Konifelenisi Lahi
Ke Fakamoʻui ʻa e Māmaní
Konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2022


Ke Fakamoʻui ʻa e Māmaní

ʻOku lava ke fakaleleiʻi mo faitoʻo ʻa e ngaahi kafó mo e ngaahi faikehekehé ʻi heʻetau fakaʻapaʻapa ki he ʻOtuá, ko e Tamai ia ʻa kitautolu hono kotoá, mo Sīsū Kalaisi, ko Hono ʻAló.

Kāinga, ʻi he faʻahitaʻu nāunauʻia ko ʻeni ʻo e Toetuʻú, ʻoku tau mohu tāpuekina ke felōngoaki mo maʻu ha faleʻi mo ha fakahinohino mei he kau tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá.

ʻOku tokoni ʻa e ngaahi akonaki mo e tataki toputapu mei heʻetau Tamai Hēvaní ki hono fakahoko ʻetau ngaahi filí ʻi he ngaahi taimi faingataʻa ko ʻení. Hangē ko ia ne kikiteʻí, ʻoku fakatupu ʻe he, “ngaahi afi, mo e ngaahi afaá,” “ngaahi tau, ngaahi ongoongo ʻo e ngaahi tau, mo e ngaahi mofuike ʻi he ngaahi feituʻu kehekehe,” “mo e faʻahinga anga-fakalielia kotoa pē,”1 “malaʻia,”2 “ngaahi hongé, mo e ngaahi mahaki fakaʻauhá,”3 ʻa e fakaʻauha ki he ngaahi fāmilí, komiunitií, naʻa mo e ngaahi puleʻangá.

ʻOku ʻi ai mo ha faingataʻa ʻe taha ʻoku mafola atu ʻi he kolopé ʻa ia: ko e ngaahi ʻohofi ʻo ʻetau tauʻatāina fakalotú. ʻOku feinga ʻa e fakakaukau ko ʻeni ʻoku fakaʻau ke lahi angé ke toʻo ʻa e tui fakalotú mo e tui ki he ʻOtuá mei he feituʻu fakatahaʻanga kakaí, ngaahi ʻapiakó, ngaahi tuʻunga ʻulungaanga ʻo e komiunitií, mo e tālanga fakapuleʻangá. ʻOku feinga ʻa e kau fakafepaki ki he tauʻatāina fakalotú ke fokotuʻu ha ngaahi fakangatangata ʻi hono fakahaaʻi ha ngaahi meʻa ʻoku ongo moʻoni ki he lotó. ʻOku nau fakaangaʻi mo fakakataʻaki foki ʻa e ngaahi tui tukufakaholó.

ʻOku hanga ʻe he faʻahinga tōʻonga ko ʻení ʻo holoki ʻa e tuʻunga ʻo e kakaí, tukuhifo ʻa e mahuʻinga ʻo e ngaahi tui fakatāutahá, tufotufa tataú, fakaʻapaʻapá, moʻui fakalaumālié, mo e fiemālie ʻo e konisēnisí.

Ko e hā ʻa e tauʻatāina fakalotú?

Ko e tauʻatāina ke fai ha moihū ʻi ha faʻahinga tūkunga pē: tauʻatāina ke fakataha, tauʻatāina ke lea, tauʻatāina ke ngāue fakatatau mo e ngaahi tui fakatāutahá, mo e tauʻatāina ki he niʻihi kehé ke nau fai ʻa e meʻa tatau. ʻOku fakaʻatā kitautolu takitaha ʻe he tauʻatāina fakalotú ke tau fili maʻatautolu ʻa e meʻa ʻoku tau tui ki aí, anga ʻetau moʻui mo ngāue ʻo fakatatau ki heʻetau tuí, mo e meʻa ʻoku finangalo ʻe he ʻOtuá meiate kitautolú.

ʻOku ʻikai ko ha meʻa foʻou ʻa hono feingaʻi ke fakangatangata ʻa e tauʻatāina fakalotú. ʻI hono kotoa ʻo e hisitōliá, kuo fakamamahiʻi lahi ʻa e kakai naʻe tui ki ha tokāteline fakalotú ʻe ha niʻihi kehe. ʻOku kau ai pē mo e kāingalotu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

Talu mei hotau kamataʻangá, mo e tokolahi ha niʻihi ne fekumi ki he ʻOtuá naʻa nau kau mai ki he Siasí ni koeʻuhi ko ʻene ngaahi akonaki ki he tokāteline fakalangí, ʻo kau ai ʻa e tui kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne Fakaleleí, fakatomalá, palani ʻo e fiefiá, pea mo e Hāʻele ʻAnga Ua Mai ʻa hotau ʻEikí.

Naʻe faingataʻaʻia hotau ʻuluaki palōfita ʻo e kuonga kimui ní, ʻa Siosefa Sāmita mo hono kau muimuí ʻi he fakafepakí, fakatangá, mo e fakamamahí.

Lolotonga ʻo e fuʻu moveuveu ʻi he 1842, ne pulusi ʻe Siosefa ha ngaahi tefitoʻi tui lalahi ʻe 13 ʻo e Siasi kuo kamata ke tupú, ʻo kau ai eni: “ʻOku mau ʻekea ʻa e faingamālie ke hū ki he ʻOtua Māfimafí ʻo fakatatau ki he ngaahi tuʻutuʻuni ʻa homau konisēnisi ʻomautolú pē, pea tuku ki he kakai kotoa pē ʻa e faingamālie tatau, ʻo tukuange ke nau lotu, pe ʻe founga fēfē, pe ʻe fai ʻi fē, pe ko e hā te nau lotu ki aí.”4

Ko ʻene fakamatalá ʻoku tauʻatāina, fakaʻapaʻapa, mo fakakau ki ai ʻa e meʻa kotoa pē. Ko e ʻelito ia ʻo e tauʻatāina fakalotú.

Naʻe pehē foki ʻe he Palōfita ko Siosefa Sāmitá:

“ʻOku ou loto-lahi ke u fakahā ʻi he ʻao ʻo e Langí ʻoku ou mateuteu pehē pē ke mate ʻi hano maluʻi ha ngaahi totonu ʻa ha taha siasi Pelesipiteliane, ʻa ha taha siasi Papitaiso, pe ko ha tangata lelei ʻo ha faʻahinga siasi pē; ʻi he tefitoʻi moʻoni tatau pē ʻoku tāmoloki ai ʻa e ngaahi totonu ʻa e Kau Māʻoniʻoní … mo tāmoloki ai ʻa e ngaahi totonu ʻa e Siasi Katoliká, pe ko ha toe faʻahinga siasi ʻe ʻikai manakoa pea fuʻu vaivai fau ke maluʻi kinautolu.

“Ko e ʻofa ʻi he tauʻatāiná ʻokú ne ueʻi hoku lotó—ʻa e tauʻatāina ko ia ʻa e kakaí pea mo e tui fakalotu ʻa e faʻahinga kotoa ʻo e tangatá.”5

Neongo ia, ne kei ʻohofi mo tuli ʻa e kāingalotu kimuʻa ʻo e Siasí ʻi ha ngaahi kilomita ʻe lauiafe, mei Niu ʻIoke ki ʻOhaiō ki Mīsuli, ʻa ia ne tuku atu ai ʻe he kōvaná ha tuʻutuʻuni “kuo pau ke ngaahi e kau Māmongá ʻo hangē ha filí pea kuo pau ke fakaʻauha pe tuli kinautolu mei he siteití.”6 Naʻa nau hola ki ʻIlinoisi, ka naʻe kei hokohoko atu pē ʻa e fakamamahí. Naʻe fakapoongi ʻa e Palōfita ko Siosefá ʻe ha kakai tokolahi, mo e fakakaukau ʻe fakaʻauha ʻa e Siasí pea fakamoveteveteʻi ʻa e kakai naʻe tuí. Ka naʻe kei tuʻu maʻu pē ʻa e kau faivelengá. Naʻe tataki ʻe Pilikihami ʻIongi, ko e fetongi ʻo Siosefá, ʻa e lauiafe ʻi ha fononga fakatokolahi ne maile ʻe 1,300 (kilomita ʻe 2,100) ki he hihifó ʻa ia ʻoku hoko ʻi he taimí ni ko e Siteiti ʻo ʻIutaá.7 Ne kau ʻeku ngaahi kuí ʻi he kau fuofua paionia ko iá.

Talu mei he ngaahi ʻaho ko ia ʻo e fuʻu fakatanga lahí, kuo hokohoko atu e tupu ʻa e Siasi ʻo e ʻEikí ʻo meimei aʻu ki he kāingalotu ʻe toko 17 miliona, pea laka hake ʻi he vaeuá ʻoku nau nofo mavahe mei he ʻIunaiteti Siteití.8

Naʻe fakamanatua ʻe hotau Siasí ʻi ʻEpeleli 2020 ʻa e taʻu ʻe 200 hono Fakafoki mai ʻo e Ongoongoleleí ʻaki ha fakahā ki he māmaní, ʻa ia naʻe teuteuʻi ʻe heʻetau Kau Palesitenisī ʻUluakí mo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá. ʻOku kamata ʻaki, “ʻOku mau fakahā ʻi he loto-māluʻia ʻoku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻi Heʻene fānau ʻi he puleʻanga kotoa pē ʻi he māmaní.”9

Kuo toe fakahaaʻi mai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni:

“ʻOku tau tui ki he tauʻatāina, angaʻofa, mo e failelei ki he fānau kotoa ʻa e ʻOtuá.

“Ko e ngaahi tokoua mo e tuofāfine kotoa pē kitautolu, ko e fānau takitaha ʻo ha Tamai Hēvani ʻofa. ʻOku fakaafeʻi ʻa kitautolu kotoa pē ʻe Hono ʻAló, ko e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí, ke haʻu kiate Ia, ʻʻa e ʻuliʻuli mo e hinehina, pōpula mo e tauʻatāina, tangata mo e fefineʼ (2 Nīfai 26:33).”10

Tau vakai fakataha ki he founga ʻe fā ʻoku kau lelei ai ʻa e tauʻatāina fakalotú ki he sosaietí mo e niʻihi fakafoʻituituí.

ʻUluaki. ʻOku fakaʻapaʻapaʻi ʻe he tauʻatāina fakalotú ʻa e fekau lahi ʻuluaki mo e uá, ʻo fokotuʻu ʻa e ʻOtuá ko e uho ia ʻo ʻetau moʻuí. ʻOku tau lau ʻia Mātiu:

“Ke ke ‘ofa [ki he ʻEiki] ko ho ‘Otuá ‘aki ho laumālié kotoa, mo ho‘o mo‘uí kotoa, mo ho lotó kotoa.”11

“Pea ko hono uá ʻoku tatau mo iá, Ke ke ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko koé.”12

ʻOku lava ʻe he kau ākonga ʻa Kalaisí, mo e niʻihi ʻoku nau tui tataú, ʻo fakahaaʻi ʻenau mateakiʻi ʻa e ʻOtuá ʻi ha moihū kiate Ia ʻi ha falelotu, temipale faka-Siu, falelotu faka-Mosilemi, pe ʻi ha kiʻi fale fakataimi, mo e loto-lelei ke tokoniʻi ʻEne fānaú.

Ko Sīsū Kalaisi ʻa e sīpinga haohaoa ʻo e faʻahinga ʻofa mo e tokoni ko iá. Lolotonga ʻEne ngāué, naʻá Ne tokangaʻi ʻa e kau masivá,13 fakamoʻui ʻa e mahakí14 pea mo e kuí.15 Naʻá Ne fafanga ʻa e fiekaiá,16 hilifaki Hono nimá ki he fanga kiʻi fānaú,17 pea fakamolemoleʻi ʻa kinautolu ne faihala kiate Iá, mo tutuki Iá.18

ʻOku fakamatalaʻi ʻe he folofolá naʻe “faʻa feʻaluʻaki [ʻa Sīsū] ʻo failelei.”19 Kuo pau ke fai pehē mo kitautolu.

Ua. ʻOku fakaʻaiʻai ʻe he tauʻatāina fakalotú ʻa hono fakahaaʻi ʻo e tuí, ʻamanaki leleí, mo e melinó.

ʻOku kau fakataha hotau siasí mo ha ngaahi tui fakalotu kehe ke maluʻi ʻa e kakai ʻo e fungavaka kotoa pē mo fakalotoá pea ʻi ai mo ʻenau totonu ke lea ki he ngaahi meʻa ʻoku nau tui ki aí. ʻOku ʻikai ʻuhinga ʻeni ʻoku tau tali ʻenau tui fakalotú, pe ko ʻenau tali ʻetau tui fakalotú, ka ʻoku lahi ange ʻa e meʻa ʻoku tau faitatau aí ʻia kinautolu ʻoku nau loto ke fakangata ʻetau lotú.

Ne u toki fakafofongaʻi atu ʻa e Siasí ʻi he Konifelenisi fakataʻu ʻa e Ngaahi Tui Fakalotú (G20 Interfaith Forum) ne fai ki ʻĪtalí. Ne fakalotolahiʻi, mo fakamālohia au, ʻi heʻeku feʻiloaki mo e kau taki fakalotu mo e fakapuleʻanga mei he funga ʻo e māmaní. Naʻá ku ʻiloʻi ʻoku lava ke fakaleleiʻi mo faitoʻo ʻa e ngaahi kafó mo e ngaahi faikehekehé ʻi heʻetau fakaʻapaʻapa ki he ʻOtuá, ko e Tamai ia ʻa kitautolu hono kotoá, mo Sīsū Kalaisi, ko Hono ʻAló. Ko e Faifakamoʻui Maʻongoʻonga maʻatautolu kotoá ko hotau ʻEiki mo e Fakamoʻui, ko Sīsū Kalaisí.

Ne u maʻu ha momeniti fakafiefia ʻi heʻeku fakaʻosi ʻeku leá. Naʻe ʻikai ke fakaʻosi ʻa e kau lea ʻe fitu kimuʻá ʻi ha founga ke mahino ai ʻenau tui fakalotú pe ʻi he huafa ʻo e ʻOtuá. ʻI heʻeku leá, ne u fakakaukau, “Te u fakamālō pē pea nofo ki lalo, pe te u fakaʻosi ʻaki ʻa e ‘ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí’?” Ne u manatuʻi ko hai au, pea ne u ʻiloʻi ʻe finangalo ʻa e ʻEikí ke u lea ʻaki Hono huafá ke fakaʻosi ʻaki ʻeku pōpoakí. Naʻá ku fai leva ia. ʻI heʻeku fakakaukau atu ki aí, ko ha faingamālie ia ke u fakahaaʻi ʻeku tuí; pea naʻá ku maʻu ʻa e tauʻatāina fakalotu ke fakahoko ʻeku fakamoʻoni ki Hono huafa toputapú.

Tolu. ʻOku ueʻi ʻe he tui fakalotú ʻa e kakaí ke nau tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé.

Ko e taimi ʻoku foaki ai ki he tui fakalotú ʻa e tauʻatāina ke tupulakí, ʻoku fakahoko ʻe he kakai tuí ha fanga kiʻi ngāue tokoni faingofua mo loto-toʻa ʻi he taimi ʻe niʻihi. Ko e kupuʻi lea fakakuongamuʻa faka-Siu ko e “tikkun olam,” ʻoku ʻuhinga ia “ke fakaleleiʻi pe fakamoʻui ʻa e māmaní,” ʻoku hā ia ʻi he ʻahó ni ʻi he ngaahi ngāue ʻa ha kakai tokolahi. Kuo tau ngāue fakataha mo e Kautaha ʻOfa ʻa e Katoliká, ʻoku ʻiloa ko e Caritas International, Islamic Relief; mo e ngaahi kautaha pē ʻa e kau Siú, Hinituú, Putá, Sīkí, mo e Kalisitiané hangē ko e Salvation Army pea mo e National Christian Foundation. ʻOku tau ngāue fakataha ke tokoniʻi ha lauimiliona ʻoku faingataʻaʻia, kimui ni maí ko hono tokoniʻi ʻa e kau kumi hūfanga mei he taú ʻaki ha ngaahi tēniti, mohenga, mo e meʻakai,20 mo hono ʻomi e ngaahi huhu maluʻí, kau ai e polioó 21 mo e COVID. 22 ʻOku lōloa ʻa e lisi ʻo e meʻa kuo faí, ka ʻoku toe lahi pehē pē mo e ngaahi fiemaʻú.

ʻOku ʻikai ha toe tālafili, ʻoku lava ke fakahoko ha ngaahi meʻa fakaofo ʻi he ngāue fakataha ʻa e kakai tuí. ʻI he taimi tatau, ʻoku ʻikai ke faʻa fakatokangaʻi ʻa e ngāue tokoni fakatāutahá ka ʻokú ne liliu fakalongolongo pē ʻa e ngaahi moʻuí.

ʻOku ou fakakaukau ki he fakatātā ʻia Luké ʻi hono tokoniʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e uitou ʻo Neiní. Ne haʻu fakataha ʻa Sīsū mo ha fuʻu kakai ne muimui ʻiate Ia, ʻo fetaulaki mo ha putu ʻoku fata ange ko e foha pē ia ʻe taha ʻo ha fefine uitou. ʻE fie maʻu ʻene tokoní, he naʻá ne fehangahangai mo ha palopalema fakaeloto, fakalaumālie, mo fakapaʻanga. Naʻe folofola ange ʻa Sīsū, ʻi he ʻafio atu ki heʻene loʻimataʻiá, “ʻOua ʻe tangi.”23 Peá Ne ala ki he fata naʻe ʻi ai ʻa e sinó, pea tuʻu leva ʻa e kau fatá.

Pea pehē ʻe Ia, “Talavou, ʻoku ou pehē kiate koe, Tuʻu hake.

“Pea nofo hake ia ʻa ia naʻe maté, ʻo kamata lea. Peá ne [Sīsū] ʻatu ia ki heʻene faʻeé.”24

Ko ha mana ʻa hono fokotuʻu hake ʻo e maté, ka ko e foʻi ngāue lelei kotoa pē mo hono tokangaʻi ʻo ha tokotaha ʻoku faingataʻaʻiá, ko e founga ia ʻo e fuakavá ʻoku tau toe lava ai ʻo “[feʻaluʻaki] ʻo fai lelei,” mo ʻiloʻi “[ʻoku] ʻiate [kitautolu] ʻa e ʻOtuá.”25

Pea ko hono faá. ʻOku hoko ʻa e tauʻatāina fakalotú ko ha mālohi ʻokú ne fakatahatahaʻi mo fālute ʻa e kakaí ke liliu ʻa e ngaahi ʻulungāngá mo e tuʻunga fakaeangamaʻá.

ʻOku tau lau ʻi he Fuakava Foʻoú ki ha niʻihi tokolahi ne nau mavahe meia Sīsū Kalaisi, ʻo lāunga ki Heʻene tokāteliné, “Ko e lea faingataʻa ʻeni; ko hai ʻoku faʻa ʻilo ia?”26

ʻOku kei ongona pē ʻa e lāunga ko iá he ʻahó ni meiate kinautolu ʻoku nau feinga ke toʻo ʻa e tui fakalotú mei he ngaahi tālangá mo hono ivi tākiekiná. Ka ʻo kapau ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha tui fakalotu ke tokoni ke liliu ʻa e ʻulungāngá mo ʻomai e ngaahi talí ʻi he taimi faingataʻá, pea ko hai leva te ne fai iá? Ko hai te ne akoʻi ʻa e faitotonú, loto-houngaʻiá, fakamolemolé, mo e faʻa kātakí? Ko hai te ne fakahaaʻi ʻa e ʻofa haohaoá, manavaʻofá, mo e angaʻofá maʻanautolu ʻoku fakangalongaloʻi mo tāmolokí? Ko hai te ne talitali lelei ʻa kinautolu ʻoku tau faikehekehé ka ʻoku taau ʻo hangē ko e fānau kotoa pē ʻa e ʻOtuá? Ko hai te ne talitali lelei kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá pea ʻikai ʻeke ha totongí? Ko hai te ne fakaʻapaʻapaʻi loto-melino mo talangofua ki he ngaahi fono ʻa e ʻOtuá ʻoku mahuʻinga ange ʻi he ngaahi ākenga ʻo e kuongá? Ko hai te ne tali ʻa e kole ʻa e Fakamoʻuí “ʻAlu koe, peá ke fai pehē pē”?27

Te tau fai ia! ʻIo, kāinga, te tau fai ia.

ʻOku ou fakaafeʻi kimoutolu ke mou taukaveʻi ʻa e tauʻatāina fakalotú. Ko hano fakahaaʻi ia ʻo e tefitoʻi moʻoni faka-ʻOtua ʻo e tauʻatāiná.

ʻOku ngāue ʻa e tauʻatāina fakalotú ko ha mālohi fakafepaki tatau mo e ngaahi fakakaukau fakaemāmaní. ʻOku toki liunga lahi pē ʻa hono aʻusia ʻo e lelei ʻo ha tui fakalotú, ko hono tūkungá, mo e ngaahi ngāue fakaʻaho ʻo e ʻofá, ʻi heʻetau maluʻi ʻa e tauʻatāina ke fakahaaʻi mo ngāueʻi ʻa e ngaahi tefitoʻi tuí.

ʻOku ou fakamoʻoni ko Palesiteni Russell M. Nelson ko e palōfita moʻoni mo moʻui ia ʻa e ʻOtuá. ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku tataki mo fakahinohinoʻi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e Siasí ni. Naʻá Ne fakalelei maʻa ʻetau ngaahi angahalá, naʻe tutuki ʻi ha kolosi, pea toetuʻu he ʻaho hono tolú.28 Koeʻuhí ko Ia, te tau malava ʻo moʻui ʻi hono kotoa ʻo ʻitānití; pea ko kinautolu ʻoku nau loto ki aí te nau lava ʻo nofo mo ʻetau Tamai ʻi Hēvaní. ʻOku ou fakahaaʻi ʻa e moʻoni ko ʻení ki he māmaní hono kotoa. ʻOku ou houngaʻia ʻi he tauʻatāina ke fai iá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.