Jeesus perusti kirkkonsa palvelutyönsä aikana maan päällä. ”Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen apostolit jatkoivat niiden avainten käyttämistä, jotka Hän oli jättänyt heille. Mutta kun apostolit kuolivat, avaimia ei ollut jäsenten tottelemattomuuden ja uskon puutteen vuoksi annettu edelleen seuraajille. Kutsumme sitä murheellista vaihetta luopumukseksi.” (Ks. Henry B. Eyring, ”Tosi ja elävä kirkko”, Liahona, toukokuu 2008, s. 21.) Tämän laajalle levinneen luopumuksen vuoksi Herra otti ihmisiltä pois pappeuden valtuuden. Ymmärrys suuresta luopumuksesta auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miksi Jeesuksen Kristuksen evankeliumin palauttaminen myöhempinä aikoina oli tarpeen.
Opetusehdotuksia
Huom. Koska tässä oppiaiheessa ehdotetaan, että käytät opetuksen apuna jotakin havaintovälinettä ja useita kuvia, voit koota muutamia tarvikkeita etukäteen. Näitä ovat jonkin laitteen tai koneen osa sekä seuraavat kuvat: Kristus asettaa apostolit (Evankeliumiaiheinen kuvakirja, 2009, nro 38; ks. myös lds.org), Nuori mies kastetaan (nro 103), Pyhän Hengen lahja (nro 105), Sakramentin siunaaminen (nro 107) ja Nuoripari menossa temppeliin (nro 120).
Kuva
Kristus asettaa apostolit
Kuva
Nuori mies kastetaan
Kuva
Pyhän Hengen lahja
Kuva
Sakramentin siunaaminen
Kuva
Nuoripari menossa temppeliin
Jeesus Kristus perusti kirkkonsa ollessaan maan päällä
Tuo luokkaan jokin osa, joka on välttämätön jonkin koneen tai laitteen toiminnalle (kuten jonkin sähkölaitteen tai tietokoneen liitäntäjohto, polkupyörän ketju tai rengas tai auton sytytystulpat). Näytä osaa oppilaille ja kysy heiltä, mihin se kuuluu ja mihin sitä tarvitaan. (Ellet saa käsiisi mitään vastaavaa osaa, piirrä sellainen taululle.)
Mitä tapahtuu, kun tämä osa puuttuu laitteesta, johon se kuuluu?
Kuinka tätä esimerkkiä voitaisiin verrata Jeesuksen Kristuksen kirkkoon? (Jeesuksen Kristuksen kirkossa on tärkeitä osatekijöitä, joita ilman se ei voi toimia tai edes olla olemassa.)
Pyydä, että oppilaat alkavat miettiä, mitkä osat kirkossa ovat välttämättömiä sen tehtävälle tarjota maailmalle pelastus. Kirjoita taululle otsikko Jeesuksen Kristuksen kirkon välttämättömiä osatekijöitä.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Ef. 2:19–22. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille perustus, jolle Jeesus Kristus rakensi kirkkonsa palvelutyönsä aikana kuolevaisuudessa. (Voisit mainita oppilaille sivunumerot auttaaksesi heitä löytämään Uudesta testamentista ne pyhien kirjoitusten kohdat, joita he lukevat tämän oppiaiheen aikana.) Samalla kun oppilaat kertovat, mitä he ovat löytäneet, kirjoita taululla olevan otsikon alapuolelle seuraava totuus: Apostolit ja profeetat muodostavat Jeesuksen Kristuksen kirkon perustuksen. Voit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät kohdasta Ef. 2:20 ilmauksen, joka opettaa tätä totuutta.
Miksi teidän mielestänne apostoleja ja profeettoja pidetään kirkon perustuksena?
Auta oppilaita huomaamaan Jeesuksen Kristuksen kirkon toinen välttämätön osatekijä ottamalla esille kuva Kristus asettaa apostolit (Evankeliumiaiheinen kuvakirja, nro 38). Pyydä yhtä oppilasta selittämään, mitä kuvassa tapahtuu. Kehota sitten toista oppilasta lukemaan ääneen Mark. 3:13–14. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille kirkon toinen osatekijä, joka on välttämätön Jumalan lasten pelastukselle. Samalla kun oppilaat kertovat, mitä he ovat löytäneet, kirjoita taululle seuraava totuus: Pappeuden valtuus on välttämätön pelastuksen toimitusten ja liittojen saamiseksi.
Selitä, että ennen kuin Vapahtaja lähti pois maan päältä, Hän antoi apostoleilleen valtuuden johtaa kirkkoa ja toimia Jumalan nimessä Hänen lastensa pelastukseksi.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin D. Todd Christoffersonin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä panemaan merkille tosi kirkon kolmas välttämätön osatekijä:
Kuva
Vanhin D. Todd Christofferson
”Saamamme totuudet ja oppi ovat tulleet ja tulevat edelleen jumalallisen ilmoituksen kautta. Joissakin uskontokunnissa – – opillisista asioista voi tulla – – mielipiteiden kilpailua. – – Mutta kirkossa nykyisin aivan kuten entisaikoinakin Kristuksen opin vakiinnuttaminen tai opillisten poikkeamien oikaiseminen riippuu jumalallisesta ilmoituksesta niille, joille Herra suo apostolisen valtuuden.” (”Kristuksen oppi”, Liahona, toukokuu 2012, s. 86.)
Mikä on vanhin Christoffersonin mukaan yksi profeettojen ja apostolien välttämätön tehtävä? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he huomaavat seuraavan totuuden: Apostolit ja profeetat vahvistavat oikean opin jumalallisen ilmoituksen kautta. Sinun on kenties tarpeen muistuttaa oppilaita siitä, että oppi tarkoittaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin iankaikkista perustotuutta. Lisää tämä totuus taululla olevaan luetteloon.)
Näytä oppilaille perusoppien luetteloa, joka on tämän oppikirjan liitteessä tai oppilaiden pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjassa. Selitä, että seminaarioppilaita kannustetaan syventämään ymmärrystään perusopeista koko seminaarissa opiskelunsa ajan. Kun he tekevät niin, heidän todistuksensa vahvistuu ja he valmistautuvat opettamaan evankeliumia muille. Kehota oppilaita panemaan merkille näitä oppeja, kun he tutkivat tänä vuonna Oppia ja liittoja.
Kehota oppilaita valitsemaan perusopeista yksi, joka on heille merkityksellinen, ja pyydä muutamaa heistä selittämään lyhyesti, miksi he valitsivat kyseisen opin.
Miksi on välttämätöntä, että Herran kirkossa opetetaan tosi oppia ja että se ymmärretään oikein? (Kun oppilaat vastaavat, voisit lukea kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraavat sanat: ”Tosi opin ymmärtäminen muuttaa asenteita ja käyttäytymistä” [”Älkää pelätkö”, Liahona, toukokuu 2004, s. 79].)
Auta oppilaita miettimään Herran kirkon neljättä välttämätöntä osatekijää näyttämällä kuvat Nuori mies kastetaan (Evankeliumiaiheinen kuvakirja, nro 103), Pyhän Hengen lahja (nro 105), Sakramentin siunaaminen (nro 107) ja Nuoripari menossa temppeliin (nro 120). Kysy oppilailta, mitä yhteistä on kasteella, konfirmoinnilla, sakramentilla ja sinetöimisellä. (Ne kaikki ovat toimituksia.)
Mikä on toimitus? (Pyhä, tiettyä kaavaa noudattava meno ja seremonia, joka suoritetaan pappeuden valtuudella.)
Mistähän syystä toimitukset kuuluvat välttämättä Jeesuksen Kristuksen kirkkoon? (Auta oppilaita ymmärtämään tämä kysymys siten, että pyydät heitä lukemaan Joh. 3:5 ja kysyt sitten heiltä, mitä tapahtuisi, ellei heillä olisi mitään mahdollisuutta saada kastetta. Tähdennä sitä, että kaikkiin pappeuden pelastaviin toimituksiin kuuluu liittoja, jotka ovat pyhiä sopimuksia Jumalan kanssa.)
Todista, että Jeesuksen Kristuksen kirkossa me voimme saada toimituksia, jotka ovat välttämättömiä pelastuksellemme. Lisää tämä totuus taululla olevaan luetteloon.
Selitä, että kun Jeesus Kristus oli kuollut, Hän nousi kuolleista ja astui taivaaseen. Hän ei ollut enää fyysisesti maan päällä johtamassa kirkkoa. Vaikka Jeesus Kristus ei ole fyysisesti maan päällä, Hän johtaa ja ohjaa apostolejaan ilmoituksen kautta. Hänen apostoliensa johdolla muinainen kirkko laajeni nopeasti ja tuhansia kastettiin. Pyhien seurakuntia muodostettiin eri puolille suurta osaa Rooman valtakuntaa. Apostolit kutsuivat vanhimpia, paimenia (piispoja), diakoneja, pappeja, opettajia ja evankeliumin julistajia (patriarkkoja) ja antoivat heille pappeuden valtuuden.
Vuosisatoina, jotka seurasivat Herran palvelutyötä kuolevaisuudessa, tapahtui suuri luopumus
Kirjoita taululle seuraava totuus: Luopumusta tapahtuu, kun ihmiset kääntyvät pois evankeliumin tosi opista ja hylkäävät Herran valtuutetut palvelijat.
Selitä, että yleisen luopumuksen aikakausia on ollut kautta maailmanhistorian. Yksi esimerkki on suuri luopumus, joka tapahtui sen jälkeen kun Vapahtaja oli perustanut kirkkonsa (ks. 2. Tess. 2:1–3). Vapahtajan apostolien kuoleman jälkeen evankeliumin periaatteet turmeltuivat ja kirkon organisaatioon sekä pappeuden toimituksiin tehtiin muutoksia ilman valtuutta. (Ks. Lujana uskossa – evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 93–94.)
Selitä, että apostolien työstä huolimatta alkukirkko oli uhattuna. Jaa luokka kolmeen ryhmään. Kehota kutakin ryhmää tutkimaan yhtä taululla olevista pyhien kirjoitusten kohdista ja etsimään jokin asia, joka oli uhkana kirkolle. (Sinun on kenties kerrottava niille, jotka lukevat kohdan Ap. t. 12:1–3, että Jaakob ja Pietari olivat apostoleja.) Kun ryhmillä on ollut riittävästi aikaa, kehota yhtä oppilasta kustakin ryhmästä kertomaan, mitä ryhmä on löytänyt.
Mistähän syystä nämä uhkat olivat niin vaarallisia kirkolle?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan, mitä kahdentoista apostolin koorumin presidentti Boyd K. Packer sanoo niistä suurista menetyksistä, joita Uuden testamentin kirkko koki tänä aikana:
Kuva
Presidentti Boyd K. Packer
”Herodes surmautti Jaakobin Jerusalemissa. Pietari ja Paavali kuolivat Roomassa. Perimätiedon mukaan Filippus lähti Itämaille. Tämän enempää emme juuri tiedäkään.
He hajaantuivat, opettivat, todistivat ja vakiinnuttivat kirkkoa. Ja he kuolivat uskonsa vuoksi, ja heidän kuolemansa myötä koittivat luopumuksen synkät vuosisadat.” (”Kaksitoista apostolia”, Liahona, toukokuu 2008, s. 84.)
Kehota toista oppilasta lukemaan edelleen presidentti Packerin selitys merkittävimmästä menetyksestä, mikä johtui suuresta luopumuksesta:
Kuva
Presidentti Boyd K. Packer
”Arvokkain asia, mikä luopumuksessa menetettiin, oli kahdentoista hallussa ollut valtuus – pappeuden avaimet. Jotta kirkko olisi Hänen kirkkonsa, siinä täytyy olla kahdentoista koorumi, jolla on hallussaan avaimet ja joka antaa ne muille.” (”Kaksitoista apostolia”, s. 84.)
Kuinka pappeuden valtuuden menetys vaikuttaisi kirkon muihin välttämättömiin osatekijöihin?
Oliko mitään keinoa, jolla ihmiset voisivat saattaa ennalleen kirkon ilman apostoleja ja profeettoja, pappeuden valtuutta tai oikeaa tietoa Jeesuksen Kristuksen opista? Miksi tai miksi ei?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan presidentti Packerin seuraava historiallinen yhteenveto:
Kuva
Presidentti Boyd K. Packer
”Vuosisatojen saatossa liekki lepatti ja heikkeni. Toimituksia muutettiin tai hylättiin. Pappeuden valtuusketju katkesi, ja valtuus antaa Pyhän Hengen lahja oli poissa. Maailman valtasi luopumuksen pimeä keskiaika.” (Ks. ”Tulenlieskoja, kuin kieliä”, Liahona, heinäkuu 2000, s. 8.)
Miksi teidän mielestänne on tärkeää ymmärtää suurta luopumusta ja sen seurauksia? (Vaikka oppilaat saattavat tuoda esiin eri syitä, tähdennä, että ymmärrys tästä suuresta luopumuksesta auttaa meitä ymmärtämään, että Jeesuksen Kristuksen opin ja valtuuden palauttaminen oli välttämätöntä, jotta päästäisiin eroon suuren luopumuksen seurauksista.)
Selitä, että vaikka uutta yleistä luopumusta totuudesta ei enää tulekaan, meidän jokaisen täytyy varjella itseämme henkilökohtaiselta luopumukselta siten, että pidämme liitot, noudatamme käskyjä, seuraamme kirkon johtajia, nautimme sakramentin ja vahvistamme jatkuvasti todistustamme tutkimalla päivittäin pyhiä kirjoituksia, rukoilemalla ja palvelemalla (ks. Lujana uskossa, s. 93–94). Päätä todistamalla taivaallisen Isän rakkaudesta lapsiaan kohtaan, suuren luopumuksen todellisuudesta ja evankeliumin palautuksen suuresta lahjasta.
Kommentteja ja taustatietoja
Luopumusta tapahtuu tottelemattomuuden ja uskon menettämisen johdosta
Presidentti Henry B. Eyring ensimmäisestä presidenttikunnasta on selittänyt, että yksi syy luopumukseen oli uskon puute kirkon jäsenten keskuudessa:
Kuva
Presidentti Henry B. Eyring
”Jumalan kansa ei ole aina ollut kelvollinen saamaan sitä ihmeellistä kokemusta, joka meillä on tänään ollut. Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen apostolit jatkoivat niiden avainten käyttämistä, jotka Hän oli jättänyt heille. Mutta kun apostolit kuolivat, avaimia ei ollut jäsenten tottelemattomuuden ja uskon puutteen vuoksi annettu edelleen seuraajille. Kutsumme sitä murheellista vaihetta luopumukseksi. Jos sen ajan kirkon jäsenillä olisi ollut tilaisuus ja tahto käyttää uskoa, kuten te olette käyttäneet uskoa tänään, Herra ei olisi ottanut pappeuden avaimia pois maan päältä. Tämä on siis historiallisesti merkittävä ja iankaikkisesti tärkeä päivä maailman historiassa ja taivaallisen Isämme lapsille.
Meidän velvollisuutenamme on pysyä kelvollisina siihen uskoon, jota tarvitsemme täyttääksemme lupauksemme tukea niitä, jotka on kutsuttu. Herra oli hyvin mieltynyt kirkkoon palautuksen alussa, kuten Hän on nykyäänkin. Hän kuitenkin varoitti jäseniä silloin, kuten Hän varoittaa nykyäänkin, ettei Hän voi suvaita syntiä vähäisimmässäkään määrin. Tukeaksemme niitä, jotka on kutsuttu tänään, meidän täytyy tutkistella elämäämme, tehdä parannus, mikäli tarpeen, luvata pitää Herran käskyt ja seurata Hänen palvelijoitaan. Herra varoittaa meitä, että ellemme tee niin, Pyhä Henki vetäytyy pois, me menetämme saamamme valon emmekä pysty pitämään tänään antamaamme lupausta tukea Herran palvelijoita Hänen tosi kirkossaan.” (Ks. ”Tosi ja elävä kirkko”, Liahona, toukokuu 2008, s. 21.)
Jumala ei kääntänyt selkäänsä lapsilleen luopumuksen aikana
Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että taivaallinen Isä ei käännä selkäänsä lapsilleen edes pimeyden ja luopumuksen aikoina:
Kuva
Vanhin M. Russell Ballard
”Sen suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana, josta Uusi testamentti kertoo, – – ihmiset kääntyivät Kristusta ja Hänen apostolejaan vastaan. Romahdus oli niin suuri, että olemme tulleet tuntemaan sen suurena luopumuksena, joka johti vuosisatoja kestäneeseen hengelliseen pysähtyneisyyteen ja tietämättömyyteen, jota kutsutaan pimeäksi keskiajaksi.
Minun täytyy esittää hyvin selkeästi ajatukseni näistä historiallisesti toistuvista luopumuksen ja hengellisen pimeyden ajanjaksoista. Taivaallinen Isämme rakastaa kaikkia lapsiaan, ja Hän haluaa heidän kaikkien saavan evankeliumin siunaukset omaan elämäänsä. Hengellinen valo ei häviä siksi, että Jumala kääntäisi selkänsä lapsilleen. Hengellinen pimeys on pikemminkin seurausta siitä, että Hänen lapsensa kääntävät yhdessä selkänsä Hänelle. Se on luonnollinen seuraus yksilöiden, yhteisöjen, maiden ja kokonaisten sivilisaatioiden tekemistä huonoista valinnoista. Tämä on näytetty toteen yhä uudelleen aikojen kuluessa. Yksi tämän historiallisen kaavan suurenmoisista opetuksista on se, että meidän tekemillämme valinnoilla – teimmepä niitä yhdessä tai yksittäin – on hengellisiä seurauksia, jotka koskettavat meitä ja jälkeläisiämme.” (”Menneestä oppiminen”, Liahona, toukokuu 2009, s. 32.)