Luku 27: Oppiminen tutkimisen ja uskon kautta

Luku 27

Oppiminen tutkimisen ja uskon kautta

Vaikka presidentti Young oli käynyt koulua vain 11 päivää, hän ymmärsi tarpeen oppia sekä sitä, mikä on maailmasta, että Jumalan viisautta. Hän ei lakannut milloinkaan opiskelemasta asioita kirjoista, pyhistä kirjoituksista ja Herran ilmoituksista, ja hän opetti, että pyhien pitäisi perustaa kouluja ja nauttia oppimisesta. Vuonna 1850 hän perusti Deseretin yliopiston, josta tuli myöhemmin Utahin yliopisto, ja vuonna 1875 hän perusti Utahiin Provon akatemian, josta tuli myöhemmin Brigham Youngin yliopisto. Vuonna 1877 Utahin Loganiin perustettiin Brigham Young College, jossa koulutettiin opettajia myöhempien aikojen pyhien siirtokuntien kouluihin. Koulutusta suosivien ajatustensa mukaisesti Brigham Young ylläpiti kotinsa lähellä sijaitsevaa hänen omalle perheelleen tarkoitettua koulua elämänsä 12 viimeistä vuotta. Presidentti Young, yliopistojen perustaja ja syvällinen opettaja, opetti, että jos haluamme tulla taivaallisen Isän kaltaiseksi, meidän täytyy kasvaa jatkuvasti tiedossa ja viisaudessa.

Brigham Youngin opetuksia

Meitä ”sitoo velvollisuus opiskella”, oppia ja elää iankaikkisten periaatteiden mukaisesti

Samaan aikaan kuin maailman asukkaat käyttävät kaikkia kykyjään, niin henkisiä kuin fyysisiä, katoavaisiin asioihin, niitä, jotka sanovat olevansa myöhempien aikojen pyhiä ja joilla on etuoikeus ottaa vastaan pyhän evankeliumin periaatteita ja ymmärtää ne, sitoo velvollisuus opiskella ja ottaa selville ja toteuttaa elämässään niitä periaatteita, joiden on suunniteltu kestävän ja jotka pyrkivät enentymään tässä ja tulevassa maailmassa. (DNW, 20. heinäkuuta 1854, s. 1)

Jeesuksen Kristuksen uskonto ei ainoastaan tutustuta ihmisiä siihen, mikä on Jumalasta, ja kehitä heissä moraalisuutta ja puhtautta, vaan se tarjoaa kaikkea mahdollista kannustusta, jotta he kasvaisivat tiedossa ja älyssä kaikilla tekniikan aloilla ja tieteissä ja taiteissa, sillä kaikkinainen viisaus ja kaikki maailman tieteet ja taiteet ovat Jumalasta ja tarkoitettu Hänen kansansa hyväksi. (DBY, s. 247)

Jokainen ihmislasten tuntema ja tutkima tiede ja taide sisältyy evankeliumin piiriin. Mistä tulee se tieto, joka on tehnyt ihmiset kykeneviksi niin suuriin saavutuksiin tieteen ja tekniikan alalla muutamien viime vuosien aikana? Me tiedämme, että tieto on Jumalasta, mutta miksi ihmiset eivät tunnusta Hänen osuuttaan? Koska he ovat sokeita eivätkä näe omaa etuaan, eivätkä näe eivätkä ymmärrä asioita sellaisina kuin ne ovat. Kuka opetti ihmisiä kahlitsemaan salaman? Keksikö ihminen tämän ilman apua? Ei, hän sai tämän tiedon korkeimmalta Olennolta. Hänestä on lähtöisin myös jokainen tiede ja taide, vaikka kunnia tästä annetaankin tälle henkilölle ja tuolle henkilölle. Mutta mistä he ovat saaneet tämän tiedon? Onko se heissä itsessään ja heistä lähtöisin? Ei, heidän on myönnettävä, että elleivät he kykene saamaan heinänkorttakaan kasvamaan eikä hiuskarvaakaan mustaksi tai valkeaksi [ks. Matt. 5:36] ilman keinotekoisia aineita, niin he ovat riippuvaisia Korkeimmasta aivan samoin kuin köyhät ja tietämättömät. Mistä me olemme saaneet tiedon rakentaa niitä työtä säästäviä koneita, joista aikamme on tunnettu? Taivaasta. Mistä olemme saaneet tietomme tähtitieteestä tai kyvyn valmistaa linssejä, jotka tunkeutuvat avaruuden äärettömyyteen? – – [Jumalalta] on jokainen tähtitieteilijä, taiteilija ja insinööri, joka milloinkaan on maan päällä elänyt, saanut tietonsa. (DBY, s. 246)

Suurin vaikeus, mikä meillä on voitettavana, on se, mitä voimme sanoa tietämättömyydeksi ja ymmärryksen puutteeksi ihmisissä. (DBY, s. 247)

Myöhempien aikojen pyhien omaksuma uskonto, jos sitä vain vähänkin ymmärretään, kehottaa heitä etsimään uutterasti tietoa. Ei ole olemassa toista kansaa, joka olisi innokkaampi näkemään, kuulemaan, oppimaan ja ymmärtämään totuutta. (DBY, s. 247)

Käyttäkää kykyänne oppia ja oppikaa niin nopeasti kuin mahdollista ja kerätkää yhteen kaikki se mielen voima ja uskon voima, jonka suinkin voitte, ja jakakaa sitten tietonne ihmisille. (DBY, s. 247)

Koulikaamme mieltämme, kunnes me iloitsemme siitä, mikä on hyvää, rakastettavaa ja pyhää tavoitellen alati sitä älyä, joka tekee meidät kykeneviksi tehokkaasti vahvistamaan Siionia – –. Pyrkikäämme tekemään Herran tahto kaikkina elämämme päivinä, kehittämään mieltämme kaiken tieteen ja tekniikan tuntemisessa, pyrkimään ahkerasti ymmärtämään kaiken luodun ihmeellistä rakennetta ja suunnitelmaa, jotta tietäisimme, mitä tehdä elämällämme ja miten kehittää ulottuvillemme asetettuja mahdollisuuksia. (DBY, s. 247)

Meidät on kutsuttu kasvamaan armossa ja tiedossa iankaikkisesti

Tämä on meidän työmme, tehtävämme ja kutsumuksemme – kasvaa armossa ja tiedossa päivästä päivään ja vuodesta toiseen. (DBY, s. 248)

En lakkaa oppimasta niin kauan kuin elän, enkä silloinkaan kun saavun henkimaailmaan, mutta siellä oppimiseni on paljon helpompaa. Ja kun saan jälleen ruumiini, opin tuhat kertaa enemmän tuhat kertaa vähemmässä ajassa, enkä silloinkaan aio lakata oppimasta vaan jatkan yhä tutkimuksiani. (DBY, s. 248)

Emme näe koskaan aikaa, jolloin meillä ei olisi tarvetta saada opetusta tai tavoitetta saavutettavana. En odota näkeväni koskaan aikaa, jolloin ei olisi korkeampaa voimaa ja korkeampaa tietoa ja niiden seurauksena yllykkeitä jatkuvaan edistymiseen ja jatkuvaan kehitykseen. (DBY, s. 248)

Vaikka eläisimme Metuselahin ikään – – ja käyttäisimme koko elämämme etsiäksemme iankaikkisen elämän periaatteita, me huomaisimme, yhden iankaikkisuuden ohitettuamme, että siihen asti olimme olleet vain lapsia, sylilapsia, jotka olivat vasta alkaneet oppia kaikkea, mikä liittyy jumalten iankaikkisuuksiin. (DBY, s. 249)

Saatamme kysyä, milloin me lakkaamme oppimasta. Esitän teille mielipiteeni siitä: emme koskaan, emme koskaan. (DBY, s. 249)

Kokemus on opettanut meille, että tiettyjen alojen tuntemaan oppiminen vaatii aikaa samoin kuin kaikkien niiden periaatteiden ja käsitysten tunteminen, jotka me haluamme hallita. Mitä lähemmin ihmiset pitäytyvät johonkin oikeaan tarkoitusperään, sitä nopeammin he voivat kasvaa ja edistyä totuuden tuntemisessa. Kun he oppivat hillitsemään tunteensa, he voivat pian oppia hallitsemaan käsityksensä ja ajatuksensa siinä määrin kuin on tarpeen niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin he pyrkivät. Mutta niin kauan kuin he sallivat jonkin tunteen tai mielialan häiritä keskittymistään aiheeseen, jota he haluavat tutkia ja jonka he haluavat oppia, niin kauan he eivät milloinkaan saavuta mielensä herruutta. (DBY, s. 250)

Läpi elämän jatkuva vakaa, muuttumaton vanhurskas kurssi turvaa ihmiselle todellista älyä. (DBY, s. 245)

Meidän pitäisi hankkia itsellemme ja lapsillemme koulutusta maailman opeissa ja siinä, mikä on Jumalan

Opettakaa lapsia, tarjotkaa heille opetusta maailmasta ja siitä, mikä on Jumalan. Ylentäkää heidän mieltään, niin että he eivät ymmärrä ainoastaan maata, jonka päällä me kävelemme, vaan myös ilmaa, jota me hengitämme, vettä, jota juomme, ja kaikkia maahan liittyviä aineita. (DBY, s. 251)

Huolehtikaa siitä, että lapsenne saavat asianmukaista opetusta äidinkielensä aikeissa, ja antakaa heidän sitten edetä oppimisen korkeammille tasoille. Saakoot he jokaisella totisen ja hyödyllisen tiedon alalla enemmän tietoa kuin mitä heidän isillään on. Kun he ovat hyvin perehtyneet omaan kieleensä, opiskelkoot muita kieliä ja tutustukoot perin pohjin muiden kansakuntien, kansojen ja kielten tapoihin, tottumuksiin, lakeihin, hallitusjärjestelmiin ja kirjallisuuteen. He oppikoot myös kaiken tieteisiin ja taiteisiin liittyvän totuuden ja sen, miten soveltaa sitä ajallisiin tarpeisiinsa. Tutkikoot sitä, mikä on maan päällä, mikä on maassa ja mikä on taivaissa. (DBY, s. 252)

Jokainen saavutus, jokainen hiottu hienostunut ominaisuus, jokainen hyödyllinen tulos matematiikan, musiikin ja minkä tahansa tieteen tai taiteen alalla kuuluu pyhille, ja heidän tulisi niin joutuin kuin mahdollista hankkia itselleen se tiedon rikkaus, jonka tieteet tarjoavat jokaiselle uutteralle ja sinnikkäälle tutkijalle. (DBY, s. 252)

Olen iloinen nähdessäni lastemme opiskelevan ja harjoittavan musiikkia. Saakoot he koulutusta jokaisella hyödyllisellä opin alalla, sillä meidän on tulevaisuudessa oltava kansana korkeammalla tasolla kuin maan kansat uskonnon, tieteen ja filosofian alalla. (DBY, s. 256)

Täällä on satoja nuoria miehiä, jotka voivat mennä kouluun, mikä on paljon parempi kuin ajan tuhlaaminen. Opetelkaa kieliä, hankkikaa tietoa ja ymmärrystä ja näin tehdessänne hankkikaa viisautta Jumalalta älkääkä unohtako sitä, ja opetelkaa käyttämään sitä, jotta olisitte taitavia siinä kaikkina elämänne päivinä. (DBY, s. 252)

Menkää kouluun ja opiskelkaa. – – Haluan, että on kouluja, jotta ihmisten mieli saa toimintaa ja heidät saadaan mukaan oppimaan tieteitä ja taiteita. Lähettäkää vanhemmat lapset kouluun ja nuoremmat myös. Ei ole mitään, mistä pitäisin enemmän kuin siitä, että saisin oppia kemiaa, kasvioppia, geologiaa ja kivennäistiedettä, niin että osaisin sanoa, minkä päällä kävelen, mitä ominaisuuksia on hengittämässäni ilmassa, mitä juon jne. (DBY, s. 253)

Meidän pitäisi olla perinpohjaisesti oppinut kansa

Meidän tulisi olla kansa, joka on oppinut perinpohjin tähän maailmaan liittyviä asioita. Meidän tulisi osata eri kieliä, sillä me haluamme lähettää lähetyssaarnaajia eri kansojen keskuuteen ja meren saarille. Me haluamme lähetyssaarnaajien, jotka mahdollisesti menevät Ranskaan, osaavan puhua ranskaa sujuvasti, ja niiden, jotka mahdollisesti menevät Saksaan, Italiaan, Espanjaan ja niin edelleen kaikkien kansojen keskuuteen, osaavan näiden kansojen kieliä. (DBY, s. 254)

Haluamme heidän ymmärtävän myös maantiedettä, tapoja, tottumuksia ja eri kansojen ja valtakuntien lakeja. – – Tästä puhutaan meille annetuissa ilmoituksissa [ks. LK 88:78–80; 93:53]. Niissä meitä neuvotaan tutkimaan parhaita kirjoja, jotta tuntisimme yhtä hyvin maailman maantiedon kuin tunnemme oman puutarhamme ja tuntisimme yhtä hyvin kansat – ainakin sikäli kuin niitä painetussa sanassa kuvataan kuin tunnemme oman perheemme ja naapurimme. (DBY, s. 254–255)

Me käymme merkittävää koulua ja meidän tulisi ahkerasti oppia ja jatkuvasti tallentaa tietoa taivaasta ja maasta ja lukea hyviä kirjoja – vaikka en voikaan sanoa, että suositelisin kaikkien kirjojen lukemista, sillä kaikki kirjat eivät ole hyviä. Lukekaa hyviä kirjoja ja poimikaa niistä niin paljon viisautta ja ymmärrystä kuin suinkin voitte, ja tehkää se Jumalan Hengen avulla. (DBY, s. 248)

Neuvon teitä lukemaan kirjoja, jotka ovat lukemisen arvoisia. Lukekaa luotettavaa historiaa ja etsikää viisautta parhaista kirjoista, mitä voitte hankkia. (DBY, s. 256)

Kuinka halukkaasti ymmärtäisimmekään jokaisen tieteeseen ja taiteeseen liittyvän periaatteen ja tutustuisimme perin pohjin luonnon kaikkeen monimutkaiseen toimintaan ja kaikkiin kemiallisiin muutoksiin, joita ympärillämme lakkaamatta tapahtuu! Kuinka ihastuttavaa tämä olisikaan, ja mikä ääretön totuuden ja voiman alue meille aukeneekaan tutkittavaksi! Me olemme vasta lähestymässä tätä aineellista maailmaa koskevan suunnattoman tiedon meren rantoja, puhumattakaan siitä, mikä koskee taivaita, enkeleitä ja taivaallisia olentoja, heidän asuinsijojaan, heidän elämäntapaansa ja heidän etenemistään yhä korkeampiin täydellisyyden asteisiin. (DBY, s. 255)

Herran Jeesuksen Kristuksen ilmoitukset ihmissuvulle ovat kaikki se oppi, jota me koskaan voimme saada. Suuri osa tästä tiedosta saadaan kirjoista, joita ovat kirjoittaneet eri aiheita syvällisesti miettineet ihmiset, ja Jeesuksen ilmoitus on avannut heidän mielensä, tiesivätpä he tai tunnustivatpa he sen tai eivät. (DBY, s. 257–258)

Meidän uskontomme ei ole miltään kohdaltaan ristiriidassa tieteen tosiasioiden kanssa. Voitte ottaa esimerkiksi geologian, ja se on tosi tiede – ei niin että hetkeäkään väittäisin sen professoreiden kaikkien johtopäätösten ja päätelmien olevan tosia, mutta sen johtavat periaatteet ovat. Ne ovat tosiasioita, ne ovat ikuisia, ja väite, että Herra loi tämän maan tyhjästä, on järjetön ja mahdoton [ks. KH Aabr. 3:24; LK 131:7]. Jumala ei ole koskaan tehnyt mitään tyhjästä. Se ei ole sen järjestyksen eikä niiden lakien mukaista, joiden perusteella maailmat olivat, ovat ja tulevat olemaan. Meidän edessämme on iankaikkisuus, ja se on täynnä ainetta, ja jos me vain kyllin ymmärrämme Herraa ja Hänen teitään, me sanomme, että Hän otti tätä ainetta ja järjesti siitä tämän maan. Se, kuinka kauan se on ollut järjestettynä, ei ole minun sanottavissani, enkä lainkaan piittaa siitä. – – Jos me ymmärtäisimme luomistapahtuman, siinä ei olisi mitään salaperäistä. Se olisi kaikki järkevää ja selkeää, sillä salaisuutta ei ole kuin tietämättömälle. Tämän me tiedämme sen perusteella, mitä olemme luonnostaan oppineet sen jälkeen kun tulimme maan päälle. (DBY, s. 258–259)

Meillä on etuoikeus päästä perille Jumalan viisaudesta

Ihmisen etuoikeutena on etsiä Jumalan viisautta sen suhteen, mikä koskee maata ja taivaita. Todellinen viisaus antaa todellista tyydytystä. Todellinen viisaus, järkevyys ja ymmärrys on todellista lohdutusta. (DBY, s. 262)

Se, joka avaa sydämensä viisaudelle ja etsii ahkerasti ymmärrystä, kasvaa voimalliseksi Israelissa. (DBY, s. 26l)

Kylvettäköön sydämeenne viisautta ja tuottakoon se runsaan sadon. Se hyödyttää teitä enemmän kuin kaikki kulta ja hopea ja muut maan rikkaudet. Sallikaa viisauden versoa sydämessänne ja vaalikaa sitä. (DBY, s. 261)

Samoin kuin me valmistamme rakennusaineita talon tai temppelin pystyttämiseksi, samoin voi ihminen valmistaa itsensä vastaanottamaan iankaikkista viisautta. Me menemme sinne, missä on talon rakennusaineita, ja valmistamme ne tarkoitustamme vastaaviksi. Samoin voimme mennä sinne, missä iankaikkinen viisaus asustaa, ja yrittää siellä ahkerasti saada sen omaksemme, sillä sen arvo on helmiä kalliimpi [ks. Job 28:18]. (DBY, s. 261–262)

Sen jälkeen kun olemme kaikin tavoin pyrkineet hankkimaan viisautta parhaista kirjoista jne., jäljellä on yhä avoin lähde kaikille: ”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta” [Jaak. 1:5]. (DBY, s. 261)

Jos te elätte niin, että teillä on Pyhä Henki – – te näette heti ihmisviisauden ja Jumalan viisauden välisen eron ja voitte vaa’alla punnita asioita ja arvioida niitä niiden todellisen arvon mukaan. (DBY, s. 323)

Jokainen myöhempien aikojen pyhä ahkeroikoon jatkuvasti kaiken hyvän sanomista ja tekemistä tunnustaakseen, että Jumala on Jumala, noudattaakseen tarkoin Hänen lakejaan ja oppiakseen rakastamaan laupeutta, karttamaan pahaa ja iloitsemaan siitä, että hän alati tekee sitä, mikä on Jumalalle otollista. (DBY, s. 261)

On olemassa vain yksi Lähde, mistä ihmiset saavat viisautta, ja se on Jumala, kaiken viisauden Lähde. Ja vaikka ihmiset saattavat väittää keksintöjensä ja havaintojensa olevan heidän oman viisautensa, heidän mietiskelynsä ja harkintansa tulosta, he ovat kaikesta velkaa taivaalliselle Isällemme. (DBY, s. 259–260)

Opiskeluehdotuksia

Meitä ”sitoo velvollisuus opiskella”, oppia ja elää iankaikkisten periaatteiden mukaisesti

Samalla kun muut ”käyttävät kaikkia kykyjään – – katoavaisiin asioihin”, kuinka myöhempien aikojen pyhien tulisi käyttää aikaansa ja voimavarojaan? Mitä ovat katoavaiset asiat? Luetelkaa joitakin sellaisia periaatteita, joiden on tarkoitus kestää ja enentyä ”tässä ja tulevassa maailmassa”.
Kuka on kaikkien tiedon saavutusten lähde? Kenelle ihmiset tavallisesti antavat kunnian näistä saavutuksista?
Millä tavoin evankeliumi kannustaa kirkon jäseniä kasvamaan tiedossa ja älyssä? Miksi ei ole olemassa ”toista kansaa, joka olisi innokkaampi näkemään, kuulemaan, oppimaan ja ymmärtämään totuutta”? Miksi meidän pitäisi pyrkiä siihen, ettemme koskaan lakkaisi oppimasta?
Kuinka me voimme koulia mieltämme, ”kunnes me iloitsemme siitä, mikä on hyvää, rakastettavaa ja pyhää”? Mitä seuraa siitä, että me kehitämme mieltämme?

Meidät on kutsuttu kasvamaan armossa ja tiedossa iankaikkisesti

Milloin ihminen presidentti Youngin mukaan lakkaa oppimasta?
Mihin suuntaan meidän täytyy kulkea oppiaksemme hallitsemaan mielemme ja varmistaaksemme sen, että saamme todellista älyä?

Meidän pitäisi hankkia itsellemme ja lapsillemme koulutusta maailman opeissa ja siinä, mikä on Jumalan

Presidentti Young käski meidän opettaa lapsiamme. Mitä meidän tulee opettaa heille? Mitä me voimme tehdä kannustaaksemme lapsiamme hankkimaan koulutusta?
Kuinka me voimme saavuttaa tasapainon maallisen tiedon ja Jumalalta saatavan tiedon hankkimisen välillä? Millä tavoin nämä tavoitteet tukevat toisiaan?
Mitä velvollisuuksia lasten opettaminen tuo opettajille, vanhemmille ja muille aikuisille?

Meidän pitäisi olla perinpohjaisesti oppinut kansa

Miksi meidän tulisi pyrkiä perinpohjaiseen oppimiseen? Mitä meidän tulisi opiskella? Miksi meidän tulisi lukea muutakin kuin vain pyhiä kirjoituksia?
Presidentti Young kehotti meitä ”tutkimaan parhaita kirjoja”. Millaisia kirjoja hän tarkoitti? Kuinka me voimme erottaa hyvät kirjat huonoista? Mitkä kirjat ovat olleet hyödyllisiä tutkimisenne kannalta, niin että luokittelisitte ne parhaisiin kirjoihin kuuluviksi? Miten muuten voi saada tietoa kuin tutkimalla parhaita kirjoja?
Mistä lähteestä tulee ”kaikki se oppi, jota me koskaan voimme saada”? Kuinka me voimme oppia tehokkaammin tuosta lähteestä?
Miten presidentti Youngin mukaan tosi uskonto ja tieteen tosiasiat liittyvät toisiinsa?

Meillä on etuoikeus päästä perille Jumalan viisaudesta

Presidentti Young sanoi, että Jumalan viisaus ”hyödyttää teitä enemmän kuin kaikki kulta ja hopea ja muut maan rikkaudet”. Kuinka todellisesta viisaudesta voi saada ”tyydytystä” ja ”lohdutusta”?
Kenen puoleen käännymme saadaksemme ”iankaikkista viisautta”? Kuinka meidän täytyy valmistautua saadaksemme iankaikkista viisautta? Kuinka me voimme nähdä ”ihmisviisauden ja Jumalan viisauden välisen eron”?