Kapau ʻoku ʻikai ke mou lava ʻo mamata ʻi he foʻi vitioó, fili ha mēmipa ʻo e kulupú ke ne lau ʻa e fakamatala ko ʻení.
ʻĪmisi
ʻOku ʻOmi ʻe he Talangofuá ʻa e Ngaahi Tāpuakí
Palesiteni Thomas S. Monson Ko ha talaʻofa nāunauʻia! “Ko ia ia ʻokú ne tauhi [e] ngaahi fekau [ʻa e ʻOtuá] ʻokú ne maʻu ʻa e moʻoní mo e māmá, kae ʻoua ke fakanāunauʻi ia ʻi he moʻoní peá ne ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē” [T&F 93:28]. …”
Kāinga, ko e sivi lahi taha ʻo e moʻui ní ko e talangofuá. Naʻe folofola ʻa e ʻEikí, “Pea te tau siviʻi ʻa kinautolu ʻi he meʻá ni, ke vakai pe te nau fai ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻe fekau ʻe he ʻEiki ko honau ʻOtuá kiate kinautolú” [ʻĒpalahame 3:25].
Naʻe fakahā ʻe he Fakamoʻuí: “He ko kinautolu kotoa pē ʻoku fie maʻu ha tāpuaki mei hoku nimá, te nau tauhi ʻa e fono ʻa ia naʻe fokotuʻu ki he tāpuaki ko iá, pea mo hono ngaahi tuʻunga ʻo iá, ʻo hangē ko ia naʻe fokotuʻu ʻi he teʻeki ai ke ʻai ʻa e tuʻunga ʻo e māmaní” [T&F 132:5].
ʻOku ʻikai ha faʻifaʻitakiʻanga maʻongoʻonga ange ʻi he faʻifaʻitakiʻanga hotau Fakamoʻuí. Naʻe pehē ʻe Paula fekauʻaki mo Ia:
“Neongo ko e ʻAló Ia, ka naʻe akoʻi ia ke talangofua ʻe he ngaahi meʻa naʻá Ne kātakiʻí;
“Pea kuo fakahaohaoa ia, peá ne hoko ko e tupuʻanga ʻo e moʻui taʻengatá kiate kinautolu kotoa pē ʻoku talangofua kiate iá” [Hepelū 5:8–9].
Naʻe fakahaaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e ʻofa moʻoni ki he ʻOtuá ʻaki ʻEne moʻui haohaoa, pea ʻaki ʻEne fakahoko e misiona toputapu naʻe ʻOʻoná. Naʻe ʻikai fie-māʻolunga. ʻIkai ʻulupupula ʻo hīkisia. Naʻe ʻikai teitei tuku ʻene faimāteakí. Naʻe loto fakatōkilalo maʻu ai pē. Naʻe loto fakamātoato maʻu pē. Naʻe talangofua maʻu ai pē.
Ko e taimi naʻe fehangahangai ai mo e mamahi ʻi Ketisemaní, ʻa ia naʻá Ne kātekina ai ʻa e mamahí pea ko ʻEne “tautaʻá ko e taʻataʻa naʻe tō ʻi he tulutā lalahi ki he kelekelé” [Luke 22:44], naʻá Ne fakafōtunga ʻa e ʻAlo talangofuá ʻaki ʻEne pehē, “ʻE Tamai, kapau ko ho finangaló, ʻave ʻa e ipú ni ʻiate au: kae ʻoua naʻa fai hoku lotó, ka ko e finangalo ʻoʻoú” [Luke 22:42].
ʻI hono fakahinohinoʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa ʻEne Kau ʻUluaki ʻAposetoló, ʻokú Ne fakahinohinoʻi pehē koe mo au: “Muimui ʻiate au” [Sione 21:22]. ʻOku tau loto fiemālie nai ke talangofua?
Ko e ʻilo ʻoku tau kumiá, ko e ngaahi tali ʻoku tau fakaʻamuá, pea mo e ivi ʻoku tau fie maʻu he ʻahó ni ke feau ʻaki e ngaahi faingataʻa ʻo e māmani fihituʻu mo faʻaliliuá, ʻe ʻatautolu ia ʻi he taimi te tau loto fiemālie ai ke talangofua ki he ngaahi fekau ʻa e ʻEikí. Te u toe lau mei he ngaahi folofola ʻa e ʻEikí: “Ko ia ia ʻokú ne tauhi [e] ngaahi fekau [ʻa e ʻOtuá] ʻokú ne maʻu ʻa e moʻoní mo e māmá, kae ʻoua ke fakanāunauʻiaʻi ia ʻi he moʻoní peá ne ʻiloʻi ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē” [T&F 93:28].
ʻOku ou lotua ʻi he loto fakatōkilalo ke tāpuekina kitautolu ʻaki ʻa e ngaahi pale lelei kuo talaʻofa ki he talangofuá. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisi, ko hotau ʻEiki mo e Fakamoʻuí, ʻēmeni.
(“ʻOku ʻOmi ʻe he Talangofuá ʻa e Ngaahi Tāpuakí,” Ensign pe Liahona , Mē 2013, 89, 92)