatangá ʻa ʻEtuate mo Sālesi ki he kelekelé, pea naʻe kamata ke hae ʻe Hikisi ʻa e vala ʻo e pīsopé. Naʻe fakafepakiʻi ia ʻe ʻEtuate, pea tuʻutuʻuni mai ha taha ʻi he kakaí kia Hikisi ke tuku pē e talausese mo e sote ʻo e pīsopé.

Ne fakavaivai ki ai ʻa Hikisi ʻo ne toʻo pē e tatā, kote mo e vesi ʻo ʻEtuaté peá ne tuku atu ia ki he kau fakatangá. Ne laka mai ki muʻa ha ongo tangata ʻo huaʻi mei he ʻulu ki he vaʻe ʻo e ongo pōpulá ʻa e valitā mo e fulufuluʻi moa. Naʻe vela e valitaá peá ne kai hona kilí ʻo hangē ha ʻēsití.25

Naʻe ofi mai ai ha papi ului ko hono hingoá ko Viena Siekisi ʻo ne tānaki mei he halá e ʻū lauʻi peesi ne fakamoveteveteʻi mei he Tohi ʻo e Ngaahi Fekaú. Naʻe fakatapui ʻe Viena ha paʻanga lahi kuó ne tānakí ke tokoni ki hono langa ʻo Saioné, ka ko ʻeni naʻe fakaʻauha ʻa e meʻa kotoa pē.

ʻI heʻene puke maʻu e ʻū lauʻi peesi ne homó, naʻe haʻu ha tangata mei he kau fakatangá kiate ia ʻo ne pehē ange, “Ko ha talateu pē ʻeni ki he ngaahi meʻa te ke mamahi aí.” Naʻá ne tuhu kia ʻEtuate kuo ongosia hono taá. “Ko hoʻomou pīsopé ena kuo valitaaʻi mo fonu fulufuluʻi moa.”26

Ne sio atu ʻa Viena kia ʻEtuate ʻokú ne ketu atu. Ko hono fofongá pē mo hono ʻaofi nima ne ʻikai valitāʻí. Naʻá ne kaila, “Fakafetaʻi ki he ʻOtuá!” “Te ne maʻu ha kalauni ʻo e nāunau koeʻuhi ko e valitaá mo e fulufuluʻi moá.”27


Naʻe ʻikai ha ʻapi ke foki ki ai ʻa Seli Felipisi ʻi he efiafi ko iá. Naʻá ne maʻu ha nofoʻanga ʻi ha kiʻi fale ʻakau liʻekina ʻo e fanga manú ʻi he tafaʻaki ʻo ha ngoue koane. Naʻá ne tānaki ha musie mo ha ʻakau iiki, pea tokoni kiate ia ʻene fānaú, ke ngaohi ʻaki ha mohenga.

Lolotonga ʻene ngāue mo e fānaú, ne ʻasi mai ha ʻata ʻo ha toko ua mei he ngoue koané. ʻI he hōloa ʻa e māmá, naʻe vakai atu ʻa Seli ko Kalolaine mo Mele Loulini. Naʻá na fata mai ha fokotuʻunga pepa. Naʻe ʻeke ange ʻe Seli pe ko e hā naʻá na toʻó, peá na fakahā ange ʻa e ʻū lauʻi peesi naʻá na tānaki mei he Tohi ʻo e Ngaahi Fekaú.

Naʻe toʻo ʻe Seli ʻa e ʻū lauʻi pēsí mei he ongo tautehiná peá ne fūfuuʻi ia ʻi honau mohenga mohuku ne ʻosi fokotuʻú.28 Naʻe vave mai ʻa e poʻulí, pea naʻe ʻikai ke ne ʻilo ko e hā e meʻa ʻe hoko ki Saione ʻi he ʻapongipongí.