Presidentti Brigham Youngin todistus profeetta Joseph Smithistä

Yhdessä niistä monista puheista, joita presidentti Brigham Young piti pyhille Josephin työstä ja tehtävästä, hän todisti: ”Haluaisin koko ajan huutaa halleluja, kun ajattelen, että tunsin Joseph Smithin, profeetan, jonka Herra herätti ja asetti ja jolle Hän antoi avaimet ja vallan rakentaa Jumalan valtakunta maan päälle ja pitää se pystyssä. ” (DBY, s. 458) Koko elämänsä ajan toimiessaan kirkon johtajana hän ilmaisi rakkautensa ja ihailunsa profeetta Joseph Smithiä kohtaan: ”Voin todellakin sanoa, että hän oli minusta poikkeuksetta kaikkea sitä, mitä kukaan voisi vaatia tosi profeetan olevan, ja että parempaa miestä ei voisi olla, vaikka hänellä oli heikkoutensa, ja onko tämän maan päällä koskaan elänyt ihmistä, jolla niitä ei olisi ollut yhtään?” (Brigham Young David P. Smithille, 1. kesäkuuta 1853, BYP). Presidentti Youngin elinikäinen varmuus näkijästä ja hänen työstään varmistui hänen kuolinvuoteellaan lausumissaan viimeisissä tuntemista ja odotusta ilmaisevissa sanoissa: ”Joseph, Joseph, Joseph.” (LSBY, s. 362)

Brigham Youngin opetuksia

Profeetta Joseph Smith laski Jeesuksen Kristuksen kirkon perustuksen tässä armotaloudessa

Jo kauan ennen kuin maan perustukset laskettiin, iankaikkisuuden neuvonpidoissa säädettiin, että Hän, Joseph Smith, olisi oleva se mies, joka tämän maailman viimeisessä armotaloudessa saattaisi esiin Jumalan sanan ihmisille ja vastaanottaisi Jumalan Pojan pappeuden avainten ja valtuuden täyteyden. Herran silmät valvoivat häntä ja hänen isäänsä ja hänen isänsä isää ja heidän esi-isiään aina Abrahamiin asti ja Abrahamista vedenpaisumukseen asti, vedenpaisumuksesta Henokiin ja Henokista Aadamiin asti. Hän on valvonut tuota sukua ja tuota verta sen alkulähteestä aina tämän miehen syntymään saakka. Hänet asetettiin ennalta jo iankaikkisuudessa johtamaan tätä viimeistä armotaloutta. (DBY, s. 108)

[Herra] kutsui palvelijansa Joseph Smith nuoremman tämän ollessa vasta poikanen laskemaan Hänen valtakuntansa perustuksen viimeistä kertaa. Miksi Hän kutsui Joseph Smithin sitä tekemään? Koska hänet oli määrätty se tekemään. Oliko Joseph Smith ainoa henkilö maan päällä, joka olisi voinut tehdä tämän työn? Oli epäilemättä monia muita, jotka Herran ohjaamana olisivat voineet sen tehdä, mutta Herra valitsi sen, joka oli Hänelle mieleen, ja se riittää. (DBY, s. 460)

Kuinka usein ulkomailla saarnamassa olevat vanhimmat saavatkaan kuulla väitteen, että Joseph Smith, heidän kirkkonsa ja uskontonsa perustaja, oli vain lukutaidoton poikaparka. Tätä käytettiin yhtenä voimakkaimmista väitteistä, mitä tämän maailman viisaat ja oppineet saattoivat esittää pelastuksen oppia vastaan, vaikkei se itse asiassa ole lainkaan mikään väite. Herran olisi pitänyt ilmaista itsensä, sanovat he, joillekin aikamme oppineille papeille tai kyvykkäille miehille, jotka olisivat voineet tehdä jotakin hyvää ja olisivat vaikutusvaltansa ja oppineisuutensa turvin edistäneet evankeliumia, eikä köyhälle, tietämättömälle, oppimattomalle nuorukaiselle. Ihmisten tavan mukaan puhuen ei ole kutsuttu monta viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään; sen, mikä maailmassa on heikkoa, saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta, ja sen, mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, sen Jumala viisaudessaan valitsi, sen, mikä ei ole yhtään mitään, tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin, niin ettei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä [ks. 1. Kor. 1:26–29]. (DBY, s. 321–322)

Siihen aikaan [ennen kirkkoon liittymistäni] ajattelin, että voisin helposti kulkea nelinkontin maailman ympäri nähdäkseni jonkun profeetan kasvot, sellaisen, jollaisia oli elänyt maan päällä muinaisina aikoina; miehen, joka oli saanut ilmoituksia, jolle taivaat olivat avautuneet ja joka tunsi Jumalan ja Hänen luonteensa. Ajattelin, ettei olisi olemassa sellaisia koettelemuksia, joita en kestäisi, jos saisin nähdä yhden henkilön, joka tiesi, millainen Jumala on ja missä Hän on, millainen Hänen luonteensa on ja mitä iankaikkisuus on. (DNW, 8. lokakuuta 1856, s. 3)

Mikä on Josephin palvelutehtävän luonne ja kauneus? – – Kun ensi kerran kuulin hänen saarnaavan, hän yhdisti taivaan ja maan. (DBY, s. 458)

Joseph Smith on laskenut Jumalan valtakunnan perustuksen viimeisinä päivinä; toiset pystyttävät rakennuksen. (DBY, s. 458)

Ennen kuin tapasin Joseph Smithin, en ollut koskaan tuntenut ketään, joka olisi osannut kertoa minulle mitään Jumalan luonteesta, persoonasta ja asuinpaikasta tai mitään tyydyttävää enkeleistä tai ihmisen suhteesta Luojaansa. Ja kuitenkin olin niin uuttera kuin ihminen vain voi olla yrittäessäni saada selvyyttä näihin seikkoihin. (DBY, s. 458)

Hän kuvaannollisesti sanoen otti taivaan ja toi sen maan päälle. Hän otti maan ja kohotti sen ja saattoi yksinkertaisesti ja selkeästi ilmi sen, mikä on Jumalasta – siinä on hänen työnsä kauneus. Minulla oli kauan ennen sitä todistus siitä, että hän oli Herran profeetta, ja se oli lohdullista. Eikö Joseph saanut saman aikaan teidän ymmärryksellenne? Eikö hän ottanut pyhiä kirjoituksia ja tehnyt ne niin yksinkertaisiksi ja selkeiksi, että jokainen kykeni ymmärtämään? Jokainen sanoo: ”Niin, se on ihailtavaa; se yhdistää taivaat ja maan”, ja mitä aikaan tulee, niin se ei ole mitään, paitsi, että se opettaa meille, kuinka elää iankaikkisuudessa. (DBY, s. 458–459)

Kunnioitan ja pidän arvossa Joseph Smithin nimeä. Iloitsen kuullessani sen. Rakastan hänen opetuksiaan. (DBY, s. 458)

Sen, mitä olen saanut Herralta, olen saanut Joseph Smithin kautta; hän oli se välikappale, jota käytettiin. Jos hylkään hänet, minun on hylättävä nämä periaatteet. Kukaan muu ihminen ei apostolien päivien jälkeen ole niitä ilmoittanut, julistanut eikä selittänyt. Jos luovun Mormonin Kirjasta, minun on kiellettävä se, että Joseph oli profeetta, ja jos luovun opista ja lakkaan saarnaamasta Israelin kokoamista ja Siionin rakentamista, minun on luovuttava Raamatusta, ja siitä olisi seurauksena, että voin yhtä hyvin mennä kotiin kuin yrittää saarnata ilman näitä kolmea asiaa. (DBY, s. 458)

Yksikään, jolla on ollut tilaisuus kuulla jonkun myöhempien aikojen pyhän selittävän hänelle elämän ja pelastuksen tien sellaisena kuin se on kirjoitettu Uuteen testamenttiin ja Mormonin Kirjaan ja Opin ja Liittojen Kirjaan, ei voi sanoa, että Jeesus elää, että Hänen evankeliuminsa on tosi, ja samanaikaisesti väittää, että Joseph Smith ei ollut Jumalan profeetta. Tämä on voimallinen väite, mutta se on tosi. Kukaan ei voi sanoa, että tämä kirja (laskien kätensä Raamatun päälle) on tosi, on Herran sanaa, on tie, on tienviitta polulla, on asiakirja, josta me opimme tuntemaan Jumalan tahdon, ja samalla sanoa, että Mormonin Kirja ei ole totta, jos hänellä on ollut tilaisuus lukea se tai kuulla sitä luettavan ja saada tietää sen opeista. Maan päällä ei ole ihmistä, jolla on ollut tilaisuus oppia näistä kahdesta kirjasta Jeesuksen Kristuksen evankeliumia ja joka voi sanoa, että toinen on tosi ja toinen väärä. Kukaan myöhempien aikojen pyhä, kukaan mies tai nainen, ei voi sanoa, että Mormonin Kirja on totta, ja samanaikaisesti väittää, että Raamattu on valhetta. Jos toinen on totta, molemmat ovat, ja jos toinen on valhetta, molemmat ovat valhetta. Jos Jeesus elää ja on maailman Vapahtaja, niin Joseph Smith on Jumalan profeetta ja elää isänsä Abrahamin helmassa. Vaikka hänen ruumiinsa on surmattu, hän elää silti ja näkee Isänsä kasvot taivaassa, ja hänen vaatteensa ovat puhtaat kuin Jumalan valtaistuinta ympäröivät enkelit. Eikä kukaan ihminen maan päällä voi sanoa, että Jeesus elää, ja samanaikaisesti kieltää väitteeni profeetta Josephista. Tämä on minun todistukseni, ja se on luja. (DBY, s. 459)

Herra opetti palvelijaansa Joseph Smithiä ilmoituksen kautta, antaen ”totuutta totuuden päälle”

Siitä päivästä lähtien, jolloin Joseph sai levyt, ja ennen sitäkin Herra ohjasi häntä. Hän ohjasi häntä päivä päivältä, hetki hetkeltä. (DBY, s. 461)

Joseph sai ilmoituksen ilmoituksen päälle, toimituksen toimituksen päälle, totuuden totuuden päälle, kunnes hän sai kaiken, mikä on välttämätöntä ihmissuvun pelastamiseksi. (DBY, s. 46l)

Jumala kutsuu kaikkia maan asukkaita. Heitä kutsutaan parannukseen ja ottamaan kaste syntien anteeksisaamiseksi. (DBY, s. 46l)

Me olemme siirtyneet yhdestä asiasta toiseen, ja saatan sanoa, yhdeltä tiedon asteelta toiselle. Kun Joseph ensi kerran sai tiedon Kumorankukku- lassa olevista levyistä, hän ei saanut silloin Aaronin pappeuden avaimia, hän sai vain tiedon siitä, että levyt olivat siellä ja että Herra toisi ne esiin. – – Hän sai tiedon siitä, että [Amerikan varhaisilla asukkailla] oli kerran evankeliumi, ja siitä hetkestä lähtien hän kulki askeleen kerrallaan, kunnes hän sai levyt sekä uurimin ja tummimin ja hänellä oli kyky kääntää ne. Tämä ei tehnyt hänestä apostolia, se ei suonut hänelle valtakunnan avaimia eikä tehnyt hänestä Israelin vanhinta. Hän oli profeetta, hänellä oli profetian henki, ja hän oli saanut kaiken tämän ennen kuin Herra asetti hänet. Ja kun Herra ilmoituksen kautta kehotti häntä menemään Pennsylvaniaan, hän teki niin ja saattoi valmiiksi Mormonin Kirjan käännöksen. Ja kun Herra toisessa ilmoituksessa käski hänen palata takaisin New Yorkin osavaltioon ja mennä vanhan isä Whitmerin tykö, joka asui vastapäätä Waterloota, ja pysähtyä sinne, hän teki niin, ja piti kokouksia ja sai kokoon muutamia, jotka uskoivat hänen todistukseensa [ks. HC, osa 1, s. 48–51]. Hän sai Aaronin pappeuden, ja sitten hän sai Melkisedekin pappeuden avaimet ja järjesti kirkon [ks. LK 13; 20; 128:20]. Hän sai ensin vallan kastaa, eikä hän siinä vaiheessa vielä tiennyt saavansa mitään muuta, ennen kuin Herra ilmoitti, että hänelle oli varattuna muuta. Sitten hän sai Melkisedekin pappeuden avaimet, ja hänellä oli valta konfirmoida sen jälkeen kun hän oli kastanut, mitä oikeutta hänellä ei ollut aikaisemmin. Joseph olisi ollut aivan samassa asemassa kuin Johannes Kastaja oli, ellei Herra olisi lähettänyt muita sanan-saattajiaan Pietaria, Jaakobia ja Johannesta asettamaan häntä Melkisedekin pappeuteen. – – Sen jälkeen [me saimme] vastaanottaa muita toimituksia. (DBY, s. 461–462)

Tähän aikaan [1840] saatiin ilmoitus siitä, että meidät voitiin kastaa kuolleiden ystäviemme puolesta, mutta ensin alkuun ei ilmoitettu, että kastetuista piti pitää kirjaa, mutta kun hän sai tätä koskevan lisäilmoituksen, alettiin pitää aikakirjaa. (DBY, s. 462)

Profeetta Joseph Smith opetti evankeliumin totuuksia selkeästi

Joseph Smith ei tehnyt mitään muuta kuin saarnasi totuutta – evankeliumia sellaisena kuin Herra sen hänelle ilmoitti – kertoi ihmisille, miten he pelastuvat, ja sydämeltään rehelliset kokoontuivat yhteen ja kerääntyivät hänen ympärilleen, ja he rakastivat häntä kuin omaa elämäänsä. Hän ei voinut tehdä sen enempää kuin saarnata tosi periaatteita, ja se kokoaa pyhät viimeisinä päivinä, kaikki sydämeltään rehelliset. Kaikki ne, jotka uskovat Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin ja ovat sille kuuliaiset, todistavat yhdessä hänen kanssaan siitä, että nämä lausunnot ovat todet. (DBY, s. 463)

Veli Joseph Smithin luonteen suuruuden oivallisuus oli siinä, että hän pystyi soveltamaan sen, mikä on taivaallista, rajoitetun käsityskykymme tajuttavaksi. Kun hän saarnasi ihmisille, ilmoitti sen, mikä on Jumalasta, Jumalan tahdon, pelastussuunnitelman, Jehovan tarkoitukset, suhteemme Häneen ja kaikkiin taivaallisiin olentoihin, hän sovelsi opetuksensa jokaisen miehen, naisen ja lapsen käsityskyvyn tasolle ja teki ne yhtä selkeiksi kuin hyvin viitoitettu polku. Tämän olisi pitänyt saattaa jokainen häntä kuuleva henkilö vakuuttuneeksi hänen jumalallisesta valtuudestaan ja voimastaan, sillä kukaan muu ei kyennyt opettamaan siten kuin hän, eikä kukaan kykene ilmoittamaan sitä, mikä on Jumalasta, muutoin kuin Jeesuksen Kristuksen ilmoitusten kautta. (DBY, s. 463)

Ennen kuin Jumala kutsui Joseph Smithin ja lähetti hänet viemään käskyään kansalle, ei ollut ketään, joka olisi voinut opettaa parannusta ja kastetta syntien anteeksisaamiseksi ja jolla olisi ollut valtuus suorittaa näitä toimituksia. Ennen sitä etsin ja tutkin kaikkea kirkkoihin liittyvää. Etsin kaikkialta löytääkseni, jos mahdollista, puhtaan uskonnon maan päältä. Etsin miestä, joka voisi kertoa minulle jotakin Jumalasta, taivaasta, enkeleistä ja iankaikkisesta elämästä. Uskoin Isään Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen, mutta en voinut uskoa, että Kristuksen kirkko oli maan päällä. (DBY, s. 463)

Olisin saattanut jatkaa Raamatun ja kaikkien muiden kirjojen, joita oli kirjoitettu, tutkimista, mutta ilman Jumalalta tulevaa ilmoitusta olisin ollut kuin kumiseva vaski tai helisevä symbaali; olisin ollut vailla tietoa Jumalasta, tosi uskonnosta, elävien tai kuolleiden lunastuksesta. Olisin elänyt ja kuollut tietämättömyydessä, ja näin oli laita kaikkien maan asukkaiden. (DBY, s. 463)

Miehet, jotka tulivat tapaamaan Joseph Smithiä ja hänen kansaansa, kysyivät häneltä usein: ”Miten on mahdollista, että pystytte niin helposti hallitsemaan kansaanne? Näyttää siltä, etteivät he tee mitään muuta kuin mitä sanotte. Kuinka pystytte hallitsemaan heitä niin helposti?” Hän sanoi: ”En hallitse heitä lainkaan. Herra on ilmoittanut taivaista tiettyjä periaatteita, joiden mukaan meidän on määrä elää näinä myöhempinä aikoina. Aika lähenee, jolloin Herra kokoaa kansansa jumalattomien joukosta ja Hän toteuttaa äkkiä ja lopullisesti sanansa vanhurskaudessa. Olen opettanut Hänen ilmoittamansa periaatteet ihmisille, ja he yrittävät elää niiden mukaan, ja he hallitsevat itse itseään.” (DBY, s. 469)

Hyvät herrat, tässä on tämän kansan hallitsemista koskeva suuri salaisuus. Luullaan, että minä hallitsen sitä, mutta niin ei ole. Minulle riittää se, että hallitsen itseni ja pidän itseni kurissa ja opetan kansalle niitä periaatteita, joiden mukaan sen tulisi elää. (DBY, s. 470)

Muistan veli Josephin monesti sanoneen hänen pohtiessaan sitä, kuinka moni tulisi Jumalan valtakuntaan ja lähtisi taas pois: ”Veljet, minä en ole vielä luopunut, enkä tunne halua tehdä sitä.” Monet teistä epäilemättä muistavat hänen sanansa. Josephin oli koko ajan rukoiltava, osoitettava uskoa, elettävä uskontonsa mukaan ja pidettävä kunniassa kutsumuksensa saadakseen Herralta ilmoituksia ja pysyäkseen lujana uskossa. (DBY, s. 469)

Niin huonoja kuin minä ja veljeni olemmekin ja niin kaukana kuin olemmekin maalista ja niistä etuoikeuksista, joita meillä pitäisi olla, niin jos Joseph Smith nuorempi, profeetta, olisi omana aikanaan nähnyt ihmisten yhtä halukkaasti tottelevan hänen ääntään kuin he tänä päivänä tottelevat presidenttinsä ääntä, hän olisi ollut onnellinen mies. Hän eli, uurasti ja teki työtä; hänen rohkeutensa oli kuin enkelin rohkeutta, ja hänen tahtonsa oli kuin Kaikkivaltiaan tahto, ja hän teki työtä siihen asti, kun hänet surmattiin. (DBY, s. 464)

Profeetta Joseph Smith sinetöi todistuksensa verellään

Monet profeetat ovat sinetöineet todistuksensa verellään, jotta heidän testamenttinsa astuisi voimaan. – – Niin kuin oli menneinä päivinä, niin on meidänkin aikanamme. Kun Joseph Smith sinetöi todistuksensa verellään, hänen testamenttinsa oli siitä hetkestä lähtien voimassa koko maailmassa, ja voi niitä jotka taistelevat sitä vastaan. (DBY, s. 467)

Kun [Joseph Smith] meni Carthageen, hän sanoi: ”Minä menen kuolemaan; menen kuin karitsa teurastettavaksi; astun kohti kohtaloani.” (DBY, s. 467)

Kuka pelasti Joseph Smithin hänen vihollistensa käsistä aina hänen kuolinpäiväänsä asti? Jumala sen teki, vaikka Joseph yhä uudelleen joutui kuoleman partaalle eikä inhimillisesti katsoen ollut mitään vapautusta eikä mitään mahdollisuutta pelastua. Kun hän oli vankilassa Missourissa eikä kukaan odottanut hänen pääsevän koskaan heidän käsistään, minulla oli Abrahamin usko ja sanoin veljille: ”Niin totta kuin Herra Jumala elää, hän pääsee heidän käsistään.” Vaikka hän olikin profetoinut, ettei hän eläisi neljänkymmenen vuoden ikään, me kaikki kuitenkin elätimme toiveita siitä, että se olisi väärä profetia ja me saisimme pitää hänet kanssamme ikuisesti. Me oletimme, että uskomme voittaisi, mutta me erehdyimme – lopulta hän kuoli marttyyrinä uskontonsa puolesta. Sanoin: ”Kaikki on hyvin; nyt hänen todistuksensa on täysin voimassa; hän on sinetöinyt sen verellään, ja se tekee sen päteväksi.” (DBY, s. 469–470)

Hänen virkaansa ei ole otettu häneltä pois. Hän on vain mennyt tekemään työtä toisella osastolla Kaikkivaltiaan toimintapiirissä. Hän on yhä apostoli, yhä profeetta, ja hän tekee apostolin ja profeetan työtä. Hän on astunut askeleen meidän edellemme ja saavuttanut voiton, jota te ja minä emme ole saavuttaneet. (DBY, s. 468)

Tiedän, että [Joseph Smith] oli Jumalan kutsuma, ja tiedän tämän Jeesuksen Kristuksen minulle antaman ilmoituksen kautta ja Pyhän Hengen todistuksen kautta. Jos en olisi siten tullut tuntemaan tätä totuutta, minusta ei olisi milloinkaan tullut niin sanottua ”mormonia” enkä olisi täällä tänään. (DNW, 22. lokakuuta 1862, s. 2)

Opiskeluehdotuksia

Profeetta Joseph Smith laski Jeesuksen Kristuksen kirkon perustuksen tässä armotaloudessa

Mikä vaikutus Joseph Smithin esivanhemmilla oli hänen valmistamises- saan tämän armotalouden ensimmäiseksi profeetaksi? Millä tavoin teidän esivanhempienne usko on vaikuttanut teidän elämäänne? Mitä te voitte tehdä, jotta teillä olisi vanhurskas vaikutus jälkeläisiinne?
Mitä etua oli siitä, että Herra kutsui nuoren pojan laskemaan valtakuntansa perustuksen näinä viimeisinä aikoina? Kuinka se auttaa teitä näkemään Herran käden vaikutuksen elämässänne?
Presidentti Young sanoi, että profeetta Joseph Smith laski Jeesuksen Kristuksen myöhempien aikojen kirkon perustuksen ja että toiset pystyttäisivät rakennuksen. Mikä on se perustus? (Ks. myös LK 5:9–10; 135:3.) Mikä on se rakennus? Mitä osoituksia te olette havainneet siitä, että sitä kirkon muodostamaa rakennusta ollaan rakentamassa? Kuinka me kaikki voimme antaa oman panoksemme tähän työhön?
Mikä presidentti Youngin mukaan oli ”Josephin palvelutehtävän luonne ja kauneus”? Kuinka me voimme jäljitellä profeetta Joseph Smithin opetustapaa opettaessamme lapsiamme ja muita?
Kuinka profeetta Joseph Smith opetti meille, ”kuinka elää iankaikkisuudessa”? Kuinka nämä opetukset soveltuvat meidän elämäämme kuolevaisuudessa?

Herra opetti palvelijaansa Joseph Smithiä ilmoituksen kautta, antaen ”totuutta totuuden päälle”

Miksi arvelette Herran ilmoittavan totuuksiansa ilmoituksena ilmoituksen päälle sen sijaan että Hän ilmoittaisi kaiken kerralla? (Ks. myös LK 9:11–14.) Kuinka tämä toteutui profeetta Joseph Smithin elämässä? Kuinka tämä on toteutunut omassa elämässänne?

Profeetta Joseph Smith opetti evankeliumin totuuksia selkeästi

Miksi profeetta Joseph Smith oli niin rakastettu ja vaikuttava opettaja? Mikä oli hänen ”suuri salaisuutensa” Herran kansan hallitsemisessa? Kuinka me voimme soveltaa tätä periaatetta tehtäviimme kotona, työssä ja kirkossa?
Kuinka profeetta Joseph pystyi saamaan ”Herralta ilmoituksia ja pysy[mään] lujana uskossa”? Kuinka me voimme tietää Herran tahdon meihin nähden? Miksi meidän täytyy pysyä jatkuvasti uskollisina säilyt- tääksemme todistuksemme evankeliumista?

Profeetta Joseph Smith sinetöi todistuksensa verellään

Miksi oli välttämätöntä, että Joseph ja Hyrum Smith sinetöivät todistuksensa verellään? (Ks. myös LK 135; 136:39.)
Presidentti Young sanoi: ”Tiedän, että [Joseph Smith] oli Jumalan kutsuma, ja tiedän tämän Jeesuksen Kristuksen minulle antaman ilmoituksen kautta.” Kuinka te suhtaudutte Joseph Smithiin? Kuinka te voitte oikealla tavalla kertoa tunteistanne perheellenne, ystävillenne ja työtovereillenne? Harkitkaa sitä, että voisitte jollakin tavalla välittää Joseph Smithiä kohtaan tuntemanne tunteet jälkipolvillenne.