Konifelenisi Lahi
ʻOku Fakamoʻui ʻe Kalaisi ʻA ia Kuo Maumaú
Konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2022


ʻOku Fakamoʻui ʻe Kalaisi ʻA ia Kuo Maumaú

Te Ne lava ʻo faitoʻo ʻa e ngaahi vā fetuʻutaki maumau mo e ʻOtuá, mo e niʻihi kehé, pea mo hotau ngaahi konga fakatuʻasino mo e fakaeloto kuo maumaú.

ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuohilí, ʻi ha fakataha fakafāmili, ne kole ange ʻe Viliami, ko hoku ʻilamutu ne taʻu valu ʻi he taimi ko iá ki hoku foha lahi taha ko Pilitoní ke na vaʻinga ʻaki ha foʻi pulu. Ne tali fiefia ange ʻe Pilitoni, “ʻIo! Te u loto-lelei ki ai!” Hili ha kiʻi taimi siʻi ʻena vaʻingá ne homo e foʻi pulú mei he nima ʻo Pilitoní ʻo ne maumauʻi ʻa e poulu tō matalaʻiʻakau ʻene ongo kuí.

Naʻe ongoʻi loto-mamahi ʻa Pilitoni. ʻI heʻene punou ʻo tufi māmālie e ngaahi kongokonga ʻo e kuló, ne luelue atu ʻa Viliami ki hono kāsiní ʻo tātaaʻi fakalelei atu hono tuʻá. Naʻá ne lea fakafiemālie ange, “ʻOua ʻe tokanga ki ai Pilitoni. Ne u ʻosi maumauʻi ha meʻa he fale ʻo Nena mo Papá, pea haʻu pē ʻa Nena ʻo puke au ʻo pehē mai, ‘ʻOku sai pē ia Viliami. ʻOkú ke kei taʻu nima pē.”

Ne pehē atu leva ʻe Pilitoni, “Ka ʻe Viliami, ʻoku ou taʻu 23 au!”

ʻOku tau ako ha meʻa lahi mei he folofolá fekauʻaki mo e founga ʻe tokoniʻi ai kitautolu ʻe hotau Fakamoʻui, ko Sīsū Kalaisí ke tau foua lelei ʻa e ngaahi konga faingataʻa ʻi heʻetau moʻuí, ʻo tatau ai pē ko e hā hotau taʻu motuʻá. Te Ne lava ʻo faitoʻo ʻa e ngaahi vā fetuʻutaki maumau mo e ʻOtuá, mo e niʻihi kehé, pea mo hotau ngaahi konga fakatuʻasino mo e fakaeloto kuo maumaú.

Ngaahi Vā Maumau mo e ʻOtuá

Lolotonga e akonaki ʻa e Fakamoʻuí ʻi he temipalé, naʻe ʻomi ʻe he kau tangata tohí mo e kau Fālesí kiate Ia ha fefine. ʻOku ʻikai ke tau ʻiloʻi e talanoa kakató, ka naʻe ʻomi ia “ko e tono tangata.”1 ʻOku faʻa ʻomi pē ʻe he folofolá ha konga siʻi ʻo ha moʻui ʻa ha taha, pea tau faʻa fakahīkihikiʻi pe fakahalaiaʻi ha taha ʻo fakatefito ʻi he kiʻi konga ko iá. He ʻikai ke mahino ha moʻui ʻa ha taha mei ha kiʻi momeniti mātuʻaki makehe pe ko ha meʻa fakamamahi ʻe taha ne hoko ʻi he kakaí. Ko e taumuʻa ʻo e ngaahi fakamatala fakafolofola ko ʻení ke tokoni ke tau ʻilo ko Kalaisi pē ʻa e tali ʻi he kuohilí, pea ko Ia pē ʻa e tali ʻi he taimi ní. ʻOkú Ne ʻafioʻi lelei kitautolu mo hotau faingataʻaʻiá, kae pehē ki he meʻa ʻoku tau malavá mo tuʻu laveangofua ki aí.

Naʻe tali ʻa Kalaisi ki he ʻofefine fakaʻofoʻofa ko ʻeni ʻo e ʻOtuá ʻo pehē, “Pea ʻoku ʻikai te u fakahalaiaʻi koe: ʻalu pea ʻoua ʻe toe faiangahala.”2 ʻE lava ke fakalea ʻe taha ʻa e “ʻalu, pea ʻoua ʻe toe faiangahalá” ko e “ʻalu atu pea liliu.” Naʻe fakaafeʻi ia ʻe he Fakamoʻuí ke fakatomala, ke liliu hono ʻulungāngá, hono ngaahi kaungāmeʻá, anga ʻene ongoʻi kiate iá, mo hono lotó.

Koeʻuhí ko Sīsū Kalaisi, ko ʻetau fili ko ia ke “ʻalu atu ʻo liliú” te ne lava foki ʻo fakaʻatā kitautolu ke “ʻalu atu ʻo moʻui,” he ko Ia ʻa e tupuʻanga ʻo e faifakamoʻui ki he meʻa kotoa ʻoku maumau ʻi heʻetau moʻuí. Koeʻuhi ko Ia ʻa e Fakalaloa lahi mo e Taukapo ki he Tamaí, ʻoku fakamāʻoniʻoniʻi mo fakaleleiʻi ʻe Kalaisi ʻa e ngaahi vā fetuʻutaki ʻoku maumaú—ʻa ia ko e mahuʻinga tahá ko hotau vā fetuʻutaki mo e ʻOtuá.

ʻOku fakamahinoʻi ʻe he Liliu ʻa Siosefa Sāmitá naʻe muimui ʻa e fefiné ki he faleʻi ʻa e Fakamoʻuí ʻo liliu ʻene moʻuí: “Pea naʻe fakafetaʻi ʻa e fefiné ki he ʻOtuá talu mei ai, pea tui ki hono huafá.”3 Ko e meʻa pango ia ko e ʻikai ke tau ʻiloʻi hono hingoá, pe ko ha ngaahi fakaikiiki kehe ki heʻene moʻuí hili ʻa e momeniti ko ʻení, koeʻuhí he ʻe fie maʻu ha fuʻu vilitaki, angavaivai, mo e tui ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ke ne fakatomala mo fai ha liliu. Ko e meʻa pē ʻoku tau ʻiloʻí ko ha fefine ia naʻe “tui ki hono huafá” mo e mahino ʻoku malava pē ke aʻu atu ki ai ʻEne feilaulau ʻoku taʻengata mo ʻikai hano ngataʻangá.

Ngaahi Vā Fetuʻutaki Maumau mo e Niʻihi Kehé

ʻOku tau lau ʻi he Luke vahe 15 ki ha talanoa fakatātā ʻo ha tangata mo hano ongo foha. Naʻe kole ʻe he foha siʻisiʻí hono ʻinasí mei heʻene tamaí peá ne fononga ki ha fonua mamaʻo, ʻo maumauʻi ai ʻene koloá ʻi heʻene moʻui angakoví.4

“Pea kuo fakaʻosi ʻe ia kotoa pē, naʻe tō ʻa e honge lahi ki he fonua ko iá; pea hoko ia ʻo fiekaia.

“Pea ʻalu ia ʻo nofo ki he tangata ʻe toko taha ʻo e fonua ko iá; peá ne fekau ia ki hono potu fonuá ke tauhi ʻa e fanga puaká.

“Pea naʻe feinga ia ke fakamākona ʻaki ia ʻa e ngeʻesi naʻe kai ʻe he fanga puaká: he naʻe ʻikai ha taha ʻe foaki kiate ia.

“Pea kuo poto ia, peá ne pehē, ʻOku toko fiha ʻa e kau tamaioʻeiki totongi ʻa ʻeku tamaí kuo lahi mo toe ʻenau maá, ka ʻoku ou mate ʻi he fiekaiá!

“Te u tuʻu hake ʻo ʻalu ki heʻeku Tamaí, pea te u pehē kiate ia, Tamai, kuó u faiangahala ki he langí, pea ʻi ho ʻaó,

“Pea ʻoku ʻikai te u kei ʻaonga ke ui ko ho foha; ka ke tuku au ke u tatau mo ha taha ʻi hoʻo kau tamaioʻeiki totongí.

“Pea naʻe tuʻu hake ia, ʻo ʻalu ki heʻene tamaí. Ka ʻi heʻene kei mamaʻo ʻaupitó, naʻe mamata ʻa ʻene tamaí kiate ia, pea manavaʻofa, mo lele, pea fāʻofua ia, ʻo ʻuma kiate ia.”5

ʻOku ou tui ʻoku fuʻu mahuʻinga ʻa e foʻi moʻoni ʻo e lele ʻa e tamaí ki hono fohá. Ko e kafo fakataautaha ne fakahoko ʻe he fohá ki heʻene tamaí ne fuʻu lahi mo tōtuʻa. Pehē foki, mahalo naʻe fuʻu ʻongoʻi fakamāʻia moʻoni ʻa e tamaí ʻi he ngaahi tōʻonga hono fohá.

Ko ia ai, ko e hā ne ʻikai ke tatali ai pē ʻa e tamaí ki hono fohá ke aʻu ange kiate ia ʻo kole fakamolemolé? Ko e hā ne ʻikai ke tatali ai ke fai ha totongi huhuʻi mo ha fakalelei kimuʻa pea toki fai e ʻofá mo e fakamolemolé? Ko ha meʻa ʻeni kuó u faʻa nofo ʻo fifili ki ai.

ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he ʻEikí ko hono fakamolemoleʻi ʻo e niʻihi kehé, ko ha fekau fakaemāmani lahi ia: “Ko au, ko e ʻEikí, te u fakamolemoleʻi ʻa ia ʻoku ou loto ke fakamolemoleʻí, ka ʻoku ʻekeʻi meiate kimoutolu ʻa hoʻomou fakamolemoleʻi ʻa e kakai kotoa pē.”6 ʻOku fie maʻu ha loto-toʻa mo ha angavaivai lahi ki hano fai ha fakamolemolé. ʻOku toe fie maʻu foki mo ha taimi. ʻOku fie maʻu ke tau tui mo falala ki he ʻEikí ʻi heʻetau loto ke ʻekeʻi meiate kitautolu ʻa e tūkunga hotau lotó. Ko e tūkunga mahuʻinga mo mālohi ʻeni ki heʻetau tauʻatāina ke filí.

ʻOku fakafofongaʻi mai ʻe he tamai ko ʻeni ʻi he talanoa fakatātā ʻo e foha maumaukoloá, ʻa e meʻa ʻoku fakamamafaʻi mai ʻe he Fakamoʻuí ko e fakamolemolé ʻa e taha ʻo e ngaahi meʻa-foaki fakaʻeiʻeiki taha te tau lava ʻo fevahevaheʻakí pea tautefito pē kiate kitautolú. ʻOku ʻikai ke faingofua maʻu pē hono fakaʻatā hotau lotó ke fai ha fakamolemolé, ka ʻe malava ia ʻi he mālohi fakaivia ʻo Sīsū Kalaisí.

Ko Hotau Ngaahi Konga Kuo Maumaú

ʻOku tau ako mei he Ngāue vahe 3 kau ki ha tangata ʻe taha naʻe pipiki talu hono fanauʻí naʻe “fata ange ʻi he ʻaho kotoa pē, ʻo tuku ʻi he matapā ʻo e falelotu lahí ʻa ia naʻe ui ko e Fakasanisaní, ke kole kiate kinautolu naʻe hū ki he falelotu lahí.”7

Naʻe taʻu ʻe 40 tupu ʻa e tangata pipiki mo kolekolé8pea kuó ne fakamoleki ʻa e kotoa ʻo ʻene moʻuí ʻi he kole pē mo tatali he taimi kotoa, he naʻá ne fakafalala ki he tokoni mo e angaʻofa ʻa e niʻihi kehé.

ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ne mamata ai kia “Pita mo Sione ʻoku [ʻamanaki] ke na hū ki he falelotu lahí, pea [naʻá ne] kole.

“Pea sio fakamamaʻu ʻa Pita mo Sione kiate ia, ʻo na pehē, Sio mai kiate kimaua.

“Pea tokanga atu ia kiate kinaua, ʻo ʻamanaki te ne maʻu ha meʻa ʻiate kinaua.

“Pea toki pehē ʻe Pita, Ko e silivá mo e koulá ʻoku ʻikai te u maʻu; ka ko ia ʻoku ou maʻú te u foaki kiate koe: ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisi ʻo Nāsaletí tuʻu hake ʻo ʻalu.

“Pea naʻá ne puke ia ʻi hono nima toʻomataʻú, ʻo fokotuʻu hake ia: pea naʻe mālohi leva hono vaʻé mo hono tungaʻivaʻé.

“Pea hopo hake ia ʻo tuʻu, mo ʻeveʻeva, pea nau hū fakataha mo ia ki he falelotu lahí, kuo ʻeveʻeva, mo hopohopo, pea fakamālō ki he ʻOtuá.”9

ʻOku faʻa ʻi ai ʻa e taimi ʻi heʻetau moʻuí ʻoku tau hangē pē ko e tangata pipiki mo kolekolé ʻi he matapā ʻo e falelotu lahí, ʻo ʻi ai e taimi—ʻoku tau kātaki pe siʻi ʻetau kātakí—ʻi he “tatali [ki he ʻEikí].”10 ʻO tatali ke fakamoʻui fakaesino pe fakeloto. ʻO tatali ki ha ngaahi tali ʻe mātuʻaki ongo ki hotau lotó. ʻO tatali ki ha mana.

Ko e tatali ki he ʻEikí ʻe lava ke hoko ko ha feituʻu toputapu—ko ha feituʻu ʻo e fakamaʻa mo e fakalelei ʻa ia te tau lava ke ʻiloʻi ai ʻa e Fakamoʻuí ʻi ha founga loloto mo fakataautaha. ʻOku ala hoko ʻa e tatali ki he ʻEikí ko ha feituʻu ia te tau ʻilo ai ʻoku tau fehuʻi, “ʻE ʻOtua, ʻokú ke ʻi fē?” 11—ko ha feituʻu ʻoku fie maʻu ai kitautolu ʻe he vilitaki fakalaumālié ke tau ngāueʻi ʻetau tui kia Kalaisí ʻaki ʻetau toutou fili moʻoni Iá. ʻOku ou ʻiloʻi ʻa e feituʻú ni, pea mahino kiate au mo e faʻahinga tatali ko ʻení.

Ne laulau houa haʻaku nofo ʻi ha feituʻu faitoʻo ki he kanisaá, ʻo faingataʻaʻia fakataha mo ha kakai tokolahi ne nau fakaʻamu ke fakamoʻui kinautolu. Ne moʻui ha niʻihi; kae mālōlō ha niʻihi. Ne u ako ʻi ha founga fakaofo ʻoku kehekehe pē hono fakahaofi kitautolu mei hotau ngaahi faingataʻaʻiá, pea ko ia ai ʻoku totonu ke siʻisiʻi ange ʻetau tokanga ki he founga naʻe fakahaofi ai kitautolú kae lahi ange ʻe tokangá ki he Tokotaha Fakahaofí Tonu. ʻOku totonu ke tuku maʻu pē ʻetau fakamamafá ʻia Sīsū Kalaisi!

ʻOku ʻuhinga ʻa hono ngāue ʻaki ʻa e tui kia Kalaisí ke ʻoua ʻe ngata pē ʻi he falala ki he finangalo ʻo e ʻOtuá kae pehē foki ki Heʻene taimí. He ʻokú Ne ʻafioʻi moʻoni e meʻa ʻoku tau fie maʻú mo e taimi ʻoku tau fie maʻu ai iá. ʻI heʻetau tukulolo ki he finangalo ʻo e ʻEikí, te tau maʻu ha meʻa lahi ange ʻi he meʻa ne tau fakaʻamuá.

Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa ʻofeina, ʻoku tau maʻu kotoa ha meʻa ʻi heʻetau moʻuí kuo maumau pea ʻoku fie maʻu ia ke monomono, fakaleleiʻi, pe fakamoʻui. ʻI heʻetau tafoki ki he Fakamoʻuí, pea tuku hotau lotó mo e ʻatamaí kiate Iá, ʻi heʻetau fakatomalá, ʻokú Ne hāʻele mai ki he feituʻu ʻoku tau ʻi aí “mo e fakamoʻuí ʻi hono kapakaú,”12ʻo Ne fāʻofua mai kiate kitautolu, peá Ne folofola mai, “ʻOku lelei pē. ʻOkú ke kei taʻu 5—pe 16, 23, 48, 64, 91. Te ta lava fakataha ʻo fakaleleiʻi ʻa e meʻá ni!”

ʻOku ou fakamoʻoni atu ʻoku ʻikai ha meʻa ia ʻi hoʻo moʻuí ʻe maumau ʻo laka ange ʻi he mālohi fai fakamoʻui, huhuʻi, mo e mālohi fakaivia ʻo Sīsū Kalaisí. ʻI he huafa toputapu mo māʻoniʻoni ʻo Ia ʻoku mafai ke fai fakamoʻuí, ʻa Sīsū Kalaisi, ʻēmeni.