2009
Tokanga ko e Luo
Nōvema 2009


Tokanga ko e Luo

ʻE lava ke hoko e ngaahi luó ko ha ngaahi fakamanatu kiate kitautolu ʻo kau ki he ngaahi founga ʻe lava ke tau fakaleleiʻi pe kapau he ʻikai ke tau tokanga ki ai, ʻe lava ke hoko ia ko ha ngaahi maka tūkiaʻanga ʻi heʻetau moʻuí.

ʻĪmisi
Barbara Thompson

ʻI he ngaahi taʻu lahi kuohilí, ne u ʻaʻahi ai ki haku kaungāmeʻa mamae ʻi Lonitoni ʻi ʻIngilaní. Lolotonga e ʻaʻahi ko ʻení ne u heka ai ʻi he tiupí—ko ha founga fefonongaʻaki lēlue ʻi lalo fonua ʻoku fakaʻaongaʻi maʻu pē ʻe he kakaí ki heʻenau fefonongaʻaki holó. ʻOku ʻi ai ha ngaahi fakatokanga ʻi he ngaahi tauʻanga lēlue femoʻuekina kotoa ko ʻení ʻo fekauʻaki mo e ngaahi fakatuʻutāmaki ʻe lava ke fetaulaki mo e kakaí. ʻOku ulo takamokamo ha maama ke fakatokanga ki he kakaí ʻoku ʻi ai ha lēlue ʻoku fakaofi mai pea ke nau fakamamaʻo mei he halanga lēlué. ʻOku ʻi ai foki mo ha fakaʻilonga ke fakatokanga ki he kakaí ʻoku ʻi ai ha fakatuʻutāmaki—ko ha foʻi luo ʻi he vahaʻa ʻo e lēlué mo e laʻisima tuʻuʻanga ʻi he tauʻanga lēlué. ʻOku pehē ʻe he fakaʻilonga, “Tokanga he ko e Luo.” ʻOku fakamanatu heni ki he kakaí telia naʻa fihia honau vaʻé ʻi he foʻi luo ko iá pea ke ʻoua naʻa tō ai haʻanau meʻa he ʻe puli ia he lalo lēlué. ʻOku fie maʻu ʻa e fakatokanga ko ʻení pea ʻokú ne ʻoatu ai ha fakatokanga ki he kakaí ʻoku ʻi ai ha fakatuʻutāmaki moʻoni ʻe hoko. Kapau ʻoku fie hao ʻa e kakaí, kuo pau ke nau “tokanga he ko e luo.”

ʻOku ʻi ai hatau tokolahi ʻoku ʻi ai ha ngaahi luo pehē ʻi heʻetau moʻuí. ʻI he taimi ʻe niʻihi ko e faikehekehe ia ʻi he meʻa ʻoku tau ʻiló mo e meʻa ko ia ʻoku tau faí pe ko e vahaʻa ia ʻo ʻetau ngaahi taumuʻá mo e meʻa ko ia ʻoku tau lavaʻi moʻoní. ʻE lava ke hoko e ngaahi luó ko ha ngaahi fakamanatu kiate kitautolu ʻo kau ki he ngaahi founga ʻe lava ke tau fakaleleiʻi pe kapau he ʻikai ke tau tokanga ki ai, ʻe lava ke hoko ia ko ha ngaahi maka tūkiaʻanga ʻi heʻetau moʻuí.

ʻOku ou fie lave ki ha fanga kiʻi luo ʻoku ou mamata ki ai ʻi heʻeku moʻuí pe ko e moʻui ʻa e niʻihi kehé. Ko e ngaahi meʻa ʻeni te u lea ki ai ʻi he pōní:

ʻUluakí, ko e luo ko ia ʻi he vahaʻa hoʻo tui ko ha ʻofefine koe ʻo e ʻOtuá mo hoʻo ʻiloʻi ʻi ho lotó mo e laumālié ko ha ʻofefine pelepelengesi mo ʻofeina koe ʻo e ʻOtuá.

Uá, ko e luo ko ia ʻi he vahaʻa hoʻo fakakakato e polokalama ʻa e Kau Finemuí pea mo hoʻo kau kakato atu ko ha mēmipa ʻo e Fineʻofá—“a e houalotu ʻa e ʻEikí maʻá e houʻeiki fafiné.”1

Tolú, ko e luo ko ia ʻi he vahaʻa ʻo e tui kia Sīsū Kalaisí pea mo e lototoʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻUluakí, ko e luo ko ia ʻi he vahaʻa ʻo hoʻo tui mo e ʻiloʻi ko ha ʻofefine pelepelengesi mo ʻofeina koe ʻo e ʻOtuá.

Ko e tokolahi ʻo kitautolu kuo aʻu ʻo lau māhina ʻetau kau mai ki he Siasí, kuo tau ʻosi hivaʻi ʻa e “Fānau Au ʻa e ʻOtuá.”2 Kuó u hivaʻi e foʻi hiva ko ʻení talu ʻeku kei siʻí pea kuó u tui maʻu pē ki ai. Neongo ʻoku tui ki heni hatau tokolahi, ka ʻi he taimi ko ē ʻo e tuʻutāmakí pe faingataʻá, hangē ʻoku tau hehema pē ke taʻetui ki ai pe ngalo ʻeni ia ʻiate kitautolú.

Kuo ʻi ai ha niʻihi kuo nau lea ʻaki ʻo pehē: “Kapau naʻe ʻofa moʻoni ʻa e ʻOtuá ʻiate au, he ʻikai ke Ne tuku ke puke ʻa ʻeku tamá.” “Kapau naʻe ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate au, te Ne ʻomi haku husepāniti moʻui taau ke ma mali mo sila ʻi he temipale māʻoniʻoní.” “Kapau naʻe ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate au, ʻe ʻi ai pē haʻama paʻanga feʻunga ke fakatau mai ʻaki hama ʻapi maʻa homa fāmilí.” Pe, “Kuó u faiangahala pea he ʻikai malava ke toe ʻofa ʻa e ʻOtuá ia ʻiate au.”

Meʻapango ia ko e lahi fau e taimi ʻoku tau ongona ai e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení. ʻOku fie maʻu ke mou meaʻi ʻoku ʻikai ha faʻahinga meʻa ia te ne lava ʻo “fakamāvae [koe] mei he ʻofa ʻa Kalaisí.” ʻOku fakahā mahino mai ʻe he folofolá he ʻikai ha ʻahiʻahi, hohaʻa, fakatanga, mālohi pe ha taha kehe te ne lava ʻo fakamavaheʻi kitautolu mei he ʻofa ʻa e ʻOtuá.3

Naʻe lahi fau e ʻofa ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ʻiate kitautolú, ko ia naʻá Ne tuku mai ai ʻa Hono ʻAlo Tofu pē ʻe Taha Naʻe Fakatupú ke Ne fai ʻa e fakalelei maʻa ʻetau ngaahi angahalá. Naʻe ʻikai ngata pē he mamahi ʻa e Fakamoʻuí koeʻuhí ko ʻetau ngaahi angahalá, ka naʻá Ne ongoʻi foki ʻa e langa, mamahi, taʻefiemālie, tuēnoa pea mo e loto mamahi ko ia ʻe lava ke tau takitaha aʻusiá. ʻIkai ko ha ʻofa lahi ʻeni? Kuo lea ʻa Palesiteni Henelī B. ʻAealingi ʻo pehē, “ Ko e Laumālie Māʻoniʻoní ʻokú ne fakamoʻoni ki he moʻoni ʻo e ʻOtuá pea tuku ke tau ongoʻi ʻa e fiefia ʻo ʻEne ʻofá.”4

ʻOku fie maʻu ke tau tali ʻa ʻEne ʻofá, ʻo tau ʻofa ʻiate kitautolu pea mo e niʻihi kehé. Manatuʻi ko e tokotaha kotoa pē ʻi he māmani ko ʻení ko ha fānau ia ʻa e ʻOtuá. Kuo pau ke tau angaʻofa mo angalelei ki he tokotaha kotoa pē ʻo taau mo e fānau ʻa e ʻOtuá.

ʻOku ngāue mālohi hamou tokolahi ke fakahoko homou fatongiá, tauhi ʻa e ngaahi fekaú pea talangofua ki he ʻEikí. ʻOku fie maʻu ke mou lava ʻo ʻiloʻi e taimi ʻoku finangalo lelei mai ai ʻa e ʻEikí. ʻOku fie maʻu ke mou ʻiloʻi ʻoku hōifua mai mo tali lelei ʻe he ʻEikí hoʻomou feilaulaú.5

Manatuʻi ke mou tokangaʻi ʻa e foʻi luo ko ʻení pea ʻoua naʻa tuku ke hū ʻa e ongoʻi veiveiuá mo e ongoʻi taʻepauʻiá ki hoʻo fakakaukaú. Maʻu ha loto fakapapau ʻoku ʻofeina fau kimoutolu ʻe he ʻOtuá pea ko ʻEne fānau pelepelengesi ʻa kimoutolu.

Hokó, ko e vahaʻataimi ko ia mei hono fakakakato e polokalama ʻa e Kau Finemuí pea mo e hoko kakato ko ia ko ha mēmipa ʻo e Fineʻofá—ʻa e houalotu ʻa e ʻEikí maʻá e houʻeiki fafiné.

ʻI ha ngaahi fonua lahi, ko e taʻu 18 ko e taimi ia ʻoku hoko ai ha finemui ʻo fatufefiné. ʻOku lau ʻe ha tokolahi ko ha taimi fakafiefia ʻeni ʻoku tau ongoʻi ai kuo tau lalahi pea mateuteu atu ke fehangahangai mo e māmaní ʻo ikunaʻi ia. Ki he kau finemui ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, ko ha taimi foki ʻeni te tau fakakakato ai ha konga lahi ʻo ʻetau ngaahi taumuʻa ʻi he Fakalakalaka Fakatāutahá, hiki mai ki he Fineʻofá mo tali ha ngaahi uiuiʻi ke ngāue ʻi he Siasí. Kuo fakamālohia ʻetau ngaahi fakamoʻoní ʻi he Finemuí pea kuo tau fokotuʻu haʻatau ngaahi taumuʻa te ne tataki kitautolu ki he mali temipalé mo e fāmili taʻengatá.

Meʻapango, he ʻoku ʻi ai haʻatau kau fafine kei talavou ʻoku tau kiʻi “poaki mālōlō” mei he kau kakato atu ki he ongoongoleleí pea mo e Fineʻofá. ʻOku maʻu ʻe ha niʻihi ia ʻa e foʻi fakakaukau ko ia “Te u toki foki ki he Fineʻofá he taimi te u mali aí pe taimi te u toe fuʻu lahi ange aí pe taimi ko ia he ʻikai ke u femoʻuekina aí.”

Ko ʻeku ngaahi taumuʻa heʻeku mavahe mei he ako māʻolungá ke u hū ki he ʻunivēsití ʻi ha meimei taʻu nai ʻe ua, mali mo ha tangata talavou pea maʻu ha fānau haohaoa mo fakaʻofoʻofa ʻe toko fā (ua tangata mo e ua fefine). Naʻe pau ke lahi e paʻanga hū mai ʻa hoku husepānití kae ʻoua naʻa fie maʻu ke u ngaue pea naʻá ku palani ke u fai ha tokoni ʻi he Siasí mo e koló foki. Kae fakafetaʻi, ko e taha ʻo ʻeku ngaahi taumuʻá ke u hoko ko ha mēmipa mālohi mo faivelenga ʻo e Siasí.

Kae hangē mahalo ko ia ʻoku mou meaʻí, naʻe ʻikai hoko ha konga lahi ʻo ʻeku ngaahi taumuʻá ʻo hangē ko ia ne u fakaʻamu ki aí. Naʻe ʻosi ʻeku akó mei he ʻunivēsití, peá u ngāue fakafaifekau, maʻu ʻeku ngāue mo hokohoko atu ʻeku akó ʻo maʻu hoku mataʻitohi MA pea hokohoko atu pē ʻeku ngāué ʻi ha ngaahi taʻu lahi. (Ne u fakakaukau te u mali he taʻu ʻe 13 kuohilí ʻi heʻeku fakaava hake ha kiʻi foʻi kuki talamonūʻia naʻe pehē hono fakaleá, “He ʻikai ʻosi ha taʻu ʻe taha mei heni kuó ke mali.”) Ka naʻe ʻikai ha tangata talavou ia, ʻikai fai ha mali ia pea ʻikai mo ha fānau. ʻIkai hoko ʻeku palaní, tuku kehe ha meʻa pē ʻe taha. Naʻá ku feinga ke u kei hoko pē ko ha mēmipa mālohi mo faivelenga ʻo e Siasí. ʻOku ou houngaʻia moʻoni ʻi he meʻá ni. Kuó ne fakahoko ʻa e liliu mahuʻinga taha ʻi heʻeku moʻuí.

Ne u maʻu ha faingamālie ke u ngāue ʻi ha taʻu lahi ʻi he Kau Finemuí peá u ongoʻi ne u maʻu ai ʻa e faingamālie ke u akoʻi mo fakamoʻoni ki ha kau finemui kei siʻi ange naʻa nau kei fakatupulaki ʻenau ngaahi fakamoʻoní mo feinga ke fakalakalaka ʻi he founga kuo tuku mai ʻe he ʻOtuá.

Ne u toe maʻu foki ha faingamālie ke ngāue ʻi ha ngaahi fatongia ʻi he Fineʻofá, ʻa ia naʻe tokoni ia ke u ako ai ke tokoni ki he niʻihi kehé mo fakatupulaki ʻeku tuí peá u ongoʻi ai ʻoku talitali lelei au. Neongo naʻe teʻeki ai ke u mali pea ʻi ai mo haʻaku fānau, ka naʻá ku ongoʻi pē naʻe ʻi ai ha taumuʻa ʻo ʻeku moʻuí. Naʻe ʻi ai ha ngaahi taimi fakalotosiʻi pea ʻi ai mo ha ngaahi taimi ne u fehuʻia ai ʻa e palaní.

Naʻe ʻi ai haku kaungā-ngāue naʻe ʻikai ke Siasi naʻá ne pehē mai kiate au, “Ko e hā ʻokú ke kei ʻalu ai ki ha siasi ʻokú ne fakamamafaʻi lahi ʻa e malí mo e fāmilí?” Ko ʻeku tali faingofua kiate iá naʻe peheni, “Koeʻuhí ko ʻene moʻoní!” He naʻá ku mei ʻi he tuʻunga taʻe mali mo hala fānau tatau pē kapau naʻe ʻikai ke u Siasi. Ka koeʻuhí ko ʻeku maʻu ʻa e Siasí mo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻi heʻeku moʻuí, ne u maʻu ai ʻa e fiefiá peá u ʻiloʻi kuó u fononga atu ʻi he hala ʻoku finangalo ʻa e Fakamoʻuí ke u muimui ki aí. Naʻá ku maʻu ʻa e fiefiá mo ha ngaahi faingamālie lahi ke u ngāue ʻo tokoni, ʻofa mo tupulaki.

Manatuʻi, ʻoku ʻikai ko e meʻa mahuʻingá ʻa e meʻa pē ko ia ʻokú ke maʻu atu mei hoʻo kau longomoʻui mai ki he Fineʻofá, ka ko e meʻa foki ko ē te ke lava ʻo foaki mo tokoni aí.

Siʻoku ngaahi tokoua ʻofeina, tautautefito kiate kimoutolu kakai lalahi tāutaha kei talavou angé, ʻoku ou fakamoʻoni atu ʻoku ʻofeina kimoutolu ʻe he ʻOtuá; ʻokú Ne tokaimaʻananga mai kiate kimoutolu; ʻoku ʻi ai Haʻane palani maʻamoutolu. ʻOkú Ne fie maʻu ke mou tokoni ki Heʻene fānaú. ʻOkú Ne fie maʻu ke mou mālohi mo faivelenga pea ke mou hoko ko ha kau fafine ʻoku kau kakato mai ki Hono Siasí. ʻOkú Ne fie maʻu ke mou “[faka]nonga ʻa e vaivaí pea [fakamālohia ʻa e] ongosiá.”6

Naʻe lea ʻa Sisitā ʻĪlisa R. Sinou, naʻe tokoni ua ki he palesiteni lahi ʻo e Fineʻofá, ki ha kau fafine tokolahi—ʻo tatau pē ʻi he toʻu tupú pea mo e kakai lalahí—ʻa ia ne nau fakataha mai ki ʻOkiteni ʻi ʻIutā ʻi he 1873. Naʻá ne fai ʻa e faleʻi fakapotopoto ko ʻení ʻa ia naʻe ʻaonga ia he taimi ko iá pea ʻoku kei feʻunga pē mo e ʻahó ni.

ʻI heʻene lea ki he kau fafine kei taʻu siʻi angé, naʻá ne pehē: “Kapau te mou feohi fakataha [ʻa e kau fafine matuʻotuʻá mo e kei talavou angé], ʻe toe fakalakalaka ange ai hoʻomou ngaahi fakakaukaú, te mou maʻu ai ha ʻatamai ʻoku matala pea te mou mavahe mai ai mei he taʻeʻiló. ʻE ʻoatu ʻe he Laumālie ʻo e ʻOtuá ha fakahinohino ki hoʻomou fakakaukaú pea te mou fevahevaheʻaki ia. ʻOfa ke faitāpuekina kimoutolu ʻe hoku ngaahi tokoua kei talavou. Manatuʻi ko e Kāingalotu kimoutolu ʻa e ʻOtuá; pea ʻoku ʻi ai haʻamou ngāue mahuʻinga ke fakahoko ʻi Saione.”

Naʻe hoko atu ʻene faleʻí ki he kau fafine kotoa pē: “Naʻe lea ʻa e ʻAposetolo ko Paulá ʻi he kuonga muʻá ʻo fekauʻaki mo ha kau fafine māʻoniʻoni. Ko e fatongia ia ʻo kitautolu taki taha ke tau hoko ko ha fefine angatonu. Kapau te tau hoko ko ha kau fafine angatonu, ʻe toe māʻolunga ange ʻetau ngaahi taumuʻá. Te tau ongoʻi kuo uiuiʻi kitautolu ki ha ngaahi fatongia mahuʻinga. ʻOku ʻikai hao ha taha mei ai. ʻOku ʻikai ha fefine ia ʻe fuʻu liʻekina pe fakangatangata pē ʻa hono mālohí, ke pehē ai he ʻikai ke ne lava ʻo fai ha tokoni lahi ki hono langa ʻo e puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he māmaní.”7

Kātaki ʻo tokanga telia ʻa e luo ko ʻení pea ʻoua naʻá ke tuku ke hanga ʻe he luo ʻo e māmālohí ʻo maʻu hoʻo moʻuí ʻi ha faʻahinga founga pē. ʻOkú ke fie maʻu ʻa e Siasí pea ʻoku fie maʻu koe ʻe he Siasí.

Pea ko e fakaʻosí leva, ko e luo ko ia ʻi he vahaʻa ʻo e tui kia Sīsū Kalaisí pea mo e lototoʻa ʻi he fakamoʻoni ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻOku tui ha kakai tokolahi kia Sīsū Kalaisi—naʻe fāʻeleʻi ia ʻe Mele ʻi ha ngaahi tūkunga fakatōkilalo ʻi Pētelihema ʻi he ngaahi taʻu lahi kuo hilí. ʻOku tui ha tokolahi naʻá Ne tupu hake ʻo hoko ko ha faiako maʻongoʻonga, ko ha tokotaha angalelei mo fakaʻeiʻeiki. ʻOku tui ha tokolahi naʻá Ne ʻomi kiate kitautolu ha ngaahi tefitoʻi moʻoni mo ha ngaahi fekau mahuʻinga pea ʻe faitāpuekina ʻa kitautolu ʻo kapau te tau muimui mo tauhi ki he ngaahi akonaki mo e ngaahi fekau ko iá.

Ka neongo ia, ʻoku ʻiloʻi ʻe kitautolu Kāingalotu ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, kuo pau ke tau ngāue ʻo mahulu hake ʻi he tui pē kia Kalaisí. Kuo pau ke tau falala kiate Ia, fakatomala mei heʻetau ngaahi angahalá, papitaiso ʻi Hono huafá mo maʻu ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní pea kuo pau leva ke tau kātaki ʻi he faivelenga ki he ngataʻangá.

Kuo pau ke tau vahevahe ʻetau fakamoʻoní ki he niʻihi kehé. Kuo pau ke tau tauhi faivelenga ʻa e ngaahi fuakava kuo tau fai mo e ʻOtuá. Kuo pau ke tau ʻiloʻi ʻe fakahā mo foaki mai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kiate kinautolu “kuo nau kātakiʻi ʻi he loto-toʻa koeʻuhí ko e ongoongolelei ʻa Sīsū kalaisí.”8

ʻI he taimi ʻoku tau ului aí, ʻoku fakanatula pē ʻetau hehema ke vahevahe atu ʻa e ongoongoleleí ki he niʻihi ʻoku tau ʻofa aí. Naʻe ului ʻa Līhai peá ne fakaʻamu ke maʻu ʻe hono fāmilí ʻa e ngaahi lelei ʻo e ongoongoleleí. 9 Naʻe “lea [ʻa Nīfai] ʻia Kalaisi, ʻokú [ne] fiefia ʻia Kalaisi, pea [ne] malanga ʻaki ʻa Kalaisi ke ʻilo ʻe [heʻene] fānaú ki he tupuʻanga ʻa ia te nau lava ke sio ki ai ke maʻu ai ha fakamolemole ʻo ʻenau ngaahi angahalá, pe ko hono fakalea ʻe tahá, te nau maʻu ai ʻa e nonga mo e fiefiá.”10

ʻI he taimi naʻe ului ai ʻa ʻĪnosi peá ne maʻu ha fakamolemole ʻo ʻene ngaahi angahalá, naʻá ne hohaʻa leva koeʻuhí ko e tuʻunga naʻe ʻi ai hono kāingá. Naʻá ne fakaʻamu ke nau maʻu ʻa e ngaahi tāpuaki kuó ne maʻú.11

ʻOku tau lau ʻi he folofolá ʻo kau ki ha kau tangata mo ha kau fafine kuo nau ului pea nau fakaʻamu ke “fakamālohia” honau kāingá.12

Tuku ke ongona ho leʻó ʻi he lotolotonga ʻo e kau faivelengá ʻi hoʻomou talaki ʻi he lototoʻa ʻokú Ne moʻui, 13 pea kuo toe fakafoki mai ʻa Hono Siasí pea ʻe malava ke maʻu ʻe he tokotaha kotoa pē ʻa e palani ʻo e fiefiá.

ʻI heʻetau tokanga ko ia telia ʻa e ngaahi luo ko ʻení, ʻaki ʻetau mātuʻaki tokanga mo mavahe mei he feituʻu ʻoku fakatuʻutāmakí, ʻe kamata leva ai ke tau maʻu ʻa hono kakato ʻo e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻi heʻetau moʻuí.

Siʻoku ngaahi tokoua, ʻoku ou ʻofa ʻiate kimoutolu. ʻOku ou ʻilo ʻoku moʻui ʻa e Fakamoʻuí. ʻOku ou ʻiloʻi ʻokú Ne ʻofeina kitautolu taki taha. ʻOku ou ʻiloʻi ko Hono Siasi moʻoní ʻeni. Ko ʻeku fakamoʻoní ia ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. Spencer W. Kimball, “Relief Society—Its Promise and Potential,” Ensign, Mar. 1976, 4.

  2. “Fānau Au ʻa e ʻOtua,” Ngaahi Himí, fika 193.

  3. Vakai, Loma 8:35–39.

  4. Henry B. Eyring, “The Love of God in Missionary Work” (lea ʻi ha seminā maʻá e kau palesiteni fakamisiona foʻoú, June 2009).

  5. Vakai, T&F 97:27; 124:1.

  6. “Kau Fefine ʻo Saioné,” Ngaahi Himí, fika 201.

  7. Eliza R. Snow, “An Address,” Woman’s Exponent, Sept. 15, 1873, 62.

  8. T&F 121:29.

  9. Vakai, 1 Nīfai 8:10–12.

  10. Vakai, 2 Nīfai 25:26.

  11. Vakai, ʻĪnosi 1:5–11.

  12. Vakai, Luke 22:32.

  13. Vakai, T&F 76:22.