2009
Ko e Fatongia Tauhí—Ko ha Falala Toputapu
Nōvema 2009


Ko e Fatongia Tauhí—Ko ha Falala Toputapu

Ka ko ʻetau tauhi ko ia ki hotau kāingá he ʻoku tau tui ko e finangalo ia ʻo e ʻOtuá.

ʻĪmisi
Elder Quentin L. Cook

ʻOku tau moʻui ‘i ha kuonga fakatuʻutāmaki pea tui e tokolahi ʻoku ʻikai te tau fatongia ʻaki ke fai ha fakamatala ki he ʻOtuá pea ʻoku ʻikai te tau maʻu ha fatongia fakataautaha pe lakanga tauhi kiate kitautolu pe niʻihi kehé. Ko ha tokolahi ʻo e kakai he māmaní ʻoku nau tokanga pē ke fakahōhōloto, pe fakamuʻomuʻa pē kinautolu, pea nau ʻofa ʻi he ngaahi meʻa ʻoku fakafiefiá ʻo lahi hake ʻi heʻenau ʻofa ʻi he anga māʻoniʻoní. ʻOku ʻikai te nau tui ko e tauhi kinautolu ʻo honau tokouá. Ka ʻi he Siasí, ʻoku tau tui ʻoku hoko ʻa e ngaahi fatongia tauhí ni ko ha falala toputapu.

Naʻe toki ʻaʻahí ni mai ha kulupu ʻo ha kau takimuʻa mo ha kau lāpai Siu ʻoku fakaʻapaʻapaʻi ki he ngaahi fale ʻo e Siasí ʻi he Teleʻa Sōlekí, kau ai e ngaahi fale ʻi Uelofea Sikueá, Senitā Tokoni ʻOfa Fakaetangatá, Laipeli Hisitōlia Fakafāmilí pea mo e ʻoupeni hausi ʻa e Temipale Moʻunga ʻOakilí. ʻI he faka-‘osinga ʻo ʻenau ʻaʻahí, ne fakamatalaʻi ʻe ha taha e kau lāpai ʻiloa taha ʻi ʻAmeliká ʻa e ngaahi ongo ki he meʻa naʻá ne mamata ki ai mo ongoʻí.1

Naʻá ne lau ha ngaahi fakakaukau ʻa ha tokotaha Siu poto ne fakatefito ʻi he Talamatí,2 peá ne fakamahino mai ʻoku ʻi ai ha ongo ʻuhinga kehekehe ʻoku fai ai ʻe he kakaí ha ngaahi ngāue tokoni mo fie-foakí. ʻOku ʻaʻahi ha niʻihi ki ha kau mahaki, tokoni ki he masivá pea mo tauhi honau kāingá, he ʻoku nau tui ko e meʻa totonu ia ke faí, pea ʻoku ʻi ai e niʻihi te nau toe fai ʻa e meʻa tatau maʻanautolu ʻi he taimi ʻo e faingataʻaʻiá. Naʻá ne fakamatala ʻo pehē neongo ʻoku lelei ʻeni, ka ʻoku totonu ke hoko hono langaki e tukuikolo fetokoniʻakí ko ha ʻuhinga fakaʻeiʻeiki, ka ko ʻetau tauhi ko ia ki hotau kāingá koeʻuhí ʻoku tau tui ko e finangalo ia ʻo e ʻOtuá, ko ha ʻuhinga ia ʻoku fuʻu mahulu hake.

Naʻá ne pehē foki ko e ola ʻene ʻaʻahí naʻá ne tui ʻoku fakahoko ʻe he Kāingalotú e ngaahi tokoni ʻofa fakaetangatá mo e ngāue fai fakamoʻui ʻi he temipalé ke fai ʻa e meʻa ʻoku tau tui ʻoku finangalo ki ai ʻa e ʻOtuá.

Kuo fakamatalaʻi ʻe ha niʻihi ʻa e ongoʻi haʻisia ko ʻení, ʻa ia ʻoku ʻi he fakamalumalu ʻo e ʻuluaki fekaú ke ʻofa ki he ʻOtuá, ko e “talangofua ki he meʻa ʻoku ʻikai fakamālohiʻi.”3 ʻOku tau feinga ke fai e meʻa totonú koeʻuhí he ʻoku tau ‘ofa pea fie maʻu ke fakahōifua ki heʻetau Tamai Hēvaní, kae ʻikai koeʻuhí ko hano fakamālohiʻi kitautolu ʻe ha taha ke tau talangofua.

Naʻe fai e Tau he Langí hili e pehē ʻe Sētane te ne fakamālohiʻi e tokotaha kotoa pē ke talangofua ki heʻene ngaahi fakakaukaú. Naʻe ʻikai ke tali ia. Ko hono olá, ʻoku tau maʻu e tauʻatāina ke filí pea mo e tauʻatāina ke tau fili hotau ʻalunga ʻi he moʻui ní. Ka ʻe ʻekeʻi meiate kitautolu e tauʻatāina ko iá. Kuo folofola ʻa e ʻEikí, ʻe “ ʻekeʻi mei he tangata kotoa pē, ʻa e ngaahi angahala (ʻatautolú) ʻi he ʻaho ʻo e fakamāú.”4 Ko e ngaahi tefitoʻi moʻoni ko ia ʻo e ʻekeʻi meiate kita ʻa e meʻa ʻokú te fai pe taʻe faí mo e fatongia tauhí, ʻoku fuʻu mahuʻinga ia ʻi heʻetau tokāteliné.5

ʻOku ʻikai fakangatangata ʻi he Siasí ʻa e fatongia tauhí ki he falala pe ngaahi fatongia fakaemāmaní. Naʻe akonaki ʻe Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo ʻo pehē: “Ko e kau tauhi kitautolu ʻo hotau ngaahi sinó, ʻatamaí, fāmilí mo e koloá… . Ko e tokotaha tauhi faivelengá ko ha tokotaha ʻokú ne ngāue ʻaki e pule angatonu, tokangaʻi hono fāmilí mo tokangaʻi e masivá mo e tukuhāusiá.”6

Lolotonga ʻoku ʻi ai e ngaahi tafaʻaki lahi ʻo e fatongia tauhí, kuó u fili ke u lea fekauʻaki mo ha meʻa pē ʻe ua. ʻUluakí, ko hotau lakanga tauhi kiate kitautolu mo hotau fāmilí. Ko e uá ko e fatongia tauhi ki he kau masivá mo e faingataʻaʻiá.

ʻOku faʻa ngāue ʻaki ʻe he ʻEikí e ngaahi tala fakatātā fekauʻaki mo e kelekelé ʻi hono akoʻi e ʻekeʻi meiate kita ʻa e meʻa ʻokú te fai pe taʻe faí mo e fatongia tauhí. ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku faʻa ʻaʻahi ki heʻeku ongo kuí ʻi heʻena faama pulú lolotonga e faʻahitaʻu māfaná. Naʻe ʻikai ha ʻuhila, pe vai ne taki ki fale. Naʻe ʻi ai pē ha vai tupu ofi ki hona kiʻi fale ʻi he fāmá. Naʻe fakatupu ʻe he vai tupú ha kiʻi ano vai siʻi tasilo mo maʻa ʻa ia ne tā tuʻolahi ʻi he ʻaho ʻeku tokoni ki heʻeku kui fefiné ke fetuku ha vai ki fale ki he inú, feimeʻatokoní, kaukaú pea mo e foó. Naʻe saiʻia ʻaupito ʻeku ongo kuí ʻi he vai foaki moʻui ko ʻení pea naʻá na tokanga ke maluʻi ia.

Hili mei ai ha ngaahi taʻu lahi, ne ʻi he taʻu 90 tupú ʻeku kui tangatá pea naʻe ʻikai te ne nofo ʻi ʻapi; naʻe ʻikai te ne kei malava ke tokangaʻi ia. Naʻá ku fakaʻuli ʻo ʻave ia ki he faama pulu naʻá ne ʻofa aí. Ne iku fakaloto mamahi ʻa ʻene ʻamanaki ko ia ke sio ki he fāmá ʻi heʻene sio ʻo ʻilo kuo holo e ʻā naʻá ne maluʻi e vai tupú pea kuo ʻuliʻi ʻa e vai tupú ʻe he fanga pulú. Naʻá ne loto mamahi koeʻuhí ko e maumaú mo e ʻulí. Kiate iá, ko ha maumauʻi ia ʻo ha falala kuó ne ngāue ki ai he kotoa ʻene moʻuí. Naʻá ne ongoʻi kuo ʻikai ke ne maluʻi ʻa e vai fakatupu moʻui ne mahuʻinga fau kiate iá.

Hangē pē ko hono ʻuliʻi e vai tupu maʻá ʻi he taimi ʻoku ʻikai maluʻi ai iá, ʻoku tau moʻui ʻi ha kuonga ʻoku ʻikai maluʻi ai ʻa e angatonú mo e angamaʻá.7 ʻOku ʻikai fakaʻapaʻapaʻi ʻa e angamaʻa fakatāutahá. Kuo ʻomi ʻe ha Tamai Hēvani angaʻofa ha ngaahi founga ʻe lava ke ʻomi ai ʻEne fānau fakalaumālié ki he māmani ko ʻení ke fakahoko kakato e ʻuhinga honau fakatupú. Kuó Ne fakahinohinoʻi kitautolu ke tauhi ke maʻa e vai fakatupu moʻuí, ʻo hangē pē ko e fie maʻu ke maluʻi e vai tupu fakaʻofoʻofa ko ia ʻi he faama pulú, ke maʻu moʻui mei aí. Ko e taha ʻeni e ngaahi ʻuhinga ʻoku fuʻu mahuʻinga ai ʻa e angatonú mo e angamaʻá ʻi he palani ʻetau Tamai ʻi Hēvaní.

Koeʻuhí ko e meʻa ko ia naʻe hoko ki heʻeku kui tangatá ʻi heʻene sio ki he ʻuli ʻa e vai tupú, naʻe fai leva ha ngāue ke fakaleleiʻi mo maluʻi e vaí pea naʻe fakafoki ki hono tuʻunga maʻa mo fakaʻofoʻofa ne ʻuluaki ʻi aí.

ʻI heʻemau hoko ko e kau tamaioʻeiki ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ko homau fatongia toputapu ke akoʻi ʻa ʻEne tuʻunga moʻui ʻo e angamaʻá ʻa ia ʻoku tatau ki Heʻene fānaú kotoa. Ko e taimi ʻoku taʻe māʻoniʻoni ai ʻetau ngaahi fakakaukaú pe ngāué, ʻoku tau maumauʻi ʻEne tuʻunga moʻuí. Naʻe folofola ʻa e ʻEikí ʻo pehē, “[He] … ʻikai te u lava ke mamata ki he angahalá ʻo momoʻi fakaʻatuʻi ia.”8 ʻOku feinga e niʻihi ke fakatonuhiaʻi ʻenau tōʻongá.

ʻI ha maau ʻa Sione Holomesi, ʻoku ui ko e “Talanoá”, ʻoku akoʻi ai ʻe ha tangata tuli toulekeleka foʻu vaka mei Niu ʻIngilani ha talavou ʻo kau ki he kumi ʻuhingá. ʻI hono fakamatalaʻi ha taha ʻo e ngaahi lēsoni naʻá ne akó, ne fakamatala ʻa e talavoú ʻo pehē, “Ne ʻikai ke u mei ʻilo neongo pe ko e hā e founga te ke foʻu ʻaki e vaká, kuo pau ke folau ia; he ʻikai lava ke ke fakamatala ia ki he tahí.”9

ʻOku pehē ko e meʻa ko ia ʻoku hoko ʻi ha ngaahi kolo pau, ʻoku nofo pē ia ai. ʻOku ou saiʻia he papa fakaʻilonga naʻe tuʻu ʻi he Vahefonua Sēvia, ʻi ʻIutā, ʻa ia ʻoku pehē, “Ko e meʻa ko ia ʻoku hoko ʻi he Vahefonua Sēvia … te ke lava ke vahevahe ia mo ho kaungāmeʻá!!!” ʻI heʻetau ʻilo ko ia ʻe ʻekea meiate kitautolu ʻe he ʻOtuá ʻa ʻetau ngāue, te tau vakai leva ki he fakavalevale ʻetau kumi ʻuhingá. ʻOku fakamanatu mai ʻe kinautolu ʻoku kumi ʻuhingá ha fānau ʻoku nau fakapuliki honau matá ʻo pehē kapau ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo sio mai, ʻoku ʻikai ke tau lava mo kitautolu ʻo sio kiate kinautolu. ʻOku ou fokotuʻu atu kapau te tau fakakaukau ki hano ʻekea ʻe he Fakamoʻuí meiate kitautolu ʻetau ngāué, te tau toki vakai moʻoni ki heʻetau kumi ʻuhingá.

ʻOku mau ʻilo ʻoku ʻi ai ha niʻihi kuo nau fakahoko ha tōʻonga ʻoku fehangahangai mo e tuʻunga moʻui toputapu ʻo e angamaʻá. Fakamolemole, ʻai ke mahino koeʻuhí ko e Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí, ʻe lava ke fakatomala ʻa e tokotaha kotoa pea foki ʻo hangē ko e vai tupú, ki ha tuʻunga maʻa mo haohaoa. ʻOku faingataʻa ke fakatomala, he ʻoku fie maʻu ha loto mafesifesi mo e laumālie fakatomala.10 Ka ko e taimi ko ia ʻoku muimui totonu ai ki he ngaahi sitepu ʻo e fakatomalá, ʻe ʻaonga leva ʻa e akonaki ne fai ʻe ʻAlamā ki hono foha ko Kolianitoní, ʻa ia naʻá ne fakahoko ha ngaahi maumaufono: “Pea ko ʻeni, ʻe hoku foha, ʻoku ou loto ke ʻoua naʻá ke tuku ke toe fakahohaʻasi koe ʻe he ngaahi meʻá ni, kae tuku pē hoʻo ngaahi angahalá ke fakahohaʻasi koe, ʻaki ʻa e hohaʻa ʻa ia ʻe ʻohifo ai koe ki he fakatomalá.”11 Naʻe folofola e Fakamoʻuí, “Vakai, ko ia ia kuó ne fakatomala mei heʻene ngaahi angahalá, ʻoku fakamolemoleʻi ia, pea ko au ko e ʻEikí, ʻoku ʻikai te u toe manatu ki ai.”12

Kuo akoʻi ʻe ha niʻihi fekauʻaki mo hotau fatongia tauhi ki hotau fāmilí ʻo pehē ko e taimi ko ia te tau fai ai e fakamatala ki he Fakamoʻuí, peá Ne kole mai ke tau fai ha fakamatala ki hotau ngaahi fatongia he māmaní, ko e fehuʻi mahuʻinga ʻe ua ʻe fekauʻaki mo hotau fāmilí. Ko e ʻuluakí ko hotau vā fetuʻutaki mo hotau hoa malí, pea ko e uá ʻe fekauʻaki ia mo hotau vā fetuʻutaki mo ʻetau fānaú.13

ʻOku faingofua ke tau puputuʻu ʻi hono fokotuʻutuʻu e fakahokohoko e ngaahi meʻa ʻoku mahuʻingá. ʻOku ʻi ai hotau fatongia ke fakapapauʻi ʻoku malu fakaesino mo lelei ʻetau fānaú. Ka neongo ia, ko e ngaahi mātuʻa ʻe niʻihi ʻoku tō ʻenau fakamamafá ki he ngaahi meʻa fakamāmaní mo e koloá. ʻOku ʻi ai e niʻihi ʻoku ʻikai ke nau faivelenga ʻi heʻenau ngāue ke akoʻi ʻa e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ki heʻenau fānaú.14 Manatuʻi, ʻoku mahuʻinga tatau pē ʻetau tokanga ko ia ʻi ʻapi ki he ngaahi meʻa fakalaumālié mo hono tokonaki ʻo e meʻakaí, valá mo e nofoʻangá. ʻE lava ke tokoni e ngaahi mātuʻá ki he fānaú ke nau ʻilo pea fakatupulaki honau ngaahi talēnití. ʻOku tau fatongia ʻaki e ngaahi talēniti kuo tau maʻú. Ko e fānau ko ia ʻoku ʻikai ke akoʻi ke nau ʻilo ʻe ʻekeʻi meiate kinautolu ʻa honau taimí mo e ngaahi talēnití, ʻoku lahi ange ʻenau moʻulaloa ki he fakavalevalé mo e anga taʻe māʻoniʻoni ʻa ia ʻoku nau lahi fau ʻi he māmaní.15 ʻOku fakatokanga ʻa e fanongonongo ki he fāmilí ko e niʻihi fakafoʻituituí “ ʻoku ʻikai ke nau fakahoko honau ngaahi fatongia fakafāmilí, te nau tuʻu ʻi ha ʻaho ʻo fai ha fakamatala ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.”16

Ko e fatongia tauhi hono uá ko hono tokangaʻi ʻo e masivá mo e paeá, ʻa ia ʻoku ʻi ai pē taimi ʻoku tau kau atu ki ai. Ko e fakatokanga ko ia ʻa e ʻEikí ʻoku tau hoko ko e kau tauhi kiate kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá, ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi lea mālohi taha ʻi he kotoa ʻo e ngaahi folofolá: “Kapau ʻe toʻo ʻe ha tangata ha meʻa mei he meʻa lahi ʻa ia kuo ngaohí, ʻo ʻikai foaki hono ʻinasi … ki he masivá mo e paeá, te ne hiki hake ʻa hono matá ʻi heli fakataha mo e kakai angahalá, kuó ne ʻi he fakamamahi.”17 ʻI heʻetau hoko ko e kau tauhí, ʻe ʻekea meiate kitautolu ʻa e founga ʻo ʻetau tauhi ʻa e ngaahi tāpuaki fakaemāmani kuo ʻomi ʻe he ʻEikí.”

Ne saiʻia ʻaupito ʻa e kau taki Siu ko ia ne u lau ki ai ʻi muʻá ʻi he tefitoʻi moʻoni ʻo e ʻaukaí pea toe foaki atu mo ha foaki ʻaukai ʻoku lahí. Naʻa nau ofo ʻi he ʻaukai tuʻo taha he māhina e kāingalotu ʻo e Siasí ʻi māmaní pea nau foaki tauʻatāina ke tokoni kiate kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá.”

ʻI he ʻaʻahi mai ko ia e kau lāpaí ki he Uelofea Sikueá ne ongo kiate kinautolu ʻenau ʻilo neongo e taimi faingataʻa fakaʻekonōmiká, ka ʻoku kei hoko atu pē e foaki ʻa e kāingalotú ke tokoni ki he masivá mo e faingataʻaʻiá.

ʻOku ou manatu ki he taimi ne ui ai au ko ha pīsopé, ne fakatokanga mai ʻa e pīsope ne u fetongí, Pīsope Lāsolo Sionisoni, ke u mātuʻaki tokanga ki he ngaahi meʻa te u kole ki he kāingalotú ke nau faí. Naʻá ne talamai, “ ʻE tali e niʻihi ke fai ʻa e fokotuʻu kotoa neongo ʻe hoko ia ko ha feilaulau lahi.” Naʻá ne fakamatala ki ha uitou taʻu valungofulu tupu naʻá ne tauhi hono husepānití mo hono foha ne fuoloa ʻena puké kimuʻa peá na mālōloó. Naʻe pehē ʻe Pīsope Sionisoni, neongo siʻene fusimoʻomó, ʻe feinga pē ʻa Sala ia ke tokoni. Naʻá ku ʻiloʻi ne moʻoni ʻeni. Ko e taimi kotoa pē naʻá ku fakamatala ai ki ha fie maʻu tokoni pe ngāue ke faitāpuekina ai ha niʻihi, ʻoku meimei ko Sala ʻe fuofua tuʻu maí.

ʻI ha Tokonaki ʻe taha, naʻe telefoni mai ai ha fefine ʻo pehē, “Pīsope, haʻu fakavavevave ʻo fakahaofi ʻa Sala!” Naʻe fakahoko mai ʻe he fefiné ni ko e fefine taʻu 80 ko Salá ʻokú ne kaka ʻi ha tuʻunga ke fakamaʻa hifo e fakatali vai ʻa e kaungāʻapí. Naʻe fuʻu manavasiʻi e fefiné ni naʻa tō ʻa Sala peá ne fie maʻu e pīsopé ke tokoni.

ʻOku ʻikai ko ʻeku ʻuhingá te mou lava pe ʻoku totonu ke mou faʻifaʻitaki kia Sala. ʻOku ongoʻi halaia e niʻihi ko e ʻikai ke nau lava ʻo fai leva ha tokoni ʻi he fie maʻu kotoa pē. ʻOku ou saiʻia he lea ʻa ʻAna Molou Linipeeki ʻoku faʻa ngāue ʻaki ʻe ʻEletā Niila A. Mekisuele ʻa ia ʻoku pehē: “ ʻOku ʻikai ke u lava ʻo fai ha meʻa feʻunga ʻi heʻeku moʻuí ke fakaai ʻa e ngaahi fie maʻu ʻa e tokotaha kotoa pē ʻoku ou loto ke u tokoniʻí.”18 Naʻe ako ʻaki ʻe he Tuʻi ko Penisimaní ʻo pehē, “Pea tokanga ke fai e meʻa kotoa pē ʻi he fakapotopoto mo e maau, he ʻoku ʻikai fie maʻu ke lele ʻa e tangatá ʻo vave ange ʻi he mālohi ʻokú ne maʻú.”19 Pea naʻá ne toe tānaki mai ʻa e fie maʻu ke tau faivelengá.

ʻOku fakafetaʻi hoku lotó heʻeku vakai ki he kāingalotu ʻo e Siasí ʻi he feituʻu kotoa pē ʻoku nau fai ʻa e meʻa kotoa ʻoku nau malavá ke fai ha tokoni faka-Kalaisi ʻi he taimi kotoa ʻoku ʻi ai e fie maʻú. Koeʻuhí ko e tokoni ʻa e kāingalotú, ʻe lava ʻe he Siasí ʻo fai ha tokoni fakalongolongo mo vave ki ha ngaahi fie maʻu ʻi he funga māmaní.20 Kuo ʻosi tokoni foki ʻa e Siasí ki ha ngaahi fakatamaki fakanatula ʻi Filipaini, ʻOtu Motu Pasifikí pea mo ʻInitonēsia.

ʻI he taʻu kuo ʻosí naʻe tokoni ai hotau kāingalotú ki he Afā ko Kasitavá. Naʻe fengāueʻaki e Siasí mo ha kautaha tokoni ʻofa fakaetangata naʻe taki ai ʻa Mātini Lufa Kingi III. Ne ʻaʻahi mai foki ʻa Misa Kingi ki Sōleki Siti pea naʻá ne pehé: “Naʻe ʻuhinga ʻeku haʻú ke u fai ha fakamālō ki he Siasí ʻi heʻenau tokoni ʻofa fakaetangatá, ka naʻe vave ʻene mahino kiate au ta ʻoku loloto e ʻuhingá mo kimoutolu foki. ʻOku ou toe houngaʻia ange ʻi he ngaahi foaki ʻaufuatō mo e tokoni faka-Kalaisi ʻoku mou faí ʻi heʻeku ʻaʻahi ki he Senitā Tokoni ʻOfa Fakaetangatá, Uelofea Sikueá pea mo e ʻoupeni hausi ʻo e temipalé.”

ʻOku tau feinga ke muimui ʻia Sīsū Kalaisi ʻi hotau ngaahi fatongia tauhi kotoa pē. ʻOku tau feinga ke fai ʻa e meʻa ko ia kuó Ne kole mai ke tau faí, ʻo tatau pē ʻEne ʻomai ia he ngaahi akonakí mo ʻEne tā sīpingá. ʻOku mau fakamālō atu ʻaki homau lotó kotoa ki he kāingalotu kotoa pē ʻo e Siasí ʻi heʻenau foaki ʻaufuatō mo e ngāue līʻoa faka-Kalaisí.

ʻOku lea ʻa ʻĪsaia fekauʻaki mo e ʻaukaí mo hono fafanga ʻo e fiekaiá mo e fakavalaʻi ʻo e telefuá ʻi ha ngaahi lea ongo moʻoni mo talaʻofa ʻo pehē, “Pea te ke toki ui pea ʻe tali ʻe [he ʻEikí].”21 Pea hoko atu ʻa ʻĪsaia, “Pea kapau te ke tangaki ho laumālie ki he fiekaiá, pea fafanga ʻa e laumālie ʻoku mamahi; … pea ʻe fakahinohino koe ʻe [he ʻEikí] maʻu ai pē, … pea te ke hangē … ko e matavai moʻui, ʻoku tupu maʻu ai pe hono vaí, …[Pea] te ke fokotuʻu hake ʻa e tuʻunga ʻo e ngaahi toʻu tangata lahi …”22

ʻOku ou fakatauange te tau lava kotoa ʻo vakaiʻi fakafoʻituitui mo fakafāmili ʻa e fatongia tauhi ʻa ia ʻoku tau fatongia ʻakí ʻa ia ʻe ʻekeʻi meiate kitautolú. ʻOku ou lotua ke tau fai ia ʻi he tuʻunga mahino ʻe ʻekeʻi ia meiate kitautolu ʻe he ʻOtuá, pea te tau fai ʻi he moʻuí ni ʻa e ngaahi meʻa he ʻikai fakamālohiʻi kitautolu ki aí.

ʻOku ou fakamālō koe akonaki ʻa ha palōfita ʻofa, mo faivelenga ke tokoni pea fakahaofi ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá. ʻI heʻetau muimui ki heʻene faleʻí, ʻoku ou ʻilo te tau feʻunga mo e talaʻofa ʻa e ʻEikí ʻa ia ʻoku pehē: “Pea ʻilonga ia ʻe ʻiloa ko e tauhi faivelenga, mo angatonu, mo anga-fakapotopotó ʻe hū ia ki he fiefiaʻanga ʻo hono ʻEikí, pea te ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.”23

ʻOku ou fakamoʻoni ki he moʻoni toputapú ni, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. Rabbi Haskel Lookstein, palesiteni ki muʻa ʻo e New York Board of Rabbis, palesiteni ʻo e Synagogue Council of America mo e sea ʻo e National Rabbinic Cabinet of UJA.

  2. Ko e Talmud ko ha tauhiʻanga ia ʻo ha ngaahi poto faka-Siu ʻi ha ngaahi taʻu ʻe lauiafe pea mo e fono ʻoku fakamatalaʻí … ʻo maʻu ai. Adin Steinsaltz, The Essential Talmud, [2006] p. 4.

  3. John Fletcher Moulton, fakamatalaʻi ʻi he, “The Importance of Asking the Right Questions,” (lea ne fai ʻi he laka fakaʻosi ako ʻi he Southern New Hampshire University, May 16, 2009), 3; vakai foki, Teutalōnome 6:4–7.

  4. T&F 101:78.

  5. Vakai, T&F 20:71; ʻOku totonu ke fakatomala mo papitaiso ʻa kinautolu kotoa ʻoku nau taʻu motuʻa feʻungá (T&F 18:42). Ko kinautolu ʻoku nau mate ka ʻoku teʻeki ai ke nau taʻu motuʻa feʻunga ke ekeʻi meiate kinautolu ʻa e meʻa ʻoku nau fai pe taʻefaí, ʻoku fakamoʻui mo kinautolu ʻi he nāunau silesitialé. (vakai foki, T&F 137:10; vakai foki, T&F 29:46–47, 50).

  6. Kimball, Spencer W., “Welfare Services: The Gospel in Action,” Ensign, November, 1977, p. 78.

  7. Vakai, Gregory Katz, “U.K. Health Booklet’s Message: Teen Sex Can Be Fun,” Deseret News, July 15, 2009, A9.

  8. T&F 1:31.

  9. “Talk,” ʻi he Collected Poems of John Holmes, http://hdl.handle.net/10427/14894.

  10. Vakai, T&F 20:37; 2 Nīfai 2:7; ʻAlamā 39; 3 Nīfai 9:20. Naʻe fakaʻuhingaʻi ʻe Palesiteni ʻEselā Tafi Penisoni ʻa e loto mafesifesí mo e laumālie fakatomalá ʻaki ʻa e foungá ni: Ko e mamahi faka-ʻOtua … ko e mahino loloto ia kuo fakalaveaʻi ʻe heʻetau ngāué ʻa ʻetau Tamaí mo hotau ʻOtuá. Ko ha ʻilo ia ʻoku fuʻu mālohi pea māsila … ʻOku tafe ʻa e taʻataʻa mei he ava kotoa ʻo Hono [ʻa e Fakamoʻuí] kilí koeʻuhí ko ʻetau angahalá. Ko e mamahi fakaʻatamai mo fakalaumālie moʻoni ko ʻení ko e meʻa ia ʻoku lau ki ai ʻa e folofolá ʻo pehē ko e ʻloto mafesifesi mo e laumālie fakatomalá.’” (“Ko Ha Fuʻu Liliu Lahi ʻo e Lotó,” Tūhulu, Māʻasi 1990, p. 2).

  11. ʻAlamā, 42:29.

  12. T&F 58:42.

  13. Vakai, Robert D. Hales, “Understandings of the Heart,” ʻi he Bringham Young University 1987–88 Devotional and Fireside Speeches (1988), 129; vakai foki, 2 Nīfai 9:41.

  14. Vakai, Joseph Fielding Smith, Take Heed to Yourselves! comp. Joseph Fielding Smith Jr. (1971), 221.

  15. Vakai, Maʻake 7:20–23.

  16. Ko e Fāmilí, Ko Ha Fanongonongo Ki Māmani, Salt Lake City, 1995; vakai foki, Nelson, Russell M., “Fakamaau ʻA Ho Falé,” Liahona, Sānuali 2002, p. 80.

  17. T&F 104:18.

  18. Anne Morrow Lindbergh, fakamatala ʻi he Neal A. Maxwell, “ ʻI he Fakapotopoto mo e Maau,” Liahona, Tīsema, 2001, p. 18.

  19. Mōsaia 4:27.

  20. ʻI he ngaahi taʻu ʻe 10 kuo foaki ai ʻe he Siasí ha tokoni ʻaki ha U.S.$900 miliona nai ʻi he tokoni ʻofa fakaetangatá mo e ngaahi houa ngāue tokoni ʻa ha kakai tangata mo fafine. Hangē ko ʻení, naʻe lahi hake he houa ngāue tokoni ʻe 330,000 naʻe fakahoko ʻi he Afā ko Kataliná. (fakatatau mo e lipooti ʻa e Fitungofulu Fakaʻēliá, ʻEletā Sione ʻEnitasoni ʻa ia naʻá ne tokangaʻi ʻa e ngāué).

  21. ʻĪsaia 58:9.

  22. ʻĪsaia 58:10–12.

  23. T&F 51:19, vakai foki, Mātiu 25:34–46.