Presidenttien opetuksia
Luku 36: Maalliset hallitukset ja Jumalan valtakunta


Luku 36

Maalliset hallitukset ja Jumalan valtakunta

Presidentti Brigham Young – siirtokuntien perustaja, johtaja, valtiomies ja Utahin ensimmäinen kuvernööri – kunnioitti ja palveli maansa hallitusta. Heinäkuussa 1846, kun pyhät valmistautuivat lähtemään matkalle loivasta Suolajärven laaksoon, he saivat Yhdysvaltain hallitukselta pyynnön auttaa Meksikon sodassa. Siitä huolimatta, että hallitus ei ollut tukenut pyhiä heidän koettelemuksissaan Missourissa ja Illinoisissa, presidentti Young johti mormonipataljoonan värväystä avun antamiseksi sotaan ja lupasi miehille, etteivät he joutuisi taistelemaan, jos he käyttäytyisivät asianmukaisesti. Tämä lupaus toteutui. Mormonipataljoonan värväytyminen toi myös rahaa, joka auttoi pyhiä muuttamaan länteen. Viisisataa miestä lähti Israelin leireistä rasittavalle 2000 mailin [3200 km] marssille Kaliforniaan ja Tyynen valtameren rannikolle. Presidentti Young sanoi vapaaehtoisille: ”En koskaan ajattele tätä pientä miesjoukkoa ilman, että seuraava ajatukseni on: ’Jumala siunatkoon heitä alati.’ Kaiken tämän me teimme todistaaksemme hallitukselle, että olimme uskollisia.” (DBY, s. 476) Presidentti Young kannusti johdonmukaisesti pyhiä olemaan uskollisia hallitukselleen, noudattamaan sen antamia lakeja ja valitsemaan julkisiin virkoihin hyveellisiä ja rehellisiä ihmisiä.

Brigham Youngin opetuksia

Maallisten hallitusten täytyy perustua Jumalan lakeihin ollakseen pysyviä

Jos kansakunta rikkoo terveitä lakeja ja sortaa jotakuta kansalaistaan tai toista kansaa toimenpitein, jotka ovat täysin sen omassa hallinnassa, ja jatkaa sitä, kunnes vääryyden malja on täysi, niin Jumala syöksee vallassa olevat sijaltaan, ja heidät unohdetaan. Ja Hän ottaa toisen kansan, vaikka se olisi köyhä ja halveksittu ja vaikka se olisi pilkkana ja pistopuheena suositumpien kansojen keskuudessa, ja antaa sille vähitellen voimaa ja viisautta, ja se lisääntyy ja menestyy, kunnes siitä vuorostaan tulee suuri kansakunta maan päällä. (DBY, S. 357)

Hän nostaa inhimillisen suuruuden huipulle suuria ja mahtavia valtakuntia tutkimattomien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi, ja Hänen mielisuosionsa mukaan ne pyyhkäistään pois ja ne katoavat menneisyyden unohdukseen. Kaikki nämä mahtavat muutokset viittaavat tien raivaamiseen Hänen valtakunnalleen näinä myöhempinä aikoina, ja se pysyy ikuisesti ja kasvaa suuruudessa ja voimassa, kunnes pyhä, kestävä, uskonnollinen ja poliittinen rauha saattaa ihmisten keskuudessa olevien köyhien sydämen riemuitsemaan ilosta Israelin Pyhässä ja tämä Hänen valtakuntansa on voitokas kaikkialla. (DBY, s. 357)

Teokraattinen hallitusmuoto [on] sellainen, jossa kaikki lait säädetään ja toimeenpannaan vanhurskaudessa ja jonka virkamiehillä on se valta, joka on lähtöisin Kaikkivaltiaalta. (DBY, s. 354)

Jos Jumalan valtakunta eli teokraattinen hallitus perustettaisiin maan päälle, niin monet nykyisin vallalla olevat menettelytavat lakkautettaisiin. (DBY, s. 354)

Yhden yhdyskunnan ei sallittaisi nousta vastustamaan toista pakottaakseen sen noudattamaan omia vaatimuksiaan. Yhden uskonnollisen yhteisön ei sallittaisi vainota toista siitä syystä, että niiden uskonnolliset mielipiteet ja jumalanpalvelun muodot eroavat toisistaan. Kaikilla olisi täysi suoja kaikkien uskonnollisten ja sosiaalisten oikeuksien nauttimiseen, eikä millään valtiolla, millään hallituksella, millään yhdyskunnalla tai kenelläkään henkilöllä olisi mitään oikeutta loukata toisen oikeuksia. Yksi kristillinen yhdyskunta ei nousisi vastustamaan ja vainoamaan toista. (DBY, s. 354)

Se, joka elää niin kauan, että saa nähdä Jumalan valtakunnan täysin perustettuna maan päälle, näkee hallituksen, joka suojelee jokaista ihmistä ja turvaa hänen oikeutensa. Jos tuo hallitus hallitsisi tällä hetkellä – – te näkisitte, että roomalaiskatoliset, kreikkalaiskatoliset, episkopaalit, presbyteerit, metodistit, baptistit, kveekarit, shakerit, hindut, muslimit ja kaikki muut uskontokunnat saisivat osakseen mitä suurimman turvan kaikissa kansalaisoikeuksissaan ja heillä olisi oikeus kumartaen rukoilla ketä, mitä ja milloin he haluavat, kunhan eivät loukkaa toisten oikeuksia. Voiko kukaan täysin järjissään oleva ja vilpitön ihminen toivoa sen suurempaa vapautta? (DBY, s. 355)

Kuinka tasavaltainen hallitus voi kestää? On olemassa vain yksi tapa, jolla se voi kestää. Se kestää, mutta miten? Se kestää samoin kuin taivaan hallitus kestää: totuuden ja hyveen iankaikkisella kalliolla. Se on ainoa perusta, jolla mikään hallitus voi kestää. (DBY, s. 355)

Niiden, jotka hallitsevat, pitäisi olla viisaita ja rehellisiä

Pidän hyvästä hallituksesta, ja sitten pidän siitä, että se toimii viisaasti ja oikeudenmukaisesti. Jos taivaan hallitus toimisi jumalattomasti, siitä tulisi yksi huonoimmista hallituksista, mitä maan päällä on ollut. Olipa hallitus miten hyvä tahansa, niin elleivät sitä johda vanhurskaat ihmiset, siitä tulee huono hallitus. (DNW, 3. kesäkuuta 1863, s. 2)

Kukaan ei ole sovelias hallitsemaan, vallitsemaan ja johtamaan ennen kuin – – hän on osoittanut kuuliaisuutta lakia kohtaan ja on osoittautunut kelvolliseksi pääsemällä häntä hallitsevan lain herraksi osoittamalla kunnioitusta tuolle laille. (DBY, s. 357)

[Hyvä hallitus tarvitsee johtajan, joka] kykenee välittämään kansalle ymmärrettävällä tavalla, sen vastaanottokyvyn mukaisesti, tietoa kaikesta, mikä liittyy valtion oikeamieliseen hallintoon. Hänen tulee ymmärtää, mikä hallinnollinen menettely on hyödyllinen kansakunnalle. Hänellä tulee myös olla tietoa, ja hänen tulee olla luonteenlaadultaan sellainen, että hän pystyy viisaasti käyttämään nimitysvaltaa, sikäli kuin se perustuslain mukaan hänelle kuuluu, ja valitsemaan virkaan vain hyviä ja kyvykkäitä ihmisiä. Hänen ei pidä ainoastaan toimeenpanna valitsijoidensa laillisia ja oikeutettuja toiveita, vaan hänen tulisi myös kyetä valistaman heidän ymmärrystään ja oikaisemaan heidän käsityksiään. Ja todella tasavaltaisen hallituksen kaikki hyvät virkamiehet työskentelevät jatkuvasti kaikkien oikeuksien turvaamiseksi riippumatta lahkosta tai puolueesta. (DBY, s. 363)

Kansan tulisi keskittää tunteensa, vaikutusvaltansa ja uskonsa valitakseen presidentikseen parhaan miehen, mitä he voivat löytää, vaikkei hänellä olisi mitään muuta syödäkseen kuin perunoita ja suolaa – miehen, joka ei kunnianhimoisesti pyri olemaan suurempi kuin ne ihmiset, jotka ovat hänet valinneet, vaan tyytyy elämään kuten he elävät, pukeutumaan kuten he pukeutuvat ja olemaan kaikessa hyvässä yhtä heidän kanssaan. (DBY, s. 363)

Me haluamme kansakuntaa hallitsemaan sellaisia miehiä, jotka välittävät enemmän kansakunnan hyvinvoinnista ja pitävät sitä rakkaampana kuin kultaa ja hopeaa, mainetta tai suosiota. (DBY, s. 364)

Kirkon jäsenten velvollisuutena on olla vastuuntuntoisia kansalaisia

Henkilökohtainen itsehallinto on kaiken tehokkaan ja toden hallitusvallan perustana niin taivaassa kuin maan päällä. – – Jumalattoman kansan käsissä olevan tasavaltaisen hallitusvallan on pakko päättyä onnettomasti sille kansalle, mutta vanhurskaissa käsissä se on iankaikkinen, koska sen voima ulottuu taivaaseen. (DBY, s. 355)

Jos me elämme uskontomme mukaan, kunnioitamme Jumalaamme ja Hänen pappeuttaan, niin me kunnioitamme jokaista maan päällä olevaa tervettä hallitusta ja lakia. – – Maailman eri kansojen, valtakuntien ja hallitusvaltojen keskuudessa tavataan lakeja, asetuksia ja säädöksiä, jotka ovat niin hyviä kuin kuolevaiselle ihmiselle suinkin saatetaan laatia. (DBY, s. 358)

Olemmeko me poliittinen kansa? Olemme, sangen poliittinen. Mutta mihin puolueeseen te kuulutte ja ketä te äänestätte? Kerron teille, ketä me äänestämme: me äänestämme sitä, joka tukee kansalaisvapauden ja uskonnonvapauden periaatteita, sitä, joka tietää eniten ja jolla on paras sydän ja parhaat aivot valtiomieheksi. Emmekä me piittaa rahtuakaan siitä, onko hän whig, demokraatti, – – republikaani, – – vai mitä tahansa muuta. Tämä on meidän politiikkamme.(DBY, s. 358)

Kaikkien muiden kunnon kansalaisten tavoin meidän on yritettävä saattaa valtaan sellaisia miehiä, jotka tuntevat sen vastuun ja ne velvollisuudet, jotka heillä on mahtavaa kansaa kohtaan; miehiä, jotka tuntevat ja käsittävät sen tärkeän luottamuksen, jonka heille on äänellään antanut kansa, joka on kutsunut heidät toimeenpanemaan lakia. (DBY, s. 362)

Keitä me haluamme julkisiin virkoihimme? Me haluamme parhaat löydettävissä olevat miehet kuvernööriksi, presidentiksi ja valtiomiehiksi ja jokaiseen muuhun luottamusvirkaan ja tehtävään. Ja kun olemme heidät saaneet, me rukoilemme heidän puolestaan ja tuemme heitä luottamuksellamme ja vaikutusvallallamme, niin että he tekisivät Jumalan tahdon ja varjelisivat itsensä ja kansan totuudessa ja vanhurskaudessa. (DBY, s. 358)

Opiskeluehdotuksia

Maallisten hallitusten täytyy perustua Jumalan lakeihin ollakseen pysyviä

  • Miksi hallitusten täytyy perustua Jumalan lakeihin voidakseen menestyä? Mitä lopulta tapahtuu jokaiselle hallitukselle, joka ei perustu vanhurskaisiin periaatteisiin? (Tarkastelkaa nefiläisten ja laamanilaisten valtakuntien nousuja ja tuhoja Mormonin Kirjan eri aikoina esimerkkeinä siitä, mitä voi tapahtua.)

  • Mikä presidentti Youngin mukaan on maallisten hallitusten tarkoitus? (Ks. myös LK 134:1.)

  • Millä tavalla yhteiskunta olisi erilainen, jos maan päällä alettaisiin noudattaa teokraattista (Jumalan johtamaa) hallitusmuotoa? Mikä presidentti Youngin mukaan on merkittävin vapaus, jonka teokraattinen hallitusmuoto voisi tarjota? (Ks. myös LK 134:4, 7, 9.)

Niiden, jotka hallitsevat, pitäisi olla viisaita ja rehellisiä

  • Millaisia ominaisuuksia pitäisi olla niillä, jotka hallitsevat? Miksi on tärkeää, että ne, jotka hallitsevat, eivät ole ainoastaan älykkäitä, asioista perillä olevia ja ahkeria, vaan myös rehellisiä ja hyveellisiä?

  • Miksi tulevan johtajan täytyy saada kokemusta johdettavana olemisesta ennen kuin hän on sopiva johtamaan? Miksi johtajien on tärkeää osoittaa, että he ovat noudattaneet lakia?

Kirkon jäsenten velvollisuutena on olla vastuuntuntoisia kansalaisia

  • Miksi ”henkilökohtainen itsehallinto” on tärkeää maallisen hallituksen menestymiselle? Kuinka johdettavan kansan vanhurskaus vaikuttaa siihen, miten hallitus menestyy?

  • Miksi on tärkeää äänestää, kun siihen annetaan oikeus? Kuinka teidän tulisi päättää, ketä äänestää?

  • Kuinka te voitte täyttää velvollisuutenne vastuullisena kansalaisena? (Ks. myös Lk 134:5–6.)