Heinäkuun 8. päivänä 1838 profeetta Joseph Smith sai Far Westissä Missourissa neljä ilmoitusta, jotka on tallennettu lukuihin OL 117–120. Lukuun OL 117 tallennetussa ilmoituksessa Herra käski Newel K. Whitneyä ja William Marksia selvittämään joutuin liiketoimensa Kirtlandissa ja liittymään uskollisiin pyhiin, jotka olivat kokoontumassa Far Westiin. Herra sanoi myös, että Oliver Grangerin oli määrä palvella ensimmäisen presidenttikunnan edustajana ja myydä kirkon omaisuutta sekä selvittää Joseph Smithin liikeasiat. Lukuun OL 118 tallennetussa ilmoituksessa Herra kutsui uusia apostoleja niiden paikalle, jotka olivat langenneet, ja kutsui kaikki kahdentoista koorumin jäsenet palvelemaan lähetystyössä Isossa-Britanniassa.
Herra käskee William Marksia ja Newel K. Whitneyä selvittämään joutuin liiketoimensa ja lähtemään Kirtlandista
Pyydä oppilaita mainitsemaan syitä, miksi joku saattaisi epäröidä Herran käskyn noudattamista. Kirjoita heidän vastauksensa taululle.
Kehota oppilaita silmäilemään jaetta OL 117:1 ja katsomaan, keille tämä ilmoitus annettiin. Selitä, että Newel K. Whitney oli piispa Kirtlandissa. Hän oli menestyvän liikeyrityksen omistaja ja oli pyhittänyt suuren osan omaisuudestaan kirkolle. William Marks kutsuttiin 17. syyskuuta palvelemaan piispa Whitneyn edustajana. Hän omisti kirjamyyntiyrityksen.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 117:1–3. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Herra käski näiden miesten tehdä. Voit selittää, että sana vitkastella tarkoittaa viivyttelemistä.
Mitä Herra käski Newel K. Whitneyä ja William Marksia tekemään? (Hän käski heidän selvittää joutuin liiketoimensa ja lähteä Kirtlandista. Heidän tuli suoriutua tästä matkasta ennen kuin Herra lähettäisi alueelle lunta. Toisin sanoen heidän pitäisi lähteä noin neljän kuukauden kuluessa.)
Muistuta oppilaille, että 26. huhtikuuta 1838 Herra oli käskenyt pyhiä kokoontumaan Far Westiin Missouriin ja muihin paikkoihin (ks. OL 115:17–18). Heinäkuun 6. päivänä 1838 ryhmä, joka tunnettiin Kirtlandin leirikuntana ja jossa oli yli 500 pyhää Kirtlandin alueelta, lähti kohti Missouria (ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 189–191).
Selitä, että kun luemme kohdassa OL 117:4–5 olevat Herran sanat, näemme, että piispa Whitney ja William Marks olivat liiankin huolissaan Kirtlandissa olevasta kirkon omaisuudesta. Koska heidät oli kutsuttu piispaksi ja piispan edustajaksi, heillä oli tätä omaisuutta koskeva taloudenhoitajan tehtävä. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen jae 4 ja pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan tässä jakeessa olevaa Herran kysymystä.
Kirjoita taululle seuraavaa: Mitä on omaisuus minulle?
Mitä tämä teidän mielestänne tarkoittaa?
Auta oppilaita ymmärtämään jakeessa 4 olevan Herran kysymyksen tarkoitus kehottamalla muutamaa oppilasta lukemaan vuorotellen ääneen jakeet OL 117:5–8. Pyydä luokan jäseniä panemaan merkille syitä, miksi Herra sanoisi ”Mitä on omaisuus minulle?” (Voit selittää, että ilmaus ”Olaha Sinehan tasangot” viittaa alueeseen Aadam-ondi-Ahmanin ympärillä.)
Mitä mielestänne tarkoittaa ”himoita sitä, mikä on vain pisara, ja laiminlyödä sitä, mikä on tärkeämpää” (OL 117:8)? Kuinka Kirtlandissa oleva omaisuus oli ”vain pisara” verrattuna siunauksiin, joita Herra voisi antaa piispa Whitneylle ja veli Marksille? (Kun oppilaat ovat vastanneet näihin kysymyksiin, kirjoita taululle seuraava periaate: Ajallisten asioiden himoitseminen voi saada meidät laiminlyömään tärkeämpiä asioita.)
Pyydä oppilaita pohtimaan, kuinka he voivat kiinnittää aiempaa enemmän huomiota asioihin, jotka ovat tärkeimpiä heidän elämässään.
Tiivistä jae OL 117:10 selittämällä, että Herra kutsui William Marksin palvelemaan edelleen yhtenä kirkon johtajista, kun tämä saapuisi Far Westiin. Herra sanoi myös, että jos veli Marks olisi ”uskollinen vähässä”, hänestä tulisi lopulta ”paljon haltija” (ks. myös Matt. 25:23).
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 117:11 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, mistä Herra nuhteli Newel K. Whitneyä. Kun oppilas on lukenut tämän jakeen, selitä, että nikolaiitat olivat muinainen uskonnollinen lahko. He sanoivat olevansa kristittyjä, mutta he olivat poikenneet evankeliumin periaatteista ja noudattivat maailmallisia tapoja (ks. Opin ja Liittojen Kirja, oppilaan kirja, uskonto 324–325, 1986, s. 277).
Jos Newel K. Whitney olisi päättänyt keskittyä Kirtlandissa olevaan omaisuuteen eikä kokoontua yhteen pyhien kanssa, kuinka hänen tekonsa silloin olisivat olleet samankaltaisia kuin nikolaiittojen teot?
Selitä, että koska William Marksin ja Newel K. Whitneyn lähtö Kirtlandista viivästyi ja Missourissa oli vainoja, he eivät pystyneet liittymään pyhien joukkoon Far Westissä. He noudattivat kuitenkin Herran neuvoja ja pysyivät uskollisina ja liittyivät myöhemmin pyhien joukkoon Nauvoossa Illinoisissa, missä William Marks palveli vaarnanjohtajana ja Newel K. Whitney piispana.
Herra antaa Oliver Grangerille tehtävän edustaa ensimmäistä presidenttikuntaa liikeasioissa Kirtlandissa
Kehota oppilaita tekemään taululle luettelo eri tehtävistä, joita he voivat kirkossa saada.
Selitä, että Herra käski miestä nimeltä Oliver Granger lähtemään Far Westistä ja palaamaan Kirtlandiin ”[kamppailemaan] vakavasti kirkkoni ensimmäisen presidenttikunnan lunastukseksi” (OL 117:13). Tähän tehtävään sisältyi kirkon omaisuuden myyminen ja Joseph Smithin liiketoimien selvittäminen. Sen johdosta Oliver Granger, joka oli lähes sokea, joutuisi tekemään uhrauksia. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 117:12–15 ja etsimään, mitä siunauksia Herra sanoi Oliver Grangerin saavan, kun hän täyttäisi tämän tehtävän.
Mitä siunauksia Oliver Granger saisi?
Mitä Herra ajatteli niistä uhrauksista, joita Oliver Granger tekisi? (Sinun pitää ehkä selittää, että ilmaus ”hänen uhrinsa on minulle pyhempi kuin hänen menestyksensä” osoittaa, että Herra välitti enemmän Oliverin uhrista kuin niistä rahoista, jotka Oliver saattaisi saada hoidettuaan tehtävänsä. Kirjoita taululle seuraava periaate: Uhraukset, joita teemme Herran palveluksessa, ovat Hänelle pyhiä.)
Kiinnitä huomio tehtäviin, jotka olet kirjoittanut taululle. Kysy oppilailta, mitä uhrauksia nuo tehtävät saattaisivat edellyttää.
Miksi on tärkeää tehdä kaikki voitavamme täyttääksemme kirkon tehtävän?
Selitä, että Oliver Granger kuoli Kirtlandissa 25. elokuuta 1841. Tuolloin hän toimi edelleen ensimmäisen presidenttikunnan edustajana liiketoimissa. Vaikka hän ei saanut kaikkia kirkon liiketoimia selvitettyä, hän teki työtä säilyttääkseen kirkon nuhteettomuuden ja hyvän maineen. Hän oli uskollinen Herralle ja profeetta Joseph Smithille.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraavat sanat:
Kuva
Presidentti Boyd K. Packer
”Mitä sellaista Oliver Granger teki, että hänen nimensä pidettäisiin pyhänä muistossa? Ei oikeastaan paljonkaan. Kyse ei ole niinkään siitä, mitä hän teki, vaan siitä, mikä hän oli. – –
Herra ei odottanut Oliverilta täydellisyyttä eikä ehkä onnistumistakaan. – –
Emme voi odottaa menestyvämme aina, mutta meidän pitäisi yrittää tehdä parhaamme.” (”Yksi näistä vähäisimmistä”, Liahona, marraskuu 2004, s. 86.)
Mistähän syystä uhrauksemme ovat pyhiä Herralle silloinkin kun emme tunne menestyneemme täysin pyrkimyksissämme?
Herra nimittää uusia apostoleja ja kutsuu kaikki apostolit lähetystyöhön
Selitä, että 8. heinäkuuta 1838 Herra kutsui neljä uutta apostolia kirkosta luopuneiden Luke Johnsonin, Lyman E. Johnsonin, William E. McLellinin ja John F. Boyntonin tilalle. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 118:3 ja panemaan merkille, mitä Herra halusi apostolien tekevän.
Mitä Herra käski apostoleja tekemään?
Mitkä sanat ja ilmaukset jakeessa 3 kuvaavat sitä, kuinka Herra halusi apostolien saarnaavan evankeliumia?
Kirjoita taululle seuraavaa: Jos saarnaamme evankeliumia Herran tavalla…
Millä kahdella tavalla voimme jakeen 3 perusteella täydentää tämän virkkeen? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulee huomata seuraavat periaatteet: Jos saarnaamme evankeliumia Herran tavalla, Hän huolehtii perheestämme. Jos saarnaamme evankeliumia Herran tavalla, Hän valmistaa muita ottamaan vastaan Hänen sanomansa.)
Voit kehottaa oppilaita kertomaan, kuinka heitä on siunattu sisaruksen tai muun perheenjäsenen lähetystyöpalvelun johdosta.
Tee yhteenveto kohdasta OL 118:4–5 selittämällä, että Herra kutsui kahdentoista apostolin koorumin jäsenet menemään ”suurten vesien yli” (Atlantin valtameren yli) saarnaamaan Hänen evankeliumiaan ja aloittamaan lähetystyönsä temppelitontilla Far Westissä. He palvelisivat Isossa-Britanniassa.
Milloin jakeen 5 mukaan apostolien oli määrä lähteä lähetystyöhönsä? Mistä heidän oli määrä lähteä?
Selitä, että tätä ilmoitusta seuraavina kuukausina vaino Missourissa lisääntyi. Lopulta pyhät karkotettiin osavaltiosta. Näiden olosuhteiden vuoksi kahdentoista oli vaarallista täyttää Herran käsky kokoontua Far Westissä. Monet missourilaiset rehentelivät avoimesti estävänsä tuon ilmoituksen täyttymisen. Mutta kaksitoista apostolia olivat päättäneet noudattaa Herran käskyä. Huhtikuun 26. päivän aamuna 1839 vanhimmat Brigham Young, Heber C. Kimball ja Orson Pratt sekä vanhimmat John E. Page ja John Taylor, jotka oli vastikään asetettu apostoleiksi (ks. OL 118:6), menivät Far Westin temppelitontille. (Kaikki koorumin uskolliset jäsenet eivät voineet olla paikalla. Esimerkiksi vanhin Parley P. Pratt oli pidätetty ja vangittu väärin perustein.) He alkoivat laskea uudelleen temppelin perustusta (ks. OL 115:11) asettamalla suuren kiven lähelle tontin kaakkoiskulmaa. He asettivat myös uudet apostolit, vanhimmat Wilford Woodruffin (ks. OL 118:6) ja George A. Smithin täyttämään kahdentoista koorumissa olleet vapaat paikat. Noudatettuaan Herran ohjeita he lähtivät pois, eivätkä ne, jotka olivat suunnitelleet pysäyttävänsä heidät, huomanneet heitä. Willard Richards, joka mainitaan kohdassa OL 118:6, asetettiin apostoliksi noin vuotta myöhemmin, 14. huhtikuuta 1840. (Täydempi selonteko tästä kokemuksesta on julkaisussa Kirkon presidenttien opetuksia: Wilford Woodruff, 2005, s. 143–146.)
Päätä oppiaihe todistamalla periaatteista, joista on keskusteltu tämänpäiväisellä oppitunnilla.
Sana nikolaiitat on kohdissa Ilm. 2:6, 15. Jotkut oppineet uskovat, että nikolaiitat yrittivät tuoda kristilliseen alkukirkkoon epäjumalanpalvelustapoja. Vanhin Bruce R. McConkie kahdentoista apostolin koorumista kirjoitti, että nikolaiitat olivat ”niitä kirkon jäseniä, jotka yrittivät ylläpitää asemaansa kirkossa samalla, kun jatkoivat maailman tavan mukaista elämää. – – Mitä sitten heidän nimenomaiset tekonsa ja oppinsa olivatkin, nimitystä on alettu käyttää niistä, jotka haluavat pitää nimensä kirkon kirjoissa haluamatta omistautua evankeliumin asialle täysin vilpittömin sydämin.” (Ks. Opin ja Liittojen Kirja, oppilaan kirja, uskonto 324–325, 1986, s. 277.)
Ennen kuin Joseph Smith lähti Kirtlandista, ryhmä luopioita oli ottanut haltuunsa temppelin. Herra puhui näistä ihmisistä ”rahanvaihtajina”, kuten ne, jotka olivat saastuttaneet temppelialueen Jerusalemissa (ks. Matt. 21:12–13). Tämän jälkeenkin Herra halusi palvelijoidensa ”Kirtlandin maassa” muistavan temppelin pyhyyden.
Oppi ja liitot 118. Lähetyssaarnaajien lähtöä Far Westistä koskevan käskyn toteutuminen
”Aamun varhaisina tunteina [huhtikuun 26. päivänä 1839] Theodore Turley, yksi Far Westissä kahdentoista kanssa olleista pyhistä, meni kirkosta luopuneen Isaac Russellin kotiin jättämään tälle jäähyväiset. Russell hämmästyi sitä, että hänen ystävänsä oli Far Westissä kahdentoista koorumin jäsenten kanssa, ja meni sanattomaksi kuullessaan, että profetia oli toteutunut.” (Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 239.)