2007
Henkilökohtainen ilmoitus: profeettojen opetukset ja esimerkki
edellinen seuraava


Henkilökohtainen ilmoitus: profeettojen opetukset ja esimerkki

Henkilökohtainen ilmoitus on se tapa, jonka kautta me tiedämme itse olemassaolomme tärkeimmät totuudet.

Aloittaessamme tämän historiallisen konferenssin päätöskokouksen ilmaisen teidän kanssanne kiitollisuutta etuoikeudesta hyväksyä presidentti Henry B. Eyring neuvonantajaksi ensimmäiseen presidenttikuntaan, vanhin Quentin L. Cook kahdentoista koorumiin ja vanhin Walter F. González seitsemänkymmenien koorumien johtokuntaan. Esitän heille rakkauteni ja tukeni ja todistan, että Jumala on kutsunut heidät elävän profeetan presidentti Gordon B. Hinckleyn välityksellä ”ilmoituksen ja profetian hengen mukaisesti”1.

Näiden kahden viime päivän tapahtumat opettavat meille ilmoituksen tarpeen Herran työssä ja henkilökohtaisen ilmoituksen tarpeen omassa elämässämme. Henkilökohtainen ilmoitus on se tapa, jonka kautta me tiedämme itse olemassaolomme tärkeimmät totuudet: Jumalan, iankaikkisen Isämme, ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen elävän todellisuuden, palautetun evankeliumin totuuden sekä Jumalan meitä koskevat aivoitukset ja ohjeet.

Suuren osan siitä, mitä tiedän henkilökohtaisesta ilmoituksesta, olen oppinut niin muinaisten kuin nykyistenkin profeettojen esimerkistä. Tänä iltapäivänä haluaisin kertoa muutamia tällaisia henkilökohtaisia esimerkkejä ja rukoilen, että ne innoittavat meitä jokaista tavoittelemaan henkilökohtaisen ilmoituksen siunauksia omassa elämässämme.

Nuorena alue-edustajana sain tehtävän auttaa vanhin Marion G. Romneya erään vaarnan uudelleenjärjestämisessä. Pitkän, hiljaisen ajomatkan aikana konferenssiin keskustelumme kääntyi tehtävämme hengelliseen ulottuvuuteen. Vanhin Romney opetti minulle, kuinka Herra siunaa meitä ilmoituksella. ”Robert”, hän sanoi, ”olen oppinut, että kun me olemme Herran asialla, meillä on Hänen siunauksensa, niin että voimme tehdä mitä tahansa meiltä pyydetäänkin.” Vanhin Romney selitti edelleen, että saapuisimme etäällä sijaitsevaan kaupunkiin, polvistuisimme rukoukseen, puhuttelisimme pappeusjohtajia, polvistuisimme uudelleen rukoukseen, ja Pyhä Henki ilmoittaisi meille sen henkilön, jonka Herra oli valinnut uudeksi vaarnanjohtajaksi. Hän lupasi minulle, että se olisi yksi elämäni suurista hengellisistä kokemuksista, ja niin se olikin.

Taivaallinen Isämme lähetti kunkin meistä maan päälle tullaksemme kelvollisiksi saamaan iankaikkisen elämän: ”Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.”2 Kuinka me tunnemme Isän ja Pojan omakohtaisesti? Henkilökohtaisen ilmoituksen kautta. Henkilökohtainen ilmoitus on se tapa, jonka välityksellä taivaallinen Isä auttaa meitä tuntemaan Hänet ja Hänen Poikansa, oppimaan evankeliumia ja elämään sen mukaan, kestämään loppuun asti vanhurskaudessa ja olemaan kelvollisia iankaikkiseen elämään – palaamaan takaisin Heidän luokseen.

Saatatte kysyä: ”Kuinka me voimme tavoitella henkilökohtaista ilmoitusta?” Paavali neuvoi pyhiä turvaamaan Henkeen ennemmin kuin maailman viisauteen.3 Saadaksemme tämän Hengen aloitamme rukouksella. Presidentti Lorenzo Snow oli tutkinut evankeliumia useiden vuosien ajan ennen kirkkoon liittymistään. Hän sai todistuksen kuitenkin vasta pari kolme viikkoa kasteensa jälkeen, kun hän vetäytyi rukoilemaan yksinään. ”Jumalan Henki laskeutui päälleni”, hän sanoi. ”Oi sitä riemua ja onnea, jota tunsin, [sillä] sitten sain täydellisen tiedon siitä, että Jumala elää, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, sekä pyhän pappeuden palautuksesta ja evankeliumin täyteydestä.”4

Olen oppinut, että rukous antaa lujan perustan henkilökohtaiselle ilmoitukselle. Mutta tarvitaan muutakin. Ollessani yhä alue-edustaja minulla oli tilaisuus saada oppia toiselta apostolilta, vanhin Boyd K. Packerilta. Olimme saaneet tehtäväksi järjestää uudelleen erään vaarnan, ja aloitimme polvistumalla rukoukseen yhdessä. Puhuteltuamme pappeusjohtajia ja rukoiltuamme vanhin Packer ehdotti, että kävelisimme yhdessä rakennuksen ympäri. Kun kävelimme, hän osoitti erittäin tärkeän periaatteen henkilökohtaisen ilmoituksen tavoittelussa – periaatteen, jonka Herra opetti Oliver Cowderylle: ”Katso, – – sinun täytyy tutkia sitä tarkoin mielessäsi.”5 Pohdimme tehtäväämme, neuvottelimme ja kuuntelimme Hengen ääntä. Kun palasimme sisään, rukoilimme ja mietiskelimme edelleen, ja sitten me olimme valmiit saamaan ilmoitusta.

Ilmoitusta annetaan Herran aikataulun mukaan, mikä tarkoittaa usein sitä, että meidän täytyy kulkea eteenpäin uskossa, vaikkemme olekaan saaneet kaikkia haluamiamme vastauksia. Johtavana auktoriteettina sain tehtäväksi auttaa järjestämään uudelleen erään vaarnan johtokunnan vanhin Ezra Taft Bensonin johdolla. Rukoiltuamme, pidettyämme puhutteluita, mietiskeltyämme ja rukoiltuamme uudelleen vanhin Benson kysyi, tiesinkö, kuka uusi vaarnanjohtaja olisi. Sanoin, etten ollut vielä saanut sitä innoitusta. Hän katsoi minua pitkään ja vastasi, ettei hänkään ollut. Saimme kuitenkin innoitusta pyytää kolmea kelvollista pappeudenhaltijaa puhumaan konferenssin lauantai-illan kokouksessa. Hieman sen jälkeen kun kolmas puhuja oli aloittanut, Henki kuiskasi minulle, että hänen tulisi olla uusi vaarnanjohtaja. Vilkaisin presidentti Bensonia ja näin kyynelten vierivän hänen kasvoillaan. Me olimme molemmat saaneet ilmoitusta – mutta yksinomaan tavoittelemalla edelleen taivaallisen Isämme tahtoa, kun kuljimme eteenpäin uskossa.

Alkuaikoina palvellessani kirkossa vanhin Harold B. Lee antoi tämän opetuksen, kun hän tuli järjestämään uuden vaarnan siinä piirissä, missä me asuimme. Vanhin Lee pyysi minua, hiljattain kutsuttua piispaa, kanssaan lehdistötilaisuuteen. Siellä innokas nuori toimittaja asettui vastustamaan vanhin Leetä. Toimittaja sanoi hänelle: ”Kutsutte itseänne profeetaksi. Milloin viimeksi saitte ilmoitusta, ja mitä se käsitteli?” Vanhin Lee oli hetken hiljaa ja vastasi sitten lempeästi kohdistaen katseensa suoraan häneen: ”Se oli eilen iltapäivällä kolmen maissa. Rukoilimme, kenet tulisi kutsua uuden vaarnan johtajaksi, ja meille tehtiin tiettäväksi, kenen tulisi olla tuo henkilö.” Toimittajan sydän muuttui. En koskaan unohda sitä henkeä, joka tuli tuohon huoneeseen, kun vanhin Lee todisti voimallisesti ilmoituksesta, jota voivat saada ne, jotka pyrkivät uskollisesti tekemään Herran tahdon.

Uskollisina lapsina, nuorina, vanhempina, opettajina ja johtajina saatamme saada henkilökohtaista ilmoitusta useammin kuin huomaamme. Mitä enemmän me saamme ja opimme tuntemaan henkilökohtaista ilmoitusta, sitä enemmän todistuksemme kasvaa. Ollessani piispa todistukseni kasvoi joka kerta, kun sain ilmoitusta kutsua seurakunnan jäseniä tehtäviin. Tuo todistus on vahvistunut joka kerta, kun olen nähnyt, kun johtavia auktoriteetteja ja ylimpiä virkailijoita, vyöhykeseitsenkymmeniä ja vaarnanjohtajia on kutsuttu tai heille on annettu uusia tehtäviä. Mikä tärkeämpää, henkilökohtaiset ilmoitukset, joita saan tehtävässäni Jumalan poikana, aviomiehenä ja isänä, vahvistavat minua. Olen hyvin kiitollinen Hengen opastuksesta ja ohjauksesta kodissamme, kun tavoittelemme ohjausta perhettä koskevissa asioissa.

Meidän kunkin kohdalla henkilökohtaiset ilmoituksemme seuraavat samaa ilmoituksen mallia kuin profeetoilla, kuten pyhissä kirjoituksissa kerrotaan. Aadam ja Eeva huusivat avuksi Herran nimeä ja saivat henkilökohtaista ilmoitusta, mukaan luettuna tiedon Vapahtajasta.6 Henok, Abraham ja Mooses halusivat hartaasti kansojensa parasta, ja heille annettiin ihmeellisiä ilmoituksia, jotka on merkitty muistiin Kallisarvoiseen helmeen.7 Elian henkilökohtainen ilmoitus tuli hiljaisena huminana,8 Danielin tuli unessa.9 Pietarin henkilökohtainen ilmoitus antoi hänelle todistuksen siitä, että Jeesus on Kristus.10 Lehi ja Nefi saivat ilmoituksia Vapahtajasta ja pelastussuunnitelmasta, ja käytännöllisesti katsoen kaikki Raamatun ja Mormonin kirjan profeetat saivat ilmoitusta omaksi ja kansojensa varoitukseksi, opetukseksi, vahvistukseksi ja lohduksi.11 Rukoiltuaan paljon temppelissä presidentti Spencer W. Kimball sai ilmoituksen pappeudesta.12 Ja rukoiltuaan, että temppelin siunaukset voitaisiin suoda useammille kirkon jäsenille, presidentti Hinckley sai ilmoituksen pienempien temppeleiden rakentamisesta.13

Profeetat saavat henkilökohtaista ilmoitusta avuksi omaa elämäänsä varten ja kirkon maallisten asioiden johtamiseksi. Meidän velvollisuutemme on tavoitella henkilökohtaista ilmoitusta itseämme varten ja niitä tehtäviä varten, jotka Herra on antanut meille.

Viime viikkojen aikana presidentti Hinckley on pyrkinyt saamaan ilmoitusta kutsumuksista, jotka ilmoitettaisiin tässä konferenssissa. Suunnilleen kuukausi sitten torstaisessa ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista koorumin kokouksessa temppelissä kuuntelin, kun presidentti Hinckley piti yksinkertaisen, vilpittömän rukouksen hengellisen ohjauksen saamiseksi. Vastaus hänen hartaaseen rukoukseensa on nyt esitetty meille kaikille.

Näemmekö me ilmoituksen mallin profeettojen elämässä? Onko myös meidän elämämme kudottu tuon mallin langoin?

Tiedämme, että malli keskittyy sovitukseen.14 Sovituksen siunaukset tulevat osaksemme, kun teemme parannuksen synneistämme ja pidämme käskyt. Tämän me sitouduimme tekemään, kun meidät kastettiin, ja me uudistamme tuon liiton joka viikko nauttiessamme sakramentin. Kun jatkamme kulkuamme vanhurskaudessa, olemme kelvollisia sanomaan Samuelin tavoin: ”Puhu, [Herra,] palvelijasi kuulee.”15 Ja Herra vastaa: ”Autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja korvanne, koska ne kuulevat!”16

Me valmistaudumme saamaan henkilökohtaista ilmoitusta profeettojen tavoin tutkimalla pyhiä kirjoituksia, paastoamalla, rukoilemalla ja kasvattamalla uskoa. Usko on avain. Muistakaa Josephin valmistautuminen ensimmäiseen näkyyn:

”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. – – Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä.”17 Horjumattoman uskon ansiosta me saamme tietää omakohtaisesti, että ”ihmeet tehdään uskon tähden”18.

Yleensä nuo ihmeet eivät ole fyysisiä Jumalan voiman ilmentymiä – Kaislameren jakautuminen kahtia, kuolleiden herättäminen, vankilan muurien sortuminen tai taivaallisten sanansaattajien ilmestyminen. Useimmat ihmeet ovat tarkoituksellisesti hengellisiä Jumalan voiman ilmentymiä – lempeitä armotekoja, jotka suodaan hellävaroin vaikutelmina, ajatuksina, varmuuden tunteina, ratkaisuina ongelmiin, voimana kohdata haasteet ja lohdutuksena kestää pettymykset ja murhe.

Nämä ihmeet tulevat osaksemme, kun me kestämme pyhien kirjoitusten sanoin sen, että ”[uskomme] on koeteltu”19. Toisinaan tämä koetus on se aika, joka vaaditaan, ennen kuin vastaus saadaan. Kun presidentti David O. McKay oli nuori mies ja paimensi karjaa, hän yritti saada todistuksen, mutta se tuli vasta monia vuosia myöhemmin, kun hän palveli lähetystyössä Skotlannissa. Hän sanoi: ”Se oli ilmestys, jota olin epäilevänä nuorukaisena sisimmässäni mitä vilpittömimmin kukkulan rinteellä ja niityllä ollessani rukoillut. Se oli minulle vakuutus siitä, että vilpittömään rukoukseen vastataan ’kerran jossakin’.”20

Vastaus saattaa olla: ”Ei nyt – – ole kärsivällinen ja odota.”

Todistan, että kukkulan rinteellä tai niityllä, lehdossa tai huoneessa, nyt tai tulevissa iankaikkisuuksissa, Vapahtajan sanat kullekin meistä toteutuvat: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.”21 Vaikka meitä ei käsketä tavoittelemaan merkkejä, meitä käsketään tavoittelemaan ”vakaasti parhaita lahjoja”22. Näihin lahjoihin kuuluvat Pyhä Henki ja henkilökohtainen ilmoitus. Tuo ilmoitus tulee ”[rivi] rivin päälle, [opetus] opetuksen päälle”, kuten Vapahtaja sanoi, ja ”sille, joka ottaa vastaan, [Herra antaa] enemmän”23.

Kun me lähdemme tästä konferenssista, kehotan meitä kaikkia tavoittelemaan enemmän ja saamaan enemmän Herran Henkeä. Vapahtaja rukoili, että Hänen opetuslapsensa läntisellä pallonpuoliskolla saisivat tuon Hengen. Sitten, näyttäen meille kaikille esimerkkiä, Hän lähti opetuslastensa luota ja kiitti rukouksessa taivaallista Isäänsä sen antamisesta.24 Seuratkaamme Hänen esimerkkiään ja rukoilkaamme Jumalan Henkeä kiittäen sen verrattomista siunauksista elämässämme.

Lausun erityisen todistukseni siitä, että Jeesus Kristus elää ja johtaa kirkkoaan elävän profeetan presidentti Gordon B. Hinckleyn välityksellä. Tiedän – minä tiedän – että presidentti Hinckley johtaa tätä kirkkoa ilmoituksen kautta. Alman sanoin: ”Katso, minä sanon teille, että Jumalan Pyhä Henki on ilmaissut [nämä asiat] minulle. Katso, minä olen paastonnut ja rukoillut monta päivää – –. Ja nyt minä tiedän itse, että ne ovat totta, sillä Herra Jumala on ilmoittanut ne minulle – –; ja tämä on ilmoituksen henki, joka on minussa.”25

Vilpitön rukoukseni on, että kukin meistä voi saada osakseen tämän Hengen, saada henkilökohtaisen ilmoituksen siunaukset ja tietää omakohtaisesti, että nämä asiat ovat totta. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Alma 8:24.

  2. Joh. 17:3.

  3. Ks. 1. Kor. 2:11–16.

  4. Lainattuna julkaisussa Eliza R. Snow, Biography and Family Record of Lorenzo Snow, 1884, s. 8; ks. myös ”Parempia rukouksia”, Liahona, elokuu 2004, s. 23.

  5. OL 9:8.

  6. Ks. Moos. 5:4–11.

  7. Ks. 1. Moos. 18:23–33; 2. Moos. 3:1–3; 32:31–33; Moos. 1:1–2, 24; 6:26–37; 7:2–4; Abr. 1:1–2, 15–19.

  8. Ks. 1. Kun. 19:11–12.

  9. Ks. Dan. 2:16–20.

  10. Ks. Matt. 16:15–17.

  11. Ks. 1. Nefi 2:16; 11:1–2; ks. lisäesimerkkejä Moosia 3:1–4; Alma 43:23; Hel. 7–8; 10:2–4; 3. Nefi 1:10–13; Morm. 8:34–35; Et. 3:1–6, 13–14, 25.

  12. Ks. ”Pappeutta koskeva ilmoitus, kirkon virkailijoiden hyväksyminen”, Valkeus, huhtikuu 1979, s. 28.

  13. Ks. ”Ajatuksia temppeleistä, käännynnäisten kirkossa pysymisestä ja lähetystyöstä”, Valkeus, tammikuu 1998, s. 50.

  14. Ks. Ap. t. 9; Moosia 27; Alma 36.

  15. 1. Sam. 3:10.

  16. Matt. 13:16.

  17. Jaak. 1:5–6.

  18. Moroni 7:37.

  19. Et. 12:6.

  20. Lainattuna julkaisussa Francis M. Gibbons, David O. McKay: Apostle to the World, Prophet of God, 1986, s. 50; ks. myös Kirkon presidenttien opetuksia: David O. McKay, 2004, s. XIX.

  21. Matt. 7:7; Luuk. 11:9; ks. myös 3. Nefi 14:7.

  22. OL 46:8.

  23. 2. Nefi 28:30.

  24. Ks. 3. Nefi 19:19–23.

  25. Alma 5:46.