2009
ʻOku ou ʻOfa he Fānau Tangata Longoaʻá
Nōvema 2009


ʻOku ou ʻOfa he Fānau Tangata Longoaʻá

Tau ʻofa muʻa heʻetau fānau tangatá neongo ko hanau niʻihi ko ha fānau tangata longoaʻa. Tau akoʻi kinautolu ke liliu ʻenau moʻuí.

ʻĪmisi
Elder Yoon Hwan Choi

ʻOku ou fie fakamatala atu fekauʻaki mo ha fānau tangata longoaʻa ne nau hoko ko e konga ʻo ʻeku moʻuí ʻi he taimi naʻá ku hoko ai ko ha pīsope kei talavou ʻi Soulu ʻi Kōlea he ngaahi taʻu lahi kuo hilí. Ko ha fānau tangata ʻeni naʻe nofo pē homau feituʻú. Ko ha toko ua pē nai pe toko tolu naʻe kau he Siasí he taimi ko iá. Ko e fānau tangata ko ia naʻe kau ki he Siasí ko kinautolu pē ʻi honau fāmilí naʻe Siasí. Ko e ngaahi kaungāmeʻa kotoa kinautolu, pea naʻa nau omi ki ʻapi siasi ke vaʻinga mo feohi ai. Naʻa nau manako ke vaʻinga Pingi-Pongo he lolotonga ʻo e uiké pea naʻa nau manako ke fai ha ngaahi ʻekitivitī fakafiefia he ʻaho Tokonakí. Ko honau tokolahi naʻe ʻikai ke nau sai ʻi he akó pea naʻe lau kinautolu ʻe ha tokolahi ko e kau fakatupukovi.

Ko ha tamai kei siʻi pē au ki ha ongo foha, naʻe taʻu fitu ʻa e taha kae taʻu hiva ʻa e taha he taimi ko iá. Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ko e hā te u lava ʻo fai maʻá e kau talavoú ni. Naʻa nau mātuʻaki makaka, pea ʻi ha taimi ʻe taha ne kole mai ai hoku uaifi ko Poni-Kiongí, pe ʻe lava ke mau hiki ki ha uooti kehe ke lava ʻema ongo tamaiki tangatá ʻo sio ʻi ha sīpinga lelei ʻi ha kau talavou kehe. Naʻá ku fifili mo lotu ki he Tamai Hēvaní ke ne tokoniʻi au ke u ʻilo e founga ʻe tokoniʻi ai ʻa e kau talavoú ni. Faifai peá u pehē te u feinga ke akoʻi kinautolu he founga te nau lava ai ʻo liliu ʻenau moʻuí.

Ne hā mahino ʻaupito ki heʻeku fakakaukaú ha vīsone. Naʻá ku ongoʻi kapau te nau hoko ko ha kau faifekau, ʻe liliu ʻenau moʻuí. Talu mei he momeniti ko iá, mo ʻeku vēkeveke lahi mo feinga ke feohi he taimi lahi taha ʻe lavá mo kinautolu, ʻo akoʻi kinautolu ʻi hono mahuʻinga ʻo e ngāue fakafaifekaú mo e founga ʻo e teuteu ki he ngāue fakafaifekaú.

ʻI he taimi ko ʻení, ne hiki mai ʻa ʻEletā Sio, ko ha faifekau taimi kakato, ki homau uōtí. Ko ha taha ia ne tupu hake pē ʻi he Siasí pea ʻi heʻene kau he toʻu tupu ʻo e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné, naʻe kau ʻi ha kulupu hiva ʻa ha kau talavou mo hano ngaahi kaungāmeʻa. Naʻá ne fetaulaki ai heni mo e fānau tangata taʻe-manonga ʻo homau uōtí. Naʻe akoʻi heni ʻe ʻEletā Sio ʻa e ngaahi lēsoni fakafaifekaú kiate kinautolu naʻe teʻeki kau ki he Siasí pea naʻá ne toe akoʻi ange foki mo e ngaahi hiva naʻá ne faʻa hivaʻí. Naʻá ne fokotuʻu ha kau kuateti tokolahi mei he fānau tangata longoaʻá ni peá ne fakahingoa ia ko e Kuateti Heinaló, ko hono ʻuhngá “ke taha.” Naʻa nau fiefia ke hiva fakataha, ka naʻa mau fie maʻu kotoa ha kātaki “lahi” ʻi heʻemau fanongo ki heʻenau hivá.

Naʻe fakaʻatā homau ʻapí ki he kāingalotú ʻi ha faʻahinga taimi pē te nau fie ʻeva ange ai. Naʻe ʻeva ange ʻa e fānau tangatá ni ki homau ʻapí ʻi he meimei fakaʻosinga ʻo e uike kotoa pē pea naʻa mo e ngaahi ʻaho he lolotonga ʻo e uiké. Naʻa mau fafangaʻi mo toe akoʻi kinautolu. Naʻa mau akoʻi kinautolu ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí pea pehē ki hono fakaʻaongaʻi ʻo e ongoongoleleí ʻi heʻenau moʻuí. Naʻa mau feinga ke nau lava ʻo sio ki he anga ʻo ʻenau moʻui he kahaʻú.

Naʻa nau hiva fakataha he taimi kotoa pē ne nau ō ange ai ki homau ʻapí. Naʻe fakatupu tuli ki homau telingá ‘a ʻenau leʻolahí. Ka naʻa mau fakahīkihikiʻi maʻu pē kinautolu koeʻuhí he naʻe fakafiefia ange ke mau fanongo ʻoku nau hiva ʻi haʻamau vakai ʻoku nau fai ha meʻa ʻoku kovi.

Ne hokohoko atu ʻa e ngaahi ʻekitivitī ko ʻení ʻi ha ngaahi taʻu. Ko e tokolahi taha ʻo e kau talavoú ni ne nau matuʻotuʻa ʻi he ongoongoleleí pea hoko ai ha mana. Ne ʻosi atu ha taimi, pea papitaiso ha toko hiva ʻo e fānau tangata naʻe ʻikai ke Siasí. Ne nau liliu leva mei he fānau tangata longoaʻa, mo taʻe-manongá, ʻo hoko ko ha kau tau kei talavou lototoʻa.1

Ne nau ngāue fakafaifekau, feʻiloaki mo ha kau finemui talavou ʻi he Siasí pea mali ʻi he temipalé. ʻOku moʻoni, ne kehekehe ʻa e faingataʻa ne hoko kiate kinautolu ʻi heʻenau ngāue fakafaifekaú, ō ki he akó mo e malí, ka naʻa nau kei faivelenga pē koeʻuhí he naʻa nau fie talangofua ki honau kau takí mo fakahōifua ki he ʻEikí. Kuo nau maʻu ʻeni ha ngaahi fāmili fiefia mo ha fānau kuo fāʻeleʻi ʻi he fuakavá.

Kuo hoko e fānau tangata longoaʻa ʻe toko hivá ko ha kau mēmipa mālohi ʻe toko 45 ʻi he puleʻanga ʻo e Eikí ʻo kau ai honau uaifí mo ʻenau fānaú. ʻOku nau hoko he taimí ni ko ha kau taki ʻi honau uōtí mo honau siteikí. Ko e toko taha ʻoku hoko ko ha pīsope, toko ua ʻoku kau ʻi ha kau pīsopeliki, toko taha ʻoku ʻi he kau aleaʻanga māʻolungá, pea ko e toko ua ʻoku palesiteni ʻi he Kau Talavoú. ʻOku kau ai ha taki ngāue fakafaifekau fakauooti, ha sekelitali pule, mo ha faiako semineli. ʻOku nau kei hiva fakakulupu pē, pea ko e mana ʻe tahá—kuo nau ongo mālie ʻeni!

ʻOku ʻi ai ha ongo tefitoʻi moʻoni naʻá ne tokoniʻi ʻa e kau talavoú ni ke nau hoko ʻo tatau mo e ngaahi foha ʻo Hilamaní.2 Neongo naʻe ʻikai ke kau ki he Siasí ʻenau faʻeé pea naʻe ʻikai mahino kiate kinautolu ʻa e ngaahi folofola ʻa e ʻEikí, ka ne hoko ʻa e kau taki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí ko ha ngaahi tamai pea hangē pe ʻa e uaifi ʻo e kau takí ko ʻenau faʻeé.

Naʻe ʻilo ʻe he fānau tangatá ni ʻe toko hiva —ʻoku ou ui kinautolu ko e “Fānau Tangata ʻa e ʻEikí”—ʻe tāpuekina kinautolu he taimi te nau fanongo ai ki he kau taki ʻo e Siasí neongo naʻe ʻikai ke mahino maʻu pē kiate kinautolu hono ʻuhingá. Naʻa nau hoko ʻo hangē ko ʻĀtamá, ʻa ʻetau ʻuluaki tamaí, ʻi he taimi naʻá ne fai ai e feilaulau ki he ʻEikí, pea fehuʻi ange ʻe he ʻāngeló, “Ko e hā ʻokú ke ʻoatu ai ʻa e ngaahi feilaulaú ki he ʻEikí? Pea naʻe pehē ange ʻe ʻĀtama kiate ia: ʻOku ʻikai te u ʻilo, tuku kehe pē hono fekau ʻe he ʻEikí kiate aú.”3 Naʻa nau fiefia ke talangofua mo tauhi ki he ʻEikí ʻaki honau lotó kotoa.

Naʻa nau ʻilo foki naʻe mātuʻaki mahuʻinga ke ō ki heʻenau ngaahi houalotú. Naʻe pehē ʻe Palesiteni ʻĒsela Tafi Penisoni ʻi heʻene lea naʻe ui ko e “Ki he ʻ[Toʻu Tupu] Hako Fakaʻeiʻeikí’”: “Tuku muʻa ke u taki hoʻomou tokangá he taimí ni ki hono mahuʻinga ʻo e ō ki he kotoa hoʻomou ngaahi fakataha faka-Siasí. ʻOku ʻomi ʻe he ō maʻu pē ki he ngaahi houalotú ʻa e ngaahi tāpuaki he ʻikai ke mou lava ʻe kimoutolu ʻo maʻu ʻi ha toe founga.]”4 ʻI he ō maʻu pē ʻa e fānau tangatá ni ki heʻenau ngaahi houalotú, ne nau ongoʻi leva e ʻofa lahi ʻa e ʻEikí mo nau ʻilo ai ʻa e founga ki hono fakaʻaongaʻi ʻo e ngaahi tokāteliné mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e Siasí ʻi heʻenau moʻuí. Naʻa nau toe ako foki ke kau atu ki he ngaahi houalotú ʻi he nēkeneka mo e fiefia lahi.

ʻI he taimi ní, ʻoku ʻi ai haʻama fānau tonu ʻe toko tolu, kau ai mo ʻema tamasiʻi siʻisiʻi tahá ʻa ia naʻe fāʻeleʻi lolotonga ʻeku kei pīsopé. ʻI he tupu ko ia ʻema fānau tangatá, kuo hoko ʻa e fānau tangata ʻe toko hivá ko e kau taki ʻo e uōtí mo e siteikí, pea nau hoko ko e kau faiako mo e kau taki ʻo ʻema fānau tangatá. ʻOku nau akoʻi ʻema fānau tangatá mo ha fānau tangata kehe ʻi he founga tatau pē naʻá ku akoʻi ʻaki kinautolu he taimi ne nau hoko ai ko ha kau fakatupu koví. ʻOku nau ʻofa ʻi heʻema fānau tangatá ʻi he founga tatau pē naʻá ku ʻofa ai ʻiate kinautolú. Kuo hoko ʻa e fānau tangata makaka ko ʻeni ʻo e kuohilí ko ha kau helo ki heʻema fānaú. ʻOku manako ʻema fānau tangatá ke muimui ʻi heʻenau sīpinga lelei ʻo ʻenau hoko ko ha kau faifekau lelei mo ʻenau mali mo honau ngaahi hoa angatonú ʻi he temipalé.

ʻOku kei hokohoko pē hono tokoniʻi ʻe he kau talavoú ni homau fāmilí. ʻI he māhina ʻe ua kuohilí, ne fai ai ha ʻekitivitī fakafaifekau ʻa homau uōtí ʻi ha efiafi Tokonaki pea naʻe fakaafeʻi ki ai ʻa e tokotaha kotoa ʻo kau ai mo e ngaahi fāmili ne Siasi pē hanau niʻihí. Ne toki foki mai pē ʻema tamasiʻi siʻisiʻi tahá, ʻa Suni-Iuni, mei ha nofo kemi ʻa e toʻu tupú he hoʻatā ʻo e ʻaho tatau pē. Naʻá ne talamai he ʻikai ke ʻalu ia ki he ʻekitivitī fakafaifekaú he ʻoku ʻikai kau ia he fāmili ʻoku Siasi pē hanau niʻihí pea ʻokú ne fuʻu helaʻia. Naʻe ʻikai ke haʻu ia ki he ʻekitivitií. Ne telefoni ki ai hoku uaifí ʻo fakamatalaʻi ange ʻoku fakaafeʻi ʻa e tokotaha kotoa pē ki he ʻekitivitií. Naʻá ne pehē mai, “ʻOku ou ʻilo pē ʻe au ka he ʻikai ke u ʻalu atu he ʻahó ni,” peá ne tāpuni mai e telefoní.

Hili e kamata ʻo e fakatahá he efiafi ko ʻení, kuo hū hake ʻa Suni-Iuni ʻo tangutu fakalongolongo he tafaʻaki ʻo ʻene faʻeé. Naʻá ne fanafana ange leva ʻo pehē, “Hili pē ʻeku tāpuniʻi ʻa e telefoní, naʻá ku manatuʻi ʻeku ʻeke ki he Tangataʻeikí pe ko e hā e meʻa naʻá ne ʻai ke lavameʻa pehē ai ʻa e Kau Kuateti Heinaló ʻi heʻenau moʻuí. Naʻá ne talamai naʻa nau talangofua ki he ngaahi lea ʻa e kau taki ʻo e Siasí pea naʻa nau ō maʻu pē ki he ngaahi houalotu ʻa e Siasí. Ko e tefitoʻi meʻa ia naʻá ne liliu ʻenau moʻuí mo ʻai ke nau lavameʻa peheé.” Ne toe hoko atu hoku fohá ʻo pehē, “Fakafokifā pē kuo haʻu ki heʻeku fakakaukaú ʻa e ngaahi lea ʻa ʻeku tamaí, peá u pehē ai ke u muimui ai koeʻuhí he ʻoku ou fie maʻu ha fāmili fiefia hangē ko kinautolú pea ke u lavameʻa foki ʻi heʻeku moʻuí.”

Ngaahi tokoua ʻofeina, tau ʻofa muʻa heʻetau fānau tangatá neongo ʻoku hoko hanau niʻihi ko ha fānau tangata longoaʻa. Tau akoʻi kinautolu ke liliu ʻenau moʻuí. ʻOku ʻikai ngata pē haʻu e ngaahi foha ʻo Hilamani ʻi onopōní mei hotau ngaahi fāmili mahuʻinga he lotoʻi Siasí ka ʻoku nau haʻu foki mei ha kau ului foʻou mo kei iiki ʻoku ʻikai kau ʻenau mātuʻá ʻi he ongoongoleleí. Kuo pau ke mou hoko mo homou uaifí ko haʻanau “mātuʻa lelei”5 kae ʻoua kuo nau hoko ʻo hangē ko e ngaahi foha ʻo Hilamaní.

ʻOku ou fakafetaʻi mo fiefia ke mamata ʻi hoʻomou takimuʻa ʻofa ʻoku fai maʻu pē maʻa ʻetau fānau tangata kei īkí. Ko hotau ngaahi foha ʻa e fānau tangata ko ʻení. Ko e taimi te tau tokoni ai kiate kinautolú, ʻo hiki hake, mo tokoniʻi kinautolú, te tau ongoʻi ʻo hangē ko e lau ʻa Sioné, “ʻOku ʻikai haʻaku fiefia ʻe lahi hake ka ko ʻeku fanongo ʻoku ʻaʻeva ʻeku fānaú ʻi he moʻoní.”6

Siʻi kau talavou, tau talangofua muʻa ki he kau taki ʻo e Siasí pea hangē ko ʻĀtamá, naʻe ʻikai ko ha meʻa ke ne ʻilo maʻu pē ʻa e ʻuhinga ka naʻe fiefia pē ke talangofua. Pea mou kātaki ʻo ō maʻu pē ki hoʻomou ngaahi houalotu he Siasí. Kapau te mou fai ʻeni, te mou ʻilo ʻa e founga ke mou teuteu ai ki he kahaʻú pea te mou lavameʻa. Ki he fānau tangata naʻe tupuʻi Siasí mo kinautolu foki kuo kau mai ki he Siasí, ko e kau tau ʻa kimoutolu ʻa e ʻEikí. Te mou hoko ko ha kau faifekau lelei mo ha ngaahi tamai angatonu ki homou ngaahi fāmilí. ʻE tāpuekina kimoutolu ʻe he Tamai Hēvaní ke mou maʻu ha fāmili fiefia. ʻOku ʻi ai hamou kahaʻu lelei ʻi he ongoongoleleí, pea hangē ko e ngaahi foha ʻo Hilamaní, te mou ʻomi ha fiefia taʻengata kiate kitautolu kotoa.

ʻOku ou ʻofa atu pea ʻoku ou ʻilo ʻoku ʻofa ʻetau Tamai Hēvaní ʻiate kitautolu kotoa, ko ia naʻá Ne fekauʻi mai ai Hono ʻAlo pē Taha Naʻe Fakatupú, ʻa ia ko Sīsū Kalaisi, ke hoko ko hotau Huhuʻí. Ko Palesiteni Tōmasi S. Monisoní ko hotau palōfita moʻuí ia ʻokú ne tataki kitautolu ʻi he hala ʻoku totonú. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. Vakai, ʻAlamā 53:20–22.

  2. Vakai, ʻAlamā 56:10.

  3. Mōsese 5:6.

  4. Ezra Taft Benson, “Ki he ʻ[Toʻu Tupu] Hako Fakaʻeiʻeikí,’” Tūhulu, Siulai 1986, 47; tānaki atu ʻa e fakamamafá.

  5. 1 Nīfai 1:1.

  6. 3 Sione 1:4.