2007
Viattomat kädet ja puhdas sydän
Marraskuu 2007


Viattomat kädet ja puhdas sydän

Meidän hengellisenä päämääränämme on voittaa sekä synti että halu tehdä syntiä, niin synnin tahra kuin tyrannia.

Kuva

Minulla on mieluisia lapsuusmuistoja siitä, kun äitini luki minulle Mormonin kirjan kertomuksia. Äitini sai pyhien kirjoitusten tapahtumat elämään lapsen mielikuvituksessani, enkä epäillyt, ettei hänellä olisi ollut todistusta tuon pyhän aikakirjan totuudesta. Erityisesti muistan, kun äitini kuvaili Vapahtajan käyntiä Amerikan mantereella ylösnousemuksensa jälkeen ja Hänen opetuksiaan kansalle Runsaudenmaassa. Esimerkkinsä ja todistuksensa yksinkertaisen johdonmukaisuuden avulla äitini herätti minussa varhaisen uskon Vapahtajaan ja Hänen myöhempien aikojen kirkkoonsa. Sain tietää itse, että Mormonin kirja on toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta ja sisältää Hänen iankaikkisen evankeliuminsa täyteyden (ks. OL 27:5).

Tänään haluan tarkastella kanssanne yhtä lempitapahtumaani Mormonin kirjassa, Vapahtajan ilmestymistä Uudessa maailmassa, sekä käsitellä Hänen opetustaan kansanjoukolle Pyhän Hengen pyhittävästä voimasta. Rukoilen Hengen johdatusta itselleni ja teille.

Vapahtajan palvelutehtävä Uudessa maailmassa

Kolme päivää kestäneen palvelutyönsä aikana Uudessa maailmassa Herra opetti oppinsa, valtuutti opetuslapsensa toimittamaan pappeuden toimituksia, paransi sairaita, rukoili ihmisten puolesta ja siunasi hellästi lapsia. Kun Vapahtajan aika sen kansan luona oli lähestymässä loppua, Hän teki ytimekkään yhteenvedon evankeliuminsa perusperiaatteista.

Hän sanoi: ”Nyt tämä on käsky: Tehkää parannus, kaikki te maan ääret, ja tulkaa minun luokseni ja ottakaa kaste minun nimeeni, jotta te pyhittyisitte ottamalla vastaan Pyhän Hengen, jotta voitte seisoa tahrattomina minun edessäni viimeisenä päivänä” (3. Nefi 27:20).

Meidän on välttämätöntä ymmärtää Mestarin tässä pyhien kirjoitusten kohdassa esittämät perusperiaatteet ja soveltaa niitä omaan elämäämme. Ensimmäisenä oli parannus, ”sydämen ja tahdon kääntäminen Jumalaan ja synnin hylkääminen” (Bible Dictionary, hakusana ”repentance”, s. 760; ks. myös PKO, hakusana ”parannus”, s. 139). Kun me etsimme soveliaasti Lunastajaan uskomisen hengellistä lahjaa ja saamme sen, niin silloin me käännymme pyhän Messiaan ansioiden, laupeuden ja armon puoleen ja turvaamme niihin (ks. 2. Nefi 2:8). Parannus on suloinen hedelmä, joka tulee uskosta Vapahtajaan ja johon sisältyy kääntyminen Jumalan puoleen ja pois synnistä.

Seuraavaksi ylösnoussut Herra selitti luokseen tulemisen merkitystä. Kansanjoukkoa, joka oli kokoontunut yhteen temppelin luona, pyydettiin kirjaimellisesti tulemaan Vapahtajan luo ”yksitellen” (3. Nefi 11:15) tunnustelemaan naulojen jälkiä Mestarin käsissä ja jaloissa sekä pistämään kätensä Hänen kylkeensä. Jokainen, joka koki tämän, tiesi varmasti ja todisti, että se oli Hän (ks. jae 15), nimittäin Jeesus Kristus, joka oli tullut.

Vapahtaja opetti ihmisiä tulemaan luokseen myös pyhien liittojen kautta, ja Hän muistutti heille, että he olivat ”liiton lapsia” (3. Nefi 20:26). Hän tähdensi kastetoimituksen (ks. 3. Nefi 11:19–39) ja Pyhän Hengen lahjan antamisen (ks. 3. Nefi 11:35–36; 12:6; 18:36–38) iankaikkista merkitystä. Samalla tavoin teitä ja minua kehotetaan kääntymään Kristuksen puoleen ja oppimaan Häneltä sekä tulemaan Hänen luokseen Hänen palautetun evankeliuminsa liittojen ja toimitusten kautta. Niin tehdessämme tulemme vihdoin ja lopultakin tuntemaan Hänet (ks. Joh. 17:3) ”hänen omana aikanaan ja hänen omalla tavallaan ja hänen oman tahtonsa mukaan” (OL 88:68), kuten tapahtui Runsaudenmaassa olevien ihmisten kohdalla.

Parannuksen tekeminen ja tuleminen Kristuksen luokse pelastuksen liittojen ja toimitusten kautta ovat välttämätön edellytys ja valmistava vaihe sille, että tulemme pyhitetyiksi Pyhän Hengen saamisen kautta ja seisomme tahrattomina Jumalan edessä viimeisenä päivänä. Haluan nyt keskittää huomiomme siihen pyhittävään vaikutukseen, joka Pyhällä Hengellä voi olla meidän elämässämme.

Hengellinen matkamme

Kasteen portti johtaa kaidalle ja kapealle polulle sekä tavoitteeseen riisua päältään luonnollinen ihminen ja tulla pyhäksi Kristuksen, Herran sovituksen kautta (ks. Moosia 3:19). Maanpäällisen matkamme tarkoituksena ei ole yksinomaan katsella nähtävyyksiä maan päällä tai käyttää osaksemme annettu aika itsekeskeisiin tavoitteisiin. Sen sijaan meidän on määrä ”elää uutta elämää” (Room. 6:4), pyhittyä antamalla sydämemme Jumalalle (ks. Hel. 3:35) ja saada ”Kristuksen mieli” (1. Kor. 2:16).

Meitä käsketään ja opetetaan elämään niin, että langennut luontomme muuttuu Pyhän Hengen pyhittävän voiman avulla. Presidentti Marion G. Romney opetti, että Pyhän Hengen kaste tulella ”kääntää [meidät] lihallisuudesta hengellisyyteen. Se pesee, parantaa ja puhdistaa sielun. – – Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, parannus ja vesikaste ovat kaikki valmistavia ja välttämättömiä edellytyksiä sille, mutta [tulikaste] on täyttymys. [Tämän tulikasteen] saaminen merkitsee sitä, että sen saajan vaatteet pestään Jeesuksen Kristuksen sovittavassa veressä.” (Learning for the Eternities, toim. George J. Romney, 1977, s. 133; ks. myös 3. Nefi 27:19–20.)

Tästä syystä kun me synnymme uudelleen ja pyrimme saamaan Hänen Henkensä olemaan aina meidän kanssamme, niin Pyhä Henki pyhittää ja puhdistaa meidän sielumme aivan kuin tulella (ks. 2. Nefi 31:13–14, 17). Lopulta meidän on määrä seistä tahrattomina Jumalan edessä.

Jeesuksen Kristuksen evankeliumi käsittää paljon enemmän kuin sen, että vältämme ja voitamme synnin ja pahan vaikutukset elämässämme ja puhdistumme niistä. Siihen liittyy olennaisesti myös se, että teemme hyvää, olemme hyviä ja tulemme paremmiksi. Parannuksen tekeminen synneistämme ja anteeksiannon tavoitteleminen ovat hengellisesti välttämättömiä, ja meidän tulee aina tehdä niin. Mutta syntien anteeksisaaminen ei ole evankeliumin ainoa tai edes lopullinen tarkoitus. Se liiton alainen vastuu, jonka olemme ottaneet vastaan, on antaa Pyhän Hengen muuttaa sydämemme siten, ”ettei meillä ole enää halua tehdä pahaa vaan tehdä alati hyvää” (Moosia 5:2), kuten kuningas Benjaminin kansalla. Tämä voimallinen muutos ei ole pelkästään tulosta uutterammasta työskentelystä tai tiukemman itsekurin kehittämisestä. Pikemminkin se on seurausta Kristuksen, Herran sovituksen mahdollistamasta perustavaa laatua olevasta muutoksesta haluissamme, vaikuttimissamme ja luonnossamme. Meidän hengellisenä päämääränämme on voittaa sekä synti että halu tehdä syntiä, sekä synnin tahra että tyrannia.

Profeetat ovat kautta aikojen tähdentäneet kaksijakoista vaatimusta 1) välttää pahaa ja voittaa se sekä 2) tehdä hyvää ja tulla paremmaksi. Pohtikaa psalminkirjoittajan esittämiä läpitunkevia kysymyksiä:

”Kuka saa nousta Herran vuorelle, kuka astua pyhään paikkaan?

Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei valheellisesti vetoa Herraan eikä vanno väärää valaa.” (Ps. 24:3–4.)

Veljet ja sisaret, on mahdollista, että meillä on viattomat kädet mutta ei puhdasta sydäntä. Pyydän teitä huomaamaan, että vaatimuksena on sekä viattomat kädet että puhdas sydän, jotta voi nousta Herran vuorelle ja astua pyhään paikkaan.

Saanen muistuttaa, että käsistä tulee viattomat sen kautta, että riisumme päältämme luonnollisen ihmisen ja voitamme synnin ja pahan vaikutukset elämässämme Vapahtajan sovituksen kautta. Sydän puhdistuu, kun otamme vastaan Hänen vahvistavan voimansa tehdä hyvää ja tulla paremmiksi. Niin välttämättömiä kuin kaikki kelvolliset halumme ja hyvät tekomme ovatkin, ne eivät voi koskaan tehdä käsistä viattomia ja sydämestä puhdasta. Juuri Jeesuksen Kristuksen sovitus tarjoaa sekä puhdistavan ja lunastavan voiman, joka auttaa meitä voittamaan synnin, että pyhittävän ja vahvistavan voiman, joka auttaa meitä tulemaan paremmiksi kuin koskaan voisimme olla luottamalla vain omaan voimaamme. Ääretön sovitus on tarkoitettu sekä syntiselle että pyhälle, jotka kummatkin ovat meissä jokaisessa.

Mormonin kirjasta löydämme kuningas Benjaminin mestarilliset opetukset, jotka koskevat Jeesuksen Kristuksen palvelutyötä ja sovitusta. Hänen opettamansa yksinkertainen oppi sai kuulijakunnan lankeamaan maahan, sillä Herran pelko oli vallannut sen. ”Ja se oli nähnyt itsensä omassa lihallisessa tilassaan, jopa maan tomuakin vähäisempänä. Ja he kaikki huusivat kuuluvasti yhteen ääneen sanoen: Oi armahda ja pelasta meidät Kristuksen sovitusveren kautta, niin että me saisimme syntimme anteeksi ja sydämemme voisi puhdistua; sillä me uskomme Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan, joka loi taivaan ja maan ja kaiken ja joka on tuleva alas ihmislasten keskuuteen.” (Moosia 4:2, kursivointi lisätty.)

Tästä jakeesta löydämme jälleen kaksijakoisen siunauksen: anteeksianto synnistä viittaa viattomiin käsiin, ja luontomme muuttuminen on merkkinä puhtaasta sydämestä.

Kun kuningas Benjamin päätti opetuksensa, hän toisti näiden kahden hengellisen kehityksen osa-alueen merkityksen.

”Ja nyt, näiden asioiden tähden, joista olen teille puhunut – eli säilyttääksenne syntienne anteeksiannon päivästä päivään, jotta voisitte vaeltaa syyttöminä Jumalan edessä – minä tahdon teidän antavan omaisuudestanne köyhille” (Moosia 4:26, kursivointi lisätty).

Vilpittömänä halunamme tulisi olla se, että meillä olisi sekä viattomat kädet että puhdas sydän – sekä syntien anteeksianto päivästä päivään että mahdollisuus vaeltaa syyttöminä Jumalan edessä. Viattomat kädet eivät yksin riitä, kun seisomme Hänen edessään, joka on puhdas ja joka virheettömänä ja tahrattomana karitsana (ks. 1. Piet. 1:19) vuodatti auliisti kallisarvoisen verensä meidän edestämme.

Rivi rivin päälle

Jotkut tämän sanoman kuullessaan tai lukiessaan saattavat ajatella, että kuvailemani hengellinen prosessi ei ole saavutettavissa heidän elämässään. Saatamme uskoa, että nämä totuudet pätevät muihin mutta eivät meihin.

Me emme saavuta täydellisyyden tilaa tässä elämässä, mutta me voimme ja meidän tulee ponnistella eteenpäin Kristukseen uskoen pitkin kaitaa ja kapeaa polkua ja edistyä vakaasti kohti iankaikkista päämääräämme. Herran kaava hengelliselle kehitykselle on rivi rivin päälle, opetus opetuksen päälle, vähän täällä ja vähän tuolla (ks. 2. Nefi 28:30). Juuri pieniä, vakaita, yhä lisääntyviä hengellisen edistyksen askelia Herra haluaakin meidän ottavan. Valmistautuminen vaeltamaan syyttömänä Jumalan edessä on yksi kuolevaisuuden perustarkoituksista ja elinikäinen pyrkimys. Se ei ole tulosta satunnaisista kiihkeän hengellisen toiminnan pyrähdyksistä.

Todistan, että Vapahtaja vahvistaa ja auttaa meitä saavuttamaan jatkuvaa, tasaista edistystä. Mormonin kirjan esimerkki monista, tavattoman monista (ks. Alma 13:12), jotka muinaisessa kirkossa olivat puhtaita ja tahrattomia Jumalan edessä, on minulle rohkaisun ja lohdun lähteenä. Minusta tuntuu, että nuo muinaisen kirkon jäsenet olivat tavallisia miehiä ja naisia, kuten te ja minä. Nämä ihmiset eivät voineet olla kammoamatta syntiä, ja heidät ”tehtiin puhtaiksi ja [he] pääsivät Herran Jumalansa lepoon” (jae 12). Ja nämä hengellisen edistymisen periaatteet ja prosessi pätevät meihin jokaiseen yhtäläisesti ja aina.

Moronin viimeinen kehotus

Vaatimus riisua päältään luonnollinen ihminen ja tulla pyhäksi, välttää pahaa ja voittaa se sekä tehdä hyvää ja tulla hyväksi, saada viattomat kädet ja puhdas sydän, on toistuva teema läpi Mormonin kirjan. Itse asiassa Moronin viimeinen kehotus kirjan lopussa on yhteenveto tästä teemasta.

”Niin, tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; ja jos te kiellätte itseltänne kaiken jumalattomuuden ja rakastatte Jumalaa koko väkevyydestänne, mielestänne ja voimastanne, silloin hänen armonsa riittää teille, niin että te hänen armostaan voitte olla täydellisiä Kristuksessa. – –

Ja vielä, jos te Jumalan armosta olette täydellisiä Kristuksessa ettekä kiellä hänen voimaansa, silloin te olette pyhitettyjä Kristuksessa Jumalan armosta, Kristuksen veren vuodattamisen kautta, mikä kuuluu Isän liittoon teidän syntienne anteeksiantamiseksi, niin että teistä tulee pyhiä, tahrattomia.” (Moroni 10:32–33, kursivointi lisätty.)

Toivon, että te ja minä teemme parannusta vilpittömin sydämin ja todella tulemme Kristuksen luokse. Rukoilen, että me pyrimme Vapahtajan sovituksen kautta saamaan sekä viattomat kädet että puhtaan sydämen, jotta meistä voi tulla pyhiä, tahrattomia. Todistan, että Jeesus Kristus on iankaikkisen Isän Poika ja meidän Vapahtajamme. Hän, joka on tahraton, lunastaa meidät synnistä ja vahvistaa meitä tekemään hyvää ja tulemaan paremmiksi. Todistan tästä Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.