2010
Ko e Fāʻofua ʻa ha Tamai
ʻEpeleli 2010


Founga Ne u ʻIlo Aí

Ko e Fāʻofua ʻa ha Tamai

Naʻe mālōlō ʻeku tamaí ʻi hoku taʻu fitú. Ne mei taʻofi au ʻe he loto-veiveiuá mei heʻeku falala ki heʻeku Tamai Hēvaní.

Ne teu ke mavahe hoku fāmilí mei he pātí, ka naʻá ku kei fie ʻalu pē au ʻo sikeiti. Naʻe fāʻofua kiate au ʻeku tamaí mo kole mai pe te u fie nofo ka ne ʻave au ke u sikeiti.

Naʻá ku lea fakaʻita ange, “ ʻIkai!”

Naʻá ne pehē mai, “ ʻE lava ke ke falala mai kiate au.”

Naʻe fie ʻalu e niʻihi kehe, ko ia ne mau heka leva ki he kaá. Ne ʻosi ha miniti ʻe hongofulu nai mei ai kuo hoko ha fakatuʻutāmaki kiate kimautolu. Ko e mana ʻa ʻeku hao moʻuí, ka naʻe siʻi mate ʻeku tamaí. Ko e lea fakaʻosi ne u fai ki aí ko e “ ʻikai!” pea ko e tokotaha fakaʻosi pē ia ke u fāʻofua ki ai ʻi ha ngaahi taʻu lahi.

Naʻe fāi hifo pē ki lalo ʻeku moʻuí ʻi he taʻu ʻe 11 ne hoko aí. Naʻe ʻikai te u kei falala pē kiate au pea kamata ke u taʻefalala ki he tokotaha kotoa pē. Naʻá ku moʻui mamahi pea ʻi he ʻaho ʻe taha ʻi hoku taʻu 18, ne u fāinga ai mo e mafasia ʻo e taʻe toe ʻi ai ha ʻamanakí, ʻo u kole ki he ʻOtuá ke fakahā kiate au ʻa e hala ki he moʻui fiefiá.

Hili ha uike mei ai, ne fakafeʻiloaki mai ha ongo faifekau. Naʻá na fakaʻaliʻali mai ha tohi pea talamai ʻoku totonu ke u lotu ke maʻu ha fakamoʻoni ki hono moʻoní. Naʻe ngali siʻisiʻi e meʻa naʻá na kole maí ka naʻe fuʻu loloto fau ʻa e loto lavea naʻe fakatupu ʻe he mālōlō ʻeku tamaí, peá u lau ko e hoko tupukoso pē ʻeku fetaulaki mo e ongo faifekaú kae ʻikai ko ha tali mei ha ʻOtua ʻoku ʻofa ʻiate au.

Ka naʻá ku lau e Tohi ʻa Molomoná mo lotu ke maʻu ha tali—neongo naʻe ʻikai fai moʻoni ia. He ka pehē, ʻoku ʻuhinga ia te u falala ai ki he ʻOtuá, ke tali Ia mo ʻEne talí. Naʻe faingofua ange ke tali ʻa e ngaahi fakaangaʻi ʻo e Siasí. Pea naʻá ku ʻiloʻi foki ko e tokolahi ʻo e kakai maʻongoʻonga ʻi he hisitōliá ne u ako ki ai ʻi ʻapiakó, naʻe ʻi ai honau mele. Fēfē kapau naʻe tatau pē ʻa Siosefa Sāmita mo kinautolu?

Ka naʻe iku pē ʻo papitaiso mo hilifakinima au. Naʻá ku ʻiloʻi ne u fie maʻu ha fakahinohino ʻi heʻeku moʻuí, pea naʻá ku saiʻia ʻi he Siasí mo e kāingalotú. Ka ʻoku ou ʻiloʻi he taimí ni naʻá ku kau pē ki he Siasí taʻe ʻi ai haʻaku fakamoʻoni, ha fakamoʻoni ʻoku māfana ʻi he lotó. Naʻe tupu ʻa e tui naʻá ku maʻú mei heʻeku ʻiloʻi ko ia naʻe ʻikai moʻoni e ngaahi fakakikihi naʻe fai ʻe kinautolu naʻe fakafetau ki he Siasí. Naʻá ku kei taʻetui pē ʻo aʻu ki he tuʻunga ʻo ʻeku ongoʻi ʻa e taulōfuʻu ʻo hono tauhi mo puke maʻu ʻo e tui ko iá. Naʻe kamata hono fakafeʻiloaki au ki he Siasí tupu mei he ʻikai te u maʻu ʻa e falalá mo ʻeku loto-mamahí, pea naʻe toe ʻohifo pē au ki he tuʻunga tatau ko iá.

Ko ia ne u fai ai ha fili mahuʻinga: Te u lotu, ka te u fai ia he taimi ko ʻení ʻo hangē ko e naʻinaʻi ʻa Molonaí, ʻi he “tui kia Kalaisi,” “ ʻi he loto fakamātoato,” pea ʻi he “loto moʻoni” (Molonai 10:4). Naʻá ku lotu mo ʻaukai ke maʻu ha fakahinohino ʻi he ʻaho ne u fili ke fai aí. Ne u nofo pē he ʻaho ko iá ʻo fakalaulauloto ki he meʻa kotoa pē kuo hoko.

Ne u tūʻulutui ʻi hoku veʻe mohengá he pō ko iá. Ne punou hoku ʻulú ʻo fehuʻi ki he Tamai Hēvani fekauʻaki mo hono moʻoni ʻo e Tohi ʻa Molomoná. Naʻe kamata ke manatuʻi ʻe hoku ʻatamaí ʻa ʻeku ngaahi loto veiveiuá kotoa. Naʻá ku kuikui, toe kukuʻi hoku nimá mo toe kole—ʻi he loto moʻoni, fakamātoato, mo e tui ki hotau Fakamoʻuí.

Hangē ia kuo tuʻu e māmaní. Naʻá ku ongoʻi ʻa e māfana pea mo hono kāpui au ʻe he māmá. Ko e taʻu ʻeni ʻe 11 mo ʻeku fakaʻānaua ki ai, pea faifai ʻo toe fāʻofua kiate au ha tamai—ko ha Tamai Hēvani. Naʻe faifai peá u ʻilo ha taha ke u falala ki ai. Naʻá ku “ ʻIo” ange mo tafe pē hoku loʻimatá, “ ʻOku ou falala kiate Koe.”

Tā fakatātaaʻi ʻe Doug Fakkel