Apuyhdistys – jumalallinen naisjärjestö

”Jos elätte etuoikeuksienne mukaisesti, mikään ei voi estää enkeleitä olemasta seurananne.”

Joseph Smithin elämänvaiheita

Keväällä 1842 kirkon jäsenet Nauvoossa olivat täydessä työn touhussa rakentamassa Nauvoon temppeliä. Kaksi tällaista jäsentä olivat Sarah Granger Kimball ja hänen ompelijansa Margaret A. Cook, jotka eräänä päivänä keskenään jutellessaan päättivät ruveta yhteistoimin auttamaan temppelin työmiehiä. Sisar Kimball sanoi antavansa kankaan, jotta sisar Cook voisi ommella miehille paitoja. Naiset päättivät kutsua muita sisaria mukaan muodostamaan naisten yhdistyksen, joka edistäisi heidän hyväntekeväisyyspyrkimyksiään. Sarah Granger Kimball muisteli: ”Lähistöllä asuvat sisaret kokoontuivat olohuoneessani ja päättivät järjestäytyä. Minun tehtäväkseni annettiin käydä sisar Eliza R. Snow’n luona ja pyytää häntä kirjoittamaan meille perustamiskirja ja säännöt ja toimittamaan ne presidentti Joseph Smithille ennen seuraavan torstain kokoustamme.”

Katsottuaan ehdotettua perustamiskirjaa ja sääntöjä profeetta ilmoitti niiden olevan parhaat, mitä hän oli koskaan nähnyt, mutta sanoi sitten: ”’Ei tämä ole sitä, mitä te haluatte. Kerro sisarille, että Herra hyväksyy heidän uhrinsa, ja Hänellä on heille jotakin parempaa kuin kirjallinen perustamiskirja. Minä kutsun heidät kaikki tapaamaan minua ja muutamia veljistä – – ensi torstai-iltapäivänä.’”¹

Niinpä profeetta sekä vanhimmat John Taylor ja Willard Richards kokoontuivat maaliskuun 17. päivänä yhdessä 20 hyvin eri-ikäisen naisen kanssa punatiilisen kaupan yläkerran huoneessa. Profeetta perusti virallisesti Nauvoon naisten Apuyhdistyksen ja opetti läsnäolijoille uuden järjestön tarkoituksia. Sisaret valitsivat Emma Smithin Apuyhdistyksen johtajaksi, ja Emma valitsi itselleen kaksi neuvonantajaa. Sitten profeetta luki ilmoituksen, joka oli saatu 12 vuotta aiemmin ja jossa Herra antoi Emman tehtäväksi koota kirkon lauluja julkaisemista varten ja sanoi hänen olevan ”valittu nainen” (OL 25:3). Emma Smith nousi puhumaan ja tähdensi yhdistyksen laajoja mahdollisuuksia: ”Me aiomme tehdä jotakin tavanomaisesta poikkeavaa – –. Odotamme tavanomaisuudesta poikkeavia tilaisuuksia ja kiireisiä pyyntöjä.”²

Emma Smithillä, Apuyhdistyksen ensimmäisellä ylijohtajalla, oli aina voimakas halu palvella muita ja rakentaa Jumalan valtakuntaa. Hän julisti kerran haluavansa olla ”siunaus kaikille, jotka millä tahansa tavoin saattavat tarvita jotakin käsistäni”³. New Yorkissa hän ompeli vaatteita neljälle lähetyssaarnaajalle, jotka oli kutsuttu saarnaamaan evankeliumia lamanilaisille. Kirtlandissa hän teki työtä muiden naisten kanssa kooten huopia, ruokaa ja vaatteita Siionin leirikunnan marssijoille vietäväksi ahdingossa oleville pyhille Missouriin. Hän oli mukana valmistamassa aterioita ja tekemässä sukkia, housuja ja takkeja työmiehille, jotka rakensivat Kirtlandin temppeliä. Hän otti täysihoitoon niin monta temppelin työmiestä, että hänen ja Josephin oli nukuttava lattialla. Nauvoon alkuaikoina hän omisti paljon aikaansa ja huomiotaan monien malarian uhrien hoitamiseen, jotka olivat leiriytyneet hänen kotinsa ulkopuolelle Mississipin rannoille. Näillä ja muilla tavoin hän oli esimerkki monien aikansa sisarten tekemästä palvelutyöstä. Polly Angell muisteli, että kun profeetta näkierään naisryhmän olevan työn touhussa ompelemassa verhoja, joita käytettiin erottamaan eri tiloja Kirtlandin temppelissä, hän sanoi: ”Sisaret, te olette aina käytettävissä. Sisaret ovat aina ensimmäisinä kaikissa hyvissä töissä.”⁴

Noista Apuyhdistyksen alkuajoista lähtien kirkon naiset ovat olleet aina valtava hyvää aikaansaava joukko. Kokouksessa, joka pidettiin viikko Apuyhdistyksen perustamisen jälkeen, Lucy Mack Smith, profeetan äiti, antoi sisarille neuvon, joka ulottuu miljooniin naisiin kirkossa nykyään: ”Meidän täytyy hoivata toinen toistamme, pitää huolta toinen toisestamme, lohduttaa toisiamme ja saada opetusta, jotta voimme istua taivaassa kaikki yhdessä.”⁵

Joseph Smithin opetuksia

Apuyhdistys, joka on perustettu pappeuden alaisuuteen ja sen mallin mukaan, on olennainen osa kirkkoa.

Sarah Granger Kimball muisteli, että pian Apuyhdistyksen perustamisen jälkeen profeetta Joseph Smith sanoi: ”Minä järjestän naiset pappeuden alaisuuteen pappeuden mallin mukaan. – – Kirkkoa ei ole täydellisesti järjestetty, ennen kuin naiset on järjestetty samalla tavalla.”⁶

Profeetan päiväkirjassa 24. maaliskuuta 1842 lukee: ”[Naisten Apuyhdistyksen] perustaminen saatettiin loppuun tänään. Rouva Emma Smith toimii johtajana, rouvat Elizabeth Ann Whitney ja Sarah M. Cleveland ovat hänen neuvonantajiaan, neiti Elvira [Cowles] on rahastonhoitaja, ja tunnettu ja lahjakas runoilijattaremme, neiti Eliza R. Snow, sihteeri.”⁷

Eliza R. Snow kirjoitti: ”Presidentti Joseph Smith nousi. Puhui Naisten Apuyhdistyksen järjestöstä; sanoi olevansa hyvin kiinnostunut siitä, että se voitaisiin rakentaa hyväksyttävällä tavalla Korkeimmalle.”⁸

Eliza R. Snow kirjoitti myös: ”[Joseph Smith] kehotti sisaria alati keskittämään uskonsa ja rukouksensa – – niiden uskollisten miesten hyväksi, jotka Jumala on asettanut kirkon johtoon Hänen kansaansa ohjaamaan, ja kääntymään luottavaisesti heidän puoleensa. Hän sanoi, että meidän tulisi rukouksillamme varustaa heidät ja tukea heitä – –. Jos tämä yhdistys kuuntelee Kaikkivaltiaan neuvoa kirkon johdon kautta, sillä on oleva voima kutsua keskuudestaan kuningattaria.”⁹

”Tämän yhdistyksen tulee saada opetusta Jumalan asettaman järjestyksen mukaan – niiltä, jotka on nimitetty johtamaan – –. Ja nyt minä käännän avainta puolestanne Jumalan nimessä, ja tämä yhdistys on iloitseva, ja tietoa ja älyä vuodatetaan tästä hetkestä lähtien. Tämä merkitsee parempien päivien koittoa tälle yhdistykselle.”¹⁰

Apuyhdistyksen avulla naiset voivat toimia hyvänsuovan luonteensa mukaisesti huolehtien avun tarpeessa olevista.

”Tämä on rakkauden järjestö ja teidän luonteenne mukainen. Rakkauden ja hyväntahtoisuuden tunteet ovat naisille luontaisia. Teille on nyt tarjoutunut tilaisuus, jossa voitte toimia niiden tunteiden mukaisesti, jotka Jumala on rintaanne istuttanut.”¹¹

”Jeesus sanoi: ’Te olette tekevä niitä tekoja, joita näette minun tekevän’ [ks. 2. Nefi 31:12]. Nämä ovat ne suuret avainsanat, joiden varassa yhdistyksen tulee toimia.”¹²

Willard Richards kirjoitti: ”Presidentti Joseph Smith puhui [naisten Apuyhdistyksen] kokouksessa havainnollistaakseen yhdistyksen tavoitetta – että sisarten yhdistys voisi innoittaa veljiä hyviin tekoihin köyhien tarpeista huolehtimisessa – etsimään laupeudentyön kohteita ja huolehtimaan heidän tarpeistaan – auttamaan kohentamalla moraalia ja vahvistamalla yhteisön hyveellisyyttä.”¹³

”Osallistuin kutsusta naisten Apuyhdistykseen, jonka tarkoituksena on köyhien, hädänalaisten, leskien ja orpojen auttaminen sekä kaikenlainen hyväntahtoinen toiminta. – – Yhdistyksen perustamiskokouksessa ja myös seuraavissa kokouksissa oli koolla hyvin lukuisa joukko joitakin älykkäimmistä, lempeimmistä, hyväntahtoisimmista ja kunnianarvoisimmista naisistamme; ja olemme hyvin vakuuttuneita tiedosta, että noiden hyväntekeväisyyden puhtaiden periaatteiden ansiosta, jotka kumpuavat vaistomaisesti heidän lempeästä ja ihmisystävällisestä rinnastaan, ja niiden voimavarojen turvin, joita heillä on käytettävissään, he rientävät muukalaisen avuksi, valelevat öljyä ja viiniä ahdingossa olevan haavoitettuun sydämeen, kuivaavat orvon kyyneleet ja ilahduttavat lesken sydäntä.

Kirkkomme naiset ovat aina olleet tunnettuja hyväntahtoisuudestaan ja ystävällisistä teoistaan; – – vainonsa keskellä, kun heidän julmat sortajansa ovat raastaneet leivän heidän avuttomilta jälkeläisiltään, he ovat aina olleet valmiit avaamaan ovensa uupuneelle matkalaiselle, jakamaan niukat ruokavaransa nälkäisten kanssa ja ryöstetyt ja vähentyneet vaatevarastonsa suurempaa puutetta ja hätää kärsivien kanssa. Ja kun he nyt asuvat suopeammassa paikassa ja vähemmän barbaaristen ihmisten keskuudessa ja heillä on etuja, joista he eivät ole tähän mennessä nauttineet, olemme vakuuttuneita siitä, että heidän yhteisten ponnistustensa ansiosta kärsivien köyhien, muukalaisten ja isättömien tilanne kohenee.”¹⁴

Apuyhdistys kannustaa naisia harjoittamaan pyhyyttä ja opettamaan toinen toistaan.

”Naisten Apuyhdistyksen tarkoituksena ei ole vain köyhien auttaminen vaan sielujen pelastaminen.”¹⁵

”Rakkaat sisaret, – – me haluamme teidän tekevän osanne, ja me teemme omamme, sillä me haluamme pitää Jumalan käskyt kaikessa, kuten ne on taivaasta suoraan meille annettu, eläen jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee. Jumala lisätköön siunauksensa teidän päänne päälle ja johtakoon teitä kaikilla hyveen, puhtauden ja soveliaisuuden teillä.”¹⁶

”[Apu]yhdistys on tehnyt hyvin; sen periaatteena on pyhyyden harjoittaminen. Jumala rakastaa teitä, ja teidän rukouksenne puolestani saavat paljon aikaan; älkää salliko niiden lakata kohoamasta jatkuvasti puolestani Jumalan luo.”¹⁷

”Teidän on kukistettava pahuus ja hyvällä esimerkillänne kannustettava vanhimpia hyviin tekoihin.”¹⁸

Willard Richards kirjoitti: ”Presidentti Joseph Smith luki Emma Smithille annetun ilmoituksen Opin ja liittojen kirjasta [OL 25] ja sanoi, että Emman tuli – – selittää pyhiä kirjoituksia kaikille ja opettaa yhteisön naisia, ja ettei hän yksin vaan myös muut voivat saada samat siunaukset.”¹⁹

Eliza R. Snow kirjoitti: ”Koska [profeetta Joseph Smithillä] oli tämä tilaisuus, hän aikoi opettaa tämän yhdistyksen naisia ja osoittaa heille, millä tavoin heidän pitäisi käyttäytyä voidakseen toimia Jumalan tahdon mukaan. – –

Kuinka suuri ja kunniakas onkaan palkkanne selestisessä valtakunnassa, jos elätte näiden periaatteiden mukaan! Jos elätte etuoikeuksienne mukaisesti, mikään ei voi estää enkeleitä olemasta seurananne. Naiset voivat päästä Jumalan kasvojen eteen, jos he ovat puhtaita ja viattomia, sillä mikä olisi Jumalalle sen otollisempaa kuin viattomuus. Teidän on oltava viattomia, muuten ette voi päästä Jumalan kasvojen eteen; jos me haluamme päästä Jumalan kasvojen eteen, meidän on pidettävä itsemme puhtaina, kuten Hän on puhdas.”²⁰

Apuyhdistys kehottaa naisia seuraamaan Vapahtajan esimerkkiä osoittamalla laupeutta ja välttämällä kiistaa.

”Jos haluatte, että Jumala on laupias teitä kohtaan, niin olkaa laupiaita toinen toistanne kohtaan. – – Me olemme täynnä itsekkyyttä; paholainen imartelee meitä, että olemme hyvin vanhurskaita, kun ruokimme itseämme toisten virheillä. Me voimme elää ainoastaan palvelemalla Jumalaamme; jokaisen on tehtävä se omasta puolestaan; kukaan ei voi tehdä sitä toisen puolesta. Miten lempeästi Vapahtaja kohtelikaan Pietaria, kun Hän sanoi: ’Kun olet [kääntynyt], vahvista veljiäsi’ [ks. Luuk. 22:32]. Toisen kerran Vapahtaja sanoi hänelle: ’Rakastatko sinä minua?’ Ja saatuaan Pietarin vastauksen Hän sanoi: ’Ruoki minun lampaitani.’ [Ks. Joh. 21:15–17.] Jos sisaret rakastavat Herraa, he ruokkikoot lampaita älköötkä tuhotko niitä. – –

Yhdistyksen sisaret, onko teidän keskuudessanne kiistaa? Minä en halua sitä olevan. Teidän on tehtävä parannus ja saatava Jumalan rakkaus. Pois omahyväisyys! Paras tapa eli periaate saattaa köyhät parannuksentekoon on avun tarjoaminen heille heidän tarpeissaan.”²¹

Eliza R. Snow kirjoitti muistiin seuraavat profeetan sanat: ”Vaikka keskuudessamme onkin kelvottomia, niin hyveellisten ei pitäisi omahyväisinä tarpeettomasti murehduttaa ja sortaa näitä onnettomia, vaan heitäkin tulee rohkaista tästedes elämään siten, että tämä yhdistys, joka on parasta yhteiskuntaa, voisi heitä kunnioittaa. Hän sanoi haluavansa suositella yhdistyksen jäsenille kahta seikkaa: hillitkää erityisen tarkoin kielenne; mikään järjestetty yhteisö ei voi muutoin menestyä. – – Tavoitteena on saada ne, jotka eivät ole kelvollisia, muuttumaan ja palaamaan hyveen polulle, jotta heidät voitaisiin lukea hyvien joukkoon. – –

– – Tutkikaa itseänne, sillä kieli on hillitön ja paha; älkää puhuko siitä, mikä on merkityksetöntä. Pieni tuli sytyttää suuren palon.”²²

”Ketunpojat turmelevat viinitarhoja – pienet pahat saavat aikaan suurinta vahinkoa kirkolle. Jos teillä on pahoja tunteita ja jos puhutte niistä toinen toisellenne, niin sillä on taipumus saada aikaan vahinkoa.”²³

”Älkää loukatko ketään. Jos yhdistyksen jäsenet toimivat asiattomasti, hoitakaa asia heidän kanssaan ja pitäkää kaikki tekemisenne omana tietonanne ja pitäkää kaikkia ihmisiä pyhinä.”²⁴

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua tai valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–XI.

Lue Emma Smithin sanat sivun 470 yläreunasta. Mistähän syystä Apuyhdistyksen sisaret kykenevät saamaan aikaan tavanomaisesta poikkeavia asioita? Millä tavoin sinua ja perhettäsi on siunattu Apuyhdistyksen sisarten ponnistusten vuoksi? Lue Lucy Mack Smithin antamat neuvot kappaleesta, joka alkaa sivun 470 alareunasta. Millä tavoin Apuyhdistyksen sisaret noudattavat näitä neuvoja nykyään?
Profeetta Joseph Smith järjesti Apuyhdistyksen ”pappeuden alaisuuteen pappeuden mallin mukaan” (s. 471). Miten se erottaa Apuyhdistyksen muista maailmassa olevista palvelujärjestöistä? (Katso joitakin esimerkkejä sivulta 471.) Mistähän syystä kirkko ei ollut ”täydellisesti järjestetty” ennen kuin Joseph Smith järjesti Apuyhdistyksen?
Kuinka Apuyhdistyksen sisarten tehtäviä nykyään voi verrata niihin tehtäviin, joita sisaret saivat Joseph Smithiltä? (Katso joitakin esimerkkejä sivuilta 471–474.) Lue toinen kappale sivulta 472. Millä tavoin tilaisuudet palvella auttavat meitä tulemaan enemmän Vapahtajan kaltaisiksi?
Lue ensimmäinen kokonainen kappale sivulta 473. Mitä sielujen pelastaminen mielestäsi tarkoittaa? Millä tavoin Apuyhdistyksen jäsenet täyttävät tämän tehtävän sekä ajallisesti että hengellisesti?
Lue kolmas kappale sivulta 472 ja toinen kokonainen kappale sivulta 474). Mitä Apuyhdistyksen sisaret voivat tehdä innostaakseen pappeudenhaltijoita hyviin töihin? Miten pappeudenhaltijat voivat tukea Apuyhdistyksen sisaria heidän työssään?
Lue toinen kokonainen kappale sivulta 474. Mitä me voimme oppia näiden sanojen perusteella jokaisen sisaren tehtävistä ja mahdollisuuksista?
Profeetta varoitti ihmisiä ruokkimasta itseään toisten virheillä (ks. s. 474). Mitä arvelet tämän tarkoittavan? Kuinka tällainen asenne saattaisi estää Apuyhdistyksen – tai minkä tahansa kirkon koorumin tai ryhmän – työtä? Miten me voimme ruokkia Herran lampaita sen sijaan että ruokkisimme itseämme toisten virheillä?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Sananl. 31:10–31; 1. Kor. 13:8; OL 25:1–16; 88:125.