2018
Ko Hono Maluʻi ʻo e Siasí
February 2018


Ko Hono Maluʻi ʻo e Siasí

ʻOku nofo ʻa kinaua ʻoku ʻaʻana e fakamatalá ʻi Baden-Württemberg, Siamane, mo ʻIutā, USA.

“[ʻOku ou kau ki he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. ʻOku ou ʻilo ko hai au. ʻOku ou ʻilo e palani ʻa e ʻOtuá] (Children’s Songbook, 77).

ʻĪmisi
standing up for church

Kuo tuku eni e fuofua maʻu lotu ʻa ʻIsitoni ʻi Siamané. Naʻá ne pehē ʻe faikehekehe lahi, ka naʻe tatau pē mo e lotu ʻi he feituʻu naʻe nofo ai ʻi he ʻIunaiteti Siteití. Ko e kehekehé pē ko ʻene tui ha meʻa fakafanongo ʻi hono telingá ke fanongo ki hono liliu e ngaahi leá ki he lea faka-Pilitāniá.

Naʻe kamata talanoa e fineʻeikí mo e tangataʻeikí ki he fāmili ʻi honau tuʻá. Hangē ʻoku ʻi ai ha kiʻi tamasiʻi ʻokú na toʻú!

Naʻe talaange ʻe he fineʻeikí kia ʻIsitoni, “Ko e fāmili Finotoú ʻeni.” “Te ke kalasi fakataha mo SianiMako.”

“Sai ʻaupito!” Naʻe malimali ʻa ʻIsitoni kia SianiMako. Ne hangē hono hingoá ʻoku fakatahaʻi ʻa e “Sioné” mo e “Maʻaké”—pea fakaʻosi ʻaki ha “o” ʻi he ngataʻangá. “Ko hoʻomou haʻú mei fē?”

Naʻe malimali ange ʻa SianiMako. “Ko ʻemau haʻu mei ʻĪtali. Ka ko ʻemau toki hiki mai mei Siaina.”

Naʻe pehē ange ʻe ʻIsitoni, “Tō atu!” “ʻOku teʻeki ke u ʻalu ki Siaina.”

ʻI he ʻaho hokó naʻe ʻalu ʻa ʻIsitoni ki heʻene akoʻanga foʻoú. Naʻá ne kiʻi tailiili. Ka naʻá ne fakatokangaʻi atu ʻa SianiMako ʻoku taʻataʻalo mai kiate ia mei he tafaʻaki ʻe taha ʻo e loki akó. Kuó ne maʻu ʻeni ha kaungāmeʻa ʻe taha. Naʻe ʻi heʻene kalasí ha kauleka kehekehe mei he funga ʻo e māmaní. Mahalo pē ʻe saiʻia ʻi he ako ko ʻení.

“Mālō ʻetau maʻu ki he pongipongí ni!” Naʻe malimali ʻa e faiakó ki he tokotaha kotoa. “Ko Misi ʻAlapeino au. Ke kamatá, ʻe lava ʻe ha tokotaha ʻo talamai kiate au e ʻuhinga ʻo e ʻiloʻi kitá?”

Naʻe hiki nima hake ha taʻahine. “ʻOku ʻuhinga pe ko hai koe. Ko e hā ʻoku mahuʻinga taha kiate koé.”

Naʻe tali ange ʻe Misi ʻAlapeino, “Ko ia!” “Tau feinga leva ke tau feʻilongaki. Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻoku kau ki hono ʻiloʻi kitá? Ko e hā ha ngaahi meʻa ʻokú ne fakamatalaʻi koe?”

Naʻe pehē ange ʻe ha taʻahine ʻi he ʻuluaki ʻotú, “ʻOku ou manako au he keimi vitioó!” Naʻe malimali ʻa Misi ʻAlapeino mo ne hiki ʻa e ngaahi vaʻinga manakoá ʻi he palakipoé. “Toe ʻi ai mo ha meʻa?”

Naʻe hiki hake ʻe SianiMako hono nimá. “Ko aú mei ʻĪtali.” Naʻe kamo pē ʻa Misi ʻAlapeino mo ne hiki e fonuá.

Naʻe feinga ʻa ʻIsitoni ke fakakaukauʻi ha meʻa ke ne lea ʻaki. Naʻe pehē mai ha kiʻi tamasiʻi mei mui, “ʻOku ou ʻalu ki he lotú.”

“Ko ha tali lelei ia!” Ko e fakakaukau ia ʻa ʻIsitoní. “Naʻe totonu ke u talaange ia.”

Naʻe kata ha tokotaha. Pea naʻe tokolahi leva e kauleka naʻe katá. Naʻe sio atu ʻa ʻIsitoni kia SianiMako, naʻá ne puputuʻu. Naʻe ngali puputuʻu mai mo SianiMako. Ko e hā ka nau ka kata ai?

ʻI heʻene foki ki ʻapí, naʻe talaange ʻe ʻIsitoni ki he fineʻeikí e meʻa naʻe hokó.

Ne liliu e fofonga ʻo e fineʻeikí. “ʻOku ʻikai mahino ia ki ha kakai ʻe niʻihi e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai e lotú. ʻOku nau pehē ʻoku fakahela.”

“ʻOi,” ko ʻIsitoni ia. Naʻe ʻikai ke ne fakakaukau ʻoku fakahela ʻa e lotú.

Hili ha ngaahi uike siʻi, naʻe kole ange ʻe Misi ʻAlapeino ki he kau akó ke nau fai ha ako mo ha taha ʻi heʻenau mātuʻá fekauʻaki mo honau fāmilí.

“Ko e hā nai te ta ngāue ki aí?” Ko e ʻeke ange ia ʻe he fineʻeikí ʻi heʻenau tangutu ʻi he tēpilé ki he maʻumeʻatokoni efiafí.

Naʻe fakakaukau ʻa ʻIsitoni ki he kata ʻa e kalasí. Naʻe talange ʻe ʻIsitoni, “ʻOku ou fakakaukau ke tau fai ia fekauʻaki mo e Siasí.”

Naʻe malimali ʻa e fine‘eikí. “Ko ha fakakaukau fakaʻofoʻofa ia.”

“Pea ʻe lava nai ke kau mai mo SianiMako mo Sisitā Finotou?”

“Ko ha fakakaukau lelei ia. Te u tā kiate kinaua hili ʻa e kai efiafí.”

ʻI he ʻaho hono hokó ne nau fakataha mo SianiMako mo Sisitā Finotou. Ne nau ʻuluaki talanoa kotoa fekauʻaki mo e meʻa ne nau pehē naʻe mahuʻinga taha fekauʻaki mo e Siasí. Naʻe hiki hifo ʻe he fineʻeikí ʻenau ngaahi fakakaukaú kotoa ʻi ha kiʻi pepa. Ne nau ʻomi leva ha ngaahi ngeʻesi puha pea mo ha ngaahi tā ʻo Sīsū mo e kau palōfitá mo e ngaahi temipalé ke fakapipiki ki ai.

Kuo aʻu mai eni ki he taimi fakaʻaliʻalí. Naʻe tuʻu ʻa ʻIsitoni mo SianiMako mo ʻena ongo faʻeé ʻi muʻa ʻi he loki akó. Naʻá ne fakamanava loloa.

Naʻá ne kamata ʻo pehē, “Ko e kau mēmipa kimautolu ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.” Ne nau fetongitongi hono fakamatalaʻi e ngaahi meʻa fekauʻaki mo e Siasí. Naʻe talanoa ʻa SianiMako fekauʻaki mo e folofolá. Naʻe talanoa e fineʻeikí fekauʻaki mo e kau palōfitá. Naʻe talanoa ʻa Sisitā Finotou fekauʻaki mo e efiafi fakafāmili ʻi ʻapí. Naʻe talanoa ʻa ʻIsitoni fekauʻaki mo e papitaisó. Naʻe mālie ʻaupito!

Naʻe ongoʻi fiefia ʻa ʻIsitoni ʻi heʻene ʻosí. Naʻe ʻikai ke kata ha tokotaha—naʻe ngali saiʻia ai e kauleka akó! Naʻá ne fiefia ʻi heʻene lava ke vahevahe ha meʻa mahuʻinga pehē mo ʻene kalasí. Naʻá ne malimali. Naʻá ne ʻilo ko hai moʻoni ia. Ko ha foha ia ʻo e ʻOtuá!