Mormonin kirja – uskontomme lakikivi

”Sanoin veljille, että Mormonin kirja on virheettömin kaikista kirjoista maan päällä ja uskontomme lakikivi.”

Joseph Smithin elämänvaiheita

Yli kolme vuotta oli kulunut siitä aamusta vuonna 1820, kun Joseph Smith oli rukoillut saadakseen tietää, mihin kirkkoon hänen pitäisi liittyä. Nuori profeetta oli nyt 17-vuotias ja halusi tietää asemansa Jumalan edessä ja saada anteeksiannon. Syyskuun 21. päivän iltana 1823 Joseph vetäytyi ullakkohuoneeseensa perheensä hirsitalossa Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa, mutta hän pysytteli hereillä muiden huoneessa olevien jo nukahdettua ja rukoili hartaasti saadakseen tietää enemmän Jumalan häntä koskevista tarkoituksista. ”Antauduin rukoilemaan ja anomaan kaikkivaltiaalta Jumalalta”, hän sanoi, ”anteeksiantoa kaikista synneistäni ja mielettömyyksistäni sekä vielä itselleni ilmoitusta, että tuntisin tilani ja asemani hänen edessänsä, sillä luotin täysin siihen, että saisin jumalallisen ilmoituksen, koska olin aikaisemminkin saanut” (JS–H 1:29).

Vastauksena rukoukseensa Joseph näki valon ilmestyvän huoneeseensa. Se kirkastui kirkastumistaan, kunnes huone oli ”valoisampi kuin keskipäivällä”. Hänen vuoteensa viereen ilmestyi taivaallinen sanansaattaja, joka seisoi ilmassa ja jolla oli yllään tavattoman valkoinen viitta. (Ks. JS–H 30–31.) Tuo sanansaattaja oli Moroni, viimeinen nefiläisprofeetta, joka vuosisatoja aiemmin oli haudannut levyt, joihin Mormonin kirja oli kirjoitettu, ja jolla oli nyt tämän pyhän aikakirjan avaimet (ks. OL 27:5). Hänet oli lähetetty kertomaan Josephille, että Jumala oli antanut anteeksi hänen syntinsä¹ ja että Jumalalla oli hänen varalleen suuri työ. Tähän työhön kuului se, että Josephin oli mentävä läheiselle kukkulalle, johon oli talletettuna kultalevyille kirjoitettu pyhä aikakirja, jonka muinoin Amerikan mantereella eläneet profeetat olivat kirjoittaneet. Jumalan lahjan ja voiman avulla Josephin oli määrä kääntää aikakirja ja tuoda se julki maailmalle.

Joseph meni seuraavana päivänä kukkulalle, jonne Mormonin kirjan levyt oli haudattu. Siellä hän tapasi Moronin ja näki levyt, mutta hänelle sanottiin, ettei hän saisi niitä neljään vuoteen. Hänen oli määrä aloittaa tärkeä valmistautumisen aika, joka tekisi hänet kykeneväksi pyhään tehtävään kääntää Mormonin kirja. Joseph palasi kukkulalle seuraavien neljän vuoden aikana aina syyskuun 22. päivänä saamaan lisää ohjeita Moronilta. [Ks. JS–H 33–54.] Noiden vuosien aikana hänen luonaan kävi ”monia Jumalan enkeleitä tuoden julki niiden tapahtumien majesteettisuuden ja suuruuden, jotka tapahtuisivat viimeisinä aikoina”².

Tämä valmistautumisen aika toi profeetan elämään myös avioliiton siunauksen. Hän solmi tammikuussa 1827 avioliiton Emma Halen kanssa, jonka hän oli tavannut ollessaan työssä Harmonyssa Pennsylvaniassa. Emma auttoi merkittävästi profeettaa koko tämän palvelutyön ajan. Syyskuun 22. päivänä 1827 hän lähti Josephin kanssa kukkulalle ja odotti lähistöllä, kun Moroni luovutti levyt profeetan käsiin.

Saatuaan pyhän aikakirjan Joseph huomasi pian, miksi Moroni oli kehottanut häntä varjelemaan levyjä (ks. JS–H 59–60). Paikallinen väkivaltainen joukko alkoi ahdistella profeettaa yrittäen useaan otteeseen varastaa levyt. Kylmänä talvipäivänä joulukuussa 1827 Joseph ja Emma lähtivät Smithien kotoa toivoen löytävänsä paikan, jossa he voisivat työskennellä rauhassa, ja etsivät turvaa Emman vanhempien luota Harmonysta. Siellä profeetta aloitti käännöstyön. Seuraavan vuoden helmikuussa Martin Harris, Smithien ystävä Palmyrasta, sai innoitusta lähteä Harmonyyn auttamaan profeettaa. Martin kirjurinaan Joseph jatkoi pyhän aikakirjan kääntämistä.

Profeetan työn tulokset julkaistiin myöhemmin Mormonin kirjana. Tämä merkittävä kirja, joka sisältää evankeliumin täyteyden, on todistuksena Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon totuudellisuudesta ja Joseph Smithin profeetallisesta palvelutyöstä.

Joseph Smithin opetuksia

Mormonin kirja käännettiin Jumalan lahjan ja voiman avulla.

Vastauksena kysymykseen ”Kuinka ja mistä saitte Mormonin kirjan?” Joseph Smith vastasi: ”Moroni, joka talletti levyt kukkulaan Manchesterissa Ontarion piirikunnassa New Yorkin osavaltiossa, ilmestyi minulle kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen ja kertoi minulle, missä ne olivat, ja antoi ohjeita, kuinka saisin ne. Minä sain ne ja niiden mukana urimin ja tummimin, joiden avulla käänsin levyt; ja siten tuli Mormonin kirja.”³

”[Moroni kertoi minulle], missä olivat talletettuina levyt, joille oli kaiverrettu lyhennelmä niiden muinaisten profeettojen aikakirjoista, jotka olivat eläneet tällä mantereella. – – Nämä aikakirjat oli kaiverrettu levyille, jotka näyttivät kullalta. Jokainen levy oli kuusi tuumaa (noin 15 cm) leveä ja kahdeksan tuumaa (noin 20 cm) pitkä, ei aivan tavallisen pellin paksuinen. Levyt oli kaiverrettu täyteen egyptiläisiä kirjainmerkkejä ja sidottu yhteen yhdeksi teokseksi kuten kirjan lehdet kolmella renkaalla, jotka menivät koko teoksen läpi. Levyteoksen paksuus oli lähes kuusi tuumaa (noin 15 cm), ja osa siitä oli sinetöity. Sinetöimättömän osan kirjainmerkit olivat pieniä ja kauniisti kaiverrettuja. Koko kirjassa oli useita merkkejä sen vanhasta iästä, ja kaiverrukset oli tehty erinomaisen taidokkaasti. Aikakirjojen mukana oli outo esine, jota muinoin kutsuttiin ’urimiksi ja tummimiksi’ ja joka muodostui kahdesta läpikuultavasta kivestä, jotka oli kiinnitetty kaareen, joka oli kiinni rintakilvessä. Urimia ja tummimia käyttämällä käänsin aikakirjan Jumalan lahjan ja voiman avulla.”⁴

”Jumalan voimalla minä käänsin Mormonin kirjan hieroglyfeistä tietämyksellä, jota maailmalla ei ollut, ja tässä suurenmoisessa tapauksessa olin yksin, oppimaton nuorukainen, uusine ilmoituksineni taistelemassa 1800-luvun maallista viisautta ja yleistä tietämättömyyttä vastaan.”⁵

”Haluan tässä mainita, että Mormonin kirjan nimilehti on kirjaimellinen käännös, joka on otettu levykokoelman eli kirjan viimeiseltä sivulta, sen vasemmalta puolelta. Tämä kokoelma sisälsi nyt käännetyn aikakirjan, ja sen kieli oli kauttaaltaan kirjoitettu samoin kuin heprea yleensä kirjoitetaan [siis oikealta vasemmalle], eikä mainittu nimilehti suinkaan ole nykyajan tuote, ei minun eikä kenenkään muunkaan tämän sukupolven aikana eläneen tai elävän ihmisen työtä. – – Esitän jäljempänä sen osan Mormonin kirjan englanninkielisen version nimilehteä, joka on aito ja kirjaimellinen käännös alkuperäisen Mormonin kirjan nimilehdestä sellaisena kuin se oli talletettuna levyille:

’MORMONIN KIRJA

Mormonin käden levyihin kirjoittama kertomus otettu Nefin levyistä

Se on siis lyhennelmä Nefin kansan ja myös lamanilaisten aikakirjasta. Kirjoitettu lamanilaisille, jotka ovat Israelin huoneen jäännös, ja myös juutalaisille ja pakanoille. Kirjoitettu käskystä sekä profetian ja ilmoituksen Hengen avulla. Kirjoitettu ja sinetöity sekä kätketty Herran huomaan, jotteivät ne tuhoutuisi – tullakseen julki Jumalan lahjan ja voiman avulla käännettäväksi. Moronin käden sinetöimä ja Herran huomaan kätketty, tullakseen julki oikeana aikana pakanoiden avulla. Käännös siitä Jumalan lahjan avulla.

Myös lyhennelmä Eterin kirjasta, joka on aikakirja Jeredin kansasta, joka hajotettiin, kun Herra sekoitti ihmisten kielen, kun he rakensivat tornia päästäkseen taivaaseen; osoitukseksi Israelin huoneen jäännökselle, kuinka suuria Herra on tehnyt sen isien hyväksi ja jotta se tuntisi Herran liitot, jottei sitä hylätä ikiajoiksi; ja myös juutalaisten ja pakanoiden saamiseksi vakuuttuneiksi siitä, että Jeesus on Kristus, iankaikkinen Jumala, joka ilmoittaa itsensä kaikille kansoille. Ja nyt, jos siinä on virheitä, ne ovat ihmisten erehdyksiä; älkää siis tuomitko sitä, mikä on Jumalasta, jotta teidät havaittaisiin tahrattomiksi Kristuksen tuomioistuimen edessä.’”⁶

Herran viisaus on suurempi kuin Perkeleen viekkaus.

Kesäkuun 14. päivään 1828 mennessä Joseph Smith oli saanut käännettyä Mormonin kirjan levyistä 116 käsikirjoitussivua. Sitten seurasi tapaus, joka opetti profeetalle syvällisesti, miten Jumala on kädellään ohjannut tämän pyhän aikakirjan esiintuloa. Profeetta kirjoitti: ”Jonkin ajan kuluttua sen jälkeen kun herra Harris oli ryhtynyt kirjoittamaan puolestani, hän alkoi kärttää minulta lupaa viedä kirjoituksia kotiinsa ja näyttää niitä siellä, ja hän halusi minun kysyvän Herralta urimin ja tummimin kautta, eikö hän saisi tehdä niin. Tiedustelin asiaa, ja vastaus oli, ettei hän saa. Mutta hän ei tyytynyt tähän vastaukseen vaan halusi, että kysyisin uudestaan. Tein niin, ja vastaus oli sama kuin aikaisemmin. Vieläkään hän ei tyytynyt, vaan vaati, että kysyisin vielä kerran.

Paljon pyytelyn jälkeen kysyin jälleen Herralta, ja hänelle suotiin lupa ottaa kirjoitukset määrätyin ehdoin, jotka olivat, että hän saa näyttää ne ainoastaan veljelleen Preserved Harrisille, omalle vaimolleen, isälleen ja äidilleen sekä rouva Cobbille, vaimonsa sisarelle. Tämän viimeisen vastauksen mukaisesti vaadin häntä solmimaan kanssani liiton mitä vakavimmalla tavalla, että hän ei tekisi toisin kuin oli käsketty. Hän teki liiton. Hän sitoutui siihen, mitä minä vaadin häneltä, otti kirjoitukset ja meni menojaan. Mutta niistä ankarista rajoituksista huolimatta, jotka hänelle oli asetettu, ja huolimatta liiton vakavuudesta, jonka hän oli tehnyt kanssani, hän näytti niitä muille, ja salajuonella ne vietiin häneltä eikä niitä ole tähän päivään mennessä saatu takaisin.”⁷

Mormonin kirjan ensimmäisen laitoksen esipuheessa profeetta julisti, ettei 116 sivun katoaminen voinut tehdä tyhjäksi Jumalan tarkoituksia: ”Koska [Mormonin kirjasta] on liikkunut monia vääriä kertomuksia ja pahaa aikovat ihmiset ovat myös ryhtyneet moniin laittomiin hankkeisiin tuhotakseen minut ja myös työn, ilmoitan teille, että Jumalan lahjan ja voiman avulla minä käänsin ja kirjoitutin satakuusitoista sivua, jotka otin Lehin kirjasta, mikä oli Mormonin käden lyhentämä kertomus Lehin levyistä. Sanottu kertomus, jonka joku henkilö tai jotkut henkilöt ovat varastaneet ja ottaneet minulta huolimatta äärimmäisistä ponnistuksistani saada se jälleen takaisin – ja koska Herra oli antanut käskyn, ettei minun pitäisi kääntää samaa uudelleen, sillä Saatana oli pannut heidän sydämeensä halun kiusata Herraa Jumalaansa muuttamalla sanat, niin että ne olisivat vastoin sitä, mitä olin kääntänyt ja kirjoituttanut – ja jos toisin julki jälleen samat sanat tai toisin sanoen jos kääntäisin saman uudelleen, he julkaisisivat sen, mitä olivat varastaneet, ja Saatana kuohuttaisi tämän sukupolven sydämiä niin, etteivät he ottaisi vastaan tätä työtä. Mutta katso, Herra sanoi minulle: Minä en salli Saatanan toteuttaa jumalatonta aiettaan tässä asiassa. Sen tähden sinun tulee kääntää kaiverrukset, jotka ovat Nefin levyissä, aina siihen asti kun tulet siihen, minkä olet kääntänyt ja mikä on edelleen hallussasi. Ja katso, julkaise se Nefin kirjana, ja siten minä saatan häpeään ne, jotka ovat muuttaneet minun sanojani. Minä en salli heidän hävittää työtäni, niin, minä näytän heille, että minun viisauteni on suurempi kuin Perkeleen viekkaus. [Ks. OL 10:38–43.]

Sen tähden ollakseni kuuliainen Jumalan käskyille minä olen Hänen armonsa ja laupeutensa avulla suorittanut sen, mitä Hän on käskenyt minun tässä asiassa tehdä.”⁸

Mormonin kirja on Jumalan sanaa.

”Sanoin veljille, että Mormonin kirja on virheettömin kaikista kirjoista maan päällä ja uskontomme lakikivi ja että ihminen pääsee lähemmäksi Jumalaa noudattamalla sen opetuksia kuin minkään muun kirjan avulla.”⁹

UK 8: ”Me uskomme, että Raamattu on Jumalan sanaa, sikäli kuin se on oikein käännetty; me uskomme myös, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa.”¹⁰

”[Mormonin kirja] kertoo meille – –, että Vapahtajamme ilmestyi tällä mantereella ylösnousemuksensa jälkeen; että Hän juurrutti tänne evankeliumin koko täyteydessään ja runsaudessaan ja voimassaan kaikkine siunauksineen; että heillä oli apostolit, profeetat, papit, opettajat ja paimenet, sama järjestys, sama pappeus, samat toimitukset, lahjat, valtuudet ja siunaukset kuin itäisellä mantereellakin; että ihmiset hävitettiin heidän rikkomustensa tähden; että heidän joukossaan elänyttä viimeistä profeettaa käskettiin kirjoittamaan lyhennelmä heidän profetioistaan, historiastaan ym. ja kätkemään se maahan ja että se tulisi esiin ja yhdessä Raamatun kanssa täyttäisi Jumalan tarkoitukset viimeisinä aikoina.”¹¹

David Osborn oli läsnä, kun Joseph Smith saarnasi Far Westissä Missourissa vuonna 1837. Hän muisti nämä profeetan sanat: ”Mormonin kirja on totta, aivan kuten se väittää olevansa, ja tästä todistuksesta odotan tekeväni tiliä tuomiopäivänä.”¹²

Pyhät kirjoitukset rohkaisevat ja lohduttavat meitä ja antavat viisautta pelastukseksemme.

”Valtakunnan rakentamiseen kytkeytyy Mormonin kirjan, Opin ja liittojen – – ja uuden [Raamatun] käännöksen julkaiseminen ja levittäminen. On tarpeetonta sanoa mitään näistä kirjoista; ne, jotka ovat ne lukeneet ja jotka ovat juoneet niiden sisältämästä tiedon virrasta, osaavat arvostaa niitä; ja vaikka houkat saattavat pilkata niitä, niiden tarkoituksena on antaa ihmisille viisautta, jotta he pelastuisivat, ja pyyhkiä pois vuosisatojen taikauskon seitit, kuuluttaa jo suoritettua Jehovan työtä ja viitoittaa tulevaisuus kaikkine kauhistuttavine ja suurenmoisine tapahtumineen. Ne, jotka ovat nauttineet etuoikeudesta tutkia noita kirjoja, tulevat epäilemättä kilpailemaan toistensa kanssa innossaan lähettää ne kaikkialle maailmaan, jotta jokainen Aadamin poika voisi nauttia samoista etuoikeuksista ja riemuita samoista totuuksista.”¹³

”[Myöhempien aikojen pyhät kirjoitukset on julkaistu], jotta sydämeltään vilpittömät voisivat saada rohkeutta ja lohtua ja jatkaa iloisena matkaansa, kun heidän sielunsa täyttää ja heidän ymmärryksensä valaisee tietoisuus isien entisinä aikoina tekemästä Jumalan työstä sekä siitä, mitä Hän aikoo tehdä myöhempinä aikoina täyttääkseen isien sanat.”¹⁴

”Me otamme pyhät kirjoitukset käteemme ja myönnämme, että ne on annettu välittömän Hengen vaikutuksen kautta ihmisen hyväksi. Me uskomme, että Jumala alentui puhumaan taivaasta ja julisti ihmissukua koskevan tahtonsa antaakseen sille oikeudenmukaiset ja pyhät lait ohjaamaan sen käytöstä ja johtamaan sitä suoralle tielle, jotta Hän aikanaan voisi ottaa sen luoksensa ja tehdä sen perilliseksi yhdessä Poikansa kanssa.

Mutta jos me myönnämme sen tosiasian, että taivaan välitön tahto sisältyy pyhiin kirjoituksiin, niin eikö meillä järjellisinä olentoina ole velvollisuus elää kaikkien niiden ohjeiden mukaisesti? Onko meille milloinkaan hyötyä pelkästään siitä, että myönnämme tämän olevan taivaan tahto, ellemme noudata kaikkia sen opetuksia? Emmekö me harjoita väkivaltaa taivaan Korkeinta Älyä kohtaan, kun myönnämme sen opetusten totuuden emmekä tottele niitä? Eikö tällainen käytös alenna meitä oman itsemme ja meille taivaasta annetun suuremman viisauden alapuolelle? Tästä johtuu, että jos meille annetaan ilmoituksia suoraan taivaasta, niitä ei totisesti milloinkaan anneta leikittelyä varten. Se, joka leikittelee niillä, vetää päälleen epäsuosion ja koston, mikäli taivaassa lainkaan on oikeutta, ja se, että taivaassa on oikeutta, on myönnettävä jokaisen, joka myöntää pyhään teokseen sisältyvien Jumalan opetusten, siunausten ja kirousten totuuden ja voiman. – –

– – Se, joka voi havaita Kaikkivaltiaan voiman kirjoitettuna taivaaseen, voi myös nähdä Jumalan oman käsialan pyhässä teoksessa, ja se, joka ahkerimmin sitä lukee, pitää siitä eniten, ja se, joka on tutustunut siihen, tuntee Jumalan käden kaikkialla, missä hän sen näkee. Ja kun joku on kerran löytänyt sen, se ei saa häneltä osakseen ainoastaan tunnustusta, vaan aikaansaa myös kuuliaisuuden kaikkia sen taivaallisia ohjeita kohtaan.”¹⁵

”Oi te kaksitoista ja kaikki pyhät, hyötykää tästä tärkeästä avaimesta – huolehtikaa kaikissa koettelemuksissa, vaikeuksissa, kiusauksissa, ahdistuksissa, kahleissa, vankeudessa ja kuoleman keskellä siitä, ettette petä taivasta, ettette petä Jeesusta Kristusta, ettette petä veljiä, ettette petä Jumalan ilmoituksia, olkootpa ne sitten Raamatussa, Mormonin kirjassa tai Opissa ja liitoissa tai missä tahansa muualla, mitä koskaan on annettu tai annetaan ja ilmoitetaan ihmisille tässä maailmassa tai tulevassa.”¹⁶

Opiskelu- ja opetusehdotuksia

Harkitse näitä ideoita, kun tutkit lukua tai valmistaudut opettamaan. Katso lisää apua sivuilta V–XI.

Käy läpi, mitä Joseph Smith koki vuoden 1823 syyskuun 21. päivän ja vuoden 1827 syyskuun 22. päivän välisenä aikana (s. 61–62). Miten arvelet näiden kokemusten valmistaneen häntä kultalevyjen kääntämiseen? Millä tavoin sinua on valmistettu Herralta saamiisi kutsumuksiin?
Käy läpi ensimmäinen kokonainen kappale sivulta 65 ja pane merkille Mormonin kirjan tarkoitukset. Millä tavoin olet nähnyt näiden tarkoitusten täyttyvän omassa elämässäsi ja muiden elämässä?
Mitä opit Jumalasta, kun pohdit profeetan kertomusta siitä, kuinka häntä kiellettiin kääntämästä 116 kadonnutta käsikirjoitussivua uudelleen (s. 65–66)? Kuinka ymmärrys tästä kertomuksesta saattaisi vaikuttaa tekemiimme päätöksiin?
Lue kappale, joka alkaa sivun 66 alareunasta, ja ensimmäinen kokonainen kappale sivulta 67. Huomaa, että kivistä tehdyssä holvikaaressa asetetaan huipulle lakikivi pitämään kaikkia muita kiviä paikoillaan. Millä tavoin Mormonin kirja on ”uskontomme lakikivi”? Kuinka Mormonin kirja on auttanut sinua pääsemään lähemmäksi Jumalaa?
Joseph Smith puhui siunauksista, joita saamme, kun olemme ”juoneet” pyhien kirjoitusten ”tiedon virrasta” ja ”nauttineet” Jumalan sanan tutkimisen ”etuoikeudesta” (s. 67–68). Mitä nämä ilmaukset kertovat sinulle pyhien kirjoitusten tutkimisesta? Miten me voimme tehdä omasta pyhien kirjoitusten tutkimisestamme merkityksellisempää?
Lue kappale, joka on sivun 67 alareunassa. Miksi luulet niiden, jotka tutkivat pyhiä kirjoituksia, saavan innon jakaa ne muiden kanssa? Kuinka me voimme jakaa Mormonin kirjaa muiden kanssa? Mitä kokemuksia olet saanut, kun olet jakanut Mormonin kirjaa muiden kanssa tai kun joku on jakanut sitä sinun kanssasi?
Lue ensimmäinen kappale sivulta 68. Mitkä kohdat Mormonin kirjassa ovat antaneet sinulle ”rohkeutta ja lohtua”? Millä tavoin Mormonin kirja on valaissut ymmärrystäsi?

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Hes. 37:15–17; Mormonin kirjan johdanto; 1. Nefi 13:31–42; 2. Nefi 27:6–26; OL 20:6–15; JS–H 29–54.