Seminelí
ʻIuniti 23: ‘Aho 4, Hilamani 15–16


‘Iuniti 23: ‘Aho 4

Hilamani 15–16

Talateú

Naʻe kikiteʻi ‘e Samuela ko e Tangata Leimana ‘i heʻene malanga ki he kau Nīfaí mei he funga ‘ā ‘o Seilahemalá, kapau ‘e ‘ikai te nau fakatomala, ‘e “fakaʻauha ke ‘osiʻosingamālie ‘a kinautolu” (Hilamani 15:17) ‘e he ‘Otuá. Naʻá ne fakahā ange kuo māʻoniʻoni ange ‘a e kau Leimaná ia ‘i he kau Nīfaí pea ‘e fakalōloaʻi ‘e he ‘Eikí ‘a e ngaahi ‘aho ‘o e kau Leimaná. Naʻe tui ‘a e kau Nīfai ‘e niʻihi ki he ngaahi akonaki ‘a Samuelá pea naʻe papitaiso ‘a kinautolu ‘e Nīfai. Naʻe feinga ‘a e niʻihi kehe naʻe ‘ikai te nau tui kiate iá ke tāmateʻi ia. Naʻe maluʻi ia ‘e he mālohi ‘o e ‘Otuá, peá ne foki ki hono fonua ‘oʻoná.

Hilamani 15

Naʻe fakatokanga ‘a Samuela ki he kau Nīfaí peá ne fakamatala ki he ʻuhinga kuo hoko ai ‘a e kau Leimaná ko e kakai ‘o e talaʻofá

Ko e fakamatala fakatātā pē ‘eni ki ha meʻa naʻe hoko ki ha talavou ‘e toko ua:

Ko e talavou ‘e taha naʻe lehilehiʻi hake ia ‘e ha ongo mātuʻa naʻe ‘ikai te na mēmipa ‘i he Siasi ‘o Sīsū Kalaisi ‘o e Kau Māʻoniʻoni ‘i he Ngaahi ‘Aho Kimui Ní pea naʻe ‘ikai te na fakamamafaʻi ‘a e ngaahi akonaki ‘a Sīsū Kalaisí. Naʻá na fakangofua hona foha kei talavoú ke ne inu kava mālohi, pea naʻá ne fai ia ‘o aʻu ki heʻene ako ‘i he kolisí. Naʻá ne feʻiloaki ki mui mo ha kau faifekau ‘o e Kau Māʻoniʻoni ‘i he Ngaahi ‘Aho Kimui Ní. Naʻe hili haʻane faʻa feʻiloaki mo e kau faifekaú, naʻá ne fakapapau leva ke tuku ‘ene inu kava mālohí. Naʻá ne feʻiloaki mo hano ngaahi kaungāmeʻa ‘i he ‘osi ha ngaahi ‘aho siʻi mei ai. Naʻá nau ‘oange kiate ia ha inu kava mālohi.

Naʻe lehilehiʻi hake ‘a e talavou ‘e tahá ‘i ha fāmili ‘i he Kau Māʻoniʻoni ‘i he Ngaahi ‘Aho Kimui Ní. Naʻe fai maʻu pē ‘e heʻene ongo mātuʻá ‘a ‘enau efiafi fakafāmili ‘i ‘apí mo e ako folofolá. Naʻe kamata ai ke hoko ko hono anga maheni hono ako ‘o e folofolá mo e lotu fakataautahá. Naʻá ne ‘alu ki he Palaimelí, ngāue ‘i he ngaahi kōlomu ‘o e Lakanga Taulaʻeiki Faka-ʻĒloné, pea ‘osi mo ‘ene ako seminelí. Naʻá ne ‘iloʻi pea mahino kiate ia ‘a e ongoongolelei ‘a Sīsū Kalaisí mo e ngaahi fekau ‘a e ‘Otuá. Naʻá ne maʻu ha ngaahi kaungāmeʻa foʻou ‘i heʻene hū ki he kolisí. Naʻe ai ha pō ‘e taha naʻe ‘oange ai ‘e hano ngaahi kaumeʻa ha inu kava mālohi kiate ia.

Fakakaukau ki he tuʻunga ‘o e ivi fakalaumālie naʻe maʻu ‘e he ongo talavoú ‘i he meʻa naʻe hoko kiate kinauá mo e anga hano fakafehoanaki ia ki he kau Leimana mo e kau Nīfai naʻá ke ako ki ai ‘i he Hilamani 15.

  1. Tali ‘a e ngaahi fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ki he ako folofolá:

    1. Fakatatau ki he Hilamani 15:3, 17, ko e hā ‘a e tuʻunga fakalaumālie naʻe ‘i ai ‘a e kau Nīfaí?

    2. Fakatatau ki he Hilamani 15:4–8, Ko e hā ‘a e tuʻunga fakalaumālie naʻe ‘i ai ‘a e kau Leimaná? (Ko e ‘uhinga ‘o e foʻi lea ko e fakaʻehiʻehi ‘i he Hilamani 15:5 “fakaalaala” pe “tokanga.)

Neongo naʻe ‘i ai ha hisitōlia ‘o e fai angahala fuoloa ‘o e kau Leimaná “ko e tupu ‘i he kovi ‘o e talatukufakaholo ‘a ‘enau ngaahi tamaí,” pea ‘i heʻenau maʻu ‘a e ‘ilo ki he moʻoní, naʻa nau fakatomala pea nau “tuʻu maʻu mo tuʻu ʻaliʻaliaki ‘i he tuí” (Hilamani 15:4, 8). Ka naʻe fonu ‘a e kau Nīfaí ia ‘i he loto-hīkisia pea ‘ikai te nau tali ‘a e ngaahi moʻoni ‘o e ongoongoleleí.

Lau fakalelei ‘a e Hilamani 15:7–8, pea fakafonu ‘a e ngaahi konga ‘oku fokotuʻu atu ‘i he fakamatala ko ‘ení: ‘Oku fakatupu ‘e ha ‘iloʻi ʻo e moʻoní mo ha tui ki he ngaahi folofola ‘a e mo e , ‘a ia ‘okú ne ‘omi ‘a e ; ko ia, ‘ilonga ‘a kinautolu kuo nau aʻusia ‘ení ‘oku nau .

Ko ia ‘i he ‘iloʻi ‘e he kau Leimaná ‘a e moʻoní ‘i heʻenau ako mo tui ki he ngaahi folofolá naʻe fakatupu ai ‘enau fakatomala. Naʻa nau aʻusia ha liliu ‘o e lotó pea nau tuʻu maʻu mo tuʻu ‘aliʻaliaki ‘i he moʻoní.

ʻĪmisi
ko e talavou ‘oku tohi ‘i he tohinoa
  1. Tali ha taha ‘o e ongo fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ki he ako folofolá:

    1. Ko e fē nai ha taimi kuo tokoniʻi ai koe ‘e hoʻo ako ‘a e folofolá ke ke fai ‘a e ngaahi liliu ‘oku fie maʻu ‘i hoʻo moʻuí?

    2. ‘Okú ke pehē ko e hā nai ha founga ‘oku lava ai ‘e hono anga ‘aki ‘o e ako faivelenga ‘o e folofolá ‘o tokoniʻi ha taha ke ne aʻusia ha liliu ‘i hono lotó?

‘Oku tokoni ‘a e ngaahi akonaki ‘a Samuelá ke mahino kiate kitautolu hono mahuʻinga ‘o e muimui pau ki he ‘ilo mo e tui kuo tau maʻú. Lau ‘a e Hilamani 15:14–17, pea kumi ki he ngaahi kupuʻi lea ‘oku nau fakahā mai ‘a e tefitoʻi moʻoni ko ‘eni ‘o e ongoongoleleí: Kapau ‘e ‘ikai toe tui ‘a e kakaí hili ʻenau maʻu hono kakato ‘o e ongoongoleleí, ‘e lahi ange hono fakamalaʻiaʻi kinautolú. ‘E lava ke ke hiki ‘a e foʻi moʻoni ko ‘ení ki hoʻo folofolá ‘i he tafaʻaki ‘o e ngaahi vēsí. Te ke toe lava foki ‘o hiki ki hoʻo folofolá ‘a e T&F 82:3 ke hoko ko hano potu folofola fakafekauʻaki.

Ko e hā ha founga ‘e lava ‘o fakahoko ai ‘a e tefitoʻi moʻoni ko ‘ení ‘i hoʻo moʻuí? Kuo ‘i ai nai ha ngaahi taimi kuó ke fai ‘iloʻilopau ai ha meʻa naʻá ke ‘osi ‘iloʻi ‘oku moʻoni? Ko e hā ha meʻa ‘e fie maʻu ke ke fai ke fakamālohia ai hoʻo tui ki he Fakamoʻuí, fakatomala, pea tuʻu maʻu mo tuʻu ‘aliʻaliaki ‘i he ngaahi moʻoni ‘o e ongoongoleleí?

Hilamani 16

‘Oku papitaiso ‘a kinautolu ‘oku tui kia Samuelá, kae fakafefeka ‘e he niʻihi kehé ‘a honau lotó

Fakakaukau ki he anga ‘o hoʻo faʻa tali ‘a e ngaahi lea ‘a e kau palōfita mo e kau ‘aposetolo moʻuí. Naʻe ‘oange ki he kau Nīfaí ‘a e faingamālie ke nau tali ‘a e ngaahi lea ‘a e palōfita Leimana ko Samuelá. Ngāueʻaki ‘a e meʻa naʻá ke ako mei he Hilamani 16:1–7 ‘o fakafonu ‘a e saati ko ‘ení ke ‘iloʻi ai pe ko e kakai fē naʻa nau tuí mo e anga hono tali ia ‘e he kau Nīfaí.

Hilamani 16

Naʻe tui ‘a e kulupu ko ‘eni ‘o e kau Nīfaí?

Naʻe anga fēfē hono tali ‘e he kakai ko ‘ení ‘a e ngaahi lea ‘a e palōfita ko Samuelá?

ʻIo

ʻIkai

Veesi 1

Veesi 2

Veesi 3–5

Veesi 6–7

  1. Tali ‘a e ngaahi fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ki he ako folofolá.

    1. Ko e hā nai ha ‘uhinga ‘okú ke pehē ‘e ‘ita ai ha kakai kei talavou pea nau fakaʻikaiʻi ‘a e akonaki ‘a e kau palofita ‘o e ‘aho ní?

    2. Ko e fē nai ha taimi kuó ke mamata ai ki ha muimui ha taha ki he akonaki ‘a e palōfitá neongo hono fakaʻikaiʻi ia ‘e ha niʻihi kehe?

    3. Ko e fē nai ha taimi naʻá ke fili ai ke ke muimui ki he akonaki ‘a ha palōfita neongo hono fakaʻikaiʻi ia ‘e he niʻihi kehé?

    4. Ko e hā ha meʻa ‘okú ke ako ‘o kau ki he ngaahi lea ‘a e kau palōfitá ‘i he Hilamani 16:13–14?

ʻĪmisi
Palesiteni ʻĒsela Tafi Penisoni

Fakalaulauloto ki he ngaahi lea ko ‘eni ‘a Palesiteni ‘Ēsela Tafi Penisoni ‘o kau ki he anga hono tali ‘e he kakai ‘o e mamaní ‘a e kau palōfita ‘o e onopōní: “ʻOku ‘ikai fie maʻu ia ke manakoa ‘a e palōfitá ‘e he māmaní pe ko e kakai anga fakamāmaní. Ko e taimi ko ia ‘oku fakahā mai ai ‘e he palōfitá ‘a e moʻoní, ‘oku vahevaheʻi ai ‘a e kakaí. ‘Oku talangofua ‘a e kakai loto faitotonú ki heʻene ngaahi leá, ka ko e kakai ‘oku ‘ikai māʻoniʻoní ‘oku ‘ikai te nau tokanga kiate ia pe ‘oku nau tauʻi ia. Ko e taimi ko ia ‘oku fakahā mai ai ‘e he palōfitá ‘a e ngaahi angahala ‘a e māmaní, ‘oku ‘ikai fakatomala ʻa e kakai anga fakamāmaní mei heʻenau ngaahi angahalá, pea nau loto ke tāpuniʻi ‘a e ngutu ‘o e palōfitá, pe ‘oku nau fai pē ha meʻa ke hangē ‘oku ‘ikai ke ‘i ai ha palōfitá. ‘Oku ‘ikai ke hoko hono manakoá ko hano siviʻi ia ‘o e moʻoní. Kuo tokolahi ha kau palōfita kuo fakapoongi pe kapusi ki tuʻa. Ko ia ‘i heʻetau ofi ange ki he hāʻele ʻanga ua mai ‘a e ‘Eikí, te mou lava ke ‘amanaki ki ha ‘ikai ke manakoa ange ‘a e palōfitá ‘iate kinautolu ‘i he fakaʻau ke fai angahala lahi ange ‘a e māmaní” (The Teachings of Ezra Taft Benson [1988], 133).

Lau ‘a e Hilamani 16:16–21 ke ‘iloʻi mei ai ‘a e anga hono fakatonuhiaʻi ‘e he kakai taʻetuí ‘a ‘enau fakaʻikaiʻi hono fakahoko ‘o e ngaahi kikité mo e ngaahi fakaʻilonga mei he langí. ‘E lava ke ke fakaʻilongaʻi ‘i hoʻo folofolá pe ko e fē ‘a e ngaahi ‘uhinga pe ngaahi fakakikihiʻi ‘o e kau palōfitá ‘okú ke tui ‘oku lahi taha hono fai ‘i hotau ahó.

Lau ‘a e Hilamani 16:23, pea hiki ki hoʻo folofolá pe tohinoa ki he ako folofolá ‘a e ngaahi nunuʻa ‘e hoko kiate kinautolu ‘oku ‘ikai te nau tali ‘a e kau fakamoʻoni ‘a e ‘Eikí. ‘E lava ke faitatau hoʻo fakamatalá mo e tefitoʻi moʻoni ko ‘ení: Ko e taimi ko ia ‘oku ‘ikai te tau tali ai ‘a e kau fakamoʻoni ‘a e ‘Eikí, ‘oku tau fakaʻatā ai ‘a Sētane ke ne maʻu hotau lotó.

ʻĪmisi
Palesiteni Henry B. Eyering

Lau ‘a e fakamatala ko ‘eni naʻe fai ‘e Palesiteni Henelī B. ‘Aealingi ‘o e Kau Palesitenisī ‘Uluakí, pea fakaʻilongaʻi ha konga pē ‘o ‘ene leá ‘a ia ‘okú ne fakapapauʻi ‘a e meʻa kuó ke ako mei he Hilamani 16: “Ko e taimi ko ia ‘oku ‘ikai te tau tali ai ‘a e akonaki ‘oku fai mai mei he ‘Otuá, ‘oku ‘ikai te tau fili ai ke tau tuʻu tauʻatāina ki he mālohi mei tuʻá. ‘Oku tau fili ‘e kitautolu ia ha mālohi kehe. ‘Oku tau fakaʻikaiʻi ai ‘a e maluʻi ‘a ha Tamai ‘i Hēvani ‘oku ‘ofa haohaoa, pea māfimafi taha pē, pea ‘oku tokaimaʻananga kiate Ia ‘a e meʻa kotoa pē, ‘a ia ko ‘Ene taumuʻá kotoa, kaeʻumaʻā Hono ‘Alo ‘Ofaʻangá, ke foaki mai kiate kitautolu ‘a e moʻui taʻengatá, mo foaki mai kiate kitautolu ‘a e meʻa kotoa pē ‘okú Ne maʻú, pea fakafoki atu ‘a kitautolu ‘i hotau ngaahi fāmilí ki ʻapi ki he toʻukupu ‘o ‘Ene ‘ofá. Ko ia ‘i heʻetau fakasītuʻaʻi ‘Ene akonakí, ‘oku tau fili ai ‘a e tākiekina ‘a ha mālohi kehe ‘a ia ko ‘ene taumuʻá ke ngaohi kitautolu ke tau mamahi pea ‘oku tuʻunga pē ‘ene ngāué ‘i he taaufehiʻá. ‘Oku tau maʻu ‘a e tauʻatāina ke fili fakaeangamaʻá ‘a ia ko ha meʻaʻofa ia ‘a e Otuá. ‘Oku ‘ikai ko e totonu ia ke fili ke ‘oua te te maʻu ha mālohi ke tākiekina, ka ko e totonu ‘oku ‘ikai faʻa lava ke tāmateʻi ia ke tau tukulolo ki ha mālohi pē ‘i he ngaahi mālohi ko ia ‘oku tau filí” (“Finding Safety in Counsel,” Ensign, May 1997, 25).

Ko e hā ha meʻa naʻe pehē ‘e Palesiteni ‘Aealingi ‘oku hoko ‘i he taimi ‘oku ‘ikai te tau tali ai ‘a e mālohi tākiekina ‘o e ‘Otuá ‘i heʻetau moʻuí? Ko e hā ‘a e ‘uhinga ‘oku mahuʻinga ai ke mahino ko e taimi ko ia ‘oku ‘ikai te tau tali ai ‘a e mālohi tākiekina ‘o e ‘Otuá, ‘oku tau moʻulaloa ai ki he tākiekina ‘a Sētané?

Fakakaukau pe kuo ‘i ai nai ha founga kuó ke fakafefeka ai ho lotó ki he akonaki kuo fai mai ‘e he kau palōfitá mo e kau ‘aposetoló. ‘E tokoni kapau te ke toe lau ‘a e kiʻi tohi ko e Ki Hono Fakamālohia ‘o e Toʻu Tupú ‘i hoʻo fakakaukau ki he meʻa ‘oku nau akoʻí mo e anga hoʻo tali ‘enau akonakí. Fakakaukau ki ha meʻa te ke fai he ‘ahó ni ke ke tuʻu maʻu mo tuʻu ‘aliʻaliaki ai ‘i hoʻo moʻuiʻaki ‘a e ongoongoleleí mo hoʻo talangofua ki he akonaki ‘a e kau palōfita ‘a e ‘Eikí.

  1. Hiki ʻa e fakamatala ko ʻení ʻi lalo ʻi he ngaahi ngāue ke fai ʻi he ʻahó ni ʻi hoʻo tohinoa ako ki he folofolá:

    Kuó u ako ‘a e Hilamani 15–16 peá u fakakakato ‘a e lēsoni ko ‘ení ‘i he (ʻahó).

    Ko e ngaahi fehuʻi, fakakaukau, mo e ngaahi mahino makehe ‘oku ou fie vahevahe mo ʻeku faiakó: