Niin varma on perustuksemme

Vanhin Russell M. Nelson

kahdentoista apostolin koorumista

Jos meidän oman uskomme perustus on ankkuroitu lujasti iankaikkiseen totuuteen, se sallii meidän jokaisen etsiä apua ylhäältä ja saada iankaikkisen näkökulman.

Parikymmentä vuotta sitten kun Méxicoon oli määrä rakentaa temppeli, arkkitehdeillä oli edessään suuri haaste. Koska México sijaitsee vesijättöalueella, niin jotkin siellä olevista rakennuksista painuvat ja kallistuvat ajan oloon. Temppelin rakentaminen sinne edellytti erikoisperustusta. Maahan upotettiin 221 suurta vahvistettua betonipaalua¹ yli 30 metrin syvyyteen. Noihin paaluihin kiinnitettiin teräskappaleet, jotka ovat kiinni elementissä, jota voidaan tarvittaessa säätää, jotta rakennus pysyisi vaakasuorassa.²Tämä näkymätön mutta varma perustus pitää nyt temppelin lujasti paikallaan ja suorassa.

Luja perustus on välttämätön, jotta mikä tahansa rakennus, instituutio tai yksilö kestäisi. Tarkastelkaamme tämä mielessämme Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon perustusta. Katsokaamme sitten, kuinka kirkon vankka perustus tukee meidän yksityisten kirkon jäsenten uskon perustusta.

I MYÖHEMPIEN AIKOJEN PYHIEN JEESUKSEN KRISTUKSEN KIRKON PERUSTUS

Tämä kirkko seisoo ainutlaatuisella perustuksella, ankkuroituna ajattoman totuuden kallioperään. Veljet ja sisaret, tämä pyhä asia, jossa olemme mukana, ei alkanut vuonna 1820 New Yorkin osavaltiossa. Se ei alkanut Betlehemissä. Se ei alkanut Eedenin puutarhassa. Iankaikkisen evankeliumin tukipaalut olivat paikoillaan jo ennen maailman perustamista.

Pyhät kirjoitukset vahvistavat yhä uudelleen tämän tosiasian. Olen tutkinut pyhien kirjoitusten kohtia, jotka koskevat maan luomista edeltävää iankaikkisuuden osaa. Älkää pelästykö. En aio lukea niitä kaikkia. Mutta liitän joitakin noista lainauksista tämän puheen julkaistavaan tekstiin. Nämä näkymättömät ja ajattomat totuudet muodostavat ”kuolevaisuutta edeltävät tukipaalut”, jotka tukevat tämän kirkon perustusta.

Lunastussuunnitelma ja mahdollisuus perintöön Jumalan valtakunnassa

Ennen maan luomista laadittiin pelastussuunnitelma.³ Siihen kuului loistava mahdollisuus jumalalliseen perintöön Jumalan valtakunnassa.⁴

Jeesuksen Kristuksen sovitus

Keskeisellä sijalla tuossa suunnitelmassa oli Jeesuksen Kristuksen sovitus. Kuolevaisuutta edeltävissä neuvostoissa Hänen Isänsä määräsi Hänet ennalta sovittamaan meidän syntimme ja murtamaan fyysisen ja hengellisen kuoleman kahleet.⁵ Jeesus julisti: ”Minä – – olen ollut valmistettuna maailman perustamisesta asti lunastaakseni kansani. – – Minussa koko ihmissuku on saava valkeuden, iankaikkisen valkeuden, nimittäin ne, jotka minun nimeeni uskovat.”⁶ Myöhemmin Paavali lisäsi, että kirkon ”perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja – – kulmakivenä on itse Kristus Jeesus”.⁷

Vastustajan vastarinta

Jo ennen maailman luomista Saatana vastusti Herraa.⁸ Hän ja hänen kätyrinsä ovat aina taistelleet Vapahtajan pyhää työtä vastaan ja tekevät niin edelleenkin.

Ennalta asettaminen pappeuteen ja pappeuden antaminen

Ennen maailman perustamista olimme kaikki olemassa henkilapsina taivaallisen Isämme luona. Joukossamme oli jaloja ja suuria, jotka oli ennalta asetettu saamaan pappeus.⁹ Abraham¹⁰, Jeremia¹¹, Joseph Smith¹² ja muut¹³ oli määrätty tulemaan Jumalan profeetoiksi. Oli myös nähty ennalta, että profeettojen veri vuodatettaisiin tämän pyhän asian vuoksi.¹⁴ Pappeuden antamisen oli määrä tapahtua polvesta polveen isien kautta ”aikojen alusta – – ennen kuin maan perustukset laskettiin”.¹⁵

Sisarille kyky kirkastaa Jumalaa

Sisaret saivat erityisiä lahjoja. Herran mukaan heille annettiin kyky, ”jotta he lisääntyisivät ja täyttäisivät maan minun käskyni mukaan ja sen lupauksen täyttämiseksi, jonka Isäni antoi ennen maailman perustamista – – heidän korotuksekseen iankaikkisissa maailmoissa, jotta he saavat synnyttää ihmissieluja; – – tässä jatkuu minun Isäni työ, jotta hänet kirkastettaisiin”¹⁶. Ajatelkaa: Kun äiti synnyttää lapsen ja hoitaa sitä, hän ei ainoastaan täytä maan luomisen tarkoitusta¹⁷ vaan kirkastaa Jumalaa!

Liiton lapset

Liiton lapset nimitettiin kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa. Paavali opetti, että Herra on ”jo ennen maailman luomista – – valinnut meidät Kristuksessa”.¹⁸

Siunaukset perustuvat kuuliaisuuteen laille

Sitten laadittiin ehdot, joilla saisimme Jumalalta siunauksia – kuuliaisuudesta niille laeille, joihin nuo siunaukset perustuvat.¹⁹

Myöhempinä aikoina määrä ilmoittaa pyhiä asioita

Eräs tukipaalu koskee myöhempinä aikoina annettavaa ilmoitusta. Herra oli jo varhaisina aikoina luvannut ilmoittaa ”sen, mikä on ollut salattua maailman luomisesta saakka”.²⁰ Näihin asioihin kuuluivat Mormonin Kirjan ilmoitukset.²¹Niihin kuuluivat myös pyhän temppelin toimitukset ja liitot.²²Herra ilmoitti profeetta Joseph Smithille: ”Sillä mielisuosioni on ilmoittaa kirkolleni sellaista, mikä on ollut kätkettynä jo ennen maailman perustamista, mikä kuuluu aikojen täyttymisen armotalouteen.”²³

Kuolleiden lunastus

Herra ilmoitti, että ”kastetoimitus kuolleiden puolesta – – säädettiin jo ennen maailman perustamista”.²⁴ Pelastus tehtiin siten mahdolliseksi niille, ”jotka kuolisivat tuntematta evankeliumia”.²⁵Annettiin yhdistävä side sukupolvien välille, jotta tapahtuisi armotalouksien, avainten, voimien ja kirkkauksien eheä, perinpohjainen ja täydellinen yhteen liittyminen.²⁶

Veljet ja sisaret, nämä näkymättömät mutta varmat tukipaalut olivat paikoillaan jo ennen maailman perustamista. Ne tukevat iankaikkista evankeliumia, joka on nyt palautettu täyteydessään.²⁷ Kun tällä kirkolla on sellainen perustus, sitä ei siirretä sijaltaan,²⁸ vaan se pysyy tuhatvuotiseen valtakuntaan saakka.²⁹

II YKSITYISTEN KIRKON JÄSENTEN PERUSTUS

Aivan kuten rakennuksilla ja instituutioilla on perustus, samoin meillä yksilöinä on perustus, joka tukee uskoamme. Jotkut ovat heikkoja, jotkut taas vahvoja. Me saatamme horjua ”kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne”,³⁰ tai me saatamme seistä lujalla perustuksella ja ankkuroida itsemme hengellisin teräskiinnikkein, jotka on sidottu ja kiinnitetty evankeliumin ajattomiin tukipaaluihin.³¹

Presidentti Gordon B. Hinckley on pyytänyt, että uudet käännynnäisemme saisivat tuekseen kirkossa ystävän ja kutsun palvelutehtävään ja että heitä ravittaisiin Jumalan hyvällä sanalla.³²

Me laulamme usein: ”Niin varma on perustus uskomme tään. Sen Jumala ilmoitti hyvyydessään!”³³Kun me saamme tuon ravitsevan Jumalan sanan, me saamme nauttia Hänen rakkaudestaan.³⁴

Muistakaa: ”Teidän on rakennettava perustuksenne meidän Lunastajamme kalliolle, Lunastajan, joka on Kristus, Jumalan Poika; niin että kun perkele lähettää rajut tuulensa – – kun kaikki hänen rakeensa ja hänen ankara myrskynsä pieksevät teitä, niillä ei ole voimaa vetää teitä alas kurjuuden ja iankaikkisen onnettomuuden kuiluun sen kallion tähden, jolle te olette rakennetut, joka on varma perustus.”³⁵

Lujatkaan perustukset eivät pysty torjumaan elämän ongelmia. Tottelemattomat lapset aiheuttavat vanhemmille murhetta. Kaikkia rikkoutuneita koteja ei saada ehyiksi. Sukupuolista poikkeavuutta ymmärretään väärällä tavalla. Aviopareja ei syystä tai toisesta siunata lapsilla. Meidänkin aikanamme annetaan ”syyllisten ja pahantekijöiden kulkea rankaisematta heidän rahansa tähden”.³⁶Jotkin asiat eivät vain tunnu oikeudenmukaisilta.³⁷

Lujalla perustuksella ollessamme pystymme kuitenkin paremmin etsimään apua ylhäältä, vaikka eteemme tuleekin kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Runoilija on ilmaissut sen seuraavin sanoin:

En tiedä, kuka lienet.

Sen tiedän kuitenkin:

Seulaset asettelit
hopeisiin riveihin.
Irralleen päästit tuulet
vapaina kulkemaan,
värikkään seinän nostit
yön, päivän jakamaan.
Kukkimaan kukat saatoit
ja tähdet tuikkimaan,
piilotit jalokivet
uumeniin mustan maan.
Suurimman ihmeistäsi
ihmiseen kätkit näin:
istutit sydämeensä
kaipauksen ylöspäin.38

Vaikka emme tiedä kaikkea,³⁹niin sen me tiedämme, että Jumala elää ja että Hän rakastaa meitä.⁴⁰Tällä lujalla perustuksella seisoessamme me voimme etsiä apua ylhäältä ja saada voimaa kestää elämän raskaat taakat.

Minä kunnioitan esimerkiksi niitä suurenmoisia sieluja, jotka selviytyvät vanhemmuuden haasteista horjumattomassa uskossa Luojaansa. Erääseen sisar Nelsonille ja minulle rakkaaseen perheeseen syntyi hiljattain poikavauva. Tällä lapsella on monenlaisia vajavuuksia, jotka vaikuttavat käytännöllisesti katsoen kaikkiin hänen pikku kehonsa toimintoihin. Hänen ensimmäisen elinviikkonsa aikana hänelle oli pakko tehdä kaksi leikkausta. Ja muita on vielä tehtävä. Kun puhuin lapsen vanhempien kanssa, he eivät kysyneet: ”Miksi meille tapahtui tällaista?” Sen sijaan he ilmoittivat: ”Me tiedämme, että tämä lapsi on tarkoitettu meille. Jumala on uskonut tämän kallisarvoisen pienokaisen meille. Me rakastamme häntä ja huolehdimme hänestä parhaan kykymme mukaan.” Kiitos Herralle sellaisista vanhemmista!

Hiljattain erään ystävämme mies kuoli yhtäkkiä ja aivan yllättäen. Leskestä kirjoitti hänen oma sisarensa seuraavat sanat: ”Käydessään läpi menneitä vuosia ja viime päiviä hän tuntee kunnioitusta käsittäessään, että rakastava Isä on antanut hänen elämäänsä erityisiä kykyjä ja kokemuksia, jotka aikanaan ovat saattaneet tuntua satunnaisilta mutta jotka ovat nimenomaan valmistaneet häntä selviytymään tästä musertavasta menetyksestä. Sen sijaan että tuntisi itsensä hylätyksi ja katkeraksi hän tuntee saavansa lohtua ja huolenpitoa. – – Hän sanoi minulle: ’Kuinka voin pelätä tulevaisuuttani, kun näen, kuinka huolella taivaallinen Isä on valmistanut ja suunnitellut nykyiset olosuhteeni? Hän järjestää varmasti tänä päivänä kohdalleen kaiken, mikä minun on kohdattava tulevina tuntemattomina aikoina.’”⁴¹

Sain eräältä lähetyssaarnaajalta unohtumattoman kirjeen. Hän kirjoitti: ”En tiedä vieläkään varmasti, miksi minua [vaivasi syöpä], varsinkin juuri silloin kun palvelin Herraa lähetystyössä, mutta voin sanoa kaikessa rehellisyydessä ja vilpittömyydessä, että olen ikuisesti kiitollinen armolliselle taivaalliselle Isällemme siitä, että Hän salli minulle tämän kokemuksen. – – Ei kulu päivääkään”, hän jatkoi, ”etten ajattelisi niitä päiviä, jotka vietin sairaalassa maaten ja kärsien kemoterapiasta tai irvistäen kivusta jonkin muun toimenpiteen tähden. – – Ei kulu päivääkään, etten ajattelisi niitä päiviä, jotka vietin tutkien pyhiä kirjoituksia, etenkin Mormonin Kirjaa, ja muistaisi niitä suunnattomia lohdun ja rauhan tunteita, joita koin. Ajattelen usein niitä iltoja, jolloin menin nukkumaan ja vuodatin sieluni taivaallisen Isäni edessä ja kiitin Häntä siitä, että Hän oli säästänyt henkeni.” Sitten vanhin kertoi tämän suurenmoisen uutisen: ”Kävin tällä viikolla jälleen lääkärillä, – – ja – – hän ei löytänyt kehostani minkäänlaista näyttöä mistään sairaudesta.”⁴² Rakastan tällaisia uskollisia lähetyssaarnaajia!

Kuinka varma on perustuksemme? Tämän kirkon perustus taottiin kauan ennen maailman luomista. Se on vahva. Se on tosi. Se on iankaikkinen. Jos meidän oman uskomme perustus on ankkuroitu lujasti iankaikkiseen totuuteen, se sallii meidän jokaisen etsiä apua ylhäältä ja saada iankaikkisen näkökulman.⁴³ Se usko antaa toivoa silloinkin, kun ei ole mitään toivoa. Se antaa meille ilon täällä ja iankaikkisen elämän tuonpuoleisessa. Todistan tästä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.